Ilmailun tulevaisuus?

[Karoliina Salminen 0]

En löytänyt tästä aihetta, niinpä aloitin uuden. Eli pelottavalta näyttää tuo öljyn hinnannoususta aiheutuneet kustannukset lentoyhtiöille, tämän vuoden aikana jo 10 lentoyhtiötä tehnyt konkurssin ja Finnairkin antoi jo tulosvaroituksen.

 

Anteeksi etukateen pilkun viilaus, mutta:

Melkein nimittaisin lentoyhtioita ilmakuljetuksiksi tai ammatti-ilmailuksi enka ilmailuksi, koska ilmailu on liian lavea ja yleisilmailun suuntaan kallellaan oleva termi puhuttaessa aloituspuheenvuorossa pelkastaan lentoyhtioista. Ilmailuna (siita tulee pikemminkin lahemmin yleisilmailun maaritelma kuin ammatti-ilmailun maaritelma) pidan etupaassa lentamista huvin tai oman oppimisen vuoksi ja lennonopetusta, siis ilmailua ilmailun vuoksi, eika siksi etta siirretaan suuria massoja ihmisia tai tavaraa rahasta paikasta toiseen. Ilmailun tulevaisuus otsikon jos olettaa kasittelevan lentoyhtioita, voisi otsikoida "Ammatti-ilmailun tulevaisuus".

 

Toki bussikuskit varmankin ajaa konetta siksi etta tykkaavat ammatistaan, mutta kuitenkin asia on melkeimpa niin etta lentoyhtioiden vaikeudet eivat kulje kasi kadessa yleisilmailun kanssa ja yhtymakohtia ei juuri ole, ja esimerkiksi, vaikka 100LL:n hinta nousisi stratosfaariin ja sen jakelu kokonaan loppuisi, ei se hetkauttaisi suoranaisesti 747:jen ja Airbussien aikatauluja tai lentoyhtion tulosta paljon mihinkaan suuntaan, vaikutukset olisivat korkeintaan valillisia - uusien lentajien tulo ehtyy kun koulutus ehtyy. Ja taas toisin pain, esim. Cirruksen koneiden myyntiin ei vaikuta se etta irtisanooko Finnair (tai joku muu lentoyhtio) vai ei (muuten kuin valillisesti), ja onko lentoyhtiot vaikeuksissa vai ei, koska naita koneita lentoyhtiot ei osta, vaan ne ovat yksityisten ilmailijoiden kaytossa, ja naiden markkinatilanteen ratkaisee onko nousukausi vai kenties lama, mika on bensan hinta, milla tavalla toimintaa rajoitetaan saadoksilla jne.; riittaako maksavia yksityisasiakkaita tuotannon yllapitamiseen.

 

Toki kaikella on valillista vaikutusta toisiinsa, ja lama jollakin alalalla saattaa levita muillekin aloille ja ostovoima siita yleisesti pienenee, mutta se on taas hieman eri juttu.

 

Jos otetaan kasittelyyn yleisilmailu, mielestani yleisilmailun tulevaisuus riippuu erityisesti mm. polttoaineen hintakehityksesta ja vaihtoehtoisista moottori- ja energiavaihtoehdoista, seka EASA-reguloinnin mielekkyydesta (kuinka overiksi kaikessa mennaan). Siina moni viela yksityisilmailija itkee 100LL kyyneleita kun 100LL maksaa 3.5 euroa litra ja TSIO-550 kuluttaa 60-80 litraa tunnissa ja oma yksityiskaytossa oleva nelipaikkainen lentokone (jolla ei tehda ansiolentotoimintaa) pitaa olla samassa lentokelpoisuuden valvontaorganisaatiossa kuin Airbussit. Tuntihinta pelkan bensan puitteissa nousee sellaiselle tasolle etta monella ei ole silla hinnalla varaa lentaa puhumattakaan siita miten muilla tavoin asiasta on tehty perusteettoman vaikeaa. Thielertin konkurssi viela sitten osui huonoon aikaan, juuri kun nimenomaan heilla on erinomainen markkinarako nakopiirissa.

 

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 233]

Hesarin uutisessa Jyri Raivio kylläkin liioittelee. "Suuri halpalentoyhtiö Spirit Airlines"? Spiritillä on vain 35 A320-sarjan konetta, joten se on kyllä Amerikan markkinoilla ja globaalisti ajatellen pikkutekijä 

 

Olen kahlannut päivittäin läpi lentoyhtiöuutisia urakalla, eikä yksikään muu yhtiö ole ilmoittanut irtisanovansa pilotteja. Paitsi niissä yhtiöissä, jotka ovat menneet konkurssiin.

 

Lentoyhtiöt ovat tilanneet tuhansittain uusia koneita, joihin on tulevaisuudessa löydettävä miehistöt suurten ikäluokkien poistuessa näyttämöltä joka puolella maailmaa. Tusinan pienen yhtiön konkurssi ei siinä asiassa tunnu yhtään missään.

[Jukka Takamaa 0]

 

Joitain turvatarkastuksia voidaan eliminoida siirtämällä ihmisiä hallitusti matkustamomoduuleissa aluksesta toiseen. Moduulien yhteensopivuuden aikaansaamiseksi tulee tietenkin laatia kansainvälisiä standardeja.

 

 

Niin kauan kuin ilma-aluksista puuttuu modulaarisuus eikä osata hyödyntää planeettamme kaasukehän ja gravitaatiokentän ominaisuuksia jatketaan varmaankin bongareita ilahduttavaa jumbojettien ja valasbussien jättöpyörre-, kuminpoltto-, moottorinulvotus- ja tarkkuusparkkeerausfarssia suurkaupunkien tuntumaan rakennetuilla jättikiitoteillä, vaikka vaihtoehtona olisi maan pinnalla vähentää melua, tihentää reittikohtaisia vuoroja, lyhentää odotusaikoja ja eliminoida jonotusta ja välipysäkkejä.

 

 

Moduuliseen suunnitteluun perehtyneenä ihmettelen onko tässä ylitsepääsemätön ongelma...nimittäin talon suunnittelussa moduli määritellaan aina rakennuskohtaisesti ....toki tietty joku 600 mm on aika vakio rakennusteollisuudessa ....sillä ei vielä ratkaista tuota moduulisuus ongelmaa.

 

Liikaa moduuliajattelua ja ollaan taas Itä-Pasilassa.

 

Moduli on hyvä renki, mutta erittäin huono isäntä !  ???

[Joel Kajas 0]

Joo, tuota olen itsekin miettinyt, että tuo konelaivastojen kasvattaminen perustuu kyllä johonkin näkemykseen liikenteen jatkuvasta kasvusta. Jonkun niillä uusilla koneilla on matkustettava ja joidenkin niitä koneita on lennettävä. Tuskin niitä koristeeksi platalle hankitaan. Aika kallista olisi myös työntää vanhemmasta päästä muutaman vuoden ikäisiä koneita aavikolle, korvata ne ikään kuin huvin vuoksi vähän uudemmalla kalustolla, joka sitä paitsi on usein samaa tyypiä kuin kalustossa jo olevat.

 

Mihin se näkemys jatkuvasta kasvusta sitten perustuu, en tiedä ja ovatko näkemykset osoittautumassa vääriksi nykyisessä tilanteessa. 2000-luvun alun IT-kupla oli hyvä esimerkki siitä, että virhearvioita tehdään isossakin mittakaavassa. Vai onko liikenneilmailu niin suuri ja voimakas, että se pystyy painostamaan valtiovallan esim. polttoaineiden verohelpotuksiin, jos nykymeno öljyn maailmanmarkkinahinnassa jatkuu?

 

Kuinka kauan OPECin, maailman suurimman laillisen kartellin rintama pitää? Onko öljyn korkea hinta kartellien ja spekulanttien myyräntyötä? Vai onko tämä kaikki nyt sitten totta ja liikenneilmailun kultakausi lopullisesti ohi, aivan kuin yleisilmailulle kävi 70-luvulla?

[Jukka Takamaa 0]

Onko öljyn korkea hinta kartellien ja spekulanttien myyräntyötä? Vai onko tämä kaikki nyt sitten totta ja liikenneilmailun kultakausi lopullisesti ohi, aivan kuin yleisilmailulle kävi 70-luvulla?

 

Olihan joku eläkerahastokin haalinut valtavasti huilea...aivan vaan spekuloidakseen sillä. Kaikki ( melkein ) on kaupan...ja röyhkeyttä spekulanteilta ei puutu.

[Guest karjjuh]

Thielertin konkurssi viela sitten osui huonoon aikaan,

 

Mitä? Joko ne teki sen konkurssin? Luulin, että Thielert oli vasta selvitystilassa.

[Seppo Pietikainen 0]

Eräs mielenkiintoinen uusi suuntaus suuryrityksissä tuntuu olevan ns. "telepresence"-järjestelmien tulo.

 

Ao. järjestelmät ovat merkittävästi toiminnallisempia kuin perinteiset telekonferenssit ja sen semmoiset.

Tavoitteena on lentomatkustuksen merkittävä väheneminen ja erittäin suuret kustannussäästöt.

 

Tämä ei tietenkään lupaa kovin hyvää kaupallisen lentoliikenteen kehittymiselle...

 

[Ilkka Mäkelä 1 233]

Mitä? Joko ne teki sen konkurssin? Luulin, että Thielert oli vasta selvitystilassa.

 

Näyttää pienen selvittelyn jälkeen siltä, että Saksassa on v. 1999 uudistettu entinen konkurssilainsäädäntö siten, että konkurssi-nimeä ei enää menettelystä käytetä, vaan kyseeseen tulee "Insolvenzverfahren" - suomeksi lähinnä maksukyvyttömyysmenettely - joka siis on nyt ainoa "konkurssimenettely" Saksanmaalla. Joten voidaan ihan rauhassa sanoa, että konkurssissa ollaan.

[Ilkka Mannikainen 777]

Mihinköhän kysyntä on hävinnyt nyt yhtäkkiä lentomatkustuksessa? Monet yhtiöt supistaa tarjontaa kun ei ole kysyntää vaikka sitä oli pari kuukautta aikaisemmin enemmän. Kuluttajahinnat ei kuitenkaan ole niin radikaalisti nousseet että kysyntä voisi tippua dramaattisesti.

 

Ikävä maalata piruja seinille mutta henkilökohtaisesti en yllättyisi jos Finnair ilmoittaisi kaukoliikennelaivaston uusimisen pysähtyvän, lukumäärää tiputetaan tai että toimituksia myöhäistetään.

Jos kysyntä on laskenut dramaattisesti kuten Finnairista tiedotteissa väitetään, niin pari vuotta kestävän, yhtiön historin kalleimman ostoksen toimitus alkaa olemaan epävarmaa. Kysyntä ja kassavirta on elintärkeitä uusien koneiden rahoitukseen.

 

Mikäs olisikaan hienompaa kun uudistaminen loppuisi ennenkuin viimeinen M11 ehditään luovuttaa pois. 

 

Myös Finavialla voi jollain olla pari hikikarpaloa otsalla jos Aasian kysyntä alkaa yskimään ja uutta terminaalia parasta aikaa tulossa.

 

[Henri Karlsson 0]

Itsehän en jaksa speukuloida asiaa tippaakaan (enkä myöskään halua) sillä kukaan ei todellisuudessa voi tietää mitä loppupeleissä tapahtuu. Ja jos pelätään työttömäksi kouluttautumista niin eiköhän tuosta esim. poliiseilla ole suurempi huoli. Ei se työ vuodessa lopu, uskokaa pois

[Guest Vja]

Siinähän se onkin että poliisi ei maksa koulutuksestaan 100 000 euroa..

[Ilkka Mäkelä 1 233]

Ylempänä mainitun Spirit Airlinesin tj muuten kiistää, että yhtiö olisi irtisanomassa ketään, ei pilotteja eikä ketään muutakaan. Yhtiö oli pelkästään antanut henkilökunnalle lain edellyttämän 60 päivän ennakkovaroituksen siitä, että irtisanomiset tai lomautukset saattavat tulla ajankohtaisiksi, minkä media on tulkinnut väärin. Hesari mukaanlukien. Lomautettavien tai irtisanottavien pilottien maksimimäärä tältä pohjalta voisi 60 päivän päästä olla 242. Siis myöskään "tuhansista" ei olisi kysymys.

 

Aviation Week

[Janne Mäntymäki 0]

Jos kysyntä on laskenut dramaattisesti kuten Finnairista tiedotteissa väitetään, niin pari vuotta kestävän, yhtiön historin kalleimman ostoksen toimitus alkaa olemaan epävarmaa. Kysyntä ja kassavirta on elintärkeitä uusien koneiden rahoitukseen.

 

Ei se kerosiinijuoppojen ykstoistasten operoiminenkaan edullista ole.

[Mika B Virolainen 0]

Ongelma melkein kaikessa taloudellisessa aktiviteetissa nykyjänsä on se, että jos ei ole kasvua, ei ole kauaa yhtiötäkään. Lentoliikenne on voimakkaasti kilpailtua (kiitos meidän, kuluttajien, joiden mielestä matalat hinnat on cool) joka on johtanut siihen, että katteet ovat pienet, ja kaikki toimii vain jos on kasvua. Jos kasvu pysähtyy, on seuraus jo kriisi. Ts jos matkustajamäärät pysyvät vuodesta toiseen samana. Jos matkustajamäärät kääntyvät laskuun, on se katastrofi.

 

Lentäjät eivät laske palkkojaan. Eikä kukaan muukaan. Palkkoihin ei voi koskea. Piste. Tämä on historiassa todistettu fakta.

 

Öljyn hinta jatkaa nousuaan, koska vaikka öljy ei lopu muutamaan sataan vuoteen, sen tuotanto aloittaa pitkän ja kivuliaan hiipumisensa juuri näinä vuosina. Onko öljyn hinnassa "ilmaa"? Aivan varmasti; tällä hetkellä sen tuottaminen maksaa edelleen sen saman 1 USD/tynnyri mitä se on maksanut jo vuosia. Onko öljyn hinnassa jotenkin enemmän ilmaa kuin muissa vapaasti markkinoitavissa hyödykkeissä? Tuskin. Markkinataloudessa tuotteen hinta on juuri niin tosi ja aito kuin joku on siitä valmis maksamaan.

Käsittääkseni ainakaan Suomessa lentopetroolin hinnassa ei ole veroa ollenkaan, joten valtion huutaminen apuun tässä on turhaa. Niinkuin dieselin tai bensankaan hinnan suhteen; ennen pitkää tulee raja vastaan, kuinka paljon valtio voi auttaa kun hinta jatkaa nousuaan.

 

Kuinka kaikki tämä sitten vaikuttaa lentoliikenteeseen. Ainakin alkuun (5-10v) heikot sortuu elon tiellä. Voittajille jää enemmän jaettavaa. Jatkossa, noh, öljyn hinnan noustessa lentolippujen hinnat nousevat ja pikkuhiljaa kaikki karsivat matkustamista. Jos energiantuotanto suuremmin ei onnistu muuntumaan öljyriippuvaisuudesta eroon, voi lentolippujen hinnat olla niitä pienempiä ongelmia...

 

??? Kamalan kuulosta... Toisaalta, aina voi ajatella että ja paskat, ei mikään muutu, kohta tämäkin lama taittuu ja sitten mennään taas ylämäkeä entistä ehompana!!!

[Janne Mäntymäki 0]

Hyviä pointteja mainitsit, Mika.

 

Öljyn markkinat eivät kuitenkaan toimi täydellisesti markkinamekanismin ehdoilla, ottaen huomioon, että OPEC-kartelli hallitsee valtaosaa markkinoista. Tarjontapuolella kyse ei siis ole kilpailullisesta markkinasta. Toisaalta öljyn kysynnän hintajousto on varsin pieni.  Voidaan ajatella, että nykyinen öljyn hintataso edustaa vain lyhytaikaista piikkiä, mutta se voi olla kannustin öljyriippuvuuden vähentämiseksi ilmailussa.

[Tuomo J Aho 63]

Toivottavasti täällä ei ole niin naiivia porukkaa että uskoisitte öljyn hinnan johtuvan suppeammasta tarjonnasta, kasvaneesta kysynnästä tai ehtyvistä luonnonvaroista.

 

Hintaa nostattaa öljy futuurit ja puhdas spekulointi. Se että joku käy paukauttaa jonkun hassun putken Nigeriassa ja sitten öljy barreli pompsahtaa 5 taalaa ylöspäin ja mukamas sen takia että olisi vähemmän tarjontaa tai että öljyn saanti vaarantuisi... niin varmaan. 

 

Öljyn hinta paisuu kuplan tavoin, ja kunnes tulee joku merkittävä shokki niin se jatkaa kasvua. Bisnesmiehet spekuloi sen olevan korkeammalla ens viikolla kuin nyt ja keinotekoisesti pumppaavat hintaa ylöspäin. Hinta sitten kasvaa siihen mihin olivat spekuloineet kun muutkin spekuloi sen korkeammaksi ja siten saadaan se ylöspäin. (tämä siis karkea yleistys futuuri kaupasta).

 

Mutta se on varmasti hyvä asia että kysyntä vähenee, sillä saattaa olla vaikutuksia juuri tähän futuuri kauppaan.. jos siis kysyntä tippuu tarpeeksi dramaattisesti.

 

Ilmailuun korkealla öljynhinnalla on paljon positiivisiakin vaikutuksia; meidän bensasyöpöt moottorit ovat kivikaudelta! On jo aikakin että keksitään uusia moottorikonsepteja, taloudellisempia materiaaleja ja tehokkaampia kokonaisratkaisuja. *end of rant*

 

 

[Joel Kajas 0]

Toivottavasti täällä ei ole niin naiivia porukkaa että uskoisitte öljyn hinnan johtuvan suppeammasta tarjonnasta, kasvaneesta kysynnästä tai ehtyvistä luonnonvaroista.

 

Hintaa nostattaa öljy futuurit ja puhdas spekulointi.

 

Jep. Viime viikollahan siitä ihan avoimesti lehdissäkin kerrottiin. Kun öljyn hinta ylitti 135 $/tynnyri, uutisoitiin, että hinnan ennakoidaan hieman laskevan lähipäivinä kun keinottelijat myyvät futuurejaan pois, sillä osa niistäkin piruista uskoi, että hintahuippu olisi ehkä tuossa kohdassa.

[Kalevi Leppanen 0]

 

Lentäjät eivät laske palkkojaan. Eikä kukaan muukaan. Palkkoihin ei voi koskea. Piste. Tämä on historiassa todistettu fakta.

 

Kylla laskevat ja paljon, esimerkiksi kolmanneksen. USA:ssa ja muuallakin maailmassa, mutta ei ilmeisesti VIELA Suomessa. Jos kilpailijoiden kulurakenne on alhaisempi, niin kovemmat kulut omaavalle kay huonosti. Niinpa palkkojen lasku on jossain vaiheessa edessa vaikkapa Finnairillakin. Tassa toimii kilpailun lisaksi myos kysynta ja tarjonta.

[Ilkka Mäkelä 1 233]

Esimerkiksi Continental Airlinesin kaksi korkeinta johtajaa on jopa luvannut olla nostamatta palkkaa tai muita etuuksia lainkaan enää tämän vuoden aikana. Toisaalta rahaa on voinut jäädä edellisiltä vuosilta sopivasti säästöpossuun, koska toisen johtajan vuosipalkka oli yli 700000 dollaria ja viime vuoden osake- ja optiobonukset 6 miljoonaa... tosin osakkeiden kurssi on sittemmin laskenut, mikä pudottaa tienestin määrää, mutta kuitenkin on tienattu hieman rahaa säästöön, joten palkasta voi tinkiä, mitä rivityöntekijä luultavasti ei voi.

 

http://www.centreforaviation.com/aviation/Info_Services_News/Aviation_News/Continental_Airlines_to_cut_3,000_jobs,_capacity/

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Ilmailun tulevaisuus....raanavesi ! 

 

http://water4gas.com/2books.htm?hop=watertt

 

Onko tuo totta ?  ???

[Mika B Virolainen 0]

Kylla laskevat ja paljon, esimerkiksi kolmanneksen. USA:ssa ja muuallakin maailmassa, mutta ei ilmeisesti VIELA Suomessa. Jos kilpailijoiden kulurakenne on alhaisempi, niin kovemmat kulut omaavalle kay huonosti. Niinpa palkkojen lasku on jossain vaiheessa edessa vaikkapa Finnairillakin. Tassa toimii kilpailun lisaksi myos kysynta ja tarjonta.

 

Jenkkien työmarkkinat säätyvät aivan eri mekanismeilla kuin Suomen. Suomessa ei palkkoihin kosketa. Sitä vaan ei tapahdu. Enkä usko, että missään Keski- tai Pohjois-Euroopassa näin tapahtuu.

Esimerkkinä SABENAn kaatuminen. Vain päivää ennen toiminnan loppumista lentäjät olivat barrikadeilla vaatimassa lisää liksaa...

Viime lamankaan aikana usealla todella pahassa jamassa olevalla alalla ei missään laskettu palkkoja. Ml Finnair. 0-sopimuksia toki tehtiin, mutta palkkojen lasku ei tullut kysymykseen. Siitä toki puhuttiin aivan maan johtoa myöten, mutta yksikään ala ei laskenut palkkojaan.

Työttömyyttä toki tuli....

[Mika B Virolainen 0]

Toivottavasti täällä ei ole niin naiivia porukkaa että uskoisitte öljyn hinnan johtuvan suppeammasta tarjonnasta, kasvaneesta kysynnästä tai ehtyvistä luonnonvaroista.

 

Öljyn hinta paisuu kuplan tavoin, ja kunnes tulee joku merkittävä shokki niin se jatkaa kasvua. Bisnesmiehet spekuloi sen olevan korkeammalla ens viikolla kuin nyt ja keinotekoisesti pumppaavat hintaa ylöspäin. Hinta sitten kasvaa siihen mihin olivat spekuloineet kun muutkin spekuloi sen korkeammaksi ja siten saadaan se ylöspäin. (tämä siis karkea yleistys futuuri kaupasta).

 

Mutta se on varmasti hyvä asia että kysyntä vähenee, sillä saattaa olla vaikutuksia juuri tähän futuuri kauppaan.. jos siis kysyntä tippuu tarpeeksi dramaattisesti.

 

Ilmailuun korkealla öljynhinnalla on paljon positiivisiakin vaikutuksia; meidän bensasyöpöt moottorit ovat kivikaudelta! On jo aikakin että keksitään uusia moottorikonsepteja, taloudellisempia materiaaleja ja tehokkaampia kokonaisratkaisuja. *end of rant*

 

 

 

...juu naivia tai ei, jotenkin markkinavoimat siihen öljyn hintaan vaikuttaa, aivan kuten muidenkin hyödykkeiden.

Kuten sanoin, öljyn tuottaminen maksaa edelleen sen dollarin per barreli. Öljyn hinta on siis vain vähäisesti sidoksissa sen tuotantokustannuksiin. Lisäksi Arabian niemimaalla on vielä käyttämätöntä kapasiteettia, jonka avulla vuotuista öljyntuotantoa voidaan hetkellisesti nostaa, joten on varmaan luvassa vielä halvempaakin öljyä kuin juuri tällä hetkellä.

Totuus kuitenkin on se, että koko maailman öljyntuotanto kääntyy laskuun lähiaikoina, ja sopeutuminen on edessä. Se on pitkä tie, mutta yksi "lieveilmiö" on öljyn hinnan nousu.

[Ilkka Mannikainen 777]

mutta yksikään ala ei laskenut palkkojaan.

 

 

Kyllä niitä palkkoja laskettiin lamaSuomessa. Joissain paikoissa siirryttiin lyhennettyyn työviikkoon plus lomarahoja sekä lomaltapaluurahoja otettiin pois.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Kyllä niitä palkkoja laskettiin lamaSuomessa. Joissain paikoissa siirryttiin lyhennettyyn työviikkoon plus lomarahoja sekä lomaltapaluurahoja otettiin pois.

 

 

 

Niin esimerkiksi saksalainen kollegani tienaa pientalon suunnittelusta ja valvonnasta 10-15% koko rakennuskustannuksista..lamasuomessa piirrettiin pientaloja ja edelleenkin piirrättää eräs suurimmista talotehtaista arkkitehdilla lupakuvat n. 300-700 eurolla per tönö...pääsuunnittelusta voi  saada vielä 1000 ekkua päälle.

 

Palkan ero keskieurooppalaiseen kollegaan on vain ja ainoastaan 99%...eli suomalainen riviarkkitehti saa per talo prosentin siitä mitä keskieuroopassa...parhaat saa 10 % ja todella huiput ehkä 20%. Lama puree edelleen ja vinoutti rakenteet.

[Jukka Takamaa 0]

Joudun taas kerran hämmästelemään, missä olet, Jukka, matemaattiset lahjasi hankkinut... 

 

-A-

 

Kaveri väitti siinä aiemmin ,että finskin pilotti tienaa 20 000 ekkua kuussa..näitä jos on 97 niin 20 000 x 12 = 240 000 € / v

 

240 000 x 97 = 23 miljuunaa ja se sosiaalikulullisena antaakin n. 50 miljuunan palkkakulut vuodessa noille 97:lle. Anteeksi oli tullut pilkkuvirhe.

 

Huolimattomuusvirheistä kärsin aina lukiossakin...tosin Mensan testissä olin poikkeuksellisen älykäs matemaattisesti ( englannikielisen kielioppiosuuden takia olin kielellisen/verbaalisen osuuden takia vain 140 ÄO:ssa, koska puolet kysyttyjen sanojen merkityksistä oli mulle täysin ennen kuulemattomia/lukemattomia sanoja ). Mutta nähtävästi ymmärrän enemmän kuvatehtäviä kuin numeerisia pitkiä todisteluja. Ylioppilaskirjoituksissa tosin sain pitkästä matikasta laudaturin....rimaa hipoen.