Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

[Teemu Lindqvist 0]

Moi

 

Tämä ystävä on Israelissa. Joten ei käy tikkukaan, edes postissa.

 

LND

[Markus Hatakka 30]

Dropbox? Basic (free) -versiossa 2 GB tilaa.

 

www.dropbox.com

[Teemu Lindqvist 0]

No niinpä tietysti.

 

Mul on dropbox käytössä. Mun vaan pitää antaa omat tunnukset tälle herralle ja hän sit siirtää datan, toki ensin itse asennettuaan Dropboxin omalle koneelleen. Näinkä meinaat?

 

LND

[Mikko Maliniemi 5]

En tunne dropboxia, mutta entäs jos kaverisi rekisteröi itselleen tilin vaikka kuvat.fi-palveluun, ja lataa tiedoston sinne. Sitten vaan sulle linkki... Ei tartte ainakaan mitään ohjelmia asennella omalle koneelle.

[Tauno Hermola 111]

Jotain hajanaisia mietteitä aiheesta:  

 

• jotkut pakkausohjelmat (pkzip?) muistaakseni osaavat myös pilkkoa pakatun tiedoston useampaan palaan, joita voi sitten mailailla erikseen ja taas unzipata palasista yhden tiedoston
  
• saisiko jotenkin FTP-serverin omalle koneelle, sitten vaan (senhetkinen) IP-osoite vastapelurille ja esim. Filezillalla tavara sisään; siirtyy helposti paljon isommatkin tiedostot
  
• ei oma webbisaittikaan mahottomia maksa; sinne serverille sitten tavara taas Filezillalla up/down
  

 

 

[Matias Pusa 0]

No niinpä tietysti.

 

Mul on dropbox käytössä. Mun vaan pitää antaa omat tunnukset tälle herralle ja hän sit siirtää datan, toki ensin itse asennettuaan Dropboxin omalle koneelleen. Näinkä meinaat?

 

LND

 

Ei näin. Laitat ystävällesi dropboxin kautta mailiin kutsun liittymä dropboxiin. Ystävä rekisteröityy tämän kutsun kautta ja asentaa dropboxin koneelleen. Kun olet siirtänyt tiedoston dropboxiin, jaat sen kansion ystäväsi tunnukselle.

 

Tuosta kutsusta hyödyt vielä siinäkin, että saat lisää levytilaa saamalla uuden käyttäjän dropboxiin

[Janne Valo 0]

Ei näin. Laitat ystävällesi dropboxin kautta mailiin kutsun liittymä dropboxiin. Ystävä rekisteröityy tämän kutsun kautta ja asentaa dropboxin koneelleen. Kun olet siirtänyt tiedoston dropboxiin, jaat sen kansion ystäväsi tunnukselle.

Ja jos ei ole mitään suuria salaisuuksia niin kaikista yksinkertaisinta on pistää tiedosto Dropboxin Public-kansioon ja antaa linkki sinne, silloin ei tarvitse jakaa kansioita (eikä sitä tiedostoa toisaalta löydä kuin suoralla osoitteella, mutta periaatteessa siihen on public-kansiossa kaikilla pääsy). Ja Dropboxissahan on myös selaimen kautta toimiva käyttöliittymä, joten ei tarvitse välttämättä edes asentaa omalle koneelle jos ei muuten ole käyttöä.

[Pekka Suikka 0]

Tämä kysymys liittyy oikeastaan “kaukomatkailuun”. Kun se ei luultavasti kuitenkaan kelpaa ilmailuaiheisiin kysymyksiin ja voi olla Ursalle kiusallisen helppo, niin kysyn täällä:

 

Onko olemassa mitään selkeää merkintätapaa sille, mitä etäisyyttä halutaan ilmaista, kun puhutaan vaikka kahden planeetan välisestä etäisyydestä?

Jos tarkoitetaan planeettojen välistä etäisyyttä, joka on planeetan A pinnasta planeetan B pinnalle, niin kuinka tai millä termeillä se ilmaistaan?

Entä miten sitten ilmaistaan asia kun tarkoitetaan planeetan A ja planeetan B keskipisteiden (massakeskipisteiden) välistä etäisyyttä?

 

Tietysti jos mennään valovuosien päähän tähteen, asialla ei ehkä mittatarkkuuden puitteissa ole suurtakaan merkitystä. Mutta kumpaa etäisyyttä pyritään silloin normaalisti ilmaisemaan (jos pystytään mittaamaan välimatka tarkasti) puhuttaessa vaikka tähtien välisestä matkasta? Kait välimatkaa tähden keskipisteestä toisen tähden keskipisteeseen, vai miten?

 

Miten sitten ilmaistaan asia, jos halutaan kuitenkin tarkoittaa nimenomaan tähden pinnasta toisen tähden pintaan olevaa etäisyyttä? Tämähän voi olla tärkeää vaikka sähkömagneettisen aallon kulkumatka-arvioissa, jos aalto kimpoaa (heijastuu) tähden pinnasta eikä siis tähden keskipisteestä. Kulkuaika on silloin pikemmin aallon matka tähden pinnasta toisen tähden pintaan kuin niiden tähtien keskipisteeseen...

 

Varmuuden vuoksi aiheeseen liittyen vielä ihan simppelin tuntuinen lisäkysymys (ei ratkea kuitenkaan googlella 0-ajassa...) :

 

Kuinka kaukana aurinko on maasta?   a) Siis jos seisot maanpinnalla, niin kuinka pitkä matka on aurinkoon?    b) auringon keskipisteeseen?    c) auringon massakeskipisteestä maan massakeskipisteeseen?    d) kuinka kauan valo kulkee auringosta poskellesi?  Mikä on siis valon kulkema matka tästä valokvantin kulkuajasta laskettuna?  e) EXTRA (hankala): kuinka kauan valo kulkee auringon sisällä ennen kuin se saapuu auringon 'laidalle'? Kerro vielä koronasta, ja muusta…laajuudesta…

 

 

PS.

Tässä Kalevala kertoo Auringon fissioreaktiosta? ja sähkömagneettisen säteilyn absorptiosta materiaan (planeettoihin, kuuhun...) sekä asioiden jatkuvasta opiskelusta...

"Kuu, keritä, päivyt, päästä, otava, yhä opeta

miestä ouoilta ovilta, veräjiltä vierahilta,

näiltä pieniltä pesiltä, asunnoilta ahtahilta!"  ???

 

EDIT:    ************************************************************

Tässä vielä Pohjolan kaunis neiti kutoo päivyen ja kuun (auringon ja materian) välistä ”eetterituulen” kultakangasta universaalisilla kangaspuilla (jota tietoa Väinämöinen muistelee ja tavoittelee…):

 

Tuo oli kaunis Pohjan neiti, maan kuulu, ve'en valio.

Istui ilman vempelellä, taivon kaarella kajotti

pukehissa puhta'issa, valke'issa vaattehissa;

kultakangasta kutovi, hope'ista huolittavi

kultaisesta sukkulasta, pirralla hope'isella.

 

Tässä vielä Sammon taonnan vaikeudesta ja miten voi käydä Grand Unified Teorian (GUT tiedon) opiskelun kanssa. Louhi Pohjolan emäntä yrittää estää tietämyksen viennin ja harhauttaa alentamalla aueren ilmasta ja laskemalla utua…:

 

Louhi, Pohjolan emäntä, tuo tuosta pahoin pahastui,

katsoi valtansa vajuvan, alenevan arvionsa.

Uutarta rukoelevi: "Ututyttö, terhenneiti!

Seulo seulalla utua, terhenistä tepsuttele,

laske talma taivahalta, auer ilmasta alenna

selvälle meren selälle, ulapalle aukealle,

jottei päästä Väinämöisen, osata uvantolaisen!

 

Tämän voisi tulkita myös niin, että lopulta asiat selkisivät ja Sammon taonta onnistui (tai sitten juuri toisinpäin…?):

 

Sampo ei puuttunut sanoja eikä Louhi luottehia:

vanheni sanoihin sampo, katoi Louhi luottehisin,

virsihin Vipunen kuoli, Lemminkäinen leikkilöihin.

 

Muuta:

Suomen kielessä on Aurinko sana. Eipä juuri muilla kielillä ole vastaavan muotoista sanaa. Viroksi päike tai päikene kuten edellä päivyt sana.

Aurinko = origin, alku,synty,alkuperä, myös origo, kiintopiste (aurinkokeskeinen maailmankuva). Orange=appelsiini (kuten aurinko). Huomaa myös Auer ja Auringon rinki.

Otava = etevä, otavampi opeta = etevämpi opeta. Otava on seitsen tähtinen ja siten myös "pyhä" luku seitsemän... kuten luku kuusikin on "pyhä" lukuna ja muutoinkin ...

 

EDIT2:

We are here sending our "measurement bosons" to CERN...

 

"Viel' on kumma toinen kumma: onp' on kuusi

kukkalatva,

kukkalatva, kultalehvä, Osmon pellon pientarella;

kuuhut latvassa kumotti, oksilla otava seisoi."

[ attachment removed / expired ]

 

"Ei ole sitä urosta eikä miestä urheata,

joka taisi tammen kaata, satalatvan langettoa."

[ attachment removed / expired ]

http://www.youtube.com/watch?v=01aBl_LsZpg 

 

8)

 

 

[Guest tyyppi94]

Jeesatkaahan tyhmää 

 

Mitä eroa on agm-akulla ja avoimella akulla?

 

Tässä jo varmaan 30 minuuttia etsiny vastausta tohon helppoon ajoneuvohuollon kysymykseen mutta tyhmä kun olen niin en oo löytäny Kiitoksia etukäteen!

 

-Ville

 

[Olle Sälgmark 2]

Jeesatkaahan tyhmää 

 

Mitä eroa on agm-akulla ja avoimella akulla?

 

Tässä jo varmaan 30 minuuttia etsiny vastausta tohon helppoon ajoneuvohuollon kysymykseen mutta tyhmä kun olen niin en oo löytäny Kiitoksia etukäteen!

 

-Ville

 

 

Kaasut häviää avoimesta,AGM akussa ne säilyy,ei tarvi lisätä nestehiä.

 

Tässä esimerkki AGM akusta

 

http://www.flinkenberg.fi/batteries/optima.html

[Guest tyyppi94]

Kaasut häviää avoimesta,AGM akussa ne säilyy,ei tarvi lisätä nestehiä.

 

Tässä esimerkki AGM akusta

 

http://www.flinkenberg.fi/batteries/optima.html

Kiitoksia, nyt sai senkin tehtävän alta pois 

[Olle Sälgmark 2]

Kiitoksia, nyt sai senkin tehtävän alta pois 

 

Ole hyvä vain.Huomio toki että eroja on muitakin.

 

[Tuomas Ritari 0]

Kuinka kovaa paloautot kulkee, eilen minut ainakin ohitti kuorma-autoluokan paloauto huomattavan paljon kovempaa 85 km/h. Onko ne siis rajoittimettomia kuorma-autoja?

[Mikko Maliniemi 5]

Onko ne siis rajoittimettomia kuorma-autoja?

 

Kyllä on. Joku kalustoauto tai vastaava saattaa kuulemma kulkea jopa 140km/h ja kyllä säiliöautotkin pitkän matkaa toista sataa kulkee...

[Joona Väisänen 537]

Kyllä on. Joku kalustoauto tai vastaava saattaa kuulemma kulkea jopa 140km/h ja kyllä säiliöautotkin pitkän matkaa toista sataa kulkee...

 

Ja vielä asiaankuuluva lakipykälä:

 

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista 19.12.2002/1248

 

 

16 § (21.4.2009/256)

Nopeudenrajoitin

 

1. Ajoneuvolain 25 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun nopeudenrajoittimen tulee estää M2- ja M3-luokan ajoneuvon nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 100 km/h. Nopeudenrajoittimen tulee estää N2-ja N3-luokan ajoneuvon nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90km/h.

 

2. M3-luokan ajoneuvoissa, joiden enimmäismassa on yli 10 tonnia ja jotka on rekisteröity ennen 1 päivää tammikuuta 2005, saa käyttää sellaista nopeudenrajoitinta, joka on säädetty rajoittamaan nopeus enintään 100 km/h.

 

3. Nopeudenrajoitinta ei vaadita:

 

a) sotilasajoneuvossa;

 

b) pelastusautossa;

 

c) poliisiautossa;

 

d) yksinomaan taajamaliikenteessä käytettävässä M2- ja M3-luokan ajoneuvossa; eikä

 

e) autossa, jonka nopeus ei sen rakenteen johdosta voi nousta 1 momentissa tarkoitettuja arvoja korkeammaksi.

 

4. Nopeudenrajoittimen asentamisesta ja korjaamisesta säädetään ajoneuvolaissa ja sen nojalla.

 

 

 

EDIT: Kyllä se tämäkin kulki lähemmäs 140km/h

 

[ attachment removed ]

 

[Mikko Suomela 7]

Sellaisia tarinoita olen jopa kuullut että joskus DDRssä ajettua länsi-linkulla vähän kovempaa ja poliisi-Lada alkoi vilkuttamaan perään niin painoi tallaa pohjaan ja pian ei sinistä valoa edes nähnyt. Eli ihan kiitettävästi siis on joskus muinoin ajeltu. Tosin mulla ei ole mitään hajua mitä Lada oikeasti kulkee täppä pohjassa...

[Ilkka Portti 87]

Tosin mulla ei ole mitään hajua mitä Lada oikeasti kulkee täppä pohjassa...

 

130 km/h olen saanut poljettua Lada 1200L:ää. Tosin ei tuolla vielä kuuhun mennä..

[Mikko Suomela 7]

Jatketaan OTta vielä sen verran meikän osalta että: Lada 1500L=Listoin, Lada 1500SL: Sinkkilistoin, Lada 1500GL=Galvanoiduin listoin, Lada 1500XL=Listat paikassa X...

[Seppo Kolehmainen 1 810]

Olen tainnut tippua kehityksen kelkasta. Voisiko joku kertoa, miksi varsinkin Venäjällä tuntuu olevan tapana videoida ajoa eteenpäin suunnatulla kameralla. Toiseksi onko kyse jostain auton lisävarusteesta vai omatoimisesti asennetusta kamerasta. Ymmärrän sen pointin, että saadaan mahdolliset maantieryöstäjät kuvattua tällaisen epäonnen kohdatessa mutta onko jotain muutakin perustetta?

 

Seppo

[Jari Ahonen 0]

Lada 1500GL=Galvanoiduin listoin

 

Äläkä unohda: Lada 1500 GLSi=Galvanoitu lista sivusta irti...

[Joona Väisänen 537]

Olen tainnut tippua kehityksen kelkasta. Voisiko joku kertoa, miksi varsinkin Venäjällä tuntuu olevan tapana videoida ajoa eteenpäin suunnatulla kameralla. Toiseksi onko kyse jostain auton lisävarusteesta vai omatoimisesti asennetusta kamerasta. Ymmärrän sen pointin, että saadaan mahdolliset maantieryöstäjät kuvattua tällaisen epäonnen kohdatessa mutta onko jotain muutakin perustetta?

 

Seppo

 

Siellä vissiin sattuu ja tapahtuu koko ajan niin paljon, että aina tulee materiaalia

[Jukka Hälinen 1]

Äläkä unohda: Lada 1500 GLSi=Galvanoitu lista sivusta irti...

Lada 2105 = viis yli yhdeksän Lada

[Topi Falkenberg 406]

Olen tainnut tippua kehityksen kelkasta. Voisiko joku kertoa, miksi varsinkin Venäjällä tuntuu olevan tapana videoida ajoa eteenpäin suunnatulla kameralla. Toiseksi onko kyse jostain auton lisävarusteesta vai omatoimisesti asennetusta kamerasta. Ymmärrän sen pointin, että saadaan mahdolliset maantieryöstäjät kuvattua tällaisen epäonnen kohdatessa mutta onko jotain muutakin perustetta?

 

Seppo

 

Tässä videossa on hyvä esimerkki Venäjältä miksi:

Itse asenettu halpa lisävaruste tuo yleensä on, en tiedä onko jossakin autoissa jo vakiona?

 

Jk. nämä huijausjututhan ovatkin hauskoja videoita:

 

"Yliajo": http://www.youtube.com/watch?v=xpjEagrtnqQ&feature=related

"Nolo liukastuminen":

 

[Antti Havukainen 1]

Olen tainnut tippua kehityksen kelkasta. Voisiko joku kertoa, miksi varsinkin Venäjällä tuntuu olevan tapana videoida ajoa eteenpäin suunnatulla kameralla. Toiseksi onko kyse jostain auton lisävarusteesta vai omatoimisesti asennetusta kamerasta. Ymmärrän sen pointin, että saadaan mahdolliset maantieryöstäjät kuvattua tällaisen epäonnen kohdatessa mutta onko jotain muutakin perustetta?

 

Seppo

 

Kyllä itsekin toisinaan kiinnitän kännykän imukuppitelineellä auton tuulilasiin ja laitan sen kuvaamaan ajeluita juurikin mahdollisten yllättävien tilanteiden varalta. Ja olisipahan mahdollisessa kolaritilanteessakin sitten jonkinlaista todistusaineistoa videolla, tosin tietysti ne yllättävät ja erikoiset tilanteet osuvat kohdalle aina juuri silloin kun kamera ei ole päällä. Esimerkiksi pari kertaa on peura hypännyt puskasta auton eteen niin yllättäen, että se olisi ollut kiva saada tallennettua videolle havainnollistamaan muillekin kuinka ennalta arvaamatta vastaava tilanne voi eteen tulla.

 

Aiheeseen liittyen: http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=87135   

[Otto Nieminen 0]

Pystyykö samassa koneessa käyttämään kahta eri näytönohjainta samaan aikaan? Tarkoitus olisi hommata ASUS GTX560 grafiikkojen pyöritykseen ja mahdollisesti käyttää wanhaa ATI HD4870-korttia kakkosmonitorin pyörittämiseen (netin selaaminen, pdf-karttojen lukeminen yms. ei-graafista laskentatehoa vaativaa toimintaa). Nämä kun ovat vielä eri "firmojen" (nVidia/ATI) kortteja, joten pitäisi olla (ilmeisesti) kahdet eri ajurit? Vai pärjääkö kakkosmonitori esimerkiksi jollain Windowsin geneerisillä ajureilla? Voiko koneessa ylipäätään olla toimivasti kaksi eri näytönohjainajuria samaan aikaan?

Vai onko vain hirveää kikkailua vaativaa toimintaa, kannattaako mieluummin uhrata se hitunen tuon GTX560:n laskentatehoa myös kakkosmonitorin pyörittämiseen?

 

EDIT Ei voi. Taidanpa aikanaan panna atit myyntiin josko joku hyväntahtoinen niistä jokusen shillingin maksaisi.