Ilmailun tulevaisuus?

[Sami Virkkula 0]

Ongelman aiheuttaa ymmärtääkseni tuotannon ennustettua nopeampi lasku, kun yksittäisen kentän huipputaso ohitettu.

 

Laskuvauhti osoittautumassa >6% tasolle per vuosi kun aiemmin oli ennustettu ehkäpä ~3% tasoa. Jokainen itse laskekoon kuinka nopeasti tämän skenaarion toteutuessa kokonaistuotanto tippuu vaikka puoleen...

 

Maailman yleisellä taloustilanteella ei varmaan ole mitään osuutta laskuun?

[Perttu Hörkkö 0]

Maailman yleisellä taloustilanteella ei varmaan ole mitään osuutta laskuun?

 

On varmaan paljonkin vaikutusta kuinka paljon öljyn etsintään ja olemassaolevien kenttien kehittämiseen investoidaan.

 

Mutta ongelma ei varsinaisesti olekaan tämä vaan se, että tuotantohuippunsa ohittanut öljykenttä riippumatta suhdanteesta tai sijainnista, tuppaakin ehtymään paljon nopeammin kun on aiemmin kuviteltu. Osasyynä on ilmeisesti uusin teknologia, koska kenttä saadaan aikalailla kuivaksi jolloin on aika loogistakin että tuotanto tippuu nopeammin. Ja kun tämä ilmiö toteutuu samanaikaisesti kaikkialla, erityisesti suurilla kentillä niin voi lopputulos olla hallitsematon hinnan nousu josta varoitellaan.

 

Ao linkistä pääsee tutustumaan alalla arvostetun investointipankkiirin presentaatioihin aiheen tiimoilta. En suinkaan väitä, että herra on 100% oikeassa, mutta varsin hyvin argumentoi casensa.

 

http://www.simmonsco-intl.com/research.aspx?Type=msspeeches

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Qatar Airwaysin A340 on lentänyt ensimmäisen lennon polttoaineseoksella, jossa on maakaasusta gas to liquids-menetelmällä tehtyä kerosiinia, mistä syntyy vähemmän rikkidioksidi- ja pienpartikkelipäästöjä:

 

http://www.etravelblackboard.us/showarticle.asp?id=91859

 

Öljyn hinta tällä haavaa muuten noin 75 dollarin verran.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Öljyn hinta tänään 69 dollaria ja sentit päälle:

 

http://www.oil-price.net/

[Jukka Takamaa 0]

Maailman yleisellä taloustilanteella ei varmaan ole mitään osuutta laskuun?

 

Hahahaha..yleinen taloustilanne johtuu juuri tästä, että vaikka on tuhatkertaistettu öljyn saamiseksi tehdyt toimet öljyä ei enää löydy lisää ( ainakaan helpolla ). USAsa saavutettiin peak jo 1970-luvulla ( I öljykriisi )...sen jälkeen alkoi siellä alamäki tuotannossa.

 

Ilmailun tulevaisuus on siinä, että lentämisestä tehdään tehokkaampaa. Siihen päästään bensankulutuksen pienentämisellä. Se taas edellytttä satsaamista suunnitteluun. Myöskin totuttuja standardeja tulee tutkiskella. Autoteollisuus on jo kyennyt 5-paikkaisten autojenkin osalla alle 4l /100 km kulutukseen. Autot kuluttaakin eniten, joten siellä on syytäkin kiriä. Polttomoottorit korvaava sähkö nimittäin ei tuota ihan samalla tavalla tehoa pitkäkestoisesti kuten polttomoottorit ainakaan samalla tehopainosuhteella. Kaikki hyvä innovaatio tekee myös tulevaisuuden sähkökulkuneuvoista parempia.

 

70-luku on myös todellista kulta-aikaa ilmailuinnovaatioissa. Kannattaa tutustua ( Lear Fan 2100/ Mini-Imp jne ).

 

Saatavissa myös kansissa oikein präntättynä asiaa koskeva infoa; http://www.springerlink.com/content/j1838h7748055301/

[Jaakko Kuusisto 3]

ILMAILULLA on edessä ruusuinen tulevaisuus 

Kukaan viitti körötellä Trabantillaan kovinkaan pitkälle, moottoriteiden ruuhkissa varsinkaan. 

[Jukka Takamaa 0]

ILMAILULLA on edessä ruusuinen tulevaisuus 

Kukaan viitti körötellä Trabantillaan kovinkaan pitkälle, moottoriteiden ruuhkissa varsinkaan. 

 

Joo mun mielestä kanssa ilmailu saattaa hyvinkin menestyä kilvassa.

 

Tutkittuani noita erillaisa matkustajkaoneita niin huomasin, etä vain Jumbojet ja uudet matkustajakoneet pääsee täyteen buukattuna samaan tehokkuuteen kuin esim Dragon Rapide ja Learfan 2100 ( eli noin 3.8-4.0 l / 100 KM/ matkustaja ).

 

Joku 3 litraa lienisi sitten optimi ja tehokkainta auton tehokkuutta nähden pitäis päästä jo 1 l / matkustaja / 100 km. Lentomatkustuksen hyvä puoli on se nopeus. Mikäli taas nopeudesta tingitään hieman voisi päästä jopa alle autojen kulutuksen.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Korkki, tuo maanmainio kevyt ja palonkestävä materiaali kelpaa myös nelipakkaisen pienkoneen rakennusmateriaaliksi, uskotaan Portugalissa ja Ranskassa 

 

The French aircraft manufacturer DynAero hopes to develop two- and four-seat planes using cork as a substitute for other composite materials, according to Reuters. While the idea of flying in a cork airplane may not inspire much confidence, we aren’t talking about a rickety ultralight. DynAero plans to wrap a cork core with carbon fiber, much the same way lightweight plastic foams are wrapped in aircraft today.

 

http://www.wired.com/autopia/2010/02/cork-airplane/

[Kate Alhola 0]

Joo mun mielestä kanssa ilmailu saattaa hyvinkin menestyä kilvassa.

 

Tutkittuani noita erillaisa matkustajkaoneita niin huomasin, etä vain Jumbojet ja uudet matkustajakoneet pääsee täyteen buukattuna samaan tehokkuuteen kuin esim Dragon Rapide ja Learfan 2100 ( eli noin 3.8-4.0 l / 100 KM/ matkustaja ).

 

Joku 3 litraa lienisi sitten optimi ja tehokkainta auton tehokkuutta nähden pitäis päästä jo 1 l / matkustaja / 100 km. Lentomatkustuksen hyvä puoli on se nopeus. Mikäli taas nopeudesta tingitään hieman voisi päästä jopa alle autojen kulutuksen.

 

Ihan bensakoneella, DA40-180 IO-360  , jos hyvin laihentaa vil 25l/h, kulkee 130Ktas, eli siis 25/4/240= 2.6l/100km  Jos halutaan matkatavaratkin vaikka attlannin ylitykseen niin vain kolme henkeä 25/3/240=3.5L7100km .Jos lasketaan vehkeen kulutus autojen tapaan niin 25/240=10.4l/100km

 

Sama vehje dieselillä DA40-TDI . lentokäsikirjan mukaan 18l/h   Noin samaa nopeutta mutta täytyy lentää vähän korkeammal saadakseen saman TAS:in, mutta silti 18/240=7.5l/100km Matkustajaa kohti kolmella tuo tekee 2.5l

 

Tietysti matkat linnuntietä ovat lyhyempiä mutta autolla pääsee ovelta ovelle.  Ja se 100LL kun maksaa 1€ enemmän litralta

 

Kate

[Guest rakkaat]

Jyväskylä-Oulu

 

Diesel Piper,4 hlöä:

1.5 h, kerosiinia 30 litraa, asfalttitietä 2km

 

Diesel Hiace, 4 hlöä:

4,5 h,dieseliä 35 litraa, asfalttitietä 350 km

[Antti Mäkelä 2]

Jyväskylä-Oulu

 

Diesel Piper,4 hlöä:

1.5 h, kerosiinia 30 litraa, asfalttitietä 2km

 

Diesel Hiace, 4 hlöä:

4,5 h,dieseliä 35 litraa, asfalttitietä 350 km

 

Piper Cherokee, ilmojen Hiace.  MOT 

[Jani Nurkka 0]

Valoa tunnelin päässä?

Joulukuussa lievään kasvuun päässyt lentoliikenne piristyi selvästi tammikuussa.

 

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/03/31478

 

-jani

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Boeingin ja yhteistyökumppaneiden kehittelemässä SUGAR Volt-liikennekoneessa olisi hybridimoottorit (sähkö / kaasuturbiini) ja polttoaineenkulutus putoaisi jopa 70 %...

 

http://inhabitat.com/2010/08/03/boeing-teams-sugar-volt-aircraft-burns-70-less-fuel/

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Täällä taas vaihteeksi mielikuvituksellisia tulevaisuuden konetyyppejä:

 

Daily Mail

 

.. Solar Flapper olis kova sana mutta tuskin läpyttelee meikäläisen elinaikana 

 

Kaliforniaan haluttaisiin rakentaa pieniä "taskulentokenttiä" henkilökohtaisia pienkoneita (personal air vehicles) varten:

 

http://www.physorg.com/news/2010-12-suburban-pocket-airports.html

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Concorden mahdollisista seuraajista putkahtaa aina silloin tällöin juttuja mediaan, täällä yksi:

 

http://www.stuff.co.nz/travel/international/7167236/London-to-Sydney-in-four-hours

 

"The biggest barriers to development of economically viable and environmentally acceptable supersonic transports - sonic boom and airport noise - may be about to be breached," they wrote. "Through development of design tools allowing aircraft to be shaped to produce quieter booms, and noise-reducing nozzle concepts, NASA and industry are growing confident that routine supersonic overland flight is within reach."

 

The London Sunday Times reported that Boeing, Lockheed Martin and Gulfstream were in a race to build a Concorde successor aimed initially at the business jet market.

 

Backed by the US space agency NASA, the three companies believe they are close to muffling the sonic boom to create a sound described by a Gulfstream engineer as "closer to a puff or plop".

 

"The fact that the big boys are all close confirms industry rumours that a new generation of supersonic planes is now, finally, within reach," the engineer told the Sunday Times.

 

Lighter composite materials, more advanced engines and smaller fuselages could enable new jets to travel about twice as fast as Concorde, which flew at up to 2187 kmh. That would enable speeds of more than 4000 kmh, allowing scheduled "block" times between Sydney and London, 17,000 kms away, of around five hours.

 

Jutussa kuitenkin todetaan, ettei täysikokoista yliääni-matkustajakonetta tulla näkemään ennen vuotta 2030, ja silloinkin vain mikäli teknologia osoittautuu luotettavaksi.

 

Öljyn hinta muuten heilahdellut paljon siitä, kun tänne on asiasta viimeksi kirjoiteltu. Maaliskuussa vielä 110 dollaria, nyt noin 80 dollaria.

 

http://www.oil-price.net/

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Nigerialaisessa artikkelissa kerrataan ensin iso nippu Nigeriassa sattuneita lento-onnettomuuksia, mutta sitten nigerialainen poppatohtori esittää keinon, jolla onnettomuuksista päästään eroon: käytetään lentokoneiden voimanlähteinä käänteentekeviä laserteknologiaan perustuvia painovoiman kumoavia voimayksiköitä 

 

Meanwhile, a Physicist, Mr O. Akindele Joseph, has declared that the future of aviation technology rests heavily on the application of the laser-anti-gravitational force, saying that the present primitive form of aviation that is prone to uncontrollable mid-air disasters and fire would be a thing of the past upon incorporating laser-anti-gravitational force units into air-crafts and eliminating jet engines and aviation fuels from air travels.

 

Joseph, who holds a Bachelor’s Degree in Engineering Physics from Obafemi Awolowo University, Ile-Ife, Nigeria in 1981 and a Master’s Degree in Nuclear Engineering from MIT in the USA in 1984 explained that, “The laser-anti-gravitational force has been derived from the coupling of gravity to large laser energy on flat space-time in every gravitational field derived in the present theory of unification.

 

“Such a force has no meaning on the hypothetical curved space-time in the existing theory of gravity due to Albert Einstein. It is a small second-order force that opposes the large first-order attractive gravitational force of an object discovered by Isaac Newton. It can however be made significantly large by increasing laser energy.”

 

According to him, “A craft equipped with laser-anti-gravitational force units can be made to perform some weird mid-air manoeuvres without engine power or any order aid, but by just controlling the energy of laser (i.e. by just varying the energy of laser in its laser-anti-gravitational force units). Such a craft can be made to `sit‘in mid-air; perform run-stops in mid-air; perform sharp turns in mid-air; drop slowly like a leaf vertically to the ground from the sky; take off vertically slowly or rapidly from the ground without any need for runway; hover at very slow speed at elevations about the height of the roof of a house or tree; etc.

 

“Such a craft can be made to perform these entire feats at zero or near-zero noise level, since no engine power is required. Any conventional air-craft that tries any of these feats will crash immediately, but the unidentified flying objects (UFOs) are known to freely perform them with ease and comfort. It is this work that is revealing to mankind for the first time the force of nature that UFOs use to achieve their strange mid-air manoeuvres.”

 

http://tribune.com.ng/news2013/index.php/en/features2/item/21188-towards-minimising-air-crashes-in-nigeria.html

 

... foorumilta varmaankin löytyy joku ydinfyysikko, joka kääntää tuon suomeksi ja jossei satu löytymään, niin tuossahan tuli UFOjen käyttämä energianlähde samalla selville.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Vuodet vierivät, eikä liikenneilmailu ole sen kummemmin ehtinyt romahtaa, kun öljy on nykyisin halpaa (44 dollaria/tynnyri tänään, oli joskus jopa 130 dollaria/tynnyri). 

 

Mutta jos pitemmälle tulevaisuuteen katsotaan, ja oletetaan öljyn jossain vaiheessa todella loppuvan, niin jotain pitää tehdä ja ideoita kyllä pursuaa esiin. Esimerkki muutaman päivän takaa: Airbus on vastikään hakenut patentit vetyä hyväksikäyttävälle ilma-alustyypille, joka pyyhältäisi peräti 4,5 Machin vauhdilla Atlantin yli, ts. ehtisi lennon kaikki vaiheetkin huomioiden Lontoosta New Yorkiin yhdessä tunnissa. Yksi moottorityyppi ei näytä riittävän, vaan konehahmotelmassa olisi kolme erilaista moottorityyppiä, joita kutakin tarvittaisiin lennon eri vaiheissa: tavalliset suihkumoottorit, rakettimoottori ja vielä ramjetmoottorit. Käyttövoimaksi on ajateltu vetyä, jota löytyisi koneen säiliöistä "eri muodoissa". No, vaikkei tällainen laite koskaan toteutuisikaan, niin patentti on haettu, ja jotain tämän konetyypin ominaisuuksia voidaan ehkä käyttää muissa projekteissa.

 

Airbus just patented a hypersonic jet. Airbus expects the jet to reach speeds as high as Mach 4.5 — or 4 1/2 times the speed of sound.

 

According to PatentYogi's Deepak Gupta, this means the Airbus jet could make the trip from London to New York in just one hour. That's a significant improvement over the 3 1/2 hours it took for the now retired Mach 2 Concorde to make the same trip.

 

The jet is powered by three different types of engines that work in sequential order to get the craft aloft, into cruising altitude, and then up to its cruising speed of more than 3,000 mph. To get off the ground, the craft will use two turbojets mounted under the fuselage as well as a rocket motor mounted in the rear. As the Airbus lifts off the runway, it will climb vertically like the Space Shuttle. Right before the jet reaches the speed of sound, the turbojets shut down and retract into the belly of plane — leaving only the rocket motor to guide it up to an altitude of more than 100,000 feet. At cruising altitude, the rocket motor will shut down and retract into the fuselage. Then the plane's pair of wing-mounted ramjets take over and propel the aircraft to a top speed of Mach 4.5.

 

http://finance.yahoo.com/news/airbus-just-patented-jet-could-163150875.html

 

[Petri Lehtovirta 903]

Ehkä sopii tähän hyvin,

 

 

Parin viikon takaisessa Svenska Dagbladetissa kirjoittava tutkijanelikko vaatii ruotsalaisten lentomatkailua kuriin ilmasto- ja ympäristösyin.

 

Kun muissa kasvihuonekaasupäästöissä on päästy laskevalle uralle, nousevat ruotsalaisten lentomatkailun aiheuttamat kokonaispäästöt koko ajan. Jörgen Larssonin, Anne Kambin, Jonas Nässénin ja Jonas Åkermanin lehtikirjoituksessa ja heidän tekemässään tutkimuksessa todetaan, että Ruotsin kaikkien eri sektoreiden CO2-päästöt ovat laskeneet 24 prosentilla sitten vuoden 1990. Samana aikana ruotsalaisten tekemien ulkomaanlentojen päästöt ovat nousseet 61 prosentilla.

 

Yhtenä nopeasti käyttöön otettavana ja ihmisten tietoisuutta lisäävänä toimena tutkijat ehdottavat, että lentojen mainoksiin pitäisi lisätä tieto kunkin lentomatkan aiheuttamista ilmastopäästöistä.

 

http://www.ksml.fi/teemat/autot/Tutkijat-jyr%C3%A4htiv%C3%A4t-Tolkkua-ruotsalaisten-lentomatkailuun/825547

[Lauri Tarkkonen 0]

Tietenkin ilmailu aiheuttaa päästöjä, kuten melkein mikä tahansa moottoritoiminen harraastus. Olisi tietnekin hyvä, jos tarjottuja lukuja esitettäisiin vertailukelpoisen referenssin kanssa.  Tekisi mieleni kysyä kummasta syntyy enemmän päästöjä: Ajan keskikokoisella autolla 2 henkeä kyydussä Helsingistä Iisalmeen tai lennän saman matkan joko Ultralla tai jollain pienkoneella. Miten tämä tilanne muuttuu, jos otan autoon 4 henkeä ja lennän jollain Diamond DA40 tai Cessna 172 koneella. Auto vaikkapa Volkswagen Golf tai Skoda Octavia. 

[Pentti Köylijärvi 42]

Olen joskus itsekin polttoainekulutuksia (=päästöjä) ja -kuluja vertaillut ja modernit lentokeet kuten ultrat ja dieselit ovat aika samalla tasolla henkilöauton kanssa juuri tuollaisilla muutaman sadan km matkoilla. Jos esimerkiksi lentämällä välttää suuren järven kuten Päijänteen kiertämisen, nìin moderni pienkone pärjää aika hyvin.

 

Mutta tuossa ruotsalaistutkimuksessa onkin kyse pitkien lentomatkojen päästöjen kasvu. Päästömielessä niiden ainoa käytännön vaihtoehto on matkan tekemättä jättäminen. Jos laskettaisiin päästöt vaihtoehtoisilla kulkuvälineillä, silloin kun se edes olisi mahdollinen vaihtoehto (=Euroopan kohteet), henkilöautolla päästöt olisivat suuremmat jos yksin autossa ja pienemmät jos auto täysi. Ero ei kuitenkaan olisi kertaluokkaa puoleen tai toiseen. Junalla päästöt jäisivät lentämistä selvästi pienemmiksi, mutta ei silloinkaan varsinaista suurta kertaluokkaeroa. Junien päästöistä on myös hyvin poikkeavia näkemyksiä, miten ne tulisi laskea.

 

Mutta jälleen juna tai auto joka tapauksessa vähentäisi vuotuisten matkojen määrää josta se varsinainen päästöjen vähennys syntyisi. Koska lentämällä moni tekee helposti useita matkoja vuodessa. Viikonloppumatka Tukholma - Pariisi jäisi autolla tai junalla tekemättä.

[Seppo Koivisto 203]

USA:ssa matkustajakoneet ohittivat tilastollisesti henkilöautot energiatehokkuudessa 2000-luvulle tultaessa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että autot ajavat tyhjillään, kun lennot buukataan netin kautta täyteen. http://www.slate.com/articles/business/the_juice/2014/07/driving_vs_flying_which_is_more_harmful_to_the_environment.html

 

Ilmakumirenkaan "liitoluku" on kuitenkin aika hyvä ja autoissa on katalysaattorit ja hiukkasloukut. Helsingistä Iisalmeen on näköjään vajaat 500 km maitse ja lähes 400 km ilmoitse. Nykyinen Golf tekee maantiematkan varmaan 6 l/100km kulutuksella, eli 30 litralla. Samaan hiilidioksidipäästöön pääsemiseksi ei lentokoneen kulutus 2,5 tunnin lentoajalla saisi olla suurempi kuin 12 l/h. Häkä-, hiilivety- ja typen oksidipäästöt taitavat lentsikalla olla 10-100 -kertaiset, tosin taivaan tuuliin laimennettuna.

[Lauri Tarkkonen 0]

Kiitokset arvioista, äkkiä ajatellen, siis ultralla pääsee 12 l/h ja 2.5 tunnissa Iisalmeen, Golfilla menee kyllä yli 5 tuntia, lähemmäksi 6.  Jos Golfiin saa neljä matkustajaa on se päästöjen kannalta edullisempi per matkustaja, mutta aikaa kuluu.  Erot eivät kuitenkaan ole niin dramaattiset, etteikö ajankäytöllä voisi perustella lentoliikenteen tarpeellisuutta ja hyödyllisyyttä tällaisilla 500 km matkoilla.  Luultavasti myös lentokoneet kehittyvät ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta aikaa emme saa lisää, joten sen ollessa kriittisellä polulla, lentäminen on ihan järkevä valinta. > Säilytetään Malmin lentoasema.

[Petri Lehtovirta 903]

Haa - tämä ketju on jo yli 10 vuoden ikäinen.

Viimeaikaisten Ilmastonmuutos-keskustelujen myötä Ilta-Sanomissa on toimittaja pohdiskellut asiaa:
 

Lainaa

 

4–5 prosentin vuosivauhdilla kasvava lentomatkustaminen on nopeimmin kasvava hiilidioksidin lähde. Sen ilmastovaikutusten ympärillä ei käydä äänekästä elämäntapakeskustelua. Lentäminen on hyväksytty urbaaniin elämäntapaan kytkeytyvä kuluttamisen muoto, johon poliitikot eivät rohkene tai halua puuttua.

Otetaan esimerkki nelihenkisestä helsinkiläisestä perheestä. Kun se suuntaa ihan varmasti ansaitsemalleen lomalle Thaimaahan, vapautuu stratosfääriin noin 15 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Samaan aikaan aikaan tunnemme kasvavaa huolta henkilöautojen päästöistä. Asioiden suhteuttamiseksi on hyvä muistaa, että keskimääräisellä suomalaisella henkilöautolla perhe voi ajaa 160 000 kilometriä, ennen kuin se on tuottanut saman kasvihuonekaasumäärän kuin Thaimaan-reissu.

 

https://www.is.fi/matkat/art-2000005874181.html

joka synnytti jatkoartikkelin:
 

Lainaa

 

Lentokapteeni halusi kommentoida lentomatkustamisen ilmastovaikutuksia sivunnutta kirjoitustani IS Plusissa viime viikon lauantaina.

Suoralla Helsinki-Bangkok-lennolla palaa karkeasti 48 000 kiloa lentopolttoainetta. Jokaisesta palaneesta kilosta kerosiinia syntyy 3,15 kiloa hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen pahimpana syyllisenä pidettävää hiilidioksidia (CO₂) syntyy siis Bangkokin-lennolla karkeasti 151 200 kiloa.

– Kuinka siis nelihenkisen perheen lomalennon päästöt voivat olla 15 000 kiloa, lentokapteeni kysyi.

 

Lainaa

 

Alhaisimman lukeman antaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n laskuri, korkeimman taas saksalaisen voittoa tavoittelemattoman ympäristö- ja kehitysjärjestön Atmosfairin laskuri.

Kuinka on mahdollista, että laskureissa on näin suuria eroja? Huijaako joku?

 

Lainaa

Avain löytyy kirjainyhdistelmästä RFI (The Radiative Forcing Index), jolla lentokoneen tuottamia päästöjä painotetaan. Suomeksi puhutaan säteilypakotekertoimesta.

Lentokone tuottaa hiilidioksidin ohella lukuisan joukon muita ilmastonmuutokseen vaikuttavia yhdisteitä. Esimerkiksi Bangkokin-lennolla taivaalle jää 151 000 hiilidioksiditonnin vesihöyrynä 60 000 litraa vettä ja noin 50 kiloa typen oksideja (NOx).

Lainaa

 

Ongelma on se, että hiilidioksidin lisäksi lentokone tuottaa koko joukon muita päästöjä, jotka muuttuvat haitallisiksi juuri troposfäärissä.

Vesihöyry, metallit, rikki- ja typpihappo, otsoni sekä palamattomat hiilivedyt ja niiden muodostamat aerosolihiukkaset vaikuttavat ilmastomuutokseen erityisellä painolla joko yhdessä tai erikseen.

 

 

Lainaa

Lentoliikenteen ilmastovaikutuksia painottava RFI-kerroin lentolaskureissa vaihtelee jossain 1:n ja 5:n välillä. Lentoyhtiöiden tapa on ilmoittaa vain pelkät CO₂-päästöt, eli kerroin on 1.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005889150.html

[Tatu Koiranen 1 750]

Tuo jälkimmäinen artikkeli on sisällöltään paljon asiallisempi kuin ensimmäinen, jossa luvut olivat ihan sekaisin. Toimittaja myös myönsi sähköpostissa, ettei tiennyt, että ekan jutun päästöluvuissa oli ylipäätään kertoimia, ja oli myös jäänyt huomaamatta, ettei tuo kilometrilaskelma autolle perustunut siihen jutussa olleeseen 158 g/km vaan lentolaskuri.fi:n 90 g/km (joka on epärealistisen alhainen).

Aihetta tuli kommentoitua silloin toisessa ketjussa:

 

Muokattu: Marraskuu 5, 2018, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Ilkka Mäkelä 1 216]

6/6/2008 at 08.09, Joel Kajas kirjoitti:

 Kun öljyn hinta ylitti 135 $/tynnyri, uutisoitiin, että hinnan ennakoidaan hieman laskevan lähipäivinä kun keinottelijat myyvät futuurejaan pois, sillä osa niistäkin piruista uskoi, että hintahuippu olisi ehkä tuossa kohdassa.

Vuonna 2008 öljyn hinta on siis ollut 135 dollaria per tynnyri.

Ajat muuttuvat. Tänään WTI öljyn hinta on 20 dollaria per tynnyri. https://www.oil-price.net/