Martti Kujansuu

BL-138

2 viestiä aiheessa

Lentorykmentti 4:n sotapäiväkirjan liitteet. F124/917. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste.

 

Lisäys suoritusilmoitukseen № 158/41 pvm. 14.12.41.

 

Kone BL-138 starttasi klo 8.35 ohuen, jäätävän pintasumun läpi. Otimme suunnan 50° kohti Seesjärveä. Pintasumu peitti kaikki tienoot aina Seesjärvelle saakka. Tästä oli aivan kirkasta. Pidimme tiedustelukorkeutena 1500 m

 

Lähestyessämme Sekehen asemaa lännestä käsin, it. aloitti kiivaan tulen. Tällöin kaarroimme mainitun aseman pohjoispuolitse, ja Uikujärven asemalta ammutut järeät it.ammukset eivät kantaneet koneeseemme saakka. Tällöin kk.ampuja ilmoitti kaksi hävittäjää olevan oikealla alapuolellamme. Samalla hän ampui omakonetunnuksen, jolloin hävittäjät pyörsivät ympäri ja näyttivät poistuvan. Hetken kuluttua ne kuitenkin yllättäen palasivat pyrstömme alle ja avasivat tulen. Painoin koneen kohti maata ja otin ylimalkaisen suunnan Seesjärvelle, samalla koko ajan tehden väistöliikkeitä sivuperäsimellä. Valojuovat, punaiset ja vihreät, rapisivat koko liu'un aijan koneessamme ollen hyökkääjät tyyppiä I-18.

 

Ehdittyään tulittaa hävittäjiä kolme sarjaa, kk.ampuja kers. Suurinkeroinen ilmoitti saaneensa luodin oikeaan käsivarteensa, joten hänen täytyi luopua taistelusta. Hänen päästyään vaivoin eteen, vänrikki Tuulio sitoi happiletkulla tilapäisesti hänen käsivartensa haavan yläpuolelta, liiallisen verenvuodon ehkäisemiseksi.

 

Pinnassa hetken luovittuamme, hävittäjät vielä hetken ajan tulittivat konettamme, mutta Seesjärvelle tultuamme lopettivat tulensa. Patruunat olivat todennäköisesti loppuneet. Hävittäjät kaartelivat konettamme, jolloin erotimme lentäjien pakkasnaamareilla verhotut kasvotkin. Huomioni kohdistui varsinkin toiseen koneeseen, missä ei ilmennyt minkäänlaisia kansallisuusmerkkejä. Ainoastaan № 77 loisti valkeana sen kyljestä.

 

Seurattuamme Seesjärven itärantaa jatkaaksemme pintalentoamme kohti etelää, havaitsin vasemman moottorin öljynlämpömittarin laskeneen +30°, mistä päättelin öljyn moottorista vuotavan.

 

Noin 50 km. Seesjärven eteläpuolella kääntyivät vihollishävittäjät kohti pohjoista. Käytin heti tilaisuutta hyväkseni ottaakseni nopeasti korkeutta pommien pudottamista varten. Sain vaivoin 1000 jalan korkeuden, ja tähystäjä pudotti pommit Lismajärven pohjoispäähän. Aikomuksemme oli jatkaa matkaa Äänislinnaan, mutta vasen moottori leikkasi kokonaan kiinni ja kone ei oikean moottorin kierroksilla pysynyt ilmassa vaan vajosi jatkuvasti. Koetin vielä laskutelineen kuntoa, jolloin havaitsin korkeaöljynpaineputkiston särkyneen. Oikean pyörän ehdin saada takaisin yläasentoon, vasemman jäädessä roikkumaan.

 

Korkeusmittarin näyttäessä enää n. 300 jalkaa, eteemme avautui Pälläjärvi, jolloin päätin tehdä laskun laskuteline sisällä. Klo 10.30 laskin koneen kupeeratuin moottorein järven pohjoispäähän.

 

Noustuamme koneesta, ammuin 3 tunnusta. Tutkin pikaisesti koneen ulkopuolisesti näkyvät vauriot. Tällöin havaitsin potkurien lapojen laskussa vääntyneen, koneen alapuolen osittain repeytyneen, ja kk.tornin luodeista ja sirpaleista säröilleen. Bensiiniputkistossa vuotoja, vasemman moottorin öljysäiliöt vuotaneet tyhjiin, korkeaöljynpaineputkisto vahingoittunut. Koneessa ylt'ympäri luotien tekemiä reikiä ja repeämiä.

 

Saimme parista suksia tehdyksi nopeasti tilapäisen vetolaitteen, jolle sijoitimme kersantti Suurinkeroise, ja niin lähdimme kuljettamaan häntä eteläiseen suuntaan. Tällöin saapui ampumiemme tunnusten hälyyttämänä paikalle 3 mistä, Koikarin kentälle jääneestä 9-miehisestä kentänhuoltojoukkueesta, joiden avustamana saimme kers. Suurinkeroisen viedyksi n. 5 km:n päähän olevalle kentälle korsuun. Täällä havaitsimme kers. Suurinkeroisen oikeassa olkavarressa etupuolella luodin menneen sisään ja tullen ulos lapojen kohdalta kahtena kappaleena. Sidoimme hänet alustavasti ja jäimme odottamaan khj:n autoa. Auto saapuikin paikalle n. klo 17.00. Tällä lähdimme matkalle Äänislinnaan. Klo 20.00 jätimme kers. Suurinkeroisen Äänislinnan sotasairaalaan. N. klo 21.00 saimme yhteyden puhelimella tukikohtaan, mihin ilmoitimme tapahtumasta.

 

Paluumatkalle lähdin Äänislinnasta 14.12.41 yöjunassa ja totesin lähtiessäni kers. Suurinkeroisen tilan olosuhteisiin nähden sangen hyväksi. Vänrikki Tuulio jäi sairaalaan otattamaan pois oikeaan kämmeneensä saamaansa sirua.

 

Tukikohdassa ilmoittauduin 15.12.41 klo 20.30.

 

BL-138:n ohjaaja

Vänrikki Erkki Peltola.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

BL-138 oli jo elokuussa joutunut tiedustelu- ja pommituslennolla vihollisen hävittäjän tulituksen kohteeksi. SPK 17545. F124/916

 

Ilmataistelukertomus

 

1. Pvm. 8.8.41 klo. 16.15 - 16.30

2. Taistelupaikka (alue) ja korkeus: Viitanan lentokentästä länteen n. 26 km. Korkeus 5-20 m pinnassa.

3. Onko tuhottu vaiko vaurioitettu (konetyypi ja lukumäärä):

4. Tuhotun vihollisen putoamispaikka (alue) tai selvitys siitä, missä kunnossa vaurioitettu kone nähty viimeksi ja missä:

5. Lyhyt kuvaus taistelun kulusta (tarpeen vaatiessa piirros kääntöpuolelle): Lähestyessämme Viitanan lentokenttää ilmoitti vänr. Nykänen, että hävittäjä starttaa kentältä. Laskimme heti pintaan suunta länttä kohti. Parin minuutin kuluttua huomasin sen n. parin km päässä takana, josta ilmoitin heti ohjaajalle. Se läheni nopeasti, jolloin tunsin sen I-16:sta. Ilmoitin koko ajan sen suunnan ja etäisyyden. Noin 600 metrin etäisyydeltä se avasi tulen jolloin nostin tornin ylös, koska huomasin, että se saavuttaa meidät ja avasin tulen n. 400 metrin päästä. Se läheni nopeasti n. 100 metrin etäisyydelle ampuen koko ajan pitkiä sarjoja. Vastasin tuleen. Ammuttuani kaksi ja puoli lipasta meni kk.torni epäkuntoon, jolloin kivääri nousi pystyyn. Istuin painui normaaliasentoa alemmaksi, jolloin kk.torni painui kattoon eikä noussut paineen avulla vaan nostettuani voimakkaasti istuimesta, palautui nomraaliasentoon, jolloin toimi moitteettomasti. Silloin se tuli n. 30 m päähän ampuen syöksystä, mutta kuulat menivät tasojen ali (mm. alla olevaan vihollisen kylään). Annoin ohjaajalle määräyksiä suunnasta kaartaen vasemmalle ja oikealle, jolloin se aina kaarrossa jäi jälkeen eikä saanut enää konettamme tähtäimeensä. Vähitellen se alkoi jäädä ja kaartoi pois.

6. Tapauksen todistajat (omat lausunnot, jos mahdollista):

7. Huomautuksia (taktillisia tai muita havaintoja, omat vauriot j.n.e.):

 

Oma kone

Tyyppi ja N:o: BL-138

 

Alik. Väinö Taivainen

Nimi ja arvo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään