Malmin lento-onnettomuudet, kautta aikain.

[Jaakko Kuusisto 3]

Täällä kun on tietoa ja kuvia, olisi mielenkiintoista nähdä ja kuulla lisää.

 

Onnettomuudet ovat surullisia tapahtumia, mutta ilmailussa ollaan otettu oppia toisten virheistä.

 

[Pauli Hankonen 668]

OTK vaan on siitä nihkeä ettei sieltä löydy läheskään kaikkea mielenkiintoista. Siksi on hyvä  että täällä keskustellaan.

Sanomalehtien yleisönosastokin vois lakkauttaa kun siellä amatöörit mässäillee 

 

Esimerkiksi tästä OH-PTB:n katolleen menosta 29.6.2004 ei ihme kyllä OTK:n saitilta löydy yhtään mitään..

[ attachment removed / expired ]

 

[Ilkka Mäkelä 1 213]

Näin äkkiseltään tulee mieleen pari tilannetta, joita Malmilla(kin) kannattaa varoa:

 

- jos tavalliseen 4-paikkaiseen yleisilmailukoneeseen, joka on tankattu tyypillisesti 4 tunnin toiminta-aikaan lastataan neljä yli 100-kiloista henkilöä, kiitotie 18:n pituus ei välttämättä riitäkään ilmaan pääsemiseen (tapahtunut)

 

- jos tietyntyyppinen 2-moottorikone joutuu 1-moottoritilanteeseen puolessavälissä 18:aa lentoonlähdön yhteydessä, niin 18:n pituus ei välttämättä riitäkään ilmaan pääsemiseen (ei tapahtunut, vai onko, mutta voisi tapahtua)

 

 

[Olle Sälgmark 2]

Ei muuta kuin Jaakko alkaa alusta.

[Ari Aho 62]

Tälläinen yksityiskohtainen, amatöörimäinen onnettomuuksilla mässäily foorumilla on mielestäni täysin tarpeetonta. Näitä voi kyllä itsekin hakea netistä jos kiinnostaa.

Alkuun pääsee esim. täältä:

http://www.onnettomuustutkinta.fi/2595.htm

 

Tiedän hyvin Jaskan, ja hän on ilmailuamatööri vain sanan alkuperäisessä merkityksessä (amateur=rakastaja), mutta kuka on O-P Pietilä?

 

Minusta on viisasta oppia toisten(kin) virheistä.

[O-P Pietila 1]

myönnän sortuneeni turhan kriittiseen ja pikaiseen kommentointiin. Pyydän nöyrimmin anteeksi kaikilta osapuolilta joita olen kommenteillani loukannut.

a n t e e k si

keskustelu jatkukoon..

[Jouni Laukkanen 55]

Jos Jaska nyt kuitenkin voisi jatkaa muistelojaan ja vaikkapa kertoa ihmisistäkin enemmän.

 

Mielestäni ihmiset voisi arkailematta mainita nimilläkin, varsinkaan jos eivät enää tällä lentotiedotusalueella lennä. Osa näistä tiedoista löytyy muutenkin julkaisuista ja toisaalta esimerkiksi ilmailuvoimienkin historiakirjoissa ne ovat esillä. Ihan siinä tarkoitusperässä, että jotkut tapahtumat avautuvat suurempaan historialliseen perspektiiviin.

 

Mutta tämä on vain ehdotus, jääköön nimien mainitseminen jokaisen oman harkinnan varaan.

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Asiat puitu ja sovittu    ja viestimme poistettu

 

jatketaan

[Guest rsuomi]

V A L T A K U N N A S S A  K A I K K I  H Y V I I I I I N  !!!!!!!!       

 

terv. risto

[Raine Haikarainen 4]

Tämä on mielenkiintoinen keskusteluaihe.

 

Ennen kuin jatkamme, haluaisin kuulla tarkemman määritelmän "Malmin lento-onnettomuudelle". Onko kyseessä onnettomuus, joka on tapahtunut varsinaisella kenttäalueella, Malmin lähialueella vai kenties Malmilta lähteneelle koneelle?

 

Tukholman Bromman historiikissa on oma lukunsa onnettomuuksia varten.  Mukaan on otettu tapaukset, jotka ovat tapahtuneet kentän lähialueella.

[Henri Karlsson 0]

Entäs tämä toisen Rytsölän onnettomuus, jossa koneena oli edesmennyt Patrian Bravo OH-NTM? Lentoonlähdön jälkeen moottorihäiriö ja yritti palata takaisin kentällä huonolla menestyksellä? Mikäli joku tietää niin haluaisin kuulla enemmän

[Juha Klemettinen 28]

Entäs tämä toisen Rytsölän onnettomuus, jossa koneena oli edesmennyt Patrian Bravo OH-NTM? Mikäli joku tietää niin haluaisin kuulla enemmän

 

http://www.onnettomuustutkinta.fi/12899.htm

 

Tuoltahan tuota tietoa löytyy...

Rytsölä on siitä harvinainen ihminen, että on hengissä kertomassa miten kentälle käännytään takaisin moottorihäiriön jälkeen, vaikka vammoja taisi jäädä loppuelämän ajaksi...

Juha

[Jukka Nisula 2 258]

Melkeinpä tasan 40 vuotta sitten 28.6.1968 rojahti maahan sakkauksesta 40 metristä kaksimoottorinen Grumman Widgeon amfibiokone Malmin kentällä. Ainoa laatuaan suomenmaassa ja tunnus oli OH-GWA. Puuskainen tuuli, alinopeudella ilmaan alitehoisilla moottoreilla 200 kg ylipainoisella koneella liian jyrkällä nousukulmalla. Oli yrittänyt ilmaan jo aiemmin onnistumatta.  Murheellinen lopputulos, 2 kuoli ja sai vaikeita vammoja koneen syttyessä vielä palamaan.

 

Jaska Kuusisto muistaakseni on kertonut täällä foorumilla nähneensä k.o. kaputin.

 

Jukka

[Jaakko Kuusisto 3]

Enpä nähnyt tuota kaputtia, mutta juttelin kavereitteni kanssa heti tapahtuman jälkeen.

Aika mones lähtöyritys oli tuo kaputtiin päättynyt lento.

 

Olen nähnyt monia kaputteja, joista kerron kohta lisää.

 

Raine tuossa kyseli mihin rajattaisiin, maastollisesti, nuo Malmin kaputit.

Ehdotan Malmin lähialueen sisällä sattuneet.

Sekä sieltä lähteneiden koneiden kaputit, jos onnettomuusketju alkoi jo Malmilta.

 

Bentsiino finito, propello stop, oli erään Malmilaisen pilotin pakkolaskuilmoitus.

Tai toinen kuolematon lausahdus; "Torni, moottorini käy huonosti, teen ylösvedon",  mopo-cessnalla sanottuna 27:n finaalissa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Tällainen muistui mieleen:

 

Saarion Seppo oli "munkilla" hinaamasa Nordmanin Kalea ( Bocian), starttasivat letkassa 18:lta.

Kentän keskivaiheilla sammui "munkin" kone.

Köysi irtosi kummastakin koneesta heti ja Nortti laskutui nurmikolle, tiukan oikean 180:n jälkeen.

 

Munkki teki kaarron vasemmalle, kohti pyöreätä. Juuri kun kone oli tehnyt melkein 180 astetta, otti siipi maahan ( luulisin syyksi alkavaa syöksykierrettä ).

Munkista repesi toinen teline, maakosketuksen johdosta, irti ja sinkosi jymähtäen rakennuksen seinään.

 

Olin kuppilassa ja eräs ilmavoimien majuri näki mitä tuleman pitää ja tempas mut suojaan kuppilan rappusten luona olevan muurin taakse.

Juoksimme platalle ja nappasimme palopulloja mukaan. Platalla oli kone aidanseunustaa vasten ja täysin kunnossa oleva Seppo etsi aurinkolasejaan kuumeisesti.

Tuossa ei ihmisille sattunut mitään, munkki vain romuttui. Munkin magneeton fiiberiratas oli menettänyt hampaitaan ja sytytys sekos.

 

Hauska episodi oli myös silminnäkijän haastattelu.

Vanha mummeli oli perkaamassa mansikkamaataan, FA:n hallin paikalla olleella tiluksella.

Mummon sanoma piti kirjata sanasta sanaan. " ensin se lentokone paukahti, siitten siitä putos pyörät, eihän sellanen voi enää taivaalla pysyä".

[Jaakko Kuusisto 3]

 

 

Rytsölä on siitä harvinainen ihminen, että on hengissä kertomassa miten kentälle käännytään takaisin moottorihäiriön jälkeen, vaikka vammoja taisi jäädä loppuelämän ajaksi...

Juha

 

Itse olen syyllistynyt samanlaiseen takaisinkaartoon, 18:lta.

 

Teimme oppilaani kanssa 140:llä Piiperöllä läpäreitä 18:lle.

Startissa, radan loppupään kohdalla sammui mottori täysin. Korkeutta oli 400 jalkaa ja nopeutta aivan liikaa n. 110 kts.

Kaarroin oikealle, FA:n hallin takana olevan pellon suuntaan.

Pyysin oppilasta kokeilemaan manut, koska hän oli sillä puolella. Oppilas oli kipsissä ja kokeilin itse.

Kun olimme kaartaneet 90 astetta rykäisi kone täysillä eteenpäin, joten jatkoin kaartoa toiset 90 astetta.

Olimme FA:n hallin päällä ja hyvä suunta pohjoiseen  nurtsille, otin avaimen ia viskasin sen jonnekin takapenkille.

Laskeuduimme nurtsille, eka kosketus oli suurinpiirtein Rytsölän kaputin paikkeilla ja siitä otimme loikan 09:n yli ja uudestaan maahan, pensaita väistellen maassa.

 

Moottorin venttiilien väliin jumittui kaasarin kiihdytyspumpusta katkennut messinkiputken pätkä, sotkien venttiilien toimintaa.

 

Olin juuri edellisenä iltana pitänyt aiheesta  ohjausopin oppituntia Pukkilan Teorian luokassa. Heti seuraavana päivänä tein itse juuri sitä mistä kielsin muita tekemästä.

Mun kaarto ei ollut 180 astetta, vaan 90 + 90, koska moottori rykäisi sen toisen 90:sen.

 

Siis olen , tietääkseni, myös elossa oleva paluukaarron tehnyt, enkä saanut siitä mitään vammoja.

 

Silti annan ohjeeksi; pakkolasku etusektoriin onnistuu parhaiten

 

Rytsölä vammautui aika pahasti ja on edelleen kuntoutuksessa. 

Jos luet Rytsölä tätä: Terveisiä ja parane pian. Olet nuori ja sitkeä sissi 

 

[Erkki Mikola 1]

Tämä on mielenkiintoinen keskusteluaihe.

 

Mahtaako täällä olla ketään, joka muistaa 1970-luvulla sattuneen onnettomuuden, jossa koulukone putosi Jakomäkeen ja siinä olleet oppilas ja opettaja kuolivat? Tällaisesta tapauksesta kerrottiin eräässä MLY:lle tulleessa kirjeessä. (Raine varmasti muistaa ko. kirjeen)

Mutta kukaan meistä MLY:n hallituksen kokouksessa olleista ei muistanut tai tiennyt tapauksen yksityiskohtia tai edes sen todenperäisyyttä.

Ko. kirje oli kumminkin lähetetty "tositarkoituksella" eli ko onnettomuuden uhrien muistoa kunnioittaen.

 

Jos tiedätte tapauksesta niin lähettäkää vaikka privana siitä tietoa minulle tai Rainelle

 

Asiasta toiseen. Bromma-kirjassa kerrotaan myös Brommaan tehdyistä vahinkolähestymisistä ja vääristä laskeutumisista eli eksymisistä.

Sellaisia on kai tehty myös Malmille. Vaikka se iso HELSINKI-teksti on ollut poissa kentän pinnasta jo 50-luvulta asti.

Näistäkin olisi kiva kuulla lisää.

[Arne Wallen 72]

Ja tähän liittyen, oletan omistavani tuon OH-GWA koneen moottorin ja puupotkurin, eräs "solmiota käyttävä uros" varmentaa tuon ehtiessään.

[Jaakko Kuusisto 3]

Mahtaako täällä olla ketään, joka muistaa 1970-luvulla sattuneen onnettomuuden, jossa koulukone putosi Jakomäkeen ja siinä olleet oppilas ja opettaja kuolivat? Tällaisesta tapauksesta kerrottiin eräässä MLY:lle tulleessa kirjeessä. (Raine varmasti muistaa ko. kirjeen)

Mutta kukaan meistä MLY:n hallituksen kokouksessa olleista ei muistanut tai tiennyt tapauksen yksityiskohtia tai edes sen todenperäisyyttä.

Ko. kirje oli kumminkin lähetetty "tositarkoituksella" eli ko onnettomuuden uhrien muistoa kunnioittaen.

 

Jos tiedätte tapauksesta niin lähettäkää vaikka privana siitä tietoa minulle tai Rainelle

 

 

 

Tuon onnettomuuden kuvauksella aloitin. Poistin sen, koska eräs lukija pahoitti mielensä siitä.

 

No, kerrataas; olin Ekin kanssa pelaamassa biljardia kuppilassamme. Eki lähti koululennolle ja pyysi mua odottamaan, lento ei kuulemma kestäisi pitkään.

 

Eki starttasi oppilaansa kanssa 09:ltä ja startin jälkeen ( Jakomäen kohdalla) moottori sammui. Eki kurvasi vasemmalla kaarrolla takaisin.

Kone ei päässyt kentälle, vaan tömähti tattarisuolla teollisuushallinn nurkan ja sähköpylvään väliin ja valui siitä sitten maahan.

Kone oli juuri tankattu ja bensaa riitti siivessä, joka hajosi. Polttoainetta ruiski ympäriinsä ja kun sahköt olivat vielä koneessa päällä, seurasi tulipalo.

Maahan törmäys ei vammattanut heitä tippaakaan.

 

Heillä oli keinokuituvaatteet päällänsä. Kaikki vaatetus paloi ihoon kiinni. Tähän he menehtyivät .

 

Moottorivaurio sattui aikana jolloin oltiin muuttamassa bensalaatua 100/130:stä nykyiseen 100 LL:ään. Venttiilivika oli syynä.

 

Juoksin kentän poikki palopaikalle, hyppien hetteisten leveiden ojien yli. Olin nopeasti paikalla ja juttelin Ekin kanssa ja annoin tupakan Ekille. Eki nostettiin paareille ja hän sanoi vain käyvänsä sairaalassa.

[Pauli Hankonen 668]

Tai toinen kuolematon lausahdus; "Torni, moottorini käy huonosti, teen ylösvedon",  mopo-cessnalla sanottuna 27:n finaalissa.

 

Jos puhutaan tästä 2000-luvulla sattuneesta moottorin pätkimisestä, niin kyseessä kyllä oli ultra eikä Cessna 

[Jaakko Kuusisto 3]

Jos puhutaan tästä 2000-luvulla sattuneesta moottorin pätkimisestä, niin kyseessä kyllä oli ultra eikä Cessna 

 

Kyllä oli Cessna 150 ja paljon aikaisemmin. Herra nimeltään Joki päällikkönä

[Raine Haikarainen 4]

Eki nostettiin paareille ja hän sanoi vain käyvänsä sairaalassa.

 

Tähän surulliseen tapaukseen liittyy itselläni  muistikuva, johon haluaisin vahvistuksen. Oli jonkin ajan kuluttua onnettomuudesta Malmilla - olisiko ollut päivä tai pari. Muistaakseni Seppo Saario (en ole pilotista varma) lähti Pittsillä taivaalle ja savukirjoitti muutaman tuhannen jalan korkeuteen kirjaimet, joista E oli ensimmäinen. Jälkimmäistä kirjainta en muista.

 

Ylätuuli hajoitti kirjoituksen melko nopeasti, mutta päättelin heti, että kyseessä oli pilotin nimikirjaimet ja samalla viesti hänen menehtymisestään. Muistatko Jaska tapausta ja olitko mahdollisesti paikalla?

[Guest arttula]

Eki nostettiin paareille ja hän sanoi vain käyvänsä sairaalassa.

 

Nuo todella pahasti palaneet ovat sikäli ikäviä, että tajunta usein säilyy normaalina pitkään, eikä kipua välttämättä tunnu, kun koko iho ja tuntohermopäätteet ovat palaneet. Nyrkkisääntönä (vakavissa) palovammoissa on ikä+palovammaprosentti ihosta. Siitä yhteenlaskettuna voidaan arvioida kuolleisuus. 10-vuotiaalle 90% palovamma aiheuttaa lähes varmasti kuoleman, 60-vuotiaalle saattaa riittää 40%. Kyse on tietenkin vaan todennäköisyyksistä, mutta on suuntaa antava.

 

Itse olen yleensä armahtanut vaikeasti palaneet nopealla unella, ja armeliaalla tiedottomuudella.

 

//Arttu

[Jari Ahdenkari 15]

Jollen pahasti muista väärin, niin taisi kestää kolme päivää, ennen kuin nuo kirjaimet ilmestyivät taivaalle.

Muistelen myös, että Eki olisi ollut tajuissaan nuo 3 päivää.

Se oli sitä aikaa, kun monilla oli ilmailuliiton myymä sininen pilottitakki asusteenaan. Tietty täyttä nailonia. 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Ekin sydän pysähtyi lopullisesti, kun  Ekille vaihdettiin siteitä. Oppilas "kesti" kauemmin.

 

Rainelle; en muista tarkkaan.

Eki on haudattuna Nummen kirkon hautausmaalle. Olisi hienoa käydä porukalla hänen haudallaan.

Nyt kun mietin asiaa, alkaa jotain muistikuvaa hahmottua. jos muistuu jotain kerron heti.

Tapaus oli hyvin ikävä ja järkyttävä. Olin lentämässä heti tapahtuman jälkeen = parasta henkistä terapiaa.

 

Artulla on oikea ote tuohon hoitometodiin, mielestäni. 

Tuohon aikaan asioi Malmilla herra nimeltään Holger Pitkänen. Hän sanoi, että hänellä on ambulassissaan suolaliuos-vesipeti rakennettavissa pikaisesti palovammapotilaalle.