Talon sähkölaitteiden suojaaminen salamaniskulta

[Guest arttula]

Terve

 

Nyt, kun ukkoskausi on taas alkamassa, lienee korkea aika (jälleen kerran ) harkita talon sähkölaitteiden suojaamista salamaniskuilta. Lähtiessäni täältä mökiltä, otan toki kaikki tietokoneet, televisiot yms. irti seinästä, mutta monena vuonna olen joutunut uusimaan talon tietokonepohjaisen lämmitysjärjestelmän, kun salama on käynyt siellä kylässä.

 

Mikä olisi paras keino suojata taloa jännitepiikeiltä ? Olisiko antaa linkkejä ?

[Olle Sälgmark 2]

Et etsi yksin.

Sain vihjeen että Eaton Protection Box 5 on hyvä ja sisältäisi myös vakuutuksen.Hinta n.15 euroa!?

www.eaton.com

[Guest Henkka]

http://www.stul.fi/ajankohtaista/050803.htm

Tuttua huttua?

[Guest arttula]

Hienoa ! Kiitos vinkeistä. Pitää kysellä jotain tuonsuuntaista.

[Petri Koski 0]

Ehkäpä kuitenkin olisi hyvä antaa urakka jollekkin asiantuntevalle sähköurakoitsijalle?

 

On oikeastaan kaksi tapaa; viritellä itse ylijännitesuojia pistokkeisiin ja toivoa parasta, tai sitten parantaa suojaustaso kertaheitolla ammattilaisten voimin.

 

Esim. tuommoinen laitesarja http://www.phoenixcontact.fi/uutisia/240_7672.htm on hyväksi todettu. Silloin tosin myös olemassa oleva maadoitus (betonilaatta/elektrodi/putkistot) tulee olla kunnossa. Jos ei ole, eikun kupariköyttä (esim. Cu16) maan poveen sen verran että maadoitusresistanssi tulee tarpeeksi pieneksi. Tämä siis suojaa koko kiinteistön sähköt.

 

Varjopuolena hinta, hyvänä puolena se, ettei asiasta tarvitse enää luultavasti keskustella...

[Guest arttula]

Ehkäpä kuitenkin olisi hyvä antaa urakka jollekkin asiantuntevalle sähköurakoitsijalle?

 

On oikeastaan kaksi tapaa; viritellä itse ylijännitesuojia pistokkeisiin ja toivoa parasta, tai sitten parantaa suojaustaso kertaheitolla ammattilaisten voimin.

 

Joo, ei ole tarkoituskaan itse alkaa virittelemään. Kuten tuossa ensimmäisessä viestissä mainitsin, suojaa kaipaa lähinnä talon tietokoneohjattu lämmitysjärjestelmä. Muut laitteet raksin aina pois seinästä, kun en ole paikalla.

[Jorma Laiho 447]

Hyvän suojaustason saamiseksi pitäisi sekä pääkeskukseen että vielä erikseen herkempiin laitteisiin (tietokone) asentaa ukkossuojaus. Jos talossa on peltikatto, antennimasto jne. on nekin maadoitettava. Itsellä on anturan alle aikoinaan vedetty kupariköysi talon ympäri, johon kaikki on maadoitettu. Päätepylväässä on ukkossuojat, sieltä maakaapeli talon kylkeen n. 100 meriä ja laitteissa vielä kojekohtaiset suojat. Jotenkin jo toimii, pelkät ukkossuojat ei riittäneet. Vielä pitäisi asentaa ns. välisuojaus pääkeskukseen niin loppuisi loputkin häiriöt, totaalituhoja ei ole toki ollut.  Älä myöskään unohda mahdollista puhelinlinjaa, salama etsii sähköisesti suorimman reitin maihin.

 

170 sivua tietoa on mm. tässä kirjassa:http://www.stul.fi/kauppa/tuote.asp?id=1121

Jossakin määrin näitä joutuu aina soveltamaan ja kokeilemaan, tekniikka myös kehittyy. Hyvää maadoitusta ei kuitenkaan voi korvata elektroniikalla, vaan perusasiat pitää pistää ensin kuntoon. Asun paikassa, johon n. 100 metrin päähän iskee salama muutaman vuoden välein, se indusoi aikamoisen piikin kaikkeen johtavaan ja tekee tuhoja. Viimeksi paloi kanervikkoa ja pari männyntainta, onneksi huomattiin ajoissa. Mäenrinteessä on myös ainakin neljä salaman tappamaa puuta eri vuosikymmeniltä. Nuo UPS-vehkeetkään ei ole täysin varmoja. Kaupunkikämpässä Espoossa meni viime elokuun isossa ukkosmyrskyssä vanha näyttö, HP:n halpa printteri ja joystick, tietokone jne. säästyi. Olin juuri ostanut sinne laitekohtaisen UPS:in, mutta pistänyt nuo em. härvelit varmistamattoman sähkön taakse, jossa piti olla ns. surge-protection, tietokone oli UPS:in takana. Unohdin, että 80-luvun alun talossa ei ole maadoitettuja pistorasioita työhuoneessa.... UPS kyllä säilyi, mutta tuo piikintappaja jäi ilman maata ja sen verran oli ylijännitettä että elektroniikka kärsi. Vaimo ehti soittaa töihin ja sanoi, että täällä ukkostaa, vedänkö töpselit tietokoneesta. Vastasin, että ei tarvitse, asensin juuri salamasuojat. Nyt on erillen virtakytkin välissä.

[Guest arttula]

Itse asun (tai siis loma-asunto on) korkeahkon kallion juurella. Ainakin tähän saakka se on suojannut suorilta osumilta. Pari kertaa on aiemmin mennyt ADSL-boksi ja kahdesti tuo talon lämmityssysteemi (korjaushinta 3000e/kerta). Ilmeisesti ylijännite indusoituu verkkoon jossain kauempana.

[Jaakko Kuusisto 3]

Itse asun (tai siis loma-asunto on) korkeahkon kallion juurella. Ainakin tähän saakka se on suojannut suorilta osumilta. Pari kertaa on aiemmin mennyt ADSL-boksi ja kahdesti tuo talon lämmityssysteemi (korjaushinta 3000e/kerta). Ilmeisesti ylijännite indusoituu verkkoon jossain kauempana.

 

Ollessani Antenniasentajana , tienaamassa lupakirjarahoja, teimme taloihin maadoituksia.

 

Iskimme maahan metallisauvan, johon liitimme katolta johtavan kuparijohdon , kuuden neliön kuparilangalla.

 

Näin eilen Tarjoustalossa erikoisen suojausboksin, ylijännitesuojan. Sen liitosboksissa oli neljä maadoitettua sähköpistoketta ja liittimet faksille ja modemille.

Tuon idea on järjestää kapearakoinen maadoitusväylä noille laitteille, siis ylijännitepurkaus menee kärkien välistä maihin, eikä laitteisiin.

Vaikka ei olisi salamointia, on ilmassa aina "yli"jännitepurkauksia, jotka on hyvä maadoittaa.

 

Ääääh mikä sepustus, mutta........

[Petri Koski 0]

Hyvän suojaustason saamiseksi pitäisi sekä pääkeskukseen että vielä erikseen herkempiin laitteisiin (tietokone) asentaa ukkossuojaus. Jos talossa on peltikatto, antennimasto jne. on nekin maadoitettava. Itsellä on anturan alle aikoinaan vedetty kupariköysi talon ympäri, johon kaikki on maadoitettu. Päätepylväässä on ukkossuojat, sieltä maakaapeli talon kylkeen n. 100 meriä ja laitteissa vielä kojekohtaiset suojat. Jotenkin jo toimii, pelkät ukkossuojat ei riittäneet. Vielä pitäisi asentaa ns. välisuojaus pääkeskukseen niin loppuisi loputkin häiriöt, totaalituhoja ei ole toki ollut.  Älä myöskään unohda mahdollista puhelinlinjaa, salama etsii sähköisesti suorimman reitin maihin.

 

Tuo on hyvä tapa suojautua ylijännitteiltä. Teillä on maadoitus rakennettu oikein nykynormien mukaiseksi. Koska vasta vuodenvaihteesta lähtien uusissa rakennuksissa maadoitus vaaditaan rakennettavaksi renkaaksi ja elektrodi asennettavaksi  todellisten maadoitusolosuhteiden mukaiseksi, esim. anturan alle.

 

Puhutaan ns. karkeasuojista jotka suojaavat kodin sähköverkon esim. pääkeskukselta lähtien. Sitten on erikseen hienosuojat on tarkoitettu juuri oikealle jännitetasolle, tai peräti oikealle tietoliikennesiirtotielle (puhelin, ethernet, dsl, isdn tai vaikkapa sarjaliikenne RS232/422/485)

 

Ainut asia joka jakaa ihmiset eri kuppikuntiin on tuo antennin maadoitus. Jotkut suosivat kokonaan erillistä maadoituselektrodia.

 

Nuo UPS-vehkeetkään ei ole täysin varmoja. Kaupunkikämpässä Espoossa meni viime elokuun isossa ukkosmyrskyssä vanha näyttö, HP:n halpa printteri ja joystick, tietokone jne. säästyi. Olin juuri ostanut sinne laitekohtaisen UPS:in, mutta pistänyt nuo em. härvelit varmistamattoman sähkön taakse, jossa piti olla ns. surge-protection, tietokone oli UPS:in takana.

 

UPS:eissakin on kahta eri tyyppiä. Näistä ns. linja interaktiivinen ei juurikaan suojaa ylijännitteiltä koska siinä on galvaaninen yhteys sähköverkkoon ja akuista vaihtosuunnataan sähköa vasta katkostilanteessa. On-line -malli sensijaan auttaa koska kaikki läpi menevä sähkö tasasuunnataan välijännitteeseen ja lopulta vaihtosuunnataan, eikä galvaanista yhteyttä sähköverkkoon ole.

 

Meniköhän hepreaksi...?

[Jorma Laiho 447]

UPS:eissakin on kahta eri tyyppiä.

Mistä nuo erottaa, pitääkö vilkaista kytkentäkaaviota vai onko joku tyyppimerkintä? Onko suosituksia noista on-line-malleista, teholuokka n. 500W?

[Vesa Nieminen 1]

On-line upseja löytyy Powerwarelta, ainakin 9120 UPS 700VA (490W) on sieltä huokeammasta päästä. Hinta jotain 500-600 euroa. Kotikäyttöön varmaan riittää line-interaktiivinen mallikin, esim. Powerware 5115 UPS 750 VA (500W). Siinä buck and boost -jännitteensäätö korjaa useimmat tulojännitevaihtelut siirtymättä akustokäyttöön varmistaen näin suojattaville kuormille tasaisen jännitteen. Hinta n. 200 euroa.

lisätietoja: www.powerware.fi

 

-Vesku

[Petri Koski 0]

Mistä nuo erottaa, pitääkö vilkaista kytkentäkaaviota vai onko joku tyyppimerkintä? Onko suosituksia noista on-line-malleista, teholuokka n. 500W?

 

Powerwaret on hyviä kotikäyttöön. Hitusen professionaalisempaan suuntaan on esim. GE:n Net Pro. Tehot alkaen 600VA ja hinnat alkaen 800€.