Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen siirtyy reserviin

[Harri Koskinen 290]

Ilmavoimien Esikunta tiedottaa: Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen siirtyy reserviin

 

Vapaa julkaistavaksi 30.6.2008 08:29

 

 

Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen siirtyy reserviin

 

Ilmatorjuntakoulun siirto Ilmasotakoulun yhteyteen oli tärkeimpiä muutoksia ilmavoimien kannalta viime aikoina. "Ilmapuolustuksen integraation soisi jatkuvan", toteaa ilmavoimien reserviin 30.6. siirtyvä komentaja kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen.

 

Puolustusvoimissa merkittävin muutos oli maavoimien perustaminen itsenäiseksi puolustushaaraksi, Lyytinen toteaa. Uusi johtamis- ja hallintojärjestelmä muutti myös pääesikunnan roolia. Pääesikunta voi nyt vihdoinkin keskittyä suuriin kokonaisuuksiin, ja kolmen puolustushaaran tasapainoiseen johtamiseen ja kehittämiseen sovittujen suorituskykyjen luomiseksi annettuja tehtäviä vastaaviksi. Tämä edellyttää luonnollisesti ilmavoimien asiantuntemuksen suhteellista lisäämistä Pääesikunnassa. Muutoksen pitää näkyä myös oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden toteutumisena täytettäessä Pääesikunnan ylimpiä kenraalien ja everstien tehtäviä. Vielä tämä ei ole toteutunut.

 

Johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksesta ilmavoimat selvisivät pienin organisaatiotarkistuksin. Tärkeimpinä uudistuksina olivat Ilmatorjuntakoulun sulauttaminen Ilmasotakouluun ja Ilmavoimien Esikunnan uusi organisaatio, joka muutettiin saman mallin mukaiseksi Pääesikunnan ja muiden puolustushaaraesikuntien kanssa.

 

Ilmatorjuntakoulun siirto Hyrylästä ja sulauttaminen Ilmasotakouluun aloitettiin vuonna 2007. Toiminta uuden organisaation mukaisesti käynnistyi tämän vuoden alusta. Uudistus on toteutunut mallikkaasti ja vaikuttaa siltä, että kaikki osapuolet ovat ratkaisuun tyytyväisiä. Voi kai todeta, että vihdoinkin ilmapuolustuksen ammattilaiset koulutetaan saman katon alla. Olenkin varma, että kiistattomat synergiaedut tuottavat puolustusvoimille entistä ammattitaitoisempaa ja motivoituneempaa henkilöstöä. Hyvien kokemusten perusteella ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ilmapuolustuksen integraation soisi jatkuvan. Luonteva jatkehan voisi olla esimerkiksi Lapin Ilmatorjuntarykmentin liittäminen Lapin lennostoon, sillä koulutetaanhan Lapin Ilmatorjuntarykmentissä nimenomaan lentotukikohtien suojaksi tarkoitettuja ohjusilmatorjuntayksiköitä. Ilmavoimilla ei olisi mitään sitäkään vastaan, että pääkaupunkiseudun suojaksi tarkoitettujen ilmatorjuntaohjusjoukkojen koulutus annettaisiin tulevaisuudessa Pirkkalan tukikohdassa. Toteutusta puoltaisi vahvasti kiistattomat koulutukselliset edut sekä investointirakentamiseen käytettyjen varojen ja käyttöön saatujen tilojen hyödyntäminen myös kriisiaikana. Tosiasiahan on, että osa ilmavoimien taistelusta käydään nimenomaan tukikohdissa.

 

Ilmavoimien hyvän suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää maltillista vanhentuvan kaluston korvaamista. Reaaliaikaisen ilma- ja maalitilannekuvan varmistamiseksi myös tulevaisuudessa uuden, taistelunkestävän, liikkuvan ja häirintää sietävän tutkajärjestelmän hankinnat käynnistettiin vuonna 2007.

 

Hornet-kaluston suorituskyvyn parantamiseksi toteutetaan kaksi niin sanottua eliniän päivitystä, joista ensimmäinen on juuri nyt sarja-asennusvaiheessa. Uusi ilmataisteluohjus, kypärätähtäin ja omasuojajärjestelmien kehittäminen takaavat Hornetin säilymisen ensilinjan hävittäjänä myös ensi vuosikymmenellä. Päivitysten toisessa vaiheessa hävittäjäämme luodaan ilmasta maahan torjuntakyky, hankitaan kansainvälisesti yhteensopiva tietovuojärjestelmä ja kehitetään Hornetin taistelunkestävyyttä. Tavoitteena on taata korkeatasoinen suorituskyky aina 2030-luvulle saakka.

 

Sveitsistä hankittiin viime vuonna ilmavoimille 18 vähän käytettyä Hawk-suihkuharjoituskonetta. Hawkien lisähankinta takaa korkeatasoisen hävittäjäohjaajien peruskoulutuksen säilymisen omissa käsissämme ainakin vuoteen 2025 asti. Samalla Kauhavan Lentosotakoulusta muodostuu varteenotettava tekijä päätettäessä eurooppalaisista hävittäjäohjaajien perus- ja jatkokoulutusta antavista koulutuskeskuksista tulevaisuudessa, mitä tukee hyvin viime vuonna Lentosotakoululle myönnetty Lloydsin myöntämä ISO 9000 2000 -standardin mukainen laatusertifikaatti erinomaisesta koulutusjärjestelmästä. Sveitsin Hawkien hankintahinta 41 miljoonaa euroa sisältää lentokoneiden lisäksi usean vuoden varaosat sekä noin 30 koneen modernisoinnin vastaamaan nykyaikaista

suihkuharjoituskonetta.

 

Voidaan todeta, että Sveitsin Hawk-suihkuharjoituskonehankinnan myötä saavutettu laskennallinen säästö on kansantalouden kannalta satoja miljoonia euroja.

 

Vuonna 2007 käyttöönotettujen C-295M -kuljetuskoneiden suorituskyky mahdollistaa kansainvälisiin operaatioihin ja harjoituksiin osallistuvien suomalaisten joukkojen monipuoliset huolto- ja rotaatiolennot, erikoisjoukkojen kouluttamisen, humanitääriset evakuoinnit ja monet muut tehtävät. Koneisiin on asennettu hankintaan oleellisena osana kuulunut omasuojavarustus.

 

Yhteyskonehankekin käynnistyy täysimääräisesti tämän vuoden aikana, sillä hankinnan edellyttämä rahoitus vuosille 2009 - 2010 on varmistunut. Tarjouspyyntökierros on meneillään.

 

Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa eri virka-aputilanteissa on sujunut hyvin. Puolustusvoimien virka-apu Nokian kaupungin vesihuollon järjestelyissä viime vuoden joulukuussa alkaneiden ongelmien aikana on ollut ratkaisevaa. Satakunnan Lennoston virka-apuosasto oli ensimmäisenä paikalla ja muutenkin lennostolla oli merkittävä rooli monipuolisen tuen toteutuksessa.

 

Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön muodostamista on jatkettu ja päätimmeosallistua NATO-vetoiseen TACEVAL-arviointiohjelmaan, mikä toteutetaan 2008 - 2009. Suomi osallistuu ensimmäisenä NATOn ulkopuolisena maana tähän lentoyksikön sotavalmiuden testaavaan ohjelmaan. Olen varma, että korkean suorituskyvyn omaava yksikkömme - 6 Hornet-hävittäjää ja reilut 200 ilmavoimalaista - selviytyy kunnialla arviointiprosessista ja on sen jälkeen lähtövalmis kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, jos eduskunta erikseen niin päättää.

 

Toukokuussa ilmavoimat järjesti kautta aikain suurimman Suomessa järjestetyn kansainvälisen ilmapuolustusharjoituksen ADEX 2008:n. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 1300 henkilöä ja 60 lentokonetta viidestä eri maasta. Etunamme on poikkeuksellisen suuri käyttöön saatava harjoitusilmatila. Harjoitus onnistui erittäin hyvin. Osallistujien antama palaute on ollut pelkästään kiittävää.

 

Vaikka kansainvälinen toiminta onkin lisääntynyt, vuosittain lennettävistä noin 9000 Hornet-tunnista käytetään vain murto-osa kansainvälisiin harjoituksiin. Tärkein tehtävämme nyt ja tulevaisuudessa on luonnollisesti rakkaan isänmaamme puolustaminen kaikissa olosuhteissa, mitä kuvaa hyvin myös satsaaminen kertausharjoituksiin. Koulutammehan tänä vuonna yli 4000 ilmavoimien reserviläistä heidän sodan ajan tehtäviinsä.

 

Myöskään joukkojen varustamista ja tukikohtien kehittämistä ei ole unohdettu, vaan ilmavoimien uudistettujen sodan ajan joukkojen materiaalihankkeet sekä tukikohtarakenteiden kehittäminen ovat käynnissä pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti.

 

Paljon on tapahtunut ja tapahtumassa ilmavoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lennämme siis hyvässä myötätuulessa ja olemme tehneet hyvää tulosta, mikä on ollut mahdollista vain motivoituneen, ammattitaitoisen ja yhteen hiileen puhaltavan erinomaisen henkilöstön ansiosta.

 

Tulevaisuuden kustannuspaineet tulevat aiheuttamaan uusia haasteita puolustusvoimille lähivuosina. Olen kuitenkin varma, että suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on niin halutessaan hyvä mahdollisuus panostaa myös maltilliseen kansallisen puolustuksen kehittämiseen, sillä onhan meillä varaa maksaa valtionvelan korkomenoistakin vuosittain 2,3 Mrd € eli yhden puolustusbudjetin verran.

 

Tärkeää olisi mielestäni aina muistaa, että saavutetun suorituskyvyn ylläpitäminen on kohtuuhintaista, mutta sen tyhjästä rakentaminen erinomaisen kallista.

 

Me ilmavoimissa otamme kaikki haasteet vastaan luottavaisina valoisaan tulevaisuuteen tunnuslauseemme "Qualitas Potentia Nostra" mukaisesti.

 

Ilmavoimien komentaja

Kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen