Valmistuvien lentäjien tulevaisuus?

[Ilkka Mäkelä 1 215]

ASN:n tietokannasta löytyy vuodesta 1944 lähtien yhteensä 202 (pakko)laskua veteen, joten ihan varmasti joku jossain näistä tapauksista on pelastunut liivien avulla:

 

http://aviation-safety.net/database/dblist.php?Event=REED

 

202 laskua veteen 64 vuoden aikana ei ole paljon, tilastollisesti, mutta on niissä kuitenkin ollut muutama tuhat matkustajaa yhteensä.

[Jussi Aaltonen 0]

Pari sataa laskua veteen 64 vuoden aikana on häviävän vähän, varsinkin jos lasketaan tilastollinen todennäköisyys että lento päättyy veteen laskeutumiseen (202 / kaikki 64 vuodessa tehdyt lennot). Ollaan hyvinkin samoissa lukemissa kuin todennäköisyys päätyä autolla veteen, mutta silti autossa ei kuljeteta mukana pelastusliivejä.

 

Lentämiseen ja lentokoneisiin liitetään huomattavan paljon mystiikkaa, jonka tarpeellisuutta rinnastettaessa muihin kuljetusvälineisiin on hyvin vaikea perustella. Automatkustaminen ei ole juurikaan vanhempi ilmiö kuin lentomatkustaminen ja kautta historian autoilu on tappanut huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä kuin lentäminen. Jos autoissa elettäisiin samoilla periaatteilla kuin lentolaitteissa, i.e. turvallisuus maksimoitaisiin kustannuksista huolimatta, autot toki olisivat huomattavasti turvallisempia ja viimeviikonloppunakin oltaisiin jo pelkästään Suomessa säästetty muutama ihmishenki, mutta paljonko auto maksaisi?

 

Autoon astuessaan jokainen meistä hyväksyy sen että riski päätyä onnettomuuteen huomattavan suuri, lentomatkustamiselta taas odotamme lähestulkoon täydellistä riskittömyyttä. Sama pätee myös laivaan tai veneeseen, lähtiessämme laivamatkalle otamme suuremman riskin kuin lentomatkalle lähtiessämme, vaikka se ei välttämättä siltä tunnukaan.

 

En tarkoita tällä sitä että lentämisen turvallisuudesta pitäisi tinkiä tai että maa- tai vesiliikenteen teknistä turvallisuustasoa pitäisi nostaa, mutta jonkinlainen yhteismitallisuus turvallisuusajattelussa olisi paikallaan.

[Guest tuomoj]

Miksi ei siis hyväksyttäisi että on paras yhdistää näiden kahden hyvät puolet ja antaa niiden vahtia toinen toistaan? Sinunkin tekstistäsi Tuomo voisi hätäisellä lukemisella vetää johtopäätöksen että mielestäsi maailmassa olisi ollut 85 % vähemmän onnettomuuksia jos ihmisiä ei olisi ollut ohjaamossa. Mutta sitähän sinä et varmasti tarkoita.

 

Tomi, olet aivan oikeassa. En todellakaan ole sitä mieltä. Halusin vain tuoda esille kolikon toisen puolen, eikä tarkoitukseni ollut sinänsä mollata ammattilentäjiä, vain muistuttaa, että hekin ovat ihmisiä, niin hyvässä kuin pahassa. Enkä välttämättä usko (enkä väittänytkään), että ne lentäjät sieltä nokalta katoavat muun muassa mainitsemiesi syiden takia, mutta heidän lukumääränsä / tehtävänsä saattaavat muuttua tulevina vuosikymmeninä huomattavasti.

 

Mainitsemasi järjestelmän kokonaisvaltainen muutos ja sen kustannusvaikutus ovat hyviä pointteja, ja tuovat rikkautta tähänkin keskusteluun, kun asioita tarkastellaan monelta eri kantilta (mitä myös peräänkuulutin). Sen sijaan aiemmin esitetyt kommentit insinörteistä eivät ole juuri lisäarvoa tuoneet, ja osoittivat mielestäni vain kirjoittajan vähäistä ymmärrystä insinöörien työstä. Stereotypioita kun on niin helppo viljellä. Kun asiaa rupeaa ajatuksella tarkastelemaan, niin lentäjät tekevät kaikki varsin samankaltaista työtä, mitä ei voi sanoa kaikista maailman insinööreistä. Insinöörien tehtäväkenttä kun on huomattavan paljon monimuotoisempi.

 

Tuomo

 

[Henri Karlsson 0]

Se on hienoa että mietitään lentämisen ja lentäjien tulevaisuutta kymmeninen vuosien päähän mutta kun aihe oli valmistuvien lentäjien tulevaisuudesta (kyllä, ovathan nämä kaikki tulevaisuutta) joita lähitulevaisuus koskee ja voin veikata että tällaiset automaattiset lennot eivät ole arkipäivää ihan heti.

[Mika B Virolainen 0]

Lentämiseen ja lentokoneisiin liitetään huomattavan paljon mystiikkaa, jonka tarpeellisuutta rinnastettaessa muihin kuljetusvälineisiin on hyvin vaikea perustella. Automatkustaminen ei ole juurikaan vanhempi ilmiö kuin lentomatkustaminen ja kautta historian autoilu on tappanut huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä kuin lentäminen. Jos autoissa elettäisiin samoilla periaatteilla kuin lentolaitteissa, i.e. turvallisuus maksimoitaisiin kustannuksista huolimatta, autot toki olisivat huomattavasti turvallisempia ja viimeviikonloppunakin oltaisiin jo pelkästään Suomessa säästetty muutama ihmishenki, mutta paljonko auto maksaisi?

 

...tätä samaa pohdiskelin taannoin päissäni, ja laskeskelin huvikseni summittaista "porrastusta" moottoritiellä samaan suuntaan kulkevien autojen välillä. 120 km/h motarilla pitäisi autojen välin olla minimissään n 1 700 meetriä. Samoin ohitukset pitäisi suorittaa niin, että tämä etäisyys säilyy koko ajan. Vastaavasti vastaantulevien kaista pitäisi olla saman etäisyyden päässä. Paitsi tietty jos halutaan laittaa ohituskaistat molempiin suuntiin. Täten 2-kaistaa-molempiin-suuntiin-motarin leveys olisi 3 X 1 700m eli vaatimattomat 5,1km.

Kaupunkialueella nuo etäisyydet toki tippuisivat, mutta kyllä niissä turvaväliä olis silti ihan riittämiin...

 

[Mika Hissa 8]

...tätä samaa pohdiskelin taannoin päissäni, ja laskeskelin huvikseni summittaista "porrastusta" moottoritiellä samaan suuntaan kulkevien autojen välillä. 120 km/h motarilla pitäisi autojen välin olla minimissään n 1 700 meetriä.

 

Arvelenpa, että porrastusvälin pituus johtuu koneiden suuren nopeuden lisäksi myös siitä, että marginaalin on oltava riittävä myös tutkajärjestelmän mahdollisen epätarkkuuden ja vikojen varalta. Vai miten on, Jouni?

[Mika Hissa 8]

Olet oikeassa, vielä sitä pilotointia tarvitaan. Mutta kuka käskee koneen laskeutua sinne Norilskin kentälle? Kun tuossa sanoin että lähimmällle sopivalle kentälle, tarkoitin tilanteeseen sopivinta. Eiköhän tuollaisessa tilanteessa automaattikoneen matkustamohenkilökunta selvittelisi tilannetta ensin ja ottaisi selville millä kentällä faciliteetit ovat kunnossa, jotta potilas saadaan nopeasti hoitoon ja josta konekin pääsee vielä jatkamaan mahdollisen polttoainetäydennyksen jälkeen. Ihan järkeviä ihmisiä ne koneessa työtä tekevät lentoemotkin ovat ja ehkäpä siellä on vielä se järjestelmiin perehtynyt päällikkökin.

 

Järkeä varmaan löytyy, mutta ei välttämättä eväitä em. kaltaiseen vaativaan päätöksentekoon. Jonkinlaisen päätöksen voi tehdä kuka tahansa, mutta jotta tulos olisi hyvä, on päätöksentekoa varten oltava tietoa, taitoa ja operatiivista kokemusta.

 

Mutta automaattikoneessa (en ehkä käyttäisi UAV nimitystä automaattisesta matkustajakoneesta) systeemit pitäisi tietenkin rakentaa ihan eri filosofialla. Rikkoutuneet järjestelmät korvattaisiin varajärjestelmillä. Homma voidaan varmistaa niin monta kertaa että luotettavuus saadaan vähintään samalle tasolle kuin ihmispilottien kanssa. Ja aina viimeisenä oljenkortena on ottaa kone kauko-ohjaukseen, jossa "lentäjä" vain sitten istuu jossakin maavalvomossa ja lentää koneen käsin alas. Tai sitten hommaan perehdytetty henkilökunnan jäsen (se ilma-aluksen päällikkö) ottaa hieman aktiivisemman kontrollin koneen järjestelmiin ja ohjaa konetta jonkinlaisessa manuaalimoodissa jos etäyhteys ei jostain syystä toimi.

...

Voitaisiinhan määräyksissä edellyttää, että automaattikoneilla tuon todennkäisyyden tulisi olla vielä vaikkapa dekadia pienempi, jolloin todennäköisyys kuolla automaattikoneen kyydissä olisi tilastollisesti vielä harvinaisempi tapaus kuin nyt ihmisen ohjastaman koneen kyydissä.

 

Jossain päin maailmaa on varmaan jo laskettu, mikä olisi riittävä taso miehittämättömän matkustajakoneen tekniselle luotettavuudelle. Insinöörinä  tai alan opiskelijana ehkä tiedät luvut ainakin suunnilleen ja pystyt arvioimaan, mitä sellaisen koneen rakentaminen ja ylläpito maksaisi. Tuntien hieman sitä todellisuutta, jossa lentoyhtiöt joutuvat jatkuvasti tarpomaan, veikkaan, ettei maksajaa löydy ihan helposti. Puhutaan nimittäin sellaisista summista, että yhden koneen hinnalla palkkaisi niitä sikakalliita ja vaatimatonta työtä tekeviä, sämpylöitä ja kahvia kuluttavia liikennelentäjiä ison kasan vähintään vuosikymmeniksi - ellei -sadoiksi.

 

Maavalvoja ei sitten varmaan olisi myöskään ihan halpa mies. Ja jonkun olisi tietysti katsottava hänenkin peräänsä ja valvottava, ettei tapahdu fataaleja virheitä.

 

Uskon, ettei mitään maavalvomoja koskaan tulla näkemään. Sen sijaan luulen, että koneiden keskinäinen kommunikaatio tulee lisääntymään huomattavasti. Jatkossa koneet saattavat hoitaa osan ATC:n nykyisin hoitamista tehtävistä ja huolehtia esim. keskinäisestä porrastuksestaan. Lentäjiä se ei kuitenkaan poista. Tosiasia on nimittäin, että kaikesta koneisiin tulleesta automaatiosta huolimatta lentäjien työmäärä ei koneissa ole vuosien aikana vähentynyt, vaan itse asiassa se on lisääntynyt.

 

Mutta nyt kun tässä säikeessä puhuttiin valmistuvien lentäjien tulevaisuudesta, kiinnittäisinkin huomion siihen, ovatko lentoyhtiöt vielä kovin pitkään valmiita maksamaan lentäjille nykyisiä palkkoja?

 

Eivät tietenkään, mutta joutuvat silti maksamaan. Vaikka täällä monet haluaisivat olla eri mieltä, lentäjäksi ei vieläkään kelpaa ja pääse kuka tahansa. Karsinta on kova, sen ovat monet koulutukseen pyrkineet joutuneet havaitsemaan. Jos haluaisin ilkeillä, voisin vielä kirjoittaa, että monet ovat sen takia joutuneet tyytymään jopa insinöörin hommiin - mutta en halua. 

 

Jotta koulutukseen saataisiin kelvollisia hakijoita, on alan oltava houkutteleva. Ja hyvä palkka on yksi houkutin. Maailmalla on krooninen lentäjäpula, ja vaikka nyt tulisikin lama, tilanne tuskin dramaattisesti muuttuu pidemmällä aikavälillä. Uskon, että pula vain pahenee. On sitä paitsi myös niin, että lentokapteenilla on paitsi vastuu omaisuudesta ja ihmishengistä, myös aika suuri operatiivinen valta. Lentokoneen voidaan ajatella olevan yrityksen yksi tuotantolaitos, jota kapteeni johtaa. Mitä isompi kone, sen suurempi. Kapteenin päätöksillä on yhtiön kannalta suuri taloudellinen merkitys. Siitä ammattitaidosta kannattaa maksaa.

 

Mikä muuten on oman työsi laita? Onko tehtäväsi riittävän vaativa saamaasi palkkaan nähden? Vai oletko vielä edes töissä? 

[Henri Karlsson 0]

Jos nyt unohdetaan ne automaattivehkeet ja palataan todellisuuteen ja oikeisiin ongelmiin työllistymisessä? Haluaisin kuulla mielipiteitä mahdollisesti ulkomailla työskenneilleiltä/työskenteleviltä että kuinka yhtiö järjestää asiat asuinmaassa vai auttaako se siinä ollenkaan? Tietysti eri yhtiöt tekevät asiat eri tavalla

Mika kirjoitti kyllä asiaa 

[Jouni Turunen 0]

Mielenkiinnolla saanut lukea sekä Mikan että Juhan edustamia mielipiteitä ja hyviä perusteluja löytyy molemmilta.Oma näkemys on,että mikäli nokalla ei ketään olisi niin ihmisten luottamus lentämiseen varmasti kärsisi,jopa minä lentämistä rakastava harkitsisin Kemi-Helsinki välin menemistä ihmisen ohjaamalla junalla - kuin täysin automatisoidulla empulla.Oma ennustukseni onkin,että 0 lentäjän konetta ei nähdä vaikka tekniikka sen antaisikin myötä.

[Timo Urhonen 0]

Näin hiukkasta vailla valmiina sähkötekniikan DI:nä ja pian liikennelentäjän opinnot aloittavana olen mielenkiinnolla seurannut tätä keskustelua. Kyllähän tässä pelkokerroin tulevaisuuden työllistymisestä ilmailussa nousee kun näitä automatisointijuttuja alkaa pyörittämään pienessä mielessään. Mutta toisaalta en jaksa mitenkään uskoa siihen, että lentäjät poistuisivat kokonaan koneen nokalta ainkaan seuraavaan 30 vuoteen. Kyllä kaiken lentoliikenteen automatisointi olisi niin valtava ja kallis urakka globaalilla tasolla, että jo poliittisesti ja taloudellisesti se ei vain tule olemaan mahdollista. Tokihan näitä automatisoituja lentoja voi tulla esim. suurimmille ja vilkkaimmille lentoreiteille mutta ei maailman laajuisesti.

 

Mutta entäpä sitten jos näin käykin? Tulevaisuuden liikennekoneet lentäisivät täysin automatisoidusti ja ilman pilotteja nokalla. Kuka niitä maavalvonta-asemia miehittää? No lentäjät tietenkin. Kyllä tässä maailmassa aina tarvitaan lentäjiä, ihan samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin ammattikuntien edustajia.

[Mika Hissa 8]

Jos nyt unohdetaan ne automaattivehkeet ja palataan todellisuuteen ja oikeisiin ongelmiin työllistymisessä? Haluaisin kuulla mielipiteitä mahdollisesti ulkomailla työskenneilleiltä/työskenteleviltä että kuinka yhtiö järjestää asiat asuinmaassa vai auttaako se siinä ollenkaan? Tietysti eri yhtiöt tekevät asiat eri tavalla

Mika kirjoitti kyllä asiaa 

 

Kiitos kannustuksesta. Jos puhutaan vielä vähän yleisellä tasolla, niin alalla ollaan yleisesti sitä mieltä, että nyt ollaan jonkinlaisella vedenjakajalla. Polttoaineen hinta on noussut viime kuukausina dramaattisesti, ja joidenkin arvioiden mukaan se ei tule jatkossa halpenemaan. Maailmalla on sen verran epävarmuutta, ja spekulantit nostavat öljyn hintaa muuten vaan. Myös kasvava kysyntä Kiinassa ja Intiassa pitää hinnan korkeana. Polttoaineen hinta yhdessä maailmantalouden synkkien ennustusten ja lentomatkustuksen hiipuvan kysynnän kanssa saa aikaan sen, että yhtiöitä nähdään joutuvan suuriin vaikeuksiin ja jopa konkurssiin kiihtyvällä tahdilla. Erotetaan ns. jyvät akanoista. Se vaikuttaa myös lentäjien työnsaantimahdollisuuksiin lyhyellä aikavälillä. Tällä viikolla kuultiin uutinen, että maailman toiseksi suurin lentoyhtiö, United Airlines, irtisanoo 950 lentäjää, eli n. 14 % koko lentäjäkunnastaan. Varmasti myös kotimaiset operaattorit joutuvat supistamaan liikennettään. Mutta olen silti optimistinen. Kuten Sami kirjoitti, kukaan ei tiedä, mikä tilanne on kolmen vuoden kuluttua. Oma veikkaukseni on, että mahdollinen lama on ohimenevä ilmiö, ja töitä riittää. Yhä useammalla maapallon asukkaalla on varaa matkustaa, ja sen myötä lentäminen lisääntyy. Joten jos ala kiinnostaa, suosittelen hakemaan.

[Henri Karlsson 0]

Eihän se vielä, että pitää läpäistä valintakokeet kouluun, mutta sitten on vielä lentoyhtiöiden valintakokeet, jotka ainakin omalla kohdallani ovat erittäin ratkaisevia. Jos ei läpäise kokeita, ei pääse leivänsyrjään kiinni ja sitten mietitään, että mitä tehdään kun pitäisi maksella lainaa pois sun muuta. Muuttujia on tässä yhtälössä melkoisesti mutta onneksi  koulua on vielä jäljellä reilu 9 kk ja uskoisin, että asiat ehtivät muuttua melkoisesti niinkin lyhyellä aikavälillä

[Jussi Aaltonen 0]

Järkeä varmaan löytyy, mutta ei välttämättä eväitä em. kaltaiseen vaativaan päätöksentekoon. Jonkinlaisen päätöksen voi tehdä kuka tahansa, mutta jotta tulos olisi hyvä, on päätöksentekoa varten oltava tietoa, taitoa ja operatiivista kokemusta.

 

Tuossahan olisi jollekin matkustamohenkilökuntaan kuuluvalle hyvä sauma vetää vuorostaan herne nenäänsä... anyone?

 

Sitten kun automaattisilla/teleoperoiduilla/puoliautomaattisilla koneilla lennetään automatiikan ohittavia päätöksiä tuskin tekee "kuka tahansa". En usko että lentäjän koulutus tekee toimimista matkustamossa mitenkään mahdottomaksi. Nykyisille lentäjille se ilmeisesti jo ajatuksena aiheuttaa keskivaikean henkisen hiertymän, mutta maailma muuttuu.

 

Mikäli jonain päivänä matkustamohenkilökunnan tehtäviin kuuluu hätätapauksessa ohittaa lennonohjaus niin heille varmasti annetaan siihen valmiudet. Toki tämän päivän lentäjä olisi lirissä tarjoiluvaunujen kanssa ja lentoemännältä menisi sormi suuhun ohjaamossa, mutta lienee kohtuullisen naurettavaa olettaa että tehtävät muuttuisivat ilman koulutuksen muuttumista.

 

Puhutaan nimittäin sellaisista summista, että yhden koneen hinnalla palkkaisi niitä sikakalliita ja vaatimatonta työtä tekeviä, sämpylöitä ja kahvia kuluttavia liikennelentäjiä ison kasan vähintään vuosikymmeniksi - ellei -sadoiksi.

 

Mitäs ne lentokoneet sitten nyt maksavat?

 

Kyse on enemmänkin koko liikennejärjestelmän muutoksesta, ei niinkään itse koneiden muutoksesta. Lentokoneen rakenteiden ja sisäisten järjestelmien tasolla siirtyminen miehittämättömään toimintaan ei ole niin iso harppaus kuin kuvitella saattaisi. Suurin ongelma olisi todennäköisesti tiedonsiirto maahan. Tekniikka on olemassa ja se on riittävän luotettavaa.

 

Tosiasia on nimittäin, että kaikesta koneisiin tulleesta automaatiosta huolimatta lentäjien työmäärä ei koneissa ole vuosien aikana vähentynyt, vaan itse asiassa se on lisääntynyt.

 

... ja lisätään tähän se oleellinen asia joka lainauksessa on unohdettu manita. Työmäärän lisääntyminen ei suinkaan johdu siitä että automaatio lisäisi työtä vaan siitä että automaatiota ei voida toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla koska parhaat mahdolliset tavat eivät taivu pykäliin.

 

Karsinta on kova, sen ovat monet koulutukseen pyrkineet joutuneet havaitsemaan. Jos haluaisin ilkeillä, voisin vielä kirjoittaa, että monet ovat sen takia joutuneet tyytymään jopa insinöörin hommiin - mutta en halua. 

 

Sanoit silti, mutta ei se mitään, en usko että tällä puolen herneet menevät nenään ihan näin helpolla.

 

On sitä paitsi myös niin, että lentokapteenilla on paitsi vastuu

omaisuudesta ja ihmishengistä, myös aika suuri operatiivinen valta. Lentokoneen voidaan ajatella olevan yrityksen yksi tuotantolaitos, jota kapteeni johtaa. Mitä isompi kone, sen suurempi. Kapteenin päätöksillä on yhtiön kannalta suuri taloudellinen merkitys. Siitä ammattitaidosta kannattaa maksaa.

 

Merikapteeni johtaa tuotantolaitosta - Lentokapteeni operoi tuotantolaitetta.

 

Vastuusta lienee turha alkaa puhumaan... useimmilla ammattiryhmillä on jokin vastuu joka kärjistyy vastuuseen ihmishengistä jossakin tilanteessa.

[Mikko Kartano 157]

...mutta onneksi  koulua on vielä jäljellä reilu puoli vuotta ja uskoisin, että asiat ehtivät muuttua melkoisesti niinkin lyhyellä aikavälillä

 

Snadi ot: olikos tuossa typo? Meinaan blogisi mukaan sait ppl:n vasta pari kk sitten. Eikö ammattilentäjän opinnot tuon kauempaa ppl:n päälle kestä?

 

-m

 

[Henri Karlsson 0]

Snadi ot: olikos tuossa typo? Meinaan blogisi mukaan sait ppl:n vasta pari kk sitten. Eikö ammattilentäjän opinnot tuon kauempaa ppl:n päälle kestä?

 

-m

 

Teoreettinen valmistumispäivä on 31.3 ensi vuotta. Eli sen mukaan jäljellä olisi 9kk, joten myönnän että oli hiukan harhaanjohtava tuo "reilu" puoli vuotta, korjataan 

[Mika Hissa 8]

Eihän se vielä, että pitää läpäistä valintakokeet kouluun, mutta sitten on vielä lentoyhtiöiden valintakokeet, jotka ainakin omalla kohdallani ovat erittäin ratkaisevia. Jos ei läpäise kokeita, ei pääse leivänsyrjään kiinni ja sitten mietitään, että mitä tehdään kun pitäisi maksella lainaa pois sun muuta. Muuttujia on tässä yhtälössä melkoisesti mutta onneksi  koulua on vielä jäljellä reilu 9 kk ja uskoisin, että asiat ehtivät muuttua melkoisesti niinkin lyhyellä aikavälillä.

 

Kyllä varmasti. Muutamat kuukaudet näyttävät, mihin suuntaan homma kehittyy. Itse valmistuin kurssilta aikoinaan juuri laman kynnyksellä, ja jouduin odottamaan töihinpääsyä 4 vuotta. Mutta kannatti odottaa.  Onnea kurssille. 

[Guest karjjuh]

Mikä muuten on oman työsi laita? Onko tehtäväsi riittävän vaativa saamaasi palkkaan nähden? Vai oletko vielä edes töissä? 

 

R&D engineer/Project manager erään kansainvälisen teknologiayrityksen palveluksessa. Työkokemusta yli 20 vuotta josta tosin osa opintojen ohella. Tehtävä on kyllä aivan varmasti riittävän vaativa palkkaukseen nähden 

 

Ethän tietysti voinut tietää taustastani, sillä tuo foorumin profiilini oli aika suppea. Täydensin sitä hieman, joten voit sieltä halutessasi päivittää lisätietoja. Mutta eipä tuo omakaan profiilisi ollut järin informatiivinen... 

 

Kertoilen ehkä joskus lisää myös omasta "lentäjätaustastani".

[Guest karjjuh]

No niin, lupailin tuossa aiemmin kertoilla hieman lisää omasta taustastani. Siihen ehkä kirvoitti tämä lausunto:

 

Vaikka täällä monet haluaisivat olla eri mieltä, lentäjäksi ei vieläkään kelpaa ja pääse kuka tahansa. Karsinta on kova, sen ovat monet koulutukseen pyrkineet joutuneet havaitsemaan. Jos haluaisin ilkeillä, voisin vielä kirjoittaa, että monet ovat sen takia joutuneet tyytymään jopa insinöörin hommiin - mutta en halua. 

 

...

 

Vai oletko vielä edes töissä? 

 

Töissä olen ollut jo pitkään - ja vieläpä ihan insinöörihommissa todennäköisesti pidempään kuin moni täällä on lentänyt. Mutta onhan täällä foorumilla vielä itseänikin kokeneempia 

 

Monet haluavat lentäjäksi, se on totta. Niin halusin minäkin. Monet eivät silti pääse. Minä tosin tulin aikoinani valituksi, mutta en silti ole ammattilentäjä. Homma on siis enemmän kiinni tuurista ja sopivista olosuhteista.

 

Kuulun epäonnekseni (vai ehkä sittenkin onnekseni?) siihen ikäluokkaan, jonka etsikkoaikana lentäjän ammattiin ei oikein ollut koulutusta tarjolla. Elettiin 90-luvun alun lamavuosia. Finnairin ilmailuopisto Porissa oli laittanut lapun luukulle eikä uusia peruskursseja tai ainakaan hakuja niille järjestetty vuosikausiin. SIO odotti vielä perustamistaan joskus hamassa tulevaisuudessa, eikä siitä tosin silloin ollut vielä edes tietoakaan. Kaupallisella puolella tilanne ei ollut helpompi. Käytännössä ainoa tie lentäjäksi oli silloin hakeminen HIT:n (Helsingin IlmailuTeoria, käsittääkseni nykyisen Patrian Pilot Trainingin edeltäjän Pilot Factoryn jokin kaukainen esivaihe) ammattilentäjän opintolinjalle. Lentäminen kiinnosti, joten hain kurssille silläkin uhalla, ettei siinä vaiheessa vielä ollut rahoituksesta tietoakaan. Kurssit olivat kalliita jo tuolloin.

 

Niinhän siinä sitten kävi, että tulin valituksi kurssille. Kävin läpi kaikki hakuprosessin vaiheet testeineen, haastatteluineen ja psykon testeineen Tilkassa. Medicaali ykkönen tuli ja paikka kurssilla oli olemassa. Ongelmana oli vain se, ettei ollut rahaa. Kurssin hinta oli suhteessa samaa tasoa kuin nykyään (eli asunnon hinnan verran olisi saanut laittaa rahaa kiinni, mutta tuolloin ei ollut edes vielä sitä omaa asuntoakaan). Koska lama oli päällä pahimmillaan, ei pankeistakaan herunut lainaa ilman täysiä vakuuksia. Ja koulu ei niitä silloin tarjonnut eikä mikään muukaan taho. Mikään muukaan rahoituskuvio ei ottanut tulta alleen. Lama mikä lama. Niinpä jouduin karvaasti ilmoittamaan, etten pysty aloittamaan kurssia. Homma jäi siis sillä erää siihen. Enkä todennäköisesti silloin ollut ainoa tuossa tilanteessa. Vain ne, joilla oli paremmat taustajoukot, pystyivät tuon koulutuksen viemään läpi noina taloudellisesti synkeinä aikoina, mutta hekin ottivat hirveän suuren riskin, sillä töitäkään alalla ei tuolloin ollut. HIT:kin muistaakseni lopetti kouluttamisen jonkin ajan kuluttua. Myöhemmin tosin lensin sitten kuitenkin PPL:n, onhan se joka tapauksessa ensimmäinen vaihe myös ammattilentäjän uraa ajatellen. Ja tulihan tuossa sentään se todistetuksi, että olen ehtaa lentäjäainesta, ei ollut siis ainakaan siitä kyse etten täyttäisi vaatimuksia.

 

Näin jälkikäteen on kyllä mietityttänyt, että olisiko sittenkin vain jollain konstilla pitänyt koettaa kerjätä se laina ja takaajat, mutta olisiko sitä enää löytänyt töitä alalta kenties monenkin vuoden odottelun jälkeen ja millä sitä olisi laman keskellä edes ylläpitänyt CPL lupakirjaa ME-IFR kelppareilla kun olisi ollut siivoustöillä (mitä muuta työtä työtön lentäjä olisi saanut, no ehkä kaupan kassalle olisi voinut päästä) hoidettavana sellainen hirmuinen lainakin päällä? Pelkkä lainan hoitaminen olisi ollut jo melkoinen taakka.

 

No, se oli sitä aikaa ja tekniikka vei sitten mennessään. Tekniikan opinnot ovat hoituneet ilman lainoja ja työllisyystilanne on ollut erittäin hyvä koko ajan, jopa niin että töitä on riittänyt koulujen ohellakin. Jotkut jopa jättivät opinnot keskenkin kun töissä meni niin lujaa. Insinööriopinnot aloittaa aika moni, mutta vain harva selviytyy tutkintoon asti. Nyt kun on oma perhe, sitä myös miettii sitä, että ei se lentäjän työ välttämättä sittenkään olisi ihan optimihomma perheelliselle, joskin vapaata onkin enemmän - ja ainahan sen elämänsä voisi sitten järjestää toisinkin. Toisaalta voisi ehkä olla jopa enemmän aikaa lasten kanssa, riippuisi niin paljon missä yhtiössä ja millaisilla reiteillä sitä operoisi. Mutta toisaalta, pitkät yksitoikkoiset yöt pitkällä lennolla jolla ei tapahdu mitään... ja sitä jatkuisi viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Yhtä ja samaa valvomista, tiukkoja tilanteita huonossa säässä, heräämisiä aamuyön tunteina, kotiin tuloja silloin kun muu perhe nukkuu ja lupakirja siltikin katkolla joka vuosi - ei niin kovin hohdokasta. Vaikka siltikin, on se lentäminen niin upeata, että kyllä sitä varmasti olisi jaksanut.

 

Mutta insinöörihommat eivät nekään hassumpia ole. Järkiratkaisu, sanon minä. Pilottina olisin ehkä tienannut enemmän (olisin kuitenkin sitä ikäpolvea, joka vielä tienaa), mutta ei raha ole elämässä kaikki kaikkessa. Tehtävät eivät todellakaan ole yksitoikkoisia, vaan varsin monipuolisia. Uutta saa oppia jatkuvasti ja oman työn jäljen pääsee jopa näkemään ja voi saada iloa ja tyydytystä siitä että omat suunnitelmat ovat käytössä ja pelaavat ihan oikeassa elämässä. Se on hieno tunne, jota edes lentäminen ei voi tuoda. Lentämisen tarpeen saa nykyään tyydytettyä useimmiten jo ihan kyydissä olemalla, mutta oma lupakirja mahdollistaa myös lentämisen itse silloin kun se ilmailukärpäsen kauan sitten saatu purema oikein äityy vihottelemaan. Ja onhan tuo intohimo lentämiseen ja lentotekniikkaan poikinut tässä vuosien varrella jälleen myös uuden ammatinkin - jos nyt koneinsinööri voi puhua uudesta laajentaessaan osaamistaan diplomitasolle ja lentotekniikkaan. Syvempää näkemystä joka tapauksessa. Mutta jos kustannukset olisivat kohtuullisemmat, niin eihän mikään kai estäisi lentämästä sitä CPL-frozen ATPL ME-IFR yhdistelmää nelikymppisenäkään? Huippu-unelma-ammatti ei enää ehkä kuitenkaan olisi standardi liikennelentäjä, vaan jokin jossa pääsisi sekä lentämään että suunnittelemaan - eli voisi yhdistää lentäjyyden ja insinööriyden. Koelentäjä? Järjestelmien lentotestaaja? Vieläköhän vanhat soveltuvuustestitulokset olisi voimassa?

 

Painopiste ilmailussa onkin siirtynyt näin keski-iän kynnyksellä itse lentämisestä (vaikka se onkin kivaa, niin pidemmän päälle pelkkä harrastelentäminen - kentän kiertäminen tai aina ne samat matkalennot ja tasapaksu jyrryyttääminen kerhon koneella - alkaa maistumaan vähän turhan puuduttavalta) enemmän lentotekniikan puolelle. On mukava kuulua siihen harvalukuiseen armoitettujen joukkoon, joka tässä maassa on saanut koulutuksen ilma-aluksen suunnitteluun. Moni on tälläkin ohdakkeisella saralla aloittanut, mutta jättäneet opintonsa kesken tai sitten vaihtaneet opintosuuntaa ja valmistuneet jonkin toisen alan diplomi-insinööriksi. Kieltämättä lentotekniikan DI opinnot ovat varsin matemaattispainotteisia, laskemaan joutuu ihan oikeasti ja PALJON. Mutta jos joku on kiinnostunut lentotekniikasta ja siitä miksi koneet lentävät ja miten ne lentävät (tai miten ne pysyvät koossa...) niin voin suositella alan DI opintoja. Jos se vaatii paljon, niin paljon se antaakin. Ylivoimaista se ei kuitenkaan ole. Tai jos vähän käytännönläheisempi lähestymistapa riittää ja ei tähtää aivan syvällisimmän ymmärryksen lähteille, niin alan AMK-inssiopinnot antavat myös ihan hyvät käytännön taidot vaikkapa huolto-organisaatiossa toimimiseen.

 

Kun olen seurannut jonkin verran noita ammattilentäjäopintolinjojen teoriasisältöjä, niin mitenkähän paljon lentotekniikan DI voisi saada hyvitystä teoriaopintoihin omasta tutkinnostaan? Meinaan vaan, että pystyisin ehkä jopa olemaan tietojeni ja osaamiseni puolesta opettajana monilla kursseilla etenkin jos tietäisi mitä asiota pitäisi painottaa  . DI opinnoissa käydään läpi monia samoja asioita. Kaikki yleisesti lentotekniikkaan ja rakennemääräyksiin, voimalaitteisiin, koneiden järjestelmiin, suoritusarvoihin ja osin ohjaustekniikkaan  liittyvä on käyty läpi huomattavasti syvemmällä tasolla useiden vuosien aikana mitä lentäjäpuolella ehditään raapaista muutamassa kuukaudessa. Tietysti itse järjestelmä/laitespesigfinen nappulatekniikka, lentosäännöt ja menetelmät ja operatiivinen määräysmaailma ja itse lentokoulutus pitäisi käydä läpi, mutta teoriapuolella uskoisin että alan insinööri tai DI osaa jo valmiiksi suuren osan teoriasta. Ja jos on jo jokin lupakirja entuudestaan, niin homma kevenisi vielä entisestään. Oma kurssi pystyyn (leko)insinööreille joilla on jo PPL? Ai niin, mutta maksaa se kurssi vielä nykyäänkin...

 

Insinööriopinnot kustantaa valtio. Kirjat pitää tietysti maksaa itse ja eläminen opintojen aikana, mutta itse opiskelu ei maksa mitään. Ei ole silti ihan halpaa rakentaa ja ylläpitää erilaisia laboratorioita. Itsekin olen tehnyt tuulitunnelimittauksia, materiaalien vetokoetestejä, laminoinut lujitemuoveja, mittaillut moottoreiden suoritusarvoja testipenkissä jne. Ei ihan halpoja laitteita. Trisoonisen tuulitunnelin käynnistämiseksi pitää paineilmasäiliöitä pumpata täyteen tuntikausia ja itse mittaus on ohi muutamassa sekunnissa. Ei ihan halpaa käyttämistä, etenkään kun laitteita ylläpitää jatkuvasti oma teknikkojen ja labrainssien armeija. Tosin TKKn labroissa tehdään myös perustutkimusta ja kaupallisia tutkimuksia joten faciliteettien kustannukset eivät kaadu pelkästään opiskelijoiden kontolle. Mutta tarvitseeko lentokoulunkaan kulurakenteen ja kaluston käytön johtua puhtaasti peruskoulutuksesta? Miksi yksi ammattiryhmä joutuu kustantamaan opintonsa itse? Insinööriksi tai lääkäriksi tai ihan miksi tahansa muuksi (myös merenkulkupuolella laivapäällystö mukaan lukien tai jopa lennonjohtajaksi) kuin lentäjäksi voi opiskella valtion varoin ja tukemana. Miksi ei lentäjäksi?

 

Ns. lentäjäpula johtuu pitkälti tästä vinoutumasta koulutuksessa. Tulijoita kyllä riittäisi ja jopa nykyistä alemmalla palkallakin, mikäli koulutus olisi "ilmaista". Nyt taloudelliset resurssit, maailmantilanne tai elämäntilanne rajoittaa turhaan monen muuten kelvollisen ja halukkaan oppilasaineksen hakeutumista alalle. Kenties ne turvallisimmat ja vähiten riskejä ottavat eivät sen vuoksi edes hae nykyiseen kalliiseen koulutukseen - hyvä lentäjähän ei ota riskejä. Nurinkurista ja ristiriitaista, että tulevilta lentäjiltä jopa edellytetään ja vaatimalla vaaditaan suuren henkilökohtaisen riskin ottamista jo heti alussa. Mikäli koulutus olisi taloudellisesti samanarvoinen satsaus kuin muillakin aloilla, voitaisiin taata tasainen ja jatkuva tarpeisiin nähden sopivaksi mitoitettu lentäjäkoulutus. Eikä pieni liikakouluttaminenkaan kai haitaksi olisi, osa ajautuisi joka tapauksessa muille aloille. Pääsykokeista ei tarvitsisi silti tinkiä - onhan insinööriksikin pääsykokeet (monikohan lentäjävalinnoissa valittu pääsisi niistä läpi  ).

 

[Joel Kajas 0]

Karmat Juhalle tuosta tekstistä Hyviä, hyvin perusteltuja näkemyksiä.

 

Onko homma nyt kuitenkin niin, että kun vielä vajaa vuosi sitten puhuttiin armottomasta lentäjäpulasta niin tilanne alkaakin kääntymään päinvastaiseksi?

 

Alan oppilaitoksissa ilmeisesti tehdään jo aika pitkää päivää ja uusia lentäjiä valmistuu koko ajan enemmän ja enemmän. Samanaikaisesti lentoliikenteen kasvu vähitellen hidastuu. Vai hidastuuko? Uusia koneita tulee, kuka niillä matkustaa ja ketkä niitä lentävät? Toisaalla ollaan sitä mieltä, että maailmantalous taantuu ja lentomatkustaminen+rahtiliikenne vähenevät tämän vuoksi, toisten mielestä edes talouden taantuminen ja öljyn kallistuminen ei estä liikenteen kasvua, koska sille vaan on tarvetta.

 

Kenellä on pattereita kristallipallossa niin että näkisi?

[Vieras]

Kenellä on pattereita kristallipallossa niin että näkisi?

 

Ei kenelläkään. Päätös ja vastuu lentäjäksi hakeutumisesta on jokaisen oma. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

 

[Joel Kajas 0]

 

Vastuu on ilman muuta jokaisen oma, en sitä kiistä. Lisää näkemyksiä tässä peräänkuulutin, mutta niitä taitaa olla yhtä monta kuin keskusteluun osallistujia. Esimerkiksi tuo Ilkan aiemmin linkkaama Pprunen keskustelu on aika sekavaa. Eli kristallipalloja ei ole kenelläkään. Kysymys on niin maailmaa syleilevä, että siihen lienee aika vaikea sanoa mitään.

[Guest AJR80]

SIO:on hakijoilla ei oo periaatteessa mitään estettä olla hakematta, mutta muille jotka maksavat kurssinsa itse Juhan teksti toimii hyvin vaihtoehtoisena esimerkkinä. Erittäin fiksua tekstiä Juha.

[Jussi Aaltonen 0]

- eli voisi yhdistää lentäjyyden ja insinööriyden. Koelentäjä? Järjestelmien lentotestaaja? Vieläköhän vanhat soveltuvuustestitulokset olisi voimassa?

 

Teknillisen peruskoulutuksen yhdistäminen lentäjän koulutukseen ei ole ollenkaan huono ajatus... töistä ei tule olemaan puutetta ja työt ovat varmasti mielenkiintoisia.

 

Ikävä juttu on että Suomessa ei rakenneta lentokoneita ja tuskin tullaan koskaan enää rakentamaankaan. Ainoa laitos, joka harrastaa varsinaista koelentotoimintaa Ilmavoimien Koelentokeskus ja hävittäjälentäjän ja insinöörin ura ovat vaikeasti yhdistettävissä.

 

Insinööriopinnot kustantaa valtio. Kirjat pitää tietysti maksaa itse ja eläminen opintojen aikana, mutta itse opiskelu ei maksa mitään. Ei ole silti ihan halpaa rakentaa ja ylläpitää erilaisia laboratorioita. Itsekin olen tehnyt tuulitunnelimittauksia, materiaalien vetokoetestejä, laminoinut lujitemuoveja, mittaillut moottoreiden suoritusarvoja testipenkissä jne. Ei ihan halpoja laitteita. Trisoonisen tuulitunnelin käynnistämiseksi pitää paineilmasäiliöitä pumpata täyteen tuntikausia ja itse mittaus on ohi muutamassa sekunnissa. Ei ihan halpaa käyttämistä, etenkään kun laitteita ylläpitää jatkuvasti oma teknikkojen ja labrainssien armeija. Tosin TKKn labroissa tehdään myös perustutkimusta ja kaupallisia tutkimuksia joten faciliteettien kustannukset eivät kaadu pelkästään opiskelijoiden kontolle. Mutta tarvitseeko lentokoulunkaan kulurakenteen ja kaluston käytön johtua puhtaasti peruskoulutuksesta? Miksi yksi ammattiryhmä joutuu kustantamaan opintonsa itse? Insinööriksi tai lääkäriksi tai ihan miksi tahansa muuksi (myös merenkulkupuolella laivapäällystö mukaan lukien tai jopa lennonjohtajaksi) kuin lentäjäksi voi opiskella valtion varoin ja tukemana. Miksi ei lentäjäksi?

 

Täytyy tätä korjata sen verran että itseasiassa valtio ei käytännössä ylläpidä kuin teknillisten yliopistojen hallintorakenteen ja tiettyjen perusopetusta antavien yksiköiden (kieltenopetus, pedagoginen opetus jne) toiminnan. Kaikki muu raha tulee ulkopuolelta maksullisesta tutkimusprojektitoiminnasta ja muista palveluista. Käytännössä tyypillinen yliopistoyksikkö (laitos, laboratorio tms) saa opetusministeriöltä yliopistohallinnon kautta kanavoitua rahaa sen verran että vakituiset virkapalkat ja osa tilavuokrista saadaan maksettua, mutta yleensä kaikkiin muut menot täytyy rahoittaa projektitoiminnalla. Näihin muihin menoihin sisältyy suurimman osan henkilöstöstä palkat, laboratorioiden laitehankinnat ja toimintakulut, opetustoiminnan kulut jne. Käytännössä ilman tutkimusprojektitoimintaa suurin osa yliopistoyksiköistä yksinkertaisesti kuolisi pois... niin tutkimus kuin opetuskin.

 

Edellä esittettyyn on hieman yliopistokohtaisia poikkeuksia, mutta se pätee TTY:n, LTY:n ja OY:n kohdalla. TKK taas saa enemmän sosiaalirahaa, joten myös sen yksiköille sitä lohkeaa hieman runsaskätisemmin, mutta ei missään nimessä runsaasti.

 

Esimerkiksi muutamissa suurimmissa yliopistoyksiköissä on henkilökuntaa n. 100 henkeä, joista vakituisissa virkasuhteissa n.10-15%, mutta 75% on opetusvelvollisuus... käytännössä siis maksullisen toiminnan loppuminen johtaa myös opetuksen loppumiseen.

 

Miten tämä liittyy lentäjien koulutukseen... siten että edellä esitetty saattaa auttaa ymmärtämään mikä lentäjien koulutuksessa maksaa ja toisaalta myös sitä että DI-koulutus on ilmaista suurelta osin siksi että DI:en tulevat työllistäjät teettävät tutkimusta teknillisillä yliopistoilla ja tämän toiminnan katteella maksetaan koulutuksen viuluja. Valtion panostus AMK-koulutukseen on tällä hetkellä huomattavan suuri, mutta siinä kohdalla kyse on hetkellisestä kuplasta, jota puhkeaa kun AMK:t saavat maksullisen projektitoiminnan kunnolla käyntiin... rahoitus siirtyy ennenpitkää suurelta osin ulkoa hankittavan rahan varaan ja heikot AMK:t kuihtuvat pois.

 

Lentäjäkoulutuksessa olisi aika pohtia uusia toimintamalleja ja ennenkaikkea Opetusministeriön olisi syytä alkaa ottamaan vastuuta myös lentäjien koulutuksesta. Se että opetusministeriö saataisiin ottamaan osaa ja vastuuta vaatisi aktiivista lobbaamista ja ikävä kyllä suomalainen ilmailuteollisuus ja lentoyhtiöt eivät oikein hyvin ole lobbauksesta koskaan suoriutuneet.

[Kim Kuikka 0]

Olen sitä mieltä, että jos lainan ottaa, olisi samalla hyvä olla näkemys tai edes aavistus siitä, miten sen maksaa takaisin, jos ei saa lentäjän työtä heti tai ollenkaan. Siitä lähtökohdasta käsin jokainen voi punnita ammatillisia intohimojaan ja niihin liittyviä riskejä. Tuubin nokalla istuminen on monien unelma-ammatti, mutta reaaliteetteja eli lainan takaisin maksamista ei kannattane unohtaa. Varasuunnitelma olisi mielestäni hyvä olla.

 

Moi!

 

Päätin lähteä suorittamaan ensin KTM tutkinnon ennen kuin otan suuria lainoja lentäjäkoulutukseen. Lisäksi vielä on soveltuvuuskokeet+medicaali käymättä, joten vaikea se on vielä sanoa, että sovinko edes alalle. Noinkin suurta summaa on varmasti vaikea maksaa takaisin jos on pelkkä valkolakki suoritettuna. 

 

Sitten hieman off topicin puolelle: Voinko esim. kauppiksen pääainevalinnoilla vaikuttaa työllistymiseen lentoalalla, vai onko lentoyhtiöille ihan sama mikä koulutustaustani on ennen lentokoulutusta?

 

Vaihtoehtoina omassa yliopistossani on johtaminen, markkinointi, juridiikka ja laskentatoimi.

 

No ei muuta kun blues skies  (vaikkei tänä kesänä tuo lausuma ole tullut mieleen kun sataa vaan koko ajan)

[Ville Kokkonen 0]

Moi!

 

Päätin lähteä suorittamaan ensin KTM tutkinnon ennen kuin otan suuria lainoja lentäjäkoulutukseen. Lisäksi vielä on soveltuvuuskokeet+medicaali käymättä, joten vaikea se on vielä sanoa, että sovinko edes alalle. Noinkin suurta summaa on varmasti vaikea maksaa takaisin jos on pelkkä valkolakki suoritettuna. 

 

Sitten hieman off topicin puolelle: Voinko esim. kauppiksen pääainevalinnoilla vaikuttaa työllistymiseen lentoalalla, vai onko lentoyhtiöille ihan sama mikä koulutustaustani on ennen lentokoulutusta?

 

Vaihtoehtoina omassa yliopistossani on johtaminen, markkinointi, juridiikka ja laskentatoimi.

 

No ei muuta kun blues skies  (vaikkei tänä kesänä tuo lausuma ole tullut mieleen kun sataa vaan koko ajan)

 

Herve,

 

Kannattaa tosiaan käydä testauttamassa itsensä jossain. Ja se medicaali kannattaa käydä vasta kun tietää aikovansa alalle, kuitenkin ennen ensimmäistä askelta opiskelujen pariin. Sen olen oppinut, että kannattaa pelata varman päälle näissä asioissa, ettei tule ikäviä yllätyksiä kun on jo PPL ja 100h PIC tiimaa, 20 000€ mennyt ja eri saakaan medical 1:stä.

 

Esimerkiksi psykopaatin...ehh, psykologin opinnoista ja papereista ei ole haittaa, sillä jos saa yhdistettyä lentohommat ja sen aikaisemman koulutuksen, on luultavimmin mukana rekrytointikomiteassa

 

En uskoisi, että kauppiksella on ainakaan haittaa tulevaisuuden lentäjän ammattiin. Tuo johtaminen kuulostaa ehkä parhaimmalta.

 

Toisaalta lentäjäksi kouluttautuminen kannattaa aloittaa kun siltä tuntuu, ja ikää ei ole liikaa. Tiedän vähän liiankin monta, jotka ovat aina haaveulleet alasta, mutta ovat vain lykänneet ja lykänneet lentäjä-suunnitelmiaan. Sitten tajuaminen tulee vasta 4-kymppisenä, että voi kun olisin alalle lähtenyt

 

Näytät asuvan Torremolinoksessa Malagan lähellä ??? Aerodynamics Malaga on voisi olla sinulle sopiva opiskelupaikka, varsinkin jos puhut sujuvaa espanjaa. Itse tein siellä ME/IR+MEP-kurssin ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Heillä on tällä hetkellä tarjolla ATPL-kurssi vain espanjaksi, mutta piakkoin on tulossa ATPL D/L kurssi, joka on Bristolin materiaaleja.

 

Tsemppiä kaikkiin opiskeluihin

 

Ville