Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

[Guest arttula]

Sori, nyt meni termit sekaisin, Tarkoitin tietenkin siis avannetta, en katetria.

 

Silloin tietenkin hevoselle täytyisi tehdä suurehko leikkaus, jossa paksusuoli katkaistaisiin, ja suolen toinen pää vedettäisiin hevosen ihon läpi avanteeksi kylkeen. Et varmaan sitäkään kuitenkaan haluaisi heppaparalle... Miten olisi vaan jätesäkki takajalkojen väliin. Helppoa ja halpaa...

[Guest Dankke]

No niin tyhmältä kysymys:

 

Kuinka Wrightin veljekset tajusivat ruveta kehittelemään "lentokonetta?"

 

ps: Olen sukua Wrightin veljeksille 

[Esa Lehtismäki 0]

Terveystiedon kokeeseen lueskelleena tuli sellainen kysymys mieleen, että kuinka pitkään HIV-virus säilyy hengissä veressä jos verta on vaikkapa pieni määrä injektioneulassa tai ylipäätään missä tahansa esineessä. Kuinka pitkään verestä on siis mahdollisuus saada tartunta? Mihin lisäksi perustuu se, että esim. hyttysen pistosta HIV ei voi tarttua?   

 

Eiköpä tuo säily niin kauan kuin se verikin, kunhan ei joudu alttiiksi UV-säteilylle, kuumuudelle, desinfiointiaineille tms. Tosin viruksen ei voi sanoa olevan varsinaisesti hengissä, se kun on pelkkä geneettinen koodi proteiinikuoressa. Viruksella ei siis ole mitään aineenvaihduntaa tms. varsinaisesti elävää ja se lisääntyy vain solun prosesseissa.

 

Hyttysen pistossa veikkaisin syyksi, että se hyttynen ei roiski imemäänsä verta seuraavaan uhriin, vaan imee minkä jaksaa ja sulattaa sen ravinnokseen ennenkuin pistää uudestaan. En nyt kuitenkaan usko, että HIV-tartuntakaan olisi mahdoton saada hyttysestä, joka on sentään mitä tehokkain taudinlevittäjä. Pikemminkin HIV-tartunta on vaan ylipäätään niin vaikea saada, että mahdollisuudet siihen ovat hyttysen pistossa todella pienet. Tämä kuitenkin on pelkkä arvaus.

[Guest arttula]

Eiköpä tuo säily niin kauan kuin se verikin, kunhan ei joudu alttiiksi UV-säteilylle, kuumuudelle, desinfiointiaineille tms. Tosin viruksen ei voi sanoa olevan varsinaisesti hengissä, se kun on pelkkä geneettinen koodi proteiinikuoressa. Viruksella ei siis ole mitään aineenvaihduntaa tms. varsinaisesti elävää ja se lisääntyy vain solun prosesseissa.

 

Hyttysen pistossa veikkaisin syyksi, että se hyttynen ei roiski imemäänsä verta seuraavaan uhriin, vaan imee minkä jaksaa ja sulattaa sen ravinnokseen ennenkuin pistää uudestaan. En nyt kuitenkaan usko, että HIV-tartuntakaan olisi mahdoton saada hyttysestä, joka on sentään mitä tehokkain taudinlevittäjä. Pikemminkin HIV-tartunta on vaan ylipäätään niin vaikea saada, että mahdollisuudet siihen ovat hyttysen pistossa todella pienet. Tämä kuitenkin on pelkkä arvaus.

 

Mjooh... Pariin kertaa aloitin vastauksen kirjoittamisen jo tähän kysymykseen, mutta peruutin joka kerta. En oikeasti tiedä vastausta tuohon. Aina on sanottu, että HI-virus kestää hyvin huonosti elimistön ulkopuolella oloa, mutta silti veripussista tai likaisesta injektioneulasta voi saada tartunnan. Vaikea tosiaan sanoa vastausta tuohon.

 

Hyttynen pistää useimmiten vain kerran, sanotaan muistaakseni Tiede -lehdessä. Tosin en itse usko siihen aivan sataprosenttisesti. Jos kertaalleen pistänyt hyttynen häädetään heti pois, saattaa se istahtaan jonkun toisen iholle pian. Onneksi HIV vaatii melkoisen suuren virusmäärän tarttuakseen verrattuna esimerkiksi hepatiitteihin. Siinä saattaa olla selitys. Eikä hyttynen koskaan tyhjennä jo imemäänsä verta uuteen uhriin. Syljen mukana saattaa jokunen viruspartikkeli joutua verenkiertoon, muuta luulen, että virusmäärä on silloin liian alhainen ainakin HIV:n suhteen. Malaria, dengue, yms. ovat sitten asia erikseen.

 

Arttu

[Esa Lehtismäki 0]

Aina on sanottu, että HI-virus kestää hyvin huonosti elimistön ulkopuolella oloa, mutta silti veripussista tai likaisesta injektioneulasta voi saada tartunnan. Vaikea tosiaan sanoa vastausta tuohon.

 

Eiköpä kaikki virukset tuhoudu aika äkkiä joutuessaan avoimeen ympäristöön, jos ei muuten niin säteilyyn. Mutta neulan sisällä tuskin on mitään hätää, jos se ei pääse kuivumaan. Lisääntymäänhän se ei tietenkään pysty, kun eläviä valkosoluja ei kauaa ole tarjolla, mutta mikäpä sen siellä tuhoaisi?

[Jussi Rantala 1]

Mikseivät ratsupoliisit (juuri nähty parvekkeelta 3 kpl) poimi pois kadulta hevosen "jätteitä",

 

Jaa - kyllä täällä paikallinen SDPD mounted police ollaan kyllä nähty lapiohommissa. 

[Guest arttula]

Eiköpä kaikki virukset tuhoudu aika äkkiä joutuessaan avoimeen ympäristöön, jos ei muuten niin säteilyyn. Mutta neulan sisällä tuskin on mitään hätää, jos se ei pääse kuivumaan. Lisääntymäänhän se ei tietenkään pysty, kun eläviä valkosoluja ei kauaa ole tarjolla, mutta mikäpä sen siellä tuhoaisi?

 

Niin... Virus-perhanat vaan ovat melkoisen sitkeitä. Riittävän voimakas säteily kyllä sen nitistää, mutta hyvähän tuon on kölliä solujen sisällä "lepotilassa", vaikka tuo verikin kuivuisi. Ja käytetyn ruiskun sisällä on pitkään kosteutta, joten menestymismahdollisuudet ovat varsin hyvät.

[Jukka Siirilä 80]

Hyttysen pistossa veikkaisin syyksi, että se hyttynen ei roiski imemäänsä verta seuraavaan uhriin, vaan imee minkä jaksaa ja sulattaa sen ravinnokseen ennenkuin pistää uudestaan. En nyt kuitenkaan usko, että HIV-tartuntakaan olisi mahdoton saada hyttysestä, joka on sentään mitä tehokkain taudinlevittäjä. Pikemminkin HIV-tartunta on vaan ylipäätään niin vaikea saada, että mahdollisuudet siihen ovat hyttysen pistossa todella pienet. Tämä kuitenkin on pelkkä arvaus.

 

HIV:en en osaa sanoa mitään mutta hyttynen ei käytä verta ravinnokseen vaan tarvitsee sitä lisääntymiseen. Vain naaraat pistävät ja imevät verta. Ravinnokseen hyttynen käyttää kukkien mettä.

[Guest arttula]

HIV:en en osaa sanoa mitään mutta hyttynen ei käytä verta ravinnokseen vaan tarvitsee sitä lisääntymiseen. Vain naaraat pistävät ja imevät verta. Ravinnokseen hyttynen käyttää kukkien mettä.

 

Juu, näin juuri se on. Verenimijöitä naaraat hyttysten(kin) joukossa. Kuten aiemmin tuolla mainitsin, teoreettisesti on mahdollista, että hytykkä ensin pistää jotain virusta kantavaa ihmistä, mutta ei ehdi imaista riittävästi verta, kun vaihtaa kohdetta. Seuraavan kohdalla hyttynen erittää jälleen sylkeä pitääksen veren juoksevana. Imukärsässä saattaa olla ihan hitunen verta edelliseltä asiakkaalta, ja siten virus pääsee uuteen elimistöön. Mutta tosiaan virusmäärät ovat hyvin pieniä, ja on epätodennäköistä, että virus noin leviäisi. Mutta ei siis mahdotonta. Malarialoinen hakeutuu nimenomaan hyttysen sylkirauhasiin, ja sitä pumpataan suuremmassa määrin elimistöön, jossa se sitten alkaa lisääntymään.

 

Arttu

[Esa Lehtismäki 0]

HIV:en en osaa sanoa mitään mutta hyttynen ei käytä verta ravinnokseen vaan tarvitsee sitä lisääntymiseen. Vain naaraat pistävät ja imevät verta. Ravinnokseen hyttynen käyttää kukkien mettä.

 

Näin on, mutta ei se hyttysakka sitä verta sellaisenaan muniinsa käytä, vaan ottaa siitä proteiinit sun muut mitä muniinsa tarvitsee, eli sulattaa ravinnokseen. Muistaisin myös, että sama hyttynen imee itsensä täyteen muutamaankin otteeseen, ennenkuin katsoo elämäntyönsä täytetyksi. Mutta se HIV:in leviäminen hyttysissä lienee juuri noin kuin Arttu sanoi, jokunen viruspartikkeli saattaa siirtyä, mutta tartunnan saaminen niin pienestä määrästä on epätodennäköistä. Mehän emme ole mitään avuttomia uhreja, vaan pistämme viruksille turpiin oikein urakalla koko ajan.

[Guest Dankke]

Kun sanotaan että joku väri on "Väritön" niin mikä on ihan oikeasti "Väritön"? 

[Tuomas Filppula 2]

Kun sanotaan että joku on "Väritön" niin mikä on ihen oikeasti "Väritön"? 

 

Väritön persoona tarkoittaa yksinkertaisesti tylsää ja mielikuvituksetonta henkilöä. 

[Guest ilkku]

Eilen pikkuveljeni kysyi, kun hänelle tuli haava, että miksi haava tulee?

[Guest Dankke]

Eilen pikkuveljeni kysyi, kun hänelle tuli haava, että miksi haava tulee?

 

Haava on ihossa oleva pintarikko. Eli iho ikään kuin "repeää" siltä kohdin. Lisää Wikipediassa

Luulen että koulussa katsotte ohjelmaa Olipa Kerran Elämä..tai Olipa Kerran Ihminen. Siinä on selitetty hyvin tuo haavahomma 

 

Jos puhutaan väreistä, eikä persoonista, niin esimerkiksi mustaa voisi minun mielestäni sanoa värittömäksi, koska se ei heijasta minkään väristä valoa.

 

Joo värejä tarkoitin

[Esa Lehtismäki 0]

Kun sanotaan että joku väri on "Väritön" niin mikä on ihan oikeasti "Väritön"? 

 

Musta, valkoinen, harmaa, täysin läpinäkyvä, täysin peilaava. Niin ja tietenkin tarpeeksi pieni. Kun on valoaaltoa pienempi, ei voida puhua väristäkään.

[Esa Lehtismäki 0]

Yleisten simulaattorikysymyksien oikea paikka on Yleinen simulaatorikeskustelu, jonne niitä taas siirtelin.

 

Ja muistutetaan nyt samalla, että ilmailukysymyksiä käsitellään edelleen ilmailukeskustelussa. Nekään eivät siis kuulu tänne.

[Petri Koivisto 372]

Kuka on keksinyt asioille ja esineille nykyiset nimet? 

[Risto Partanen 0]

Kuka on keksinyt asioille ja esineille nykyiset nimet? 

 

Esineen tai asian kehittäjä. Lainatut sanat suomen kielelle Mikael Agricola 

[Jaakko Kuusisto 3]

Kun kone lentää yliääninopeudella ja koneessa keskustellaan keskenään ( ohjaajat  esim)

Kuulevatko he toistensa puheen 

[Esa Lehtismäki 0]

Aika heikosti, jos koneessa on avo-ohjaamo ja huutamalla yritetään. Jos kone sen sijaan on umpinaista mallia, he kuljettavat puheen välitykseen käyttämänsä ilman mukanaan, eikä se tiedä liikkuvansa suhteessa ympäröivään ilmaan. Äänen nopeus ei ole valon nopeuden kaltainen absoluuttinen raja, vaan ainoastaan paineaallon etenemisnopeus väliaineessa, ja sen nopeus on siksi suhteessa väliaineeseen.

[Guest ADEs80s]

Kun kone lentää yliääninopeudella ja koneessa keskustellaan keskenään ( ohjaajat  esim)

Kuulevatko he toistensa puheen 

Aivan liian vanhanaikaista! Tietenkin ne mesettää keskenään! 

 

Esa tuossa kertoikin jo selvästi miten se menee. En haluaisi olla avo-ohjaamokoneessa yliäänipuolella. Kutittaa poskia aivan liikaa 

 

Ade

[Mikko Sokero 1]

Ja nyt kaikkien kysymysten äiti. Saanko tähän vastauksen, sillä käyttöohjeita en ole löytänyt:

 

Miksi Mocca-Master-kahvinkeittimen virtanappulan vieressä on kytkin, josta ilmeisesti lämmityslevyn (?) lämmön (?) saa pienemmäksi/suuremmaksi (?)?

 

Nimim. Olenko ohjastanut Mocca-Masteria vuosikaudet väärin?

 

P.S. On vain kaksi tapaa keittää kahvia: oikea ja väärä.

 

- Sakke Järvenpää

[Guest Count]

Mikähän mahtaa olla avo-ohjaamoisten koneiden nopeusennätys? Näyttääkö naama samalta kuin Jeremy Clarksonilla Ariel Atomin ratissa, oikenevatko nahkaisen lentopäähineen kurtut malliin conehead?

[Guest Count]

 

Miksi Mocca-Master-kahvinkeittimen virtanappulan vieressä on kytkin, josta ilmeisesti lämmityslevyn (?) lämmön (?) saa pienemmäksi/suuremmaksi (?)?

 

 

Kun ryhdyt kahvia keittelemään käännät molemmat kytkimet päälle. Kun sumppi on lorissut pannuun saakka, käännät sen oikeanpuoleisen (ainakin minun CD-moccamasterissani) kytkimen pois päältä, ei plöröt 'pala' pannuun ja lopputulos ei ole niin kitkerä vaikka ei heti koko pannullista naamaan huitaisisikaan.

[Esa Lehtismäki 0]

Jos keittää vajaita, ei pannun oikeassa lämmössä pitämiseen tarvita niin paljon energiaa kuin täydellä pannulla, koska pannun reunaa koskettavan kahvin pinta-ala on pienempi ja lämmönhukka on siksi myös pienempi. Siksi lämmityslevyssä on kaksi tehoa. Kahvin seisottaminen pannussa tosin pilaa sen nopeasti joka tapauksessa, mutta liiallinen lämmittäminen pilaa sen vielä nopeammin ja liian vähäinen lämmittäminen päästää kahvin jäähtymään liikaa.