Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

[Hannu Tolonen 0]

Hei.  Kuten yllä kirjoitin, ne tilit tasataan kasi kertaa pankkipäivässä.  Iltapäivän kierroksella on mukana mm. pankkikorttitapahtumat, palkat, eläkkeet ja sen sellaiset.

 

Jos tuo tasaussykli olisi vain kerran viikossa, tulisi siitä satoja miljoonia euroja pankkien välistä saatavaa. Tässä sitten pankit joutuisivat taiteilemaan keskenään luottolimiittien, likviditeetin ja korkolaskujen kanssa.

 

Lisäksi Suomessa(kin) kunnioitetaan maksuliikenteen lopullisuutta kuvaavaa nk. Lamfalussy-menettelyä, jossa maksuliikenteessä maksut toteutetaan aina siten että kate siirtyy ennenkuin asiakkaalle maksetaan rahat.  Eli epäselvyyksien ja luottokriisien välttämiseksi maksuliikenteessä ei koskaan toimita velaksi.

Mutta on kyllä niin aataminaikuinen systeemi, ei kyllä pitäisi olla nykytekniikalla ylitsepääsemätön homma hoitaa tuo reaaliaikaisesti.

 

Hannu

[Kalle Keihänen 1]

Niin, tuohan koskee (vissiinkin) vain eri pankkien välistä rahaliikennettä. OP:ssa samaan pankkiin menevät/tulevat suoritukset tapahtuvat reaaliajassa. On tullut kaverien kanssa nettipankissa testattua.

 

Miksi Visa Electron jättää moneksi päiväksi "katevarauksen" tilillesi, vaikka kortin pitäisi olla ns. Debit-kortti? Onko kyse samasta järjestelystä, josta aiemmin mainittiin? (Kalle Keihänen mainitsi siis...)

 

Kyllä, saman pankin sisällä raha kulkee "reaaliajassa" koska sitä ei tarvitse kierrättää pankin tietokoneen ulkopuolella, sehän on vain tilivienti kahden tilin välillä.

 

Kun teet ostoksen luottokortilla tai nk. debit-cardilla (Visa Electron, Mastercard Maestro), niin kauppias saattaa tarkistuttaa korttisi tiedot ja maksukatteen tekemällä sille katevarauksen.  Kun sitten kauppa toteutuu ja veloitus kortiltasi tehdään, niin sen katevarauksen pitäisi hävitä samalla. Näin siis teoriassa.

 

Käytännössä usein kauppias käyttää katevaraukseen ja varsinaiseen maksutapahtumaan eri viitettä, jolloin se katevaraus ei poistukaan kortiltasi. Tällöin myyjän tulisi erikseen peruuttaa se tekemänsä katevaraus, mutta useinkaan myyjä ei huomaa eikä ehkä edes osaa tehdä sitä, eikä asiakas vaatia.  Katevaraus, jota vastaan ei ole tehty kauppaa, häviää automaattisesti jonkin ajan kuluttua (olikohan 5 päivää?).  Jos homma häiritsee, katevarauksen manuaalista peruutusta voi kysyä joko myyjältä tai korttiyhtiöltäsi.

 

Mutta on kyllä niin aataminaikuinen systeemi, ei kyllä pitäisi olla nykytekniikalla ylitsepääsemätön homma hoitaa tuo reaaliaikaisesti.

 

Hannu

 

En lähde spekuloimaan miksi tuo järjestelmä toimii niinkuin yllä kuvasin, syitä siihen on monia. Lähes reaaliaikasenkin siirron saa Suomessa tehtyä, sitä kutsutaan pikasiirroksi, ja sellaisen tekeminen onnistuu mm. lähimmässä pankkikonttorissa.

 

Joka tapauksessa tuo Suomen yksi päivä on erittäin hyvä nopeus, kun verrataan tilisiirtojen nopeutta globaalilla tasolla. Ei tarvitse kovin montaa sataa kilometriä Suomesta matkata, kun tullaan maihin joissa kansallinen tilisiirtojärjestelmä nielee 4-7 päivää kahden paikallisen pankin välillä.

[Kalle Keihänen 1]

Tässäpä oikein tyhmä (ja mahdoton?) kysymys...

 

Televisiosarjassa COPS, eli tuttavallisemmin "Lain Nimessä", jota on esitetty jo vuodesta 1989, esiintyy lopputekstien alussa ennen loppumusiikkia aina sama radiokeskustelun pätkä. Sen verran olen saanut selvää siitä, että siinä mainitaan ainakin "gunpoint" ja "code 3", mutta mitä siinä tarkalleen ottaen puhutaan?

 

Ainakin muistan että siinä sanotaan "We have suspect at gunpoint" = meillä on epäilty kiinniotettuna, tai siis siten että osoitetaan pistoolilla ja epäillyllä on kädet ylhäällä. Tuosta "code 3":sta ei hajua.

[Jukka Siirilä 80]

Mutta on kyllä niin aataminaikuinen systeemi, ei kyllä pitäisi olla nykytekniikalla ylitsepääsemätön homma hoitaa tuo reaaliaikaisesti.

 

Eli joka pankissa pitäisi olla tyyppejä valmiina kuljettamaan ihan oikeeta rahaa heti kun olet tekemässä siirtoa toiseen pankkiin?

Se ongelma tuossa on juuri se, että pankkien välillä ei ei voida kuljettaa mitään "bittirahaa" vaan siellä kulkee ihan oikeeta rahaa pankista toiseen.

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Jenkkilän poliisin radiokutsuista ja koodeista löytyy listaus, jos siitä on apua (sisältää myös Code 3:n):

 

http://faculty.ncwc.edu/toconnor/polcodes.htm

[Tatu Suhonen 0]

En ole varma onko tätä edes järkevää laittaa tänne, mutta kaveri hokee aina: Oot sää tyhmä vai tyhmä? No joka tapauksessa ollaan me silti ihan normaaleita ihmisiä.

[Mikko Suomela 7]

miksi olen näin tyhmä? Että en osaa käyttää edes ILS. Ja kaikki IVAO:n lennonjohtajat joitten alaisuudessa lähestyn vihaa mua??!!

[Guest kenkku]

kaikki IVAO:n lennonjohtajat joitten alaisuudessa lähestyn vihaa mua??!!

Epäilen, että edellinen liittyy vahvasti tähän:

Että en osaa käyttää edes ILS.

 

Harjottelua, harjottelua, harjottelua, harjottelua ja harjottelua.

[Mikko Suomela 7]

no niin mutta kun mun pitäis osata.

[Henri Keränen 0]

no niin mutta kun mun pitäis osata.

Mistä johtuu tällainen asenne, kaikkea ei voi osata.

[Mikael Tynkkynen 0]

no niin mutta kun mun pitäis osata.

 

Ei siinä auta kuin opiskelu ja harjoittelu. Vetelet offlinessä ILS-lähestymisiä ja sitten kun homma sujuu, niin voipi tulla verkkoon. Ohjeita ilssiin löytyy haulla pilvin pimein.

[Risto Partanen 0]

no niin mutta kun mun pitäis osata.

 

No miksi et sit osaa ? Mikä mättää? Jännittääkö verkossa vai mistä johtuu? Varmaan ymmärrät itsekin, että jos et ILS-lähestymistä vektoreilla osaa niin verkossa on aivan turha lentää! Sinuakin on tsempattu reissuille mukaan ja se on äärimmäisen mahtavaa kun koko porukka saa V-pää maineen kun yksi seilaa suuntaa 180 kun pitäisi mennä suuntaan 360..

 

Nyt kuule Mikko unohdat verkkolennot ja kertaat noi perusasiat.. Sultakin menee maku koko hommaan kun aina saat pyyhkeitä! Lennät noi simun treenilennot ja mietit mikä on homman nimi. Keski-Euroopassa verkkolennolla noita asioita ei kannata treenata. Sulla on intoa ku kiimasella pässillä ni kohdista se oikeaan paikkaan..

[Henri Keränen 0]

Mä oon pitkään miettiny et miksi turkulaisia kuvastetaan yleensä homoiksi ja itse Turkua Suomen persereiäksi, miksi näin?

[Risto Partanen 0]

Mitä sumopainijat syövät tullakseen niin pulskiksi?

 

Siksi koska ylipaino on ylivoimaa

[Risto Partanen 0]

Onkos sitä jo uuttavuotta aloiteltu?

 

Ehei vielä Ai ziisus, katsoin että miksi enkä että mitä Eiköhän ne syö sitä mikä eniten lihottaa eli mahdollisimman rasvaista mahdollisimman paljon. Joskus katsoin jonkun dokumentin ja siellä sumoilla oli kahden tunnin välein pikkuinen 6 hampurilaisen välipala

[Esa Lehtismäki 0]

Mä oon pitkään miettiny et miksi turkulaisia kuvastetaan yleensä homoiksi ja itse Turkua Suomen persereiäksi, miksi näin?

 

Ei turkulaisia väitetä homoiksi vaan tyhmiksi. Tämä johtuu kateudesta. Vaikka sivistys on viime vuosisatoina tihkunut Turusta hiljalleen muuallekin Suomeen, näyttää ilmeiseltä, ettei Turun etumatkaa tulla koskaan kuromaan kiinni. Kateus näyttäisi vaivaavan erityisesti sitä itäsuomalaista kalastajakylää, jonka tsaari piloillaan nimitti pääkaupungiksi.

[Ilkka Portti 87]

Ei oikein tahdo aueta tämä vuoden viimeinen Fingerpori-strippi..

 

[Guest myyz]

Yleensähän kushätään viitataan "ykköshätänä" ja schaissehätä on sitten "kakkoshätä". Niinpä laivapoika kiikuttaa kapulle sorsan/alusastian minne suhauttaa. Noin ainakin meikäläinen tuon ymmärtää

[Ilkka Portti 87]

Yleensähän kushätään viitataan "ykköshätänä" ja schaissehätä on sitten "kakkoshätä". Niinpä laivapoika kiikuttaa kapulle sorsan/alusastian minne suhauttaa. Noin ainakin meikäläinen tuon ymmärtää

 

Ei huono tulkinta. Fingerporin muut stripit tuntien tuo voi pitää hyvinkin paikkansa.

[Seppo Kyllönen 0]

Olen itsekin joskus ihmetellyt vilkkuvaa valkoista valoa. Googlella löytyi:

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Liikenteenohjaus (toinen kirjoitus ketjussa.)

 

Tarkennan vielä hiukan että se on ledi joka siellä vilkkuu, noita on tullut asennettua aika moneen risteykseen. Aikaisemmin samaa virkaa hoiteli opastimen yläpäässä noin 6cm korkuinen lasimokkula jonka sisällä tuikki ihan tavallinen ns.uunilamppu. Näitä sittten joutui vaihtelemaan aika usein. Tuon mokkulan päällä oli myös musta muovinen lieriö jonka yhdellä sivulla oli reikä raitiovaunun ajosuuntaa vastaan. Joten valo näkyi vain ratikan kuljettajalle, siihen aikaan noita etuuksia oli tosiaan vain ratikoille, nykyisin useille bussilinjoillekin.

[Esa Lehtismäki 0]

Älkää dumpatko kaikkia mahdollisia kysymyksiä tähän ketjuun. Taas lähti Yleiseen ilmailukeskusteluun ja Ohjelmiin ja laitteisiin tänne kuulumatonta tavaraa.

[Martti Kujansuu 182]

Auringolla on riittävän suuri gravitaatio pitääkseen planeetat kiertoradoillaan, mutta miksei esim. meidän Kuumme lähde Auringon kiertoradalle planeettojen tapaan?

 

Käsittääkseni maapallolla on paikallisesti suurempi gravitaatiovoima kuin Auringolla. Tosin "pieni osa Maan pyörimisliikkeestä siirtyy vetovoimavaikutuksesta Kuun rataan, minkä seurauksena kiertolainen on vuosi vuodelta kauempana emoplaneetastaan" (Wikipedia).

[Kalle Keihänen 1]

Käsittääkseni maapallolla on paikallisesti suurempi gravitaatiovoima kuin Auringolla. Tosin "pieni osa Maan pyörimisliikkeestä siirtyy vetovoimavaikutuksesta Kuun rataan, minkä seurauksena kiertolainen on vuosi vuodelta kauempana emoplaneetastaan" (Wikipedia).

 

Kyllä, ja nimenomaan.  Sen lisäksi voisi todeta että koska se gravitaatio on riippuvainen etäisyyden lisäksi molempien kappaleiden massasta, niin maallikolle voisi perustella että aurinko vetää kuuta puoleensa paljon vähemmän kuin maapalloa. Tuohon kuvioon vaikuttaa vielä sekin että koska kuu on maan kiertolainen, osa kuun massasta vaikuttaa myös maan massaan silloin kun puhutaan auringon vetovoimasta maan suhteen.

 

Tästä voi sitten taas johtaa sellaisen johtopäätöksen, että jos kuu lähtisi omille teilleen (kuten käy tieteissarjassa Avaruusasema Alfa - Space 1999, 1970-luvulta) niin myös maapallo muuttaisi kiertorataa auringon suhteen.

[Esa Lehtismäki 0]

Tällaiset monen kappaleen systeemit toimivat, kun kappaleet ovat huomattavan eri kokoisia. Aurinko vetää sekä Maata että Kuuta puoleensa, mutta koska gravitaatio on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, lähellä maata oleva kuu pysyy maan kiertoradalla. Kauempana Maan ja Auringon välissä sijaitsee yksi Lagrangen pisteistä, eli pisteistä joissa Maan ja Auringon vetovoimat ovat yhtä suuret. Tuota kauemmas kulkeutuva kappale irtoaa maan radalta ja alkaa kiertää Aurinkoa.

 

Jos kolme suunnilleen samankokoista kappaletta pantaisiin kiertämään toisiaan, järjestelmä olisi kaoottinen. Ennemmin tai myöhemmin kaksi kappaletta törmäisi tai yksi kappaleista sinkoutuisi ulos järjestelmästä.

[Risto Partanen 0]

Huomenna taas maanantai; viikon V-mäisin päivä . Onko maanantaina tehty ikinä mitään suurta, keksintöä tai tekoa?