Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

[Matti Ollikainen 0]

Miksi ruotsinkielisellä screenshots-osiolla porukka postaa vain yhden tai muutaman kuvan? Ärsyttävää selata vain niiden tähden...

[Otto Nieminen 0]

Ja miksi ruotsinkielisellä puolella ne kuvat ovat melkein joka triidissä yli sen 200kt, ja linkitetty jostain Imageshackista...?

[Kasimir Torri 0]

Ja miksi ruotsinkielisellä puolella ne kuvat ovat melkein joka triidissä yli sen 200kt, ja linkitetty jostain Imageshackista...?

Samaa ihmettelen minäkin...on aika ikävä katsoa, kun menee pitkät ajat lataukseen, ja tulee hirveät pienennyssahalaidat...

[Guest Falcon 900]

Ja miksi ruotsinkielisellä puolella ne kuvat ovat melkein joka triidissä yli sen 200kt, ja linkitetty jostain Imageshackista...?

 

No, ne " Ruotsalaiset "... 

[Guest bemari]

Miksi ruotsinkielisellä screenshots-osiolla porukka postaa vain yhden tai muutaman kuvan? Ärsyttävää selata vain niiden tähden...

Melkein sama englanninkielisellä puolella. Ja aina porukka kehuu niitä hyviksi kuviksi, vaikka olisivat millaista pskaa tahansa...

[Mikael Tynkkynen 0]

Minkä arvoinen on "oikeasti" esim. kahden euron kolikko? Kuinka paljon maksaa sen materiaalit ja valmistus?

[Vieras]

Sitä voisi kysyä Monetasta, eli entisestä rahapajasta. Luulisin kylllä etteivät vastaa koska se on liikesalaisuus. Tieto voisi helpottaa kilpailijoita kun laitetaan tarjoukset vetämään.

 

Hannu

[Esa Lehtismäki 0]

Eipä ole osunut silmiin rahapajan tuotantohintoja. 1 ja 2 euron kolikoissa kahden metallin käyttö varmasti nostaa hintaa aika lailla. Sen tiedän, että yhden ja kahden sentin kolikoiden valmistuskustannukset ylittävät nimellisarvon, mutta muiden ei. Vähitäänhän kolikon on oltava arvokkaampi kuin sisältämänsä metalli, muuten se kannattaisi sulattaa.

[Kalle Keihänen 1]

Minkä arvoinen on "oikeasti" esim. kahden euron kolikko? Kuinka paljon maksaa sen materiaalit ja valmistus?

 

Jotain osviittaa voi antaa se, että Thaimaan 10 Bahtin kolikot on alunperin valmistanut Rahapaja, ja voitolla. Kolikko on kooltaan ja koostumukseltaan lähes sama kuin meidän 2 euron kolikko, arvoltaan kuitenkin vain n. 20 senttiä.

 

Tästä voisi päätellä että 2 euron kolikon valmistaminen maksaa alle sen 20 senttiä.

[Martti Kujansuu 182]

http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/

 

Suomen Pankki ostaa tätä nykyä eurosetelinsä tarjouskilpailun avulla joltakin eurojärjestelmän euroseteleiden valmistamiseen hyväksytyltä setelipainolta. Suomen Pankin aikaisemmin osin omistama setelipaino (aiemmin Setec Oy) lopetti setelituotannon vuonna 2003.

Seteleiden tarkat valmistuskulut ovat toistaiseksi vielä liikesalaisuuksia, eikä niitä sen vuoksi yleensä kommentoida lehdistössä. Jonkin karkean mielikuvan muodostamiseksi asiasta voidaan sanoa kuitenkin, että tällä hetkellä tyypillisesti liikkeessä olevien tavallisten käyttöseteleiden yksikköhinnat jäävät alle 10 senttiä kappaleelta.Uusimpien setelisarjojen, joissa on paljon tuoreita aitoustekijöitä (vesileimat, hologrammit, erityispainantaa ja erikoismusteita jne. ) valmistuskulut voivat olla selvästi suurempia.

 

Mm. tuoreessa Currency News (October 2007 sivu 6) kommentoidaan sitä, että uuden tulevan Sveitsin setelisarjan valmistuskulut voivat olla 2-3 kertaisia nykyisiin euroseteleihin verrattuna. Suuremmat setelit ovat myös tyypillisesti jonkin verran kalliimpia tuottaa, koska niissä on enemmän paperia ja aitoustekijöitä ja muita raaka-aineita. Joka tapauksessa setelien valmistuskulut jäävät murto-osaan niiden nimellisarvoista, mutta on muistettava, että seteleitä joudutaan vaihtamaan uusiin jatkuvasti käytössä kuluneiden tilalle ts. liikkeessä olevan setelistön ylläpidosta koituu keskuspankeille kustannuksia, jotka ylittävät selvästi seteleiden painatuskulut. Keskuspankin rahahuollon kuluista setelien tilauskulut ovat kuitenkin merkittävä kuluerä.

 

Kolikot ovat Suomessa taas Valtion taseessa ja keskuspankki ostaa eurokolikot valtiolta nimellishintaan. Valtio on tilannut eurokolikot Suomessa omistamaltaan Rahapajalta, ja tyypillisesti kolikoiden valmistuskulut jäävät alle niiden nimellisarvon. Olette siinä oikeassa, että 1 ja 2 sentin eu-rokolikoiden valmistuskulut ovat poikkeuksellisesti niiden nimellisarvoa suurempia, mikä oli eräs syy siihen miksi niitä ei otettu Suomessa aktiiviseen käyttöön maksuliikenteessä.

 

Jotkut euromaat ovat hankkineet kolikoitaan tarjouskilpailujen kautta, ja Rahapaja on tuottanut myös joidenkin muiden maiden eurokolikoita. Kolikoiden tarkat valmistuskulut ovat myös liikesalaisuuksia ja riippuvat tällä hetkellä myös metallien markkinahinnoista. Sikäli ei ole yllätys, että ao. tietoja ei löydy netistä. Asiaa voi yrittää kysyä Rahapajalta.

 

Suhde kolikoiden nimellisarvon ja valmistuskulujen välillä ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin setelituotannossa. Yleensä pyritään kuitenkin siihen, että kolikoiden nimellisarvo ei niiden liikkeessä olon aikana (tavallisesti 20- 30 vuotta) jäisi pienemmäksi kuin niiden metalliarvo

[Markus Hatakka 30]

Vähitäänhän kolikon on oltava arvokkaampi kuin sisältämänsä metalli, muuten se kannattaisi sulattaa.

Näin kävi aikoinaan ns. kuparipennien kanssa, siksi materiaali vaihtui alumiiniin.

[Guest rsuomi]

Eipä ole osunut silmiin rahapajan tuotantohintoja. 1 ja 2 euron kolikoissa kahden metallin käyttö varmasti nostaa hintaa aika lailla. Sen tiedän, että yhden ja kahden sentin kolikoiden valmistuskustannukset ylittävät nimellisarvon, mutta muiden ei. Vähitäänhän kolikon on oltava arvokkaampi kuin sisältämänsä metalli, muuten se kannattaisi sulattaa.

 

Vähitäänhän kolikon on oltava arvokkaampi kuin sisältämänsä metalli, muuten se kannattaisi sulattaa.

 

Eikös juuri tuon vuoksi joskus muinoin kuparitaalereita käytetty maksuvälineen sijasta kattomateriaalina !

 

terv. risto

[Mikael Tynkkynen 0]

Minkä takia dieselveroa täytyy maksaa erikseen? Miksei veroa ole sisällytetty dieselin myyntihintaan, kuten bensiini osalta on?

[Esa Lehtismäki 0]

Tarkoituksena lienee polttoaineverotuksen kohdistaminen enemmän sunnuntaiautoiluun. Ammatikseen ajavat joutuisivat maksamaan enemmän veroa, jos se olisi sidottu polttoainemäärään. Eipä tuo kovin hyvä systeemi ole kyllä, nythän ei henkilöautoon kannata valita dieselmoottoria, ellei aja paljon.

[Guest bemari]

Eipä tuo kovin hyvä systeemi ole kyllä, nythän ei henkilöautoon kannata valita dieselmoottoria, ellei aja paljon.

Mutta tuo on toisaaltaan hyvä teko syy cruisailuun, kun täytyy kerätä tarpeeksi kilometrejä että rieseli kannattaa

[Mikko Suomela 7]

Miksei maailmassa ole hyvää ilmaista nykyaikaista taistelulento simua?

[Esa Lehtismäki 0]

Koska maailma on paha ja hyvän nykyaikaisen taistelulentosimulaattorin tekijät haluavat ahneuksissaan palkkaa työnteosta.

[Petri Koivisto 372]

Nopeaa vastausta kaivataan... liittyen kattotuulettimeen. Eli miten tuon höskän saa "keskitettyä"? Tai tasapainotettua, miten vaan. Siis kun tuon laittaa pyörimään niin se siinä heiluu ja tärisee, eli ei pyöri "oikein". Miten sen sais suoraan? Nopeaa siksi kun tuo on tuossa levällään.. kokeilin korjata mutta eipä näyttänyt onnistuvan.. nyt on vaan 2 lapaa kiinni.. ei heilu kyllä niin paljon kuin neljällä mutta kumminkin..  Vai voisko olla niin että laite on hajonnut? Kerran kun tuolta kaapin päältä otettiin laatikoita pois niin lapa jysähti laatikon kylkeen jonka jälkeen alkoi heilumaan tuo..  ??? Mutta tuskin se hajonnut on kun muuten toimii hyvin, heiluu vaan. Tarttis keskittää mutta kun ei meinaa onnistua..  Help!

 

(enkä viitsinyt uutta aihetta tehdä tuon takia joten kait tämä tänne käy... )

[Osku Leskinen 6]

Jotain osviittaa voi antaa se, että Thaimaan 10 Bahtin kolikot on alunperin valmistanut Rahapaja, ja voitolla. Kolikko on kooltaan ja koostumukseltaan lähes sama kuin meidän 2 euron kolikko, arvoltaan kuitenkin vain n. 20 senttiä.

 

Tästä voisi päätellä että 2 euron kolikon valmistaminen maksaa alle sen 20 senttiä.

 

Näitä kolikoita on kiva käytellä täällä suomessa[bhatit]. Esim. kalpan pelissä makkaraa ja raveissa on maksettu noilla 10€ kuponkejakin. Menee sen verran täydestä. Tosin hieman on painossa eroa, niin ei voi RAY:n koneisiin laittaa.

[Hannu Tolonen 0]

Nopeaa vastausta kaivataan... liittyen kattotuulettimeen. Eli miten tuon höskän saa "keskitettyä"? Tai tasapainotettua, miten vaan. Siis kun tuon laittaa pyörimään niin se siinä heiluu ja tärisee, eli ei pyöri "oikein". Miten sen sais suoraan? Nopeaa siksi kun tuo on tuossa levällään.. kokeilin korjata mutta eipä näyttänyt onnistuvan.. nyt on vaan 2 lapaa kiinni.. ei heilu kyllä niin paljon kuin neljällä mutta kumminkin..  Vai voisko olla niin että laite on hajonnut? Kerran kun tuolta kaapin päältä otettiin laatikoita pois niin lapa jysähti laatikon kylkeen jonka jälkeen alkoi heilumaan tuo..  ??? Mutta tuskin se hajonnut on kun muuten toimii hyvin, heiluu vaan. Tarttis keskittää mutta kun ei meinaa onnistua..  Help!

 

(enkä viitsinyt uutta aihetta tehdä tuon takia joten kait tämä tänne käy... )

Pistät tuulettimen pystyyn ja annat tuulettimen pyörähtää siihen asentoon kuin se haluaa jäädä, sitten vain lisäät sopivasti jotain painoksi ylös että tuuletin tuntuu olevan tasapainossa.

 

Hannu

[Petri Koivisto 372]

Pistät tuulettimen pystyyn ja annat tuulettimen pyörähtää siihen asentoon kuin se haluaa jäädä, sitten vain lisäät sopivasti jotain painoksi ylös että tuuletin tuntuu olevan tasapainossa.

 

Hannu

No sain ton nyt jotenkin skulaamaan niin ettei se hirveästi heilu.. mitä nyt vähän. Ennen se vatkas niin jumalattomasti..  Ei voinu pyörittää ku sillä hitaammalla teholla.. nyt pyörii täysillä ihan kivasti 8)

[Jesse Lindsberg 1]

Onko artisteilla jonkinlaista nimisuojaa?

 

Jos nyt nimeni sattuisi olemaan Ari Koivunen, voisinko julkaista levyn omalla nimelläni?

 

Ilmeisesti ainakin bändeillä on jonkinlainen nimisuoja, viitaten Popstars2 (kuka muistaa? ) -bändien nimisekoiluihin, mutta miten on yleisten nimien laita? Entä taiteilijanimien?

[Matias Pusa 0]

Ilmeisesti ainakin bändeillä on jonkinlainen nimisuoja, viitaten Popstars2 (kuka muistaa? ) -bändien nimisekoiluihin, mutta miten on yleisten nimien laita? Entä taiteilijanimien?

 

Ei mitään hajua, mutta esim yrityksillä ilmeisesti on, kun Taikapeilillä meinas sillon joskus muinoin olla jotain ongelmia jonkin parturikampaamon kanssa..

[Antton Rintala 0]

Millä saisin kaikista kätevimmin tarran pois kevytmoottoripyörän tankin päältä (en sano "tankista" ettei kukaan pääse vinoilemaan  ) ilman että maalipinta kärsisi?

[Guest Falcon 900]

Millä saisin kaikista kätevimmin tarran pois kevytmoottoripyörän tankin päältä (en sano "tankista" ettei kukaan pääse vinoilemaan  ) ilman että maalipinta kärsisi?

 

Lämmitä tarraa esim. hiustenkuivaajalla, jolloin pitäisi lähteä kokonaisena ja ehjänä, ja liimajälkien poistamiseen on hyvä esim. ruokaöljy...

 

Näillä ainakin auton maalipinnoista saanut tarroja pois