Tyhmiä kysymyksiä muusta kuin ilmailusta, tietokoneista tms.

[Guest arttula]

Hetkinen  USB-liittimen yläpuolen tunnistaa siitä 3-haaraisesta haarukkalogosta. Alapuolen tunnistaa katsomalla liittimen suusta sisään, siellä oleva yleensä valkoinen muovi on liittimen alapuolella. Kannattaa katsoa ennenkuin alkaa ängetä liitintä sisään fifty-sixty-menetelmällä.

 

Mutta, jos tuota liitintä yrittää tunkea ahtaassa paikassa, sokeasti tietokoneen taakse, ei noista huomioista oikein ole apua, kun ei sitä vastakappaletta oiekin tahdo nähdä. Pitää vaan luottaa sormituntumaan. Ja juuri näissä tilanteissa pätee tuo esittämäni ongelma.

[Kalle Keihänen 1]

Miksi USB-liitin menee aina ensin väärin päin, kun sitä lykkää "sokeasti" paikalleen. Luulisi, että todennäköisyys on 50:50, mutta käytännössä ei näin kyllä ole.

 

Hehe.  Katsopa Myytinmurtajien jakso jossa pistävät Mr. Murphyn tositestiin, eli testaavat putoaako voileipä tosiaan AINA voipuoli alaspäin.  Jakson lopussa on selvitetty mistä ko. uskomus johtuu, ja ja samaan uskomukseen liittyy USB-kokemuksesikin.

 

Lyhyesti:

Ihmisen lyhytkestoisen muistin pituus on n. 30 sekuntia.  Jos sen aikana tapahtuneita tapahtumia ei rekisteröidä pidempikestoiseen muistiin, ne unohtuvat.  Tämän huomaa helposti jos esim. kotiintullessa jättää avaimet keittiön pöydälle eteisen sijaan koska mielessä on huutava nälkä vatsa vaatii HK Blöötä - tällöin sitä avainten tiputtamista ei ajattele sen enempää, eikä pistä pudotuspaikkaa sinne pitkään muistiin l. korvan taakse.  No, seuraavan kerran ulos lähtiessä käsi haroo tyhjää eteisen pöytää, ja kummallista kyllä, ne avaimet löytyvät sieltä vihonviimeisestä paikasta jonne huomaat katsoa eli keittiön pöydältä.

 

Tämä lyhyen muistin toiminta aiheuttaa myös kuvaamasi USB- ja voileipä-ilmiöt. Koska se että se USB menee sinne rasiaansa oikein päin ei hetkauta sinua suuntaan eikä toiseen, et myöhemmin edes muista sitä että se sattui menemään oikein päin.  Vaan annas olla jos se menee väärin päin, niin se sadattelu ja ärräpäät ym. aiheuttavat sen että varmasti muistat sen myöhemmin että se meni "taas" väärin päin, ja jonkin ajan kuluttua "luulet" että se menee aina väärinpäin koska et muista niitä 50% kerroista jolloin se meni oikein päin.  Ja siis sama koskee niitä leipiä - jos putoaa voipuoli ylöspäin, sen vain nostaa lattialta ajattelematta sen enempää ja jatkaa mutustelua ja Hesarin tavaamista sen sijaan että rupeaa hankaliin (ja jälkeenpäin muistettaviin) matonsiivoustalkoisiin.

 

[Juha Lampi 282]

Vastaava ilmiöhän on "miksi naapurijono etenee AINA nopeammin"

 

Tätä tunnetta voimistaa se, että oman jonon pitkänkin liikahduksen tulkitsee kertatapahtumaksi, mutta naapurijonon liikkuessa laskee mieli vihreänä jokaisen ohittajan erikseen...

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Miksi Lippupalvelun sivuilla lippuja ostettaessa voi lippujen määräksi valita nollan? Kuka h-vetti haluaa ostaa 0 lippua?

[Guest arttula]

Hehe.  Katsopa Myytinmurtajien jakso jossa pistävät Mr. Murphyn tositestiin, eli testaavat putoaako voileipä tosiaan AINA voipuoli alaspäin.  Jakson lopussa on selvitetty mistä ko. uskomus johtuu, ja ja samaan uskomukseen liittyy USB-kokemuksesikin.

 

Muistaakseni joku fyysikko joskus laski tuon voileipäjutun perusteella, että leipä tippuu voipuoli alaspäin, koska se ei ehdi normaalitasolla olevalta pöydältä pudotessaan kierähtämään, kuin 1,5 kertaa ympäri. Eli tuohon on olemassa ihan teoreettinenkin perusta.

[Guest suntio]

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa." Näin kirjoitti Pirkko Koskimies Marjatta Pokelan lastenlauluun ihme ja kumma. 

 

"Nollajohdin on maissa, jos se maihin kytketään. Monissa sähköasennuksissa ei näin tehdä. Hyvä esimerkki on sairaala-asennukset, joissa nolla kytketään maasulunvalvontaan, eli niissä on käytössä IT-järjestelmä.

 

Suomalaisessa sähkönjakelujärjestelmissä käytetään suojamaadoitusta henkilösuojauksen vuoksi (TN-järjestelmä), jossa sähkölaitokselta tuodaan kolme vaihetta ja PEN, ja kiinteistökeskuksessa sitten tuo PEN-johdin jaetaan PE- ja N-johtimiksi. Kun PE maadoitetaan, niin sitten on nollakin maissa, mutta systeemi toimisi aivan hyvin vaikka nolla ei olisikaan maissa. Tällainen tilanne on, jos käytetään suojaerotusmuuntajaa.

 

Norjassa ei nollajohdinta edes käytetä, laitteet kytketään kahden vaihejohtimen väliin. Samoin on tilanne Suomessa keskijännitejohdoissa, jotka ovat täysin kelluvia, eikä niissä ole kuin kolme vaihejohdinta. Suojaus tehdään maasulunvalvonnalla.

 

Nollajohdin on luonteeltaan aivan samanlainen kuin muutkin virtapiirin johtimet, eli vaihejohtimet. Kuormitetussa nollajohtimessa voi olla jännite maata vasten, vaikka se olisikin jossain keskuksessa maadoitettu.

 

PE- eli suojajohdin ei kuulu virtapiiriin, sen tarkoitus on vain ja ainoastaan polttaa sulake, jos sähkölaitteessa syntyy maasulku.

 

PE = Protective Earth = Suojamaadoitus

N = Neutral = Nollajohto

 

Nollajohto todellakin kulkee maassa, siis oikeassa maassa (muiden muassa). Näin säästyy (säästettiin) yksi johdin. Talo maadoitetaan hyvällä maadoitusjohtimella ja vastaavasti vaikkapa vesivoimalaitoksen maadoitus kytketään padon teräsbetonin raudoitukseen. Toisaalta kuluttajaa lähellä on usein muuntaja, joka antaa kuluttajalle lisäeristystä ja nolla-maadoitus-johdin(-timet) voidaan vetää myös muuntajalta kuluttajalle. Tämä ei tietenkään voi missään vaiheessa ohittaa kuluttajan ehdottoman välttämätöntä maadoitusta. Teoreettisesti ottaen kolmevaihevirta-tapauksessa paluuvirtaa ei pitäisi syntyä nollajohtoon. Käytännössä kuitenkin syntyy, koska kuormitus ei ole symmetristä.

 

Seuraavassa erilaisia maadoitustapauksia:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Earthing_system

 

Viimekädessä suojamaa (PE) ei saa olla jännitteellinen missään tilanteessa verrattuna kuluttajan todelliseen maapotentiaaliin. Siksi suojamaa ja nollajohto eritelläänkin ja voidaan sallia nollajohdon lievä eläminen kuormituksen mukana sillä erotuksella, että PE ei sitä missään tapauksessa tee.

 

Jos on pitkä paluujohdin eli maajohdin ja siinä kulkee suuri virta, niin on mahdollista, että johonkin neutraalipisteeseen syntyy jännite nollajohdon liian suuren vastuksen johdosta. Ja on aivan selvää, että tällaista huonoa maapotentiaalia ei voi käyttää suojamaana, joka siis pitää tuoda omalla johtimellaan ja kytkeä suoraan vahvaan todelliseen maahan.

 

Suomessa normaaliin "töpseliin" tuodaan jonkin vaiheista (L1, L2,L3) ja N-johdin (taikka kaikki 3-vaihetöpseliin ja myös PE). Ja suojamaadoitettuun töpseliin tuodaan lisäksi se PE-johdin, joka siis tarvittaessa kytkeytyy laitteen suojakuoreen (jos laitteessa on suojamaadoitettu kotelo). Ja suojamaan tarkoitus on edelleenkin vain polttaa tarvittaessa sulake (siellä ei sitten voi kulkea edes paluuvirtaa). Näin ollen joissain tilanteissa N-johdinkin voi olla lievästi jännitteellinen, varsinkin jos kulutuslaite ottaa paljon tehoa, jollon paluujohtimeen muodostuu suuri virta.

 

Tästäkin syystä N-johtimesta voi saada sähköiskun vaikkakin sen yleensä pitäisi olla jänniteetön ja maapotentiaalissa.

 

Käytännössä ainakin häiriösujauskondensaattoreita vedetään (??) suojamaiden kautta ja näille erikoiskondensaattoreilla asetetaan erikoisvaatimuksia. Tämän johdosta suojamaassakin voi esiintyä häiriötransientteja, mistä varmaan voidaan olla monta mieltä..."

Teksti lainattu täältä.

 

Edit: Lisätty tekstiä

[Guest kenkku]

Tuosta edellisestä postauksesta innostuneena kysyn: onko mitään vaaraa liittää sähkölaitteen maadoitusjohdinta nollajohtoon, kun varsinaista maadoitusjohdinta ei ole saatavilla? Tätä tuntuvat tee-se-itse-miehet tekevän maadoitusjohdinten puutteessa.

 

Voisiko tuossa olla mahdollista esim. sellainen, että jos sähkölaitetta kosketetaan vaikkapa suihkun jälkeen märällä lattialla, osa virrasta kulkee kotelon ja koskettajan läpi (kun virta kuitenkin kulkee nollajohtimeen, joka olisi kytketty runkoon, ja sieltä edelleen maahan)?

[Guest suntio]

Tuosta edellisestä postauksesta innostuneena kysyn: onko mitään vaaraa liittää sähkölaitteen maadoitusjohdinta nollajohtoon, kun varsinaista maadoitusjohdinta ei ole saatavilla? Tätä tuntuvat tee-se-itse-miehet tekevän maadoitusjohdinten puutteessa.

Itselläni on makuuhuoneessa maadoitettu pistorasia. Alunperin siellä on ollut nollaluokan pistorasia, jossa ei ole maadoitusliuskoja. Valtuutettu sähköasentaja vaihtoi pistorasian maadoitettuun ja teki maadoituksen ns. nollaamalla. Minulla on tietokone kytketty tähän maadoitettuun pistorasiaan vikavirtasuojakytkimen ja UPS-laitteen kautta.

[Esa Lehtismäki 0]

Voisiko tuossa olla mahdollista esim. sellainen, että jos sähkölaitetta kosketetaan vaikkapa suihkun jälkeen märällä lattialla, osa virrasta kulkee kotelon ja koskettajan läpi (kun virta kuitenkin kulkee nollajohtimeen, joka olisi kytketty runkoon, ja sieltä edelleen maahan)?

 

Jos siis se kylppärin peilikaappi on maadoitettu lamppunsa nollajohtoon, niin kaapin runko on jännitteellinen. Jännite on kuitenkin normaalisti hyvin pieni, koska sen aiheuttaa vain nollajohdon resistanssi. Kaappihan on virtapiirissä lampun jälkeen ja lampussa tapahtuu valtaosa jännitehäviöstä. Kaappiin ja hanaan yhtä aikaa koskettava ihminen on tässä virtapiirissä kytketty rinnan nollajohdon kanssa ja ihmisen resistanssi on huikeasti suurempi, joten merkittävää virtaa ei hänen lävitseen kulje. Jos kuitenkin nollajohto katkeaa kaapin ja maadoituspisteen välistä, virta lakkaa kulkemasta, mutta kaappi saa vaiheen jännitteen lampun läpi. Silloin kaappia ja hanaa koskettava onkin kytketty yksinään sarjaan sen lampun kanssa ja saa ihan tuntuvan tällin. Huonolla tuurilla voi sydän seota siitä. Tämän takia se suojamaa on hyvä olla omassa piuhassaan. Parempi kuitenkin nollajohtomaadoitus kuin ei mitään maadoitusta. Todennäköisemmin kaappi joutuu kosketuksiin vaiheen kanssa kuin nollajohto katkeaa, ja nollajohtovian huomaa siitä ettei lamppu syty, kun taas maadoittamatonta jännitteellistä kaappia ei huomaa mistään ennen kuin siihen koskee.

[Ari Viitajylhä 36]

Muistan myös tapauksen kun ammattikoulu aikana eräs koulu kaveri teki nollauksen jatkojohtoon, ei onneksi kerinnyt lähteä asiakkaalle.

[Jani Salo 10]

voiko kolme päivää sitten päivämäärältään vanhentuneet kananmunat vielä paistaa pannulla ja syödä ?

[Matias Pusa 0]

voiko kolme päivää sitten päivämäärältään vanhentuneet kananmunat vielä paistaa pannulla ja syödä ?

 

Kananmuna säilyy reilusti yli päiväyksen. (jopa kuukauden)

Huomaat kyllä hajusta ja munan ulkonäöstä, jos kananmuna ei ole enää käyttökelpoinen. Yksi näppärä tapa on myöskin kokeilla kananmunan "paksummasta päästä" esim huulilla, tuntuuko se "lämpimältä". Normaalisti tuntuu.

[Jani Salo 10]

Kananmuna säilyy reilusti yli päiväyksen. (jopa kuukauden)

Huomaat kyllä hajusta ja munan ulkonäöstä, jos kananmuna ei ole enää käyttökelpoinen. Yksi näppärä tapa on myöskin kokeilla kananmunan "paksummasta päästä" esim huulilla, tuntuuko se "lämpimältä". Normaalisti tuntuu.

 

Munat on olleet jääkaapissa enkä niitä raaski heittää pois kun huomenna olen lähdössä reissuun.

 

Jani

[Juha Lampi 282]

Upota raaka muna veteen: hyväkuntoinen painuu pohjaan, vanhentunut kelluu paksu pää pinnalla, pilaantunut kunnolla kyljellään.

[Otto Nieminen 0]

Onko Pohjois-Amerikkaan samanlaista lentosuunnitelmavalidaattoria olemassa kuin Eurooppaan Eurocontrollin IFPUV?

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,86349.msg1060100.html#msg1060100

[Vieras]

Onko Pohjois-Amerikkaan samanlaista lentosuunnitelmavalidaattoria olemassa kuin Eurooppaan Eurocontrollin IFPUV?

Eikös tämä ole tarkoitettu kysymyksille MUUSTA kuin ilmailusta??

 

Tuoolla voi selittää simuista ym peleistä ja ilmailusta http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,86349.1700.html

[Otto Nieminen 0]

Eikös tämä ole tarkoitettu kysymyksille MUUSTA kuin ilmailusta??

 

Tuoolla voi selittää simuista ym peleistä ja ilmailusta http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,86349.1700.html

Hmjaa, lipsahti jostain syystä tänne puolelle. Immeisesti taas aivolagi. Jep, olen tietoinen topikista, en ihan ensimmäistä päivää vieraile foorumilla 

[Esa Lehtismäki 0]

Kananmuna säilyy reilusti yli päiväyksen. (jopa kuukauden)

Huomaat kyllä hajusta ja munan ulkonäöstä, jos kananmuna ei ole enää käyttökelpoinen.

 

Todellakin. Käytännössä jääkaapissa säilytetty kananmuna ei koskaan ehdi pilaantua. En edes katso munapakettien parasta ennen -päiviä, mutta kyllä ne varmaan joskus ovat useammankin kuukauden jääkaapissa viettäneet. Mutta kananmunan pilaantumisesta on kyllä mahdotonta erehtyä. Jos se ei haise oksettavan kauhealle, se on hyvä. Siinä mielessä huoleton elintarvike, kukaan ei koskaan syö vahingossa pilaantunutta munaa. Nestettä munasta kyllä haihtuu ja siksi sen ominaisuudet hiukan muuttuvat ajan myötä. Vanhemmasta munasta tulee parempi valkuaisvaahto ja tuoreemmasta on helpompi erottaa keltuainen ehjänä. Vai oliko se toisin päin?

[Guest PekkaK]

Formula 1. En seuraa F1:ä kovin tarkasti, mutta pintapuolesti on viime 20 vuoden aikana välittynyt medioiden kautta sellainen kuva, että F1-autojen välillä kekseliäitäkin teknisiä ratkaisuja syynätään, kritisoidaan, säädellään ja rajoitetaan kovastikin. Miksi?

 

Miksei anneta kilpa-autotekniikan kehittyä vapaasti? Lopultahan F1:ssä on kyse kisasta, missä nopein voittaa. Miksi kilpaa pitää rajoittaa tekniikan suhteen? Miksei anneta tekniikkaa kehittää vapaasti, jolloin katsotaan oikeasti, kuka ja mikä on nopein?

 

Autojen historiassa on aina kisailtu ehdottomasti nopeimmasta autosta. F1-sirkus nykyisin rikkoo tätä perinnettä määräämällä ja rajoittamalla säännöt. Miksi?

 

[Esa Lehtismäki 0]

Formula 1. En seuraa F1:ä kovin tarkasti, mutta pintapuolesti on viime 20 vuoden aikana välittynyt medioiden kautta sellainen kuva, että F1-autojen välillä kekseliäitäkin teknisiä ratkaisuja syynätään, kritisoidaan, säädellään ja rajoitetaan kovastikin. Miksi?

 

Miksei anneta kilpa-autotekniikan kehittyä vapaasti? Lopultahan F1:ssä on kyse kisasta, missä nopein voittaa. Miksi kilpaa pitää rajoittaa tekniikan suhteen? Miksei anneta tekniikkaa kehittää vapaasti, jolloin katsotaan oikeasti, kuka ja mikä on nopein?

 

Autojen historiassa on aina kisailtu ehdottomasti nopeimmasta autosta. F1-sirkus nykyisin rikkoo tätä perinnettä määräämällä ja rajoittamalla säännöt. Miksi?

 

Näinhän aikoinaan olikin, mutta tekniikan kehitys teki sen mahdottomaksi. Järkisyitä rajoituksiin ovat kilpailun mielekkyys, turvallisuus ja raha. Jos auton saa rakentaa täysin vapaasti, niin siihen kannattaa laittaa samanlaiset aidat kuin ravikilpailun lähetysautoon. Silloin kukaan ei pääse ohi. Auton ulkomittoja pitää siis rajoittaa mielekkyyden takia. Toisekseen nykyaikana ei oikein suvaita lajeja, joissa kuollaan hirveän usein. Ultrakevyt runko ja julmetusti tehoa, niin auto on nopea, mutta hengissä selviäminen epätodennäköistä. Kolmanneksi ei ole oikein järkevää saati urheilullista, jos voittaja on aina se joka käyttää eniten rahaa. Siksi säännöillä pyritään hillitsemään kustannuksiakin.

[Heikki Pullinen 135]

Kananmuna säilyy pitkään kun sitä silloin tällöin kääntelee ylösalaisin.

 

Heikki

[Petri Lehtovirta 911]

Etsiskellessäni epätoivoisesti kaupasta siroja 47:n numeron kenkiä, tulin ihmetelleekseni erästä asiaa kenkien esille panon suhteen:

 

Miksi suurimmat koot oli sijoitettu alimmalle hyllylle, jotta tällainen ei enää niin alamittainen joutuu taipumaan monelle mutkalle päästäkseen niihin käsiksi ja vastaavasti "tyttökoot" oli sijoitettu kaikkein korkeimmalle - epäilen että pääsääntöisesti ne 40-numeron kaviokokoiset eivät voi millään yltää siihen ylimpään riviin.

[Guest PekkaK]

Epäilemättä isommat kaviot peittäisivät pienemmät alleen, jos pienemmät sijoitettaisiin tilavampien alapuolelle?

 

 

[Guest mtanttar]

Joissakin uusissa autoissa on kulutuksen vähentämiseksi tekniikka joka sammuttaa moottorin aina kun auto on pysähdyksissä ja käynnistää sen aina liikkeelle lähdettäessä. Tuli mieleeni, että olisiko järkevää (lähinnä teoreettisesti) käyttää samaa tekniikkaa tavallisessa autossa, puhutaan nyt vaikka tuollaisesta suht modernista bensakoneesta. Tottakai bensaa säästyy enemmän mitä kauemmin ollaan pysähdyksissä, mutta kuinkahan pitkä aika pitäisi olla, että moottori kannattaa sammuttaa? Esimerkiksi tuolla usein ajamallani lyhyehköllä matkalla on eräät liikennevalot, joissa saa aina odottaa vähintäänkin yli minuutin.

 

Tietysti tähän pitää suhteuttaa laturin/akun/startin kokema lisärasitus. Näissä on-off -autoissa kaiketi on panostettu kestävämpiin em. komponentteihin, vai onko niin että tässä on tehty tiettyjä kompromisseja että saavutetaan näennäisesti pienemmät päästöt; vuoden välein saa olla starttimoottoria vaihtamassa, kuinka paljon starttimoottorin valmistaminen vie energiaa ja tuottaa kasvihuonekaasuja...

[Guest Jufernaut]

Joissakin uusissa autoissa on kulutuksen vähentämiseksi tekniikka joka sammuttaa moottorin aina kun auto on pysähdyksissä ja käynnistää sen aina liikkeelle lähdettäessä.

Systeemiä en tunne mutta Volkswagenillahan oli tuollainen (Formel E ?)

jo joskus 80-luvulla tarjolla ainakin Saksassa myytäviin malleihin.

 

Jaa löysin siitä juttuakin:

http://www.ultimatevw.com/arkisto_filet//Esitteet/Volkswagen/Volkswagen-Formel-E-1982-FIN.pdf