Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

[Mikko Sokero 1]

Arvasin, että joukossamme on todellisia mokkamastereita! Täältä saa asiantuntevan vastauksen mihin tahansa kysymykseen. 

[Esa Lehtismäki 0]

Mikähän mahtaa olla avo-ohjaamoisten koneiden nopeusennätys? Näyttääkö naama samalta kuin Jeremy Clarksonilla Ariel Atomin ratissa, oikenevatko nahkaisen lentopäähineen kurtut malliin conehead?

 

Jos pilottiparalla ei ole mitään suojaa, niin kurttujen oikeneminen ei ole hänen pahin ongelmansa, vaan ilmavirtaus tekee ensimmäiseksi hengittämisen mahdottomaksi. Mutta kyllä avo-ohjaamoissakin se ilmavirta pyritään heittämään pilotin yli. Ei formulakuskinkaan päätä riepottele 300 km/h tuuli.

[Cathy Tiainen 0]

Miksi Suomalaiset aloittavat käyttämään toisen ihmisen "Sanonta"?

 

Esim: Liian hapokasta (TM)  ja minun YÖK sana

 

 

Yök Cathy 

[Guest bemari]

Miksi Suomalaiset aloittavat käyttämään toisen ihmisen "Sanonta"?

 

Esim: Liian hapokasta (TM)  ja minun YÖK sana

 

 

Yök Cathy 

Se on Suomalaisten mielestä kai hauskaa. Kun joku keksii jonkun hienon "sanonan", niin onhan se hienoa kun kaikki apinoivat sitä kilvan,

[Otto Nieminen 0]

Tämmöinen tuli tänään koulussa mieleen; Miksi taivaasta tulee vaaleampi talvella, ja kesällä se taas on paljon tummemman sininen? Onko tällä tekemistä ilman lämpötilan kanssa, vai liittyykö se auringon eri paikkaan kesällä ja talvella?

[Esa Lehtismäki 0]

Tämmöinen tuli tänään koulussa mieleen; Miksi taivaasta tulee vaaleampi talvella, ja kesällä se taas on paljon tummemman sininen? Onko tällä tekemistä ilman lämpötilan kanssa, vai liittyykö se auringon eri paikkaan kesällä ja talvella?

 

Sekä että. Talvella ilmassa on usein jääkiteitä, jotka tekevät omanlaisensa lasittuneen efektin, ja lämpimälläkin ilma on herkemmin sumuinen, koska kylmään ilmaan ei mahdu kuin murto-osa siitä vesihöyrystä, mikä lämpimään ilmaan mahtuu. Lisäksi talvella tropopaussi on paljon alempana. Tropopaussi on troposfäärin ja stratosfäärin vaihtumiskohta, eli se kohta, jossa ilma lakkaa kylmenemästä ylöspäin mennessä. Ilman kosteus pysyy lähes kokonaan troposfäärissä.

 

Lisäksi vuodenajasta riippumatta taivas on sitä sinisempi, mitä korkeammalla Aurinko on. Matalalla valo kulkee pidemmän matkan ilmakehän läpi ja siroaa enemmän vesipisaroista, jääkiteistä ja pienhiukkasista. Talvella Aurinko ei koskaan ole korkealla.

[Risto Partanen 0]

Mikä tämä on? Liittyykö ilmailuun vai geologiaan vai..? Eräs nordiclainen kutsui kapistusta vibraattoriksi ( ) mutta kysyn nyt vielä teiltä asiantuntijat. Sijainti: EFHK:n välittömässä läheisyydessä.

 

[Guest arttula]

Väreihin liittyvä tyhmä kysymys taas:

 

Selailin tuossa Bonairella ottamiani vedenalaisia kuvia. Riutta näytti hyvin värikkäältä, kun sitä katseli omin silmin. Tosin syvemmälle mentäessä sininen väri korostui, kuten loogista onkin (punainen suodattuu ensimmäisenä pois). Mutta miksi kaikki ottamani kuvat ovat täysin sinisenharmaita ? Miksei silmän "näkemät" värit tallentuneet kennolle edes sellaisina, kuin ne näin siellä ? Ja miksei silmäni nyt kuvia katsoessa pysty kompensoiman punaisen värin puutetta, kuten se tekee luonnossa ? Salamaa käyttäessä värit tulivat taas kylläisinä mukaan.

 

Arttu

[Guest kenkku]

Mikä tämä on? Liittyykö ilmailuun vai geologiaan vai..? Eräs nordiclainen kutsui kapistusta vibraattoriksi ( ) mutta kysyn nyt vielä teiltä asiantuntijat. Sijainti: EFHK:n välittömässä läheisyydessä.

Vipraattori liippaa aika läheltä, kyseinen kapistus on värähtelyjä mittaava laite.

 

http://www.abem.se/products/uvs600/uvs600.php

[Guest Dankke]

Liittyy veneilyyn:

 

Minkätakia aallot muuttuvat syksyllä "terävemmeksi" kuin kesällä?  ???

 

Tuli meinaan eilen se todistettua 

[Guest arttula]

Liittyy veneilyyn:

 

Minlätaki aallot muuttuvat syksyllä "terävemmeksi" kuin kesällä?  ???

 

Johtunee veden lämpötilan muutoksesta. Kylmä vesi on tiheämpää, kuin lämmin vesi. Tosin tuosta olen kuullut kyllä erilaisiakin havaintoja. Kylmässä vedessä aallot ovat "raskaampia", maininkimaisia, ja lämpimässä terävämpiä.

 

Arttu

[Risto Partanen 0]

Vipraattori liippaa aika läheltä, kyseinen kapistus on värähtelyjä mittaava laite.

 

Seurataankohan tolla maanjäristyksiä vai lentomelun vaikutuksia tms?

[Vieras]

Mistä puskasta tämmönen löytyy? Aitojen sisäpuolelta? Kuka tahansa voisi tuon varastaa/hajoittaa. ???

[Risto Partanen 0]

Mistä puskasta tämmönen löytyy? Aitojen sisäpuolelta? Kuka tahansa voisi tuon varastaa/hajoittaa. ???

 

Sama kävi mielessä.. Ja luonnollisesti oli aitojen ulkopuolella, sisäpuolella ei ole tullut käytyä Kreikan reissun jälkeen.

[Guest Dankke]

Kun puhutaan Terveydenhuollon ammattilaisista niin miten määritetään se Ammattilainen?

 

Kuka on se "Ammattilainen"/ "Amatööri"?

 

Terveydenhuollon Amatööri 

[Lasse Nygren 0]

Kun puhutaan Terveydenhuollon ammattilaisista niin miten määritetään se Ammattilainen?

 

 

Siis, eiköhän sillä tarkoiteta ihan sitä, että henkilöltä löytyy ammattitaitoa, eli on tehnyt ihan niitä terveydenhuolloin töitä, eli ei ole pelkästään opiskellut alaa, vaan löytyy ihan työkokemusta alalta...

[Guest myyz]

Tämmöseen ajatukseen heräsin pari aamua sitten ja nyt on tullut mietittyä pää puhki notta miten on.

Eli maan vetovoimakentässä vapaasti putoava kappale (esim. HK:n sininen) kiihtyy 9.81m/s² aina siihen asti kunnes ilmanvastus kasvaa riittävän suureksi ja kyrsä on saavuttanut maksimaalisen putoamisnopeuden. Tiedämme myös, että tyhjiössä höyhen ja kyrsä putoavat yhtä nopeasti, koska ilmanvastus ei ole vaikuttava tekijä. Jos ajattelemme nyt teoriassa, että maan vetovoima ulottuisi äärettömän korkealle ja HK-sininen tiputetaan äärettömästä korkeudesta kohti maata tyhjiössä. Hidastaisiko mikään kyrsän kiihtyvyyttä vai jatkuisiko nopeuden kasvu kunnes ko. vihannes saavuttaisi valonnopeuden ja ehkäpä ylittäisi sen?

 

Tästähän voi jatkaa niin, että jos oletetaan tyhjiössä putoavan kappaleen kiihtyvän äärettömyyksiin, niin mitä tapahtuu jos tiputan päällä olevan taskulampun lamppupuoli alaspain? Kun taskulamppu saavuttaa valonnoupeuden niin se ei enää valaise eteensä ja kun valonnoupeus ylittyy, niin lamppu valaisee taaksepäin menosuuntaansa nähden? Onko näin? 

 

 

Hannu

 

[Esa Lehtismäki 0]

Väreihin liittyvä tyhmä kysymys taas:

 

Selailin tuossa Bonairella ottamiani vedenalaisia kuvia. Riutta näytti hyvin värikkäältä, kun sitä katseli omin silmin. Tosin syvemmälle mentäessä sininen väri korostui, kuten loogista onkin (punainen suodattuu ensimmäisenä pois). Mutta miksi kaikki ottamani kuvat ovat täysin sinisenharmaita ? Miksei silmän "näkemät" värit tallentuneet kennolle edes sellaisina, kuin ne näin siellä ? Ja miksei silmäni nyt kuvia katsoessa pysty kompensoiman punaisen värin puutetta, kuten se tekee luonnossa ? Salamaa käyttäessä värit tulivat taas kylläisinä mukaan.

 

Johtuu siitä, että silmä osaa pitää valkoisena melkein mitä vaan, eli siis osaa sopeutua vallitsevan valon väriin hyvin laajalla skaalalla. Valokuvassa valkotasapaino pitää säätää vallitsevan valon mukaiseksi filmivalinnalla, digikameran säädöillä tai RAW-kuvan jälkikäsittelyssä. Jos olet ottanut kuvat päivänvalofilmille tai päivänvaloasetuksilla, niissä on voimakas sininen sävy, koska veden alla punaista on paljon vähemmän kuin päivänvalossa. Jos taas säädät valkotasapainon vastaamaan valon väriä, värit toistuvat sellaisina kuin ne näkyisivät ilman veden vaikutusta. Luultavasti et halua tätäkään, vaan haluat säilyttää pienen sinerryksen, jotta vaikutelma vastaa silmän näkemää. Siksipä tuollaisessa kuvauksessa on erittäin hyödyllinen työkalu RAW-formaatissa kuvaava kamera ja kunnollinen RAW-softa tietokoneeseen. Jos ei semmoisia ole, niin sitten vaan valkotasapaino hyvin siniselle mitaten tai kokeilemalla, tai vedenalaiskuvaukseen tarkoitettu filtteri linssin eteen.

 

Tarpeeksi syvällä punaista valoa ei enää ole, joten mikään säätö ei saa punaisia värejä esiin. Silloin ainoa konsti on valaisu. Salaman valo on kutakuinkin päivänvalon väristä.

[Esa Lehtismäki 0]

Tämmöseen ajatukseen heräsin pari aamua sitten ja nyt on tullut mietittyä pää puhki notta miten on.

Eli maan vetovoimakentässä vapaasti putoava kappale (esim. HK:n sininen) kiihtyy 9.81m/s² aina siihen asti kunnes ilmanvastus kasvaa riittävän suureksi ja kyrsä on saavuttanut maksimaalisen putoamisnopeuden. Tiedämme myös, että tyhjiössä höyhen ja kyrsä putoavat yhtä nopeasti, koska ilmanvastus ei ole vaikuttava tekijä. Jos ajattelemme nyt teoriassa, että maan vetovoima ulottuisi äärettömän korkealle ja HK-sininen tiputetaan äärettömästä korkeudesta kohti maata tyhjiössä. Hidastaisiko mikään kyrsän kiihtyvyyttä vai jatkuisiko nopeuden kasvu kunnes ko. vihannes saavuttaisi valonnopeuden ja ehkäpä ylittäisi sen?

 

Tästähän voi jatkaa niin, että jos oletetaan tyhjiössä putoavan kappaleen kiihtyvän äärettömyyksiin, niin mitä tapahtuu jos tiputan päällä olevan taskulampun lamppupuoli alaspain? Kun taskulamppu saavuttaa valonnoupeuden niin se ei enää valaise eteensä ja kun valonnoupeus ylittyy, niin lamppu valaisee taaksepäin menosuuntaansa nähden? Onko näin? 

 

Ilmassa putoavan esineen kiihtyvyys pienenee ilmanvastuksen lisääntyessä heti siitä asti kuin se lähtee liikkeelle, mutta muuten oikein. Maan vetovoima ulottuu kyllä äärettömyyteen, mutta heiketen suhteessa etäisyyden neliöön. Siksi maahan putoava kappale ei saavuta hirmuisia nopeuksia. Mutta jatkuvasti kiihdytettävä HK:n sininen, sikäli kuin voidaan olettaa sen noudattavan fysiikan lakeja, ei kuitenkaan käyttäydy ihan noin suoraviivaisesti, kun se pääsee kunnon vauhtiin. Einstein tulee väliin. Jos HK:n sinisessä olisi nopeusmittarianturi, joka mittaisi nopeutta suhteessa ympäröivään avaruuteen, se kiihtyisi kyllä yli valon nopeuden edes yskäisemättä. Mutta kun sellaista nopeusmittaria ei ole. Nopeus ei ole absoluuttista, vaan se on määritettävissä vain suhteessa johonkin muuhun kappaleeseen. Ja silloinpa makkaramme ei kiihdykään tasaisesti, vaan sen kiihtyvyys alkaa pienetä jyrkästi, kun sen nopeus lähenee valon nopeutta, eikä valon nopeutta koskaan saavuteta. Sen sijaan lenkkimme kello alkaa käydä hitaammin. Nopeus kiihtyy edelleen yhtä paljon joka sekunti, mutta sekunnit käyvät pidemmiksi ja pidemmiksi.

 

Kyrsään kiinnitetyt lamput lähettävät edelleen valoaan valon nopeudella, kuten aina, mutta perävalot käyvät katsojien mielestä punaisemmaksi ja etuvalot sinisemmäksi nopeuden kasvaessa. Tarpeeksi kovassa vauhdissa ne poistuvat näkyvän valon alueelta, mutta edelleen niiden säteily etenee valon nopeudella.

[Guest myyz]

Kiitoksia valaisevasta vastauksesta Kyllä noita asioita miettiessä saa aivot lahjakkaasti solmuun ja pään muutenkin kipeeksi. Taidan keskittyä kyrsän syömiseen tulevaisuudessa.

 

Hannu

[Esa Lehtismäki 0]

Erityinen suhteellisuusteoria on kyllä ihan ymmärrettävä. Yleensä virhe on siinä, että ajatellaan aivan liian mutkikkaita. Einstein on itse kirjoittanut kansantajuisen kirjan suhteellisuusteorioistaan. Kannattaa lukea, jos aihe kiinnostaa. Albert Einstein: Erityisestä ja yleisestä suhteellisuusteoriasta.

[Matti Averio 4]

Mikä tämä on? Liittyykö ilmailuun vai geologiaan vai..? Eräs nordiclainen kutsui kapistusta vibraattoriksi ( ) mutta kysyn nyt vielä teiltä asiantuntijat. Sijainti: EFHK:n välittömässä läheisyydessä.

Laite löytyy 04R:n läheltä, mitannee niitä kallionpurkamisesta aiheutuvia värähtelyjä? Itse veikkasin pommiksi

[Risto Partanen 0]

Laite löytyy 04R:n läheltä, mitannee niitä kallionpurkamisesta aiheutuvia värähtelyjä? Itse veikkasin pommiksi

 

Jep, sieltähän se löytyy 

[Risto Partanen 0]

Jos yritysjohtaja, huippu-urheilja tms. tienaa vuodessa/kaudessa 10 miljoonaa, niin suostuisiko sama henkilö tekemään saman duunin 9 miljoonalla?  ???

[Guest arttula]

Jos yritysjohtaja, huippu-urheilja tms. tienaa vuodessa/kaudessa 10 miljoonaa, niin suostuisiko sama henkilö tekemään saman duunin 9 miljoonalla?  ???

 

Suostuisitko itse leikkaamaan palkkaasi 10%:lla vapaaehtoisesti ?