Ilmailun tulevaisuus?

[Jussi Aaltonen 0]

Ei hemmetti kysyntä niin paljoa ole vähentynyt, että se yksin selittäisi hinnan putoamisen kolmannekseen. Jotain muuta tuossa on taustalla.

 

Hinta määräytyy nyt markkinoiden mukaan, ei keinotekoisten ilmiöiden... kustannukset+kate=ulosmyyntihinta.

[Kate Alhola 0]

Ei hemmetti kysyntä niin paljoa ole vähentynyt, että se yksin selittäisi hinnan putoamisen kolmannekseen. Jotain muuta tuossa on taustalla.

 

Kysynnän ja tarjonnan suhteen vaikutusta hintaan kutsutaan nimellä hintajousto ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Kysynn%C3%A4n_hintajousto ,

parempi määrittely englanninkielisellä sivulla http://en.wikipedia.org/wiki/Price_elasticity_of_demand ) . Se siis kertoo paljonko tuotteen

ninnan muutos vaikuttaa kysyntään. K.o sivulla on myös linkki jossa todetaan että lyhyellä aikavälillä bensan osalta hintajousto on 0.2,

eli siis kuluttajahinnan nousu 50% vähentää kulutusta 10%, tosin pitkällä aikavälillä jousto on 0.7 eli kun tuo 50% nousu jää

pysyvälksi vähenee kulutus 35%.

 

Tämä on ymmärrettävissä hyvin yksinkertaisella järkeilyllä. Lyhyellä aikavälillä kuluttajien on hyvin vaikeaa tehdä suuria

vähennykksiä enempää autolla liikkumisessa kuin vaikkapa talojen lämmityksessäkin. Kun siis öljystä tulee vähänkin

pulaa, ollaan siitä valmiita maksamaan huomattavasti kovempi hinta. Käytännössähän bensan kuluttajahinnat

eivät ole edes tuota 50% ole nousseet vaikka raakaöljyn osalta olisikin hinta noussuta 200% ( 50->150 USD) .

 

Sama jousto toimii toisinkin päin, pienikin kysynnän tippuminen tiputtaa hintoja rajusti juuri niin kuin nyt onkin käynyt.

 

Pitemmällä aikavälillä ongelma on se että vaikka me täällä kuinka vaihdettaisiin autot hybrideihin ja dieseleihin

ja parannettaisiin talojen lämmitystä ja lämpöeristystä niin varmasti Kiinan ja Intian lisääntyvä kysyntä

syö tämän säästön ja pitemmällä aikavälillä hinnat eivät taatusti alene.

 

Tuolla on myös mielenkiintoinen luku että lentomatkoilla lyhyellä aikavälillä hintajousto on 0.1

eli suunnitellut matkat tehdään vaikka hinta nousisi huimasti mutta pitkällä aikavälillä luku on 2.4

eli sieltä karsitaan menoja hyvin äkkiä kuun hinnat nousee. Valitettavasti vaan eivät taida

lentoyhtiötkään päästä hyötymään öljyn hinnan laskemisesta kasvaneena kysyntänä

kun samalla talouskriisi vähentää kuluttajien kulutusintoa sekä laskevat volyymit

kasvattavat yksikkökustannuksia.

 

Tässä vain huvittuneena muistelee että Amerikkalaiset Fundikset järjestivät rukoushetkiä

bansa-asemilla ja rukoilivat bensan hinnan tippumista. Ainakin he saivat mitä halusivat .

Tässä voin vain sieluni silmin nähdä jumalan myhäilevän partaansa siellä pilven reunalla

ja toteavan että siinä saitte mitä pyysitte 

 

Kate

[Mika B Virolainen 0]

Niin, öljy, tuo ilkeä tuote jota me tarvitsemme.... ???

OPEC päätti öljykriisin aikaan nostaa keinotekoisesti öljyn hintaa rajoittamalla tuotantoa. Tuloksena oli maailmanlaajuinen lama, ja seurauksena mm kuluttajien satsaaminen vähemmän kuluttaviin järjestelmiin myös pitemmällä aikavälillä.

Sittemmin tuon homman OPECin osalta vesitti jäsenmaiden ahneus. Kun tuotantokiintiöt oli keinotekoisesti sovittu mataliksi ja jäsenvaltion osuus koko OPECin tuotannosta riippui sen jäljellä olevista reserveistä, alkoi koko OPECin laajuinen reservien kasvattaminen. Se ei suinkaan tapahtunut hysteerisesti koeporauksia lisäämällä tai etsimällä ja löytämällä lisää öljyä, se vain tehtiin kirjanpidollisesti. Muutaman vuoden aikana koko OPECin jäljellä olevat öljyvarannot siis moninkertaistuivat. Ilman, että olisi tehty vastaavaa lisäystä löydöissä.

Nyttemmin OPECissakin on opittu, että liiallisuuksiin ei kannata mennä, mutta aina vähän voi säätää... Kun kesän alussa hinta alkoi kivuta oikein toden teolla, oli myös OPEC näennäisen huolestunut tilanteesta. Ja syystäkin. Pidettiin hätäkokous, jonka tuloksena ei tullut mitään. Tuotantoa ei sovittu kasvatettavan. Oma teoriani syystä on, että se ei juurikaan ole enää mahdollista, ainakaan isommassa mittakaavassa.

Kun nyt sitten lama finanssikriisin vanavedessä on iskenyt päälle oikein kunnolla, piti OPEC (tällä kertaa keskenään) taasen hätäkokouksen, jossa päätettiin pienentää tuotantoa. Näin saataisiin hinnan syöksylasku taittumaan. Käytännössä lasku jatkuu tälläkin hetkellä.

Käytännössä öljyn tuotanto ja kysyntä keikkuvat niin lähellä tasapainoa, että pienetkin heilahtelut kummassakin vaikuttavat hintaan jyrkästi. Ennen nyt käynnissä olevaa hinnan laskua hintaan vaikuttivat jopa yksittäisten porauskenttien myrskyt ja huoltotauot; jokainen häiriö tuotannossa vaikutti hintaan nostavasti. Nyt tilanne on toinen, kysyntä on laskussa. Se tuskin on missään syöksylaskussa, mutta vaikutus hintaan tuntuu heti ja dramaattisesti.

Hieman pitemmällä aikavälillä hinta tulee nousemaan.

[Perttu Hörkkö 0]

Tässä pari linkkiä jos haluaa helppolukuista materiaalia aiheeseen:

 

http://www.theoildrum.com/

http://www.simmonsco-intl.com/research.aspx?Type=msspeeches

 

Jospa nyt teknokuplan ja finanssikriisin myötä ihminen oppisi ettei se ole huono asia jos joku on näkyvästi eri mieltä. Eihän tässä uusimassa sotkussa ole vielä nähty kun jäävuoren huippu, mutta näyttäisi että yhä isompia sotkuja vaan syntyy oman yksipäisen toimintamme tuloksena. Energia on oikein hyvä seuraavan kriisin aihio, kun tästä on selvitty...

[Ilkka Mäkelä 1 216]

How low can you go-osaston hintajoustotiedote tänään: 43 dollaria 80 centtiä 

 

http://www.oil-price.net/

 

... ja alimmillaan on käyty jo 42 dollarissa.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tässä on mielenkiintoinen ennuste, joka on EUROCONTROLin laatima, ja esittää, että vuonna 2030 Euroopan lentokentät ja taivas ovat niin tukossa ja ilmastonmuutos niin pitkällä, että jopa 50 % lennoista myöhästyy tai peruutetaan kokonaan. Tarttisko tehdä jotain?

 

http://www.ftnnews.com/content/view/4259/27/lang,english/

[Pekka Holopainen 98]

Raakaölkyn hinta on romahtanut kolmasosaan ja jo allekin. Bensiinin vähittäishinta on pudonnut vain parikymmentä prosenttia. No, bensiinin hinnassa on muutakin kuin raaka-ainekustannuksia mm. suurin osa siitä on veroa.

 

 

[Juuso Nummi 0]

Nyt ei ole enään kerosiinin hinta ongelmana vaan nyt on tämä finanssikriisi ongelmana. Ostovoima heikkenee . Eli ns.lomalennot vähenee. Finnairin osakeenhinta on tällä hetkellä vain 4.42€. Vuoden alusta Finnairin osakeen hinta on tippunut -45.36%. http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1112

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Japan Airlines on seuraava yhtiö, joka aikoo kokeilla biopolttoainetta kerosiinin osana tammikuun lopulla. Biopolttoaineen lähteenä on uusi vaihtoehto, camelina-öljykasvi, joka tunnetaan Suomessa nimellä ruistankio (enpäs ole ennen kuullut moisesta?)

 

http://www.marketwatch.com/news/story/JAL-Biofuel-Demo-Flight-First/story.aspx?guid={2A17A01D-3D83-4F77-A52B-A05A37C6D54D}

 

Kasvia vieljellään näköjään myös Suomessa Camelina Oy:n toimesta, jonka Raisio on ostanut itselleen 4 vuotta sitten:

 

http://www.maatilan.pirkka.fi/mp5_00/otsikko12.htm

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Nivelilmalaiva keksitty:

 

http://www.theregister.co.uk/2008/12/12/tadpole_airship/

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Öljyn hinta jouluksi: 38 dollaria 98 centtiä

 

http://www.oil-price.net/

 

Nyt on jo alkanut näkyä juttua siitä, että öljyntuottajamaiden tienestit ovat pudonneet, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti maiden talouteen ja sitä kautta myös ilmailuun  Siis liian alhainen hintakaan ei ole hyvä.

 

Mikähän olisi kohtuullinen hintataso?

[Tuomo J Aho 63]

Öljyn hinta jouluksi: 38 dollaria 98 centtiä

 

http://www.oil-price.net/

 

Nyt on jo alkanut näkyä juttua siitä, että öljyntuottajamaiden tienestit ovat pudonneet, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti maiden talouteen ja sitä kautta myös ilmailuun  Siis liian alhainen hintakaan ei ole hyvä.

 

Mikähän olisi kohtuullinen hintataso?

 

Ei se tienestien putoaminen lamaa ole aiheuttanut, niillä öljytuottajamailla on ollu liian suuret menot. Jos budjetit on tehty päälle 100 taalan barrelin mukaisiksi ja siitä on lähteny pohja pois niin rahoituskriisihän siinä on kyseessä. Jos mentiin monta kymmentä vuotta 20-30 taalan barrelihinnalla niin varmasti onnistuu jatkossakin, pitää saada vaan turha tuhlaus pois ja järkeä maiden rahankäyttöön. Voisi enemminkin sanoa että tämä lama alkoi siitä kun hinta kipusi liian korkealle.

[Jukka Takamaa 0]

Nivelilmalaiva keksitty:

 

http://www.theregister.co.uk/2008/12/12/tadpole_airship/

 

Ja tässä "nerokkaassa Hankeyssäkö " on ilmailun tulevaisuus ?

[Joel Kajas 0]

Öljyn hinta jouluksi: 38 dollaria 98 centtiä

 

http://www.oil-price.net/

 

Nyt on jo alkanut näkyä juttua siitä, että öljyntuottajamaiden tienestit ovat pudonneet, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti maiden talouteen ja sitä kautta myös ilmailuun  Siis liian alhainen hintakaan ei ole hyvä.

 

Mikähän olisi kohtuullinen hintataso?

 

Aiemmin syksyllä puhuttiin lentoyhtiöiden ahdingosta, mutta olisikohan kuitenkin öljyn hinnan painuminen alle 60 dollarin jo helpottanut niiden elämää siten, että pahimmalta on vältytty?

 

Ja joo, onhan tuo öljys-heikkien lentokone yms. shoppailu aika käsittämätöntä katsottavaa. Onkohan ketkään koskaan ihmiskunnan historiassa kulutusjuhlineet yhtä paljon?

[Mika Koski 0]

Öljyn hinta jouluksi: 38 dollaria 98 centtiä

 

http://www.oil-price.net/

 

Nyt on jo alkanut näkyä juttua siitä, että öljyntuottajamaiden tienestit ovat pudonneet, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti maiden talouteen ja sitä kautta myös ilmailuun  Siis liian alhainen hintakaan ei ole hyvä.

 

Mikähän olisi kohtuullinen hintataso?

 

Tulipa mieleen, että milläköhän AVGASin hintatasolla koneiden dieselöinti ei enää kannata? Millä polttoaineen hinnoilla kerhot ovat laskeneet muutostyön mielekkääksi?

 

Mika

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Hmm. Tänään hinta on jo 35 dollaria 58 centtiä, siis tuohon suuntaan mennään edelleen: 

 

[Joel Kajas 0]

 

Hmm, ja joku kehtasi väittää, että n. 150 dollarin hinta ei ole öljyllä spekulointia ja keinotekoista hintakuplaa. Mitähän se sitten oli? Ainakaan sillä ei ole mitään tekemistä todellisen kysynnän ja tarjonnan kanssa.

[Mika B Virolainen 0]

Niin, mikä on keinotekoista, miten se määritellään?

Kai se on koko ajan ollut täysin selvää, että hinnan määrää jokin muu kuin joku "aito" tuotannontekijä. Jos hinta saisi määräytyä pelkästään tuotantokustannusten perusteella, olisi hinta nyt vieläkin matalampi.

Todelliseen kysynnän ja tarjonnan muodostamaan hintaan kuuluu nimenomaan hinnan vaihtelu kysynnän mukaan. Kai tämä nyt on selvää. Öljy raaka-aineena on aina ollut myös spekuloinnin "uhri", muttei välttämättä sen enempää kuin muutkaan raaka-aineet. Se vain sattuu muita raaka-aineita enemmän ja suoremmin vaikuttamaan suoraan jokaisen arkeen, ja vieläpä monin eri mekanismein.

Maailmassa eniten öljyä kuluttava kansakunta on, yllätys-yllätys, USA. Se kuluttaa 25% kaikesta maailmassa tuotetusta öljystä. USA:han on lama iskenyt ensimmäisenä, ja toistaiseksi koviten. Mm bensiinin myynti on kaiketi laskenut. Myös nousevista talouksista Kiinan kasvulukujen on sanottu jo menneen alle 10%:n, joidenkin mielestä sielläkin ollaan jo 0-kasvussa. Jos ei tuoteta tavaraa ja palveluita, ei mene energiaa. Jos tämä ei johda kysynnän hiipumiseen, niin mikä sitten. OPEC yrittää suitsia hinnan laskua pienentämällä vastaavasti tuotantoa. Ei ole tepsinyt, johtuen kenties siitä, että OPEC tuottaa maailman öljystä kuitenkin "vain" n kolmanneksen. Jos he laskevat tuotantoaan 5%, vaikutus kokonaistuotantoon on siten vain n pari prosenttia.

Tarkoitan tällä myös sitä, että koko "hintakupla" on sanana ja ideana hiukan, tjaa, outo. Tuotteen tai palvelun hinta on juuri niin oikea, kuin siitä joku on valmis maksamaan. Sama pätee mm asuntojen hintoihin. Jos joku maksaa pyydetyn hinnan jostain asunnosta, oli se kuinka "hintakuplaa" vaan, se raha on kyllä ihan aitoa ja oltava olemassa.

[Perttu Hörkkö 0]

Mitähän se sitten oli?

 

Hintajoustoa yhdistettynä pahimpaan taantumaan koskaan/sitten 30-luvun?

 

Huolestuttavaa on, jos näillä hinnoilla uudet energiainvestoinnit menevät jäihin ja kun kysyntä joskus lähtee uudelleen kasvuun niin lopputulos voi olla karmaiseva...

 

Kevyttä joululukemista aiheesta. Jos aihe kiinnostaa enemmänkin löytyy netistä paljon erittäin hyviä resursseja asian tiimoilta.

 

http://www.worldenergyoutlook.org/docs/weo2008/WEO2008_es_english.pdf

[Mika B Virolainen 0]

Ja mikä sitten on tämä "aito", "normaali", "ilmaton" hinta? Kuka sen saa määritellä ja millä eväillä?

Se, että Jenkeissä myönnettiin lainoja heppoisin perustein, ei muuta tosiasiaa, että esim Suomessa asuntojen hinnat olivat hetki sitten korkeimmillaan ikinä. Vaikka täällä lainanmyöntämisperusteiden voisi sanoa olevan edes jotenkuten hanskassa. Viime lamaa ennen puhuttiin samaisesta "kuplasta", mutta silti hinnat menivät yli siitäkin! WTF! Kuka puhaltelee kuplia?

Kyse ei mielestäni ole mistään kuplasta, vaan siitä että kun kysyntää on, hinnat nousevat. Piste. Ei kuplia, pelkkää vaahdotonta kylpyvettä. Kun tarjontaa rupeaa olemaan enemmän kuin kysyntää, hinnat tippuvat.

 

Mitähän ne muutama öljymaan diktaattori kokonaiskuvassa vaikuttais? Ja mitä tarkoittaa "tulla järkiinsä"?

Ehkä ainoa, jonka täytyy tulla järkiinsä, on öljystä riippuvaiset kansantaloudet, joiden tartteis keksiä jotain muuta...

 

Se on tässä öljyn hinnassa ihan sama tilanne kysynnän ja tarjonnan suhteen. Futuureita ja rahastoja on syytelty hintojen nostajiksi, mutta mihinkäs niiden vaikutus nyt on hävinnyt? Yhtäkkiä, kuin tuhka tuuleen, vaikka varmasti Mr Future ja Mrs Hedge haluaisivat edelleen hinnan nousevan (tienaavat sillä, perkeleet...) hinta vain laskee.

[Mika Koski 0]

Se on tässä öljyn hinnassa ihan sama tilanne kysynnän ja tarjonnan suhteen. Futuureita ja rahastoja on syytelty hintojen nostajiksi, mutta mihinkäs niiden vaikutus nyt on hävinnyt? Yhtäkkiä, kuin tuhka tuuleen, vaikka varmasti Mr Future ja Mrs Hedge haluaisivat edelleen hinnan nousevan (tienaavat sillä, perkeleet...) hinta vain laskee.

 

Öljymarkkinat ovat siitä erikoisia, että siellä vaikuttaa tuotannon ja kysynnän lisäksi, sää- ja poliittiset olot sekä ihan puhtaasti spekulaatiot. Öljy on monelle teollisuuden alalle niin keskeinen tuotannontekijä.

 

Rankasti yksinkertaistaen...

 

Jos suomalainen Jukka haluaa myydä lentolippuja puoli vuotta ennen kuin ko. lennon kone edes tankataan, niin hän suojautuu riskiltä termiinillä, jolla sovitaan öljyn hinta ko. tankkauksessa.

 

Tiedossa on suurinpiirtein, että kuinka paljon öljyä maailmalla tuotetaan ja paljonko sitä kuluu. Amerikkalainen Bill, joka on hyödykemarkkinoiden asiantuntija ei kuitenkaan myy Jukalle puolen vuoden päässä tankattavaa öljyä päivän hintaa x EUR, koska Bill uskoo, että öljy maksaa konetta tankatessa x + 0,10x, koska 100 milj. kiinalaista on siihen mennessä vaurastanut niin paljon, että he ostavat mopon, joka puolestaan nostaa öljyn kysyntää (ja hintaa). Jos Jukan ja Billin sekä tämän kolleegoiden yhteinen näkemys on samansuuntainen, niin kaupat syntyy ja puolen vuoden päästä öljy maksaa 1,1x EUR.

 

Kuitenkin kävi niin, että amerikkalainen Henryn valmistamat autot ryystivät sitä öljyä niin paljon, että niillä ajelu tuli kalliiksi ja nuo elegantit kuvatukset menivät pois muodista. Niinpä myös Henryn tehtaalla töissä ollut Dick joutui kilometritehtaalle ja EI ostanut lapsilleen Kiinassa tehtyjä kumiankkoja joululahjoiksi. Tällöin kiinalaisen kumiankkatehtaan työtekijät menettivät työnsä, muuttivat takaisin maalle kylään, jossa ei ole sähköä ja mopon osto jäi haaveeksi.

 

Tästä seurasi se, että öljyn kysynnän kasvun sijaan markkinoilla oletetaan öljyn kulutuksen normalisoituvan ts. 100 milj. kiinalaista vain katsoo huoneen seinällä olevaa mopon kuvaa ilman, että pääsee sitä käsiksi muutamaan vuoteen ja amerikkalaiset siirtyvät käyttämään japanilaisia vähäpäästöisiä autoja. Tämä laskee öljyn hintaa ja näin odotusten luoma kupla puhkeaa. Palataan takaisin lähemmäksi kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.

 

Tähän vielä lisätään se, että Dickillä olisi ollut hädintuskin varaa maksaa asuntolainaansa, vaikka olisi saanut koota kuvatuksia tehtaalla. Lainan myöntänyt pankki tiesi tämän ja niinpä paketoi Dickin ja tämän tuhansien kolleegoiden lainat pakettiin ja myi eteenpäin, jotta voisi itse suojautua riskeiltä.

 

Mika

 

Ps. Herrat Hedge ja Future ovat tyytyväisiä tilanteeseen, sillä tärkeintä heidän busineksessa on, että hinnat muuttuvat.

 

 

 

 

 

[Jussi Aaltonen 0]

Kun tarjontaa rupeaa olemaan enemmän kuin kysyntää, hinnat tippuvat.

 

Sinänsä kaunis teoria, joka kuitenkaan ei pidä paikkaansa koska sekä tarjontaa että kysyntää manipuloidaan kokoajan.

 

Esimerkiksi asuntojen hinnat eivät laske siksi että asuntotarve olisi yht'äkkiä tullut tyydytytetyksi kuin taikaiskusta. Olivat asuntojen hinnat sitten mitkä hyvänsä on tietyillä alueilla pulaa ja tietyillä alueilla ylitarjontaa asunnoista... ihmisten täytyy asua jossakin, olivat talouden suhdanteet sitten mitkä hyvänsä. Asuntojen hinnat seilaavat täysin mielivaltaisesti riippuen siitä mitä tiettyjen suurien pankkien ja kiinteistövälitysketjujen analyytikot milloinkin sanovat ja millaiset korot asuntorahoituksessa milloinkin on. Asuntoja ostaa tavallinen kansa, jolla ammattitaito riittää juuri omiin päivittäisiin raha-asioihin. Hintoja manipuloi ammattilaiset, joilla tavoitteena on nyhtää kansan taskuista jokainen mahdollinen sentti oman firman osakkeenomistajien taskuun.

 

Taloustoimittaja, joka syytää telkkareihimme, nettisivuistoille, lehtiin yms tarinoita talouden kehityksestä ja tulevaisuudesta ei suinkaan palvele meidän tiedon tarvettamme vaan yksinomaan manipuloi markkinoita kulloisenkin lähteensä edun mukaisesti. Tavallinen kansa ei yksinkertaisesti tarvitse, saati pysty itse analyyttisesti käsittelemään, kaikkea sitä taloussontaa, mitä media maailmalle puskee... elämme aika pitkälle taloudessa, jota pystyy ohjailemaan se, joka parhaiten hallitsee median käytön omana äänitorvenaan.

[Kate Alhola 0]

Sinänsä kaunis teoria, joka kuitenkaan ei pidä paikkaansa koska sekä tarjontaa että kysyntää manipuloidaan kokoajan.

 

Esimerkiksi asuntojen hinnat eivät laske siksi että asuntotarve olisi yht'äkkiä tullut tyydytytetyksi kuin taikaiskusta. Olivat asuntojen hinnat sitten mitkä hyvänsä on tietyillä alueilla pulaa ja tietyillä alueilla ylitarjontaa asunnoista... ihmisten täytyy asua jossakin, olivat talouden suhdanteet sitten mitkä hyvänsä. Asuntojen hinnat seilaavat täysin mielivaltaisesti riippuen siitä mitä tiettyjen suurien pankkien ja kiinteistövälitysketjujen analyytikot milloinkin sanovat ja millaiset korot asuntorahoituksessa milloinkin on. Asuntoja ostaa tavallinen kansa, jolla ammattitaito riittää juuri omiin päivittäisiin raha-asioihin. Hintoja manipuloi ammattilaiset, joilla tavoitteena on nyhtää kansan taskuista jokainen mahdollinen sentti oman firman osakkeenomistajien taskuun.

 

Jos tarve olisi täysin tyydytetty tai tyydyttämätön olisi markkinoiden hinta-jousto aika olematon, eli ennen kuin tarve on tyydytetty niin maksettaisiin lähes mitä

tahansa ja kun taas on tyydytetty niin sitten ei oltaisi valmiita maksamaan mitään. Tosiasiassa asuminen kuin vaikka ruokakin ei ole noin yksioikoista. Vaikka ihminen

saisi päivittäin napansa täyteen riisiä ja sängyn lämpimässä kopissa niin enempää asumisen kuin syömisenkään tarve ei ole tyydytettyvaan ihmiset ovat valmiita

maksamaan siitä että saavat  paremman ja isomman asunnon sekä parempaa ruokaa.

 

Asuntomarkkinoiden analyytikot tai kiinteistövälittäjät eivät luo hinta-tasoa vaan vain arvioivat mitä se tavallinen asiantuntematon kuluttaja on valmis

asunnostaan maksamaan. Asiantuntematonkin kuluttaja tietää haluaako hän maksaa kyseessä olevasta asunnosta pyydetyn hinnan. Useimmissa

tapauksissa E ihalua maksaa, eli käydään asunnon näytössä ja lähdetään pois kauppoja tekemättä. Markkinahinnat määräytyvät sen perusteella

että löytyy aina joku joka on pyydetyn hinnan valmis maksamaan. Jos ei löydy, lopulta hinnat on pudotettava tasolle että jokaista

asuntoa kohti löytyy se yksi joka sen hinnan haluaa maksaa. Hyvässä taloustilanteessa ja matalien korkojen vallitessa kuluttajat ovat

valmiita maksamaan suurempia hintoja kuin epävarmassa taloustilanteessa.

 

Elinkeinoelämän rakenne muuttuu jatkuvasti ja sitä mukaan on maan sisäisätä muuttoliikettä, vanhoja torppia

ja nyt myös taantuvien teollisuuspaikkakuntien asuntoja on tyhjillään kun taas pääkaupunkiseudulla kysyntä ylitää

jatkuvasti tarjonnan. Vaikka tänne ei tulisi enää yhtään uutta työpaikkaa ihmiset silti haluaisivat

riittävän isot asunnot viithyisästä asuinympäristöstä hyvien liikenneyhteyksien varresta. Hyvin harvallahan

meisatä on varaa ostaa haluamamme asunto haluamastamme paikasta. Siis, kysyntää on paljon

joka pitää hinnat korkeina. Kun siitä hyvästä asunnosta hyvässä paikassa on kymmen hyätloista ihmistä

valmis maksamaan kovan hinnan ja kilpailevat kuka sen saa pysyy hintataso korkeana.

 

Suomessa ei tietääkseni ole noita Sub-prime lainoja edes markkinoitu sitten edellisen laman opetusten. USA:ssahan tämän

koko kriisin alku ja juuri  on siinä että siellä ahneet pankit alkoivat myöntää kovalla koroilla lainoja olemattomilla

vakuukisilla asiakkaille jotka tiedettiin maksukyvyttömiksi ja vielä käärimään nämä high-risk lainat kauniiseen "high-yield"

arvopaperien"  kuoreen kenenkään tajuamatta mikä pommi seillä luuraa.

 

Taloustoimittaja, joka syytää telkkareihimme, nettisivuistoille, lehtiin yms tarinoita talouden kehityksestä ja tulevaisuudesta ei suinkaan palvele meidän tiedon tarvettamme vaan yksinomaan manipuloi markkinoita kulloisenkin lähteensä edun mukaisesti. Tavallinen kansa ei yksinkertaisesti tarvitse, saati pysty itse analyyttisesti käsittelemään, kaikkea sitä taloussontaa, mitä media maailmalle puskee... elämme aika pitkälle taloudessa, jota pystyy ohjailemaan se, joka parhaiten hallitsee median käytön omana äänitorvenaan.

 

En nyt syyttäisi taloustoimittajia tai analyytikkoja. Lamamielialan lietsominen ei hyödytä oikein ketään. Kuluttajien tulkinnassa rii8ttää että uutiset sanoo että

nyt on lama ja työpaikka voi mennä alta, siispä rajoitetaan kulutusta eikä tehdä varsinkaan kalliita hankintoja. Tästä taas seuraa että kysyntä supistuu

ja yrityksillä alkaa mennä huonommin jonka tuloksena moni menettää työpaikkansa ja niimpä ennustus toteuttaa itseään vaikka kukaan ei siitä hyödy.

 

Keskuespankkien toimilla koron laskulla ja jopa USA:n setelirahoituksella on juuri tarkoitus pistää rahaa liikkeelle, eli saada ihmiset uudelleen

kuluttamaan ja firmat investoimaan jolloin lama lopulta väistyy.

 

Toimittajat ja analyytikot eivät voi numerojen vastaisesti sensijaan manipuloida että "ei mitään kriisiä ole, nyt raha on halpaaa, valoisa tulevaisuus, kuluttakaa,

investoikaa, kuluttakaa"

 

Kate

[Mika B Virolainen 0]

Juu ei niitä asuntojen hintoja täysin mielivaltaisestyi kukaan pysty säätelemään. Juuri asunnon ostossa monesti edetään hyvin lähellä kipurajoja. Useimmat ihmiset mitoittavat asumiskulunsa hyvin lähelle sitä maksimia, minkä pystyvät maksamaan. Kun maksukyky kärsii, on pakko myydä, tai pankki pakkomyy. Samoin ihmisten ostohalut pienenevät.

 

Eivät ihmiset ihan niin tyhmiä ole, että uskovat mitä vaan. Tämä voorumi on hyvä esimerkki, asiantuntemusta riittää haukkua melkein mitä tahansa toimittajat suvaitsevat sanoa. Juuri omat rahatilanteet kertovat kullekin sen, onko varaa lähteä etelään tänä vuonna vai ei. Kun joka päivä käy työpaikalla, täytyy olla sokea ettei huomaa jos varauskirjat on tyhjiä.

 

Öljy on tuotteena erityisen tarkkaan seurattu. Se on strategisesti tärkeä useimmille valtioille. Mitä teollistuneempi ja "sivistyneempi", sitä tärkeämpi. Sen hintaan vaikuttaa esim Meksikonlahden tai Pohjanmeren sääolot, niillä kun on vaikutusta tuotantomääriin. Samanlainen vaikutus sääoloilla on kuitenkin myös esim vehnän tai kahvin maailmanmarkkinahintoihin. Siitä ei vain pidetä niin jumalatonta messua.

Öljyn tuotantoa manipuloidaan eri motiivein, monet niistä poliittisia tai kauppapoliittisia. Se on kuitenkin samanlaista tuotannon säätymistä kuin millä tahansa muulla tavalla tapahtuva tuotannon tason "säätyminen". OPEC on menneisyydessä mielellään yrittänyt säätää hintaa mieleisekseen tuotannon tasoon vaikuttamalla. Tulokset ovat olleet vaihtelevia, useimmiten on saatu aikaan enemmän haittoja myös OPEC-maille itselleen. Heidänkin intressissään on pitää öljyn hinta vakaana. Liian halvasta öljystä ei tule tarpeeksi tuloja, liian kallis johtaa lamaan ja kysynnän laskuun sekä mahdollisesti rajuun hinnan korjausliikkeeseen. Kuten nyt. Samoin kävi 70-luvun lopun öljykriisin aikaan.

[Jussi Aaltonen 0]

Lamamielialan lietsominen ei hyödytä oikein ketään.

 

Kovasti naiivi oletus.

 

Ei raha lamassa mihinkään katoa, se vain vaihtaa omistajaa, ja tyypillisesti se keskittyy uudelleen sinne mistä se on lähtenyt jakaantumaan noususuhdanteen myötä.

 

Ei tämäkään lama tule oikeasti koskettamaan ketään muita pkt-sektoria ja palkansaajia sekä välillisesti tietysti kuntia ja valtiota, joiden tulot riippuvat pääasiassa kahdesta ensin mainitusta.