Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

[Hannu Tolonen 0]

Onko kaikilla tuntemillamme (tai teoreettisilla) alkeishiukkasilla massa ? Neutriinojen oletettiin joskus olevan massattomia hiukkasia, mutta ilmeisesti niilläkin on pieni massa.

Pikaisella googletuksella ainakin fotoni vaikuttaisi olevan massaton.

 

Hannu

[Guest duvin]

Ihan ensimmäiseksi kysymys, jota ehkä seuraa jatkokysymys:

 

Onko kaikilla tuntemillamme (tai teoreettisilla) alkeishiukkasilla massa ? Neutriinojen oletettiin joskus olevan massattomia hiukkasia, mutta ilmeisesti niilläkin on pieni massa.

 

Arttu

 

Bosoneista ei ainakaan fotoneilla ja gluoneilla ole massaa. Vai tarkoititko pelkkiä fermioneja?

[Guest arttula]

Joo, ihan mitä tahansa partikkeleja. Eikös tuosta massattomuudesta seuraa, että mikä tahansa voima kohdistettuna tuollaiseen massattomaan hiukkaseen kiihdyttää sen välittömästi valonnopeuteen Newtonin toisen päälain (F=ma) mukaisesti. Eli kääntäen: emme milloinkaan pysty tutkimaan paikallaan olevaa massatonta hiukkasta, vaan ne liikkuvat aina valonnopeudella tai sitten ovat ihan paikallaan. Välimuotoja ei ole.

 

En tiedä, onko tässä pohdiskelussa mitään järkeä, mutta tulipahan mieleeni, kun en saanut illalla unta tuossa taannoin...

 

Arttu

[Guest duvin]

Joo, ihan mitä tahansa partikkeleja. Eikös tuosta massattomuudesta seuraa, että mikä tahansa voima kohdistettuna tuollaiseen massattomaan hiukkaseen kiihdyttää sen välittömästi valonnopeuteen Newtonin toisen päälain (F=ma) mukaisesti. Eli kääntäen: emme milloinkaan pysty tutkimaan paikallaan olevaa massatonta hiukkasta, vaan ne liikkuvat aina valonnopeudella tai sitten ovat ihan paikallaan. Välimuotoja ei ole.

 

En tiedä, onko tässä pohdiskelussa mitään järkeä, mutta tulipahan mieleeni, kun en saanut illalla unta tuossa taannoin...

 

No siitä massattomuudesta johtuu ainakin se että ne voivat liikkua valon nopeudella.

 

Newtonin lait eivät toisaalta päde näin pienissä mittakaavassa, vaan kyseeseen tulevat kvanttimekaniikka ja kvanttielektrodynamiikka. Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan emme voi samanaikaisesti mitata hiukkasen paikkaa ja nopeutta (liikemäärää).

 

Eli esittämäsi koe on teoriassakin mahdoton.

[Arne Wallen 72]

Eiköhän näillä kaikilla tyypeillä ole jokin massa, vaaka on vielä vaan kehitysasteella.

[Guest duvin]

Eiköhän näillä kaikilla tyypeillä ole jokin massa, vaaka on vielä vaan kehitysasteella.

 

No fotonin on tavallaan oltava massaton gauge-symmetrian takia (en ole lukenut fysiikkaa suomeksi, niin ei nyt tuu tota sanaa mieleen).

[Esa Lehtismäki 0]

Joo, ihan mitä tahansa partikkeleja. Eikös tuosta massattomuudesta seuraa, että mikä tahansa voima kohdistettuna tuollaiseen massattomaan hiukkaseen kiihdyttää sen välittömästi valonnopeuteen Newtonin toisen päälain (F=ma) mukaisesti. Eli kääntäen: emme milloinkaan pysty tutkimaan paikallaan olevaa massatonta hiukkasta, vaan ne liikkuvat aina valonnopeudella tai sitten ovat ihan paikallaan. Välimuotoja ei ole.

 

Olet ymmärtänyt oikein. Fotonit kulkevat valon nopeudella, kuten termistä "valon nopeus" voi jo päätelläkin, sillä valohan on fotoneja. Massatontakin hiukkasta voi hidastaa. Esim. valo liikkuu lasissa hitaammin kuin ilmassa, tyhjiöstä puhumattakaan. Siksi prisma ja linssi toimivat. Tyhjiössä kiitävässä fotonissa ei kuitenkaan ole jarruja, se vetää aina täysillä. Massallinen hiukkanen taas ei voi koskaan saavuttaa valon nopeutta. Mutta ei fotoni kyllä voi olla paikallaan. Aineen pinnalla ei ole fotonikerrosta valmiina ponkaisemaan liikkeelle. Fotoni syntyy heti valon nopeudella liikkuvana ja katoaa absorboituessaan johonkin.

 

Aika maatiaispohjalta tuli kyllä tuokin, joten toivottavasti ei tullut esitettyä virheellisiä väittämiä.

[Tuomas Ritari 0]

Minkähän takia lähiliikenteen junissa Helsingissä junan tuulettimet sammuvat hetkeksi joka kerta huikan ennen Ilmalan asemaa (siis jos tullaan Pasilasta päin) ?

[Markus Valo 13]

Minkähän takia lähiliikenteen junissa Helsingissä junan tuulettimet sammuvat hetkeksi joka kerta huikan ennen Ilmalan asemaa (siis jos tullaan Pasilasta päin) ?

 

Siinä Hjallis-areenan kohdalla katkeaa virroitusalue ja hetken juna rullaa ilman sähköä kunnes saa taas tuoretta tavaraa uudesta piuhasta. Seuraavaksi se taitaa katketa jossain Leppävaaran tienoolla, samanlaisen jysäyksen muistan siellä jossain kuulleeni.

[Guest PekkaK]

Minkähän takia lähiliikenteen junissa Helsingissä junan tuulettimet sammuvat hetkeksi joka kerta huikan ennen Ilmalan asemaa (siis jos tullaan Pasilasta päin) ?

 

Siellä on nk. erotusjakso ajolangoissa, missä ajolankojen virtapiiri vaihtuu toiseksi. Kyseisessä kohdassa virta siis katkeaa, mikä sammuttaa sekä ajomoottorit että ilmastoinnin. Valot jäävät päälle akkujen voimin. Erotusjakson pituus on alle metri, mutta automatiikka kytkee virrat pois hyvissä ajoin ennen varsinaista erotuskohtaa ja palauttaa virrat vasta jonkin ajan kuluttua erotusjakson jälkeen, siitä selvä katkos.

 

Jahas, Markus ehti ensin. 

 

[Guest hennri]

Eilen telkkarista tuli paavin pitämä jouluyön messu.

Milläs kielellä messua pidettiin? Kuulosti matti meikäläisen korvissa italialta, mutta olikos se sittenkin latinaa?

[Guest arttula]

Mitä tarkoitusta varten monissa Helsingin liikennevalojen punaisessa valossa vilkkuu pieni valkoinen valopiste varsinaisen valon "kehyksessä" ?

[Esa Lehtismäki 0]

Sukulaiskieliähän nuo ovat. Puhuttuna selvästi erilaisia nuotiltaan, mutta messuaminen ei kai ole puhumista. Latinaa se Ratzinger tietääkseni virantoimituksessa lätisee, saksalaisella aksentilla.

[Risto Partanen 0]

Mitä tarkoitusta varten monissa Helsingin liikennevalojen punaisessa valossa vilkkuu pieni valkoinen valopiste varsinaisen valon "kehyksessä" ?

 

Eräissä (uusissa) risteyksissä ajoneuvot havaitaan infrapuna- tai tutkailmaisuilla. Järjestelmä otettiin käsitykseni mukaan käyttöön koska autoja pääasiassa tunnistavat ns. "kelailmaisimet" eivät tahdo reagoida 100% varmuudella prätkiin eikä etenkään skoottereihin... Luulisin, että ko valo on vilkkuva infrapuna ja se on testikäytössä mutta ainoastaan veikkaus

[Guest arttula]

Eräissä (uusissa) risteyksissä ajoneuvot havaitaan infrapuna- tai tutkailmaisuilla. Järjestelmä otettiin käsitykseni mukaan käyttöön koska autoja pääasiassa tunnistavat ns. "kelailmaisimet" eivät tahdo reagoida 100% varmuudella prätkiin eikä etenkään skoottereihin... Luulisin, että ko valo on vilkkuva infrapuna ja se on testikäytössä mutta ainoastaan veikkaus

 

Tuo on kyllä ihan kirkkaan valkoinen vilkkuva valopiste. Luulisi infrapunan olevan ihan näkymätön ihmissilmin.

[Guest PekkaK]

Olen itsekin joskus ihmetellyt vilkkuvaa valkoista valoa. Googlella löytyi:

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Liikenteenohjaus (toinen kirjoitus ketjussa.)

 

[Risto Partanen 0]

Olen itsekin joskus ihmetellyt vilkkuvaa valkoista valoa. Googlella löytyi:

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Liikenteenohjaus (toinen kirjoitus ketjussa.)

 

Aika jännä homma toikin, ikinä kuullut moisesta

[Guest arttula]

Joo ! Nyt pitäisi vaan saada enää tuommoinen lähetin autoon, jolla voisi kirjautua järjestelmään, ja saada etuajo-oikeus...

 

Arttu

[Risto Partanen 0]

Miksi eri pankkien välillä tehdyt tilisiirrot eivät siirry heti vaan vasta seuraavana pankkipäivänä? Tuntuu nykypäivänä aika erikoiselta, että esimerkiksi viime perjantaina Osuuspankista tehty maksu menee Nordean tilille tänään torstaina, eli 6 päivän päästä Pitääkö jonkin elävän olennon hyväksyä jokainen Internet-pankista tehty tilisiirto yksitellen?

[Kalle Keihänen 1]

Miksi eri pankkien välillä tehdyt tilisiirrot eivät siirry heti vaan vasta seuraavana pankkipäivänä? Tuntuu nykypäivänä aika erikoiselta, että esimerkiksi viime perjantaina Osuuspankista tehty maksu menee Nordean tilille tänään torstaina, eli 6 päivän päästä Pitääkö jonkin elävän olennon hyväksyä jokainen Internet-pankista tehty tilisiirto yksitellen?

 

Hei.

 

Kyse on siitä, että se raha pitä oikeasti toimittaa Osuuspankista Nordeaan. Rahaa on oikeasti olemassa ainoastaan kahdessa muodossa: käteisenä (setelit ja kolikot) ja saldona Suomen Pankissa (sähköisenä).  Hieman rautalangasta viritellen siis kyse on siitä että se verkkopankissa tehty maksu pitää pankin toimittaa sinne toiseen pankkiin - joko virkailija kiikuttaa sen seteleinä, tai sitten tekee tilisiirron oman pankkinsa tililtä Suomen Pankissa sen toisen pankin tilille Suomen Pankissa.

 

Koska Suomessa pankkien välisiä siirtoja tehdään päivästä riippuen sadoistatuhansista miljooniin kappaleisiin per päivä, ei ole järkevää että jokaista maksua lähetettäisiin yksitellen Suomen Pankkiin prosessoitavaksi. Maksujen prosessointi Suomen Pankissa myös maksaa liikepankeille jonkin verran per tapahtuma.

 

Ylläolevista syistä johtuen pankit ja Suomen Pankki ovat yhdessä kehittäneet massamaksujärjestelmän, jonka nimi on PMJ (pankkimaksujärjestelmä).  Järjestelmässä kaikki pankit keräävät lähteviä maksujaan tiedostoihin vastapuolittain, ja kaksi kertaa pankkipäivän aikana nämä tiedostot sitten lähetellään pankista toiseen, ja niiden yhteissummat netotetaan Suomen Pankin toimesta näiden pankkien tileillä Suomen Pankissa. 

 

Yksityishenkilöiden siirrot tehdään klo 01 alkavassa "yöajossa".  Kun maksu on tämän katteensiirtoprosessoinnin jälkeen vastaanottavassa pankissa, kirjataan se saaja-asiakkaan tilille, josta se on nostettavissa joko heti yöllä tai vasta aamulla, riippuen pankin omasta käytännöstä.

 

Tästä syystä maksu Osuuspankista Nordeaan kestää "yön yli".  Ja koska järjestelmät ovat auki ainoastaan pankkipäivisin, viikonloput ja juhlapyhät tuovat lisäpäiviä noihin siirtoihin.  Ja ei, niitä siirtoja ei hyväksytä käsipelillä, koneet hoitavat homman...

[Risto Partanen 0]

Sanoisin, että aika tyhjentävä vastaus Kallelta

[Guest arttula]

Joo, hyvä vastaus Kallelta, mutta miksi nuo tilit täytyy tasata fyysisellä rahalla kerran vuorokaudessa ? Eikös kerran viikkossa riittäisi. Ja rahat voisivat siirtyä aina viikon ajan välittömästi tilien väleillä.

 

Arttu

[Kalle Keihänen 1]

Joo, hyvä vastaus Kallelta, mutta miksi nuo tilit täytyy tasata fyysisellä rahalla kerran vuorokaudessa ? Eikös kerran viikkossa riittäisi. Ja rahat voisivat siirtyä aina viikon ajan välittömästi tilien väleillä.

 

Arttu

 

Hei.  Kuten yllä kirjoitin, ne tilit tasataan kasi kertaa pankkipäivässä.  Iltapäivän kierroksella on mukana mm. pankkikorttitapahtumat, palkat, eläkkeet ja sen sellaiset.

 

Jos tuo tasaussykli olisi vain kerran viikossa, tulisi siitä satoja miljoonia euroja pankkien välistä saatavaa. Tässä sitten pankit joutuisivat taiteilemaan keskenään luottolimiittien, likviditeetin ja korkolaskujen kanssa.

 

Lisäksi Suomessa(kin) kunnioitetaan maksuliikenteen lopullisuutta kuvaavaa nk. Lamfalussy-menettelyä, jossa maksuliikenteessä maksut toteutetaan aina siten että kate siirtyy ennenkuin asiakkaalle maksetaan rahat.  Eli epäselvyyksien ja luottokriisien välttämiseksi maksuliikenteessä ei koskaan toimita velaksi.

[Arne Wallen 72]

Mutta miten vaikuttaa tuon rahan asuminen jonkun pankin tilillä esim. neljä päivää, eikai vaan pankki tee tappiota sillä.

[Kristian Pöykkö 8]

Niin, tuohan koskee (vissiinkin) vain eri pankkien välistä rahaliikennettä. OP:ssa samaan pankkiin menevät/tulevat suoritukset tapahtuvat reaaliajassa. On tullut kaverien kanssa nettipankissa testattua.

 

Miksi Visa Electron jättää moneksi päiväksi "katevarauksen" tilillesi, vaikka kortin pitäisi olla ns. Debit-kortti? Onko kyse samasta järjestelystä, josta aiemmin mainittiin? (Kalle Keihänen mainitsi siis...)