Piper Arrowilla laskutelineongelmia Vesivehmaalla

[Peter Lord 195]

Kun täällä nyt kovasti haukutaan ultralentäjiä j

 

-A-

 

Ei Antti, ei täällä lentäjiä haukuta.  Täällä kritisoidaan ultrakulttuuria ja sen aikaansaannoksia.  Jos edes sitäkään. 

 

Peter

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Ei Antti, ei täällä lentäjiä haukuta.  Täällä kritisoidaan ultrakulttuuria ja sen aikaansaannoksia.  Jos edes sitäkään. 

 

Peter

 

 

 

niinpä, jos sellaista edes vielä onkaan.  

[Juha Klemettinen 28]

No, minulla on ollut (vielä toistaiseksi) tapana ottaa teline alas ennen maakosketusta.  Liikkuminen maassa on helpompaa.

 

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, tuskin se insinööri niitä landareita turhaan on keksinyt 

Juha

[Antti Laukkanen 15]

Ei Antti, ei täällä lentäjiä haukuta.  Täällä kritisoidaan ultrakulttuuria ja sen aikaansaannoksia.  Jos edes sitäkään. 

 

Peter

 

 

Kiitän täsmennyksestä. Näillä seikoilla on olennaisen paljon suurempi ero, kuin äkkiarvaamalta ajattelisikaan. Ja tottahan se on, että kulttuurissa on vinoutumansa, mutta paljon hyvääkin siellä on ollut viime aikoina havaittavissa. Lentelin esim. Jämiltä Pirkkalan APP:n jaksolla (erään nimeltämainitsemattoman moottorikoneen blokattua tornin jakson hassunhauskoilla tarinoillaan ) TMA:lla ja samalla jaksolla liikuskelleet ultrat sekä mopu hoitivat hommansa oikein kauniisti ja korrektisti.

 

Olen kyllä nähnyt kyseisen kulttuurin varjopuoliakin jonnii verran, mutta pointtini pyrkii olemaan se, ettei ihan kritiikittä yleistettäisi. Eikös se ykskin ultralentäjä mainostele eräässä ilmailuaiheisessa aikakauslehdessä 13000 tunnin kokemuksellaan

 

Tulipa tästä ultrailusta ja tangentin pohjaan jäämisestä hassu tarina mieleen. Se on vähän hiinä hiinä kuuluisko se tuonne hauskoihin juttuihin, mutta täräytetään tähän nyt. Aikaa on mennyt jo hetki eikä tekijäkään kenties tunnista itseään (en minäkään), joten kaikenpuolinen myötähäpeä voidaan jättää väliin ja hauskuuttautua hiukkasen. Lähdettiin tuossa joskus takakesinä jollain kesnanpiipperillä Malmilta ilmaan. Siinä Degerin välillä kierrokseen ilmaantui ultra, joka sai sitten laskuselvityksen. Tämän kuitattuaan jännitys oli ilmeisesti noussut niin huimaaviin sfääreihin, ettei peukalo enää irronnutkaan tangentilta. Seuraavat 10-15 sekuntia jaksolta kuului: "Aapuuaa, aapuaa, tästä ei tuu kyllä mittään, aapuuvaaaaaaaaa!!!" Sinällään terve itsekritiikki on aina poikaa, mutta kyllä meillä oli vedet silmissä hyvän tovin. Onneksi kestettiin siellä taivahalla kaiken rätkätyksen myötä.

 

-A-

[Jouni Laukkanen 65]

Tästähän on keskusteltu/äänestetty joskus ei niin kovin kauan sitten. Omalta kohdalta en muista koska olen viimeksi listaa käyttänyt, taisi olla reilu vuosi sitten kun aloitin lentämään uudella tyypillä missä oli hieman enemmän puuhaa aikaisempiin verrattuna. Silloinkin "lista" oli itse kirjoittamani ydinasiat käsittävä lappunen. Sekin jouti roskiin kohtuullisen pian. Tosin yleisin lentämisen laatuni on lentämistä missä ei ole aikaa lukea listoja (hinaus, laskuvarjohyppylennot), homman pitää mennä selkäytimellä ja kone (ainakin hinaus) on laitteiden puolesta yksinkertainen. Jo on tuota jonkin aikaa tullut tehtyä.

 

Kokonaisuudessa listalla on paikkansa, ja meitä pilotteja on niin ihmisenä kuin kokemukseltaan varsin erilaisia. Toiset tarvitsevat/haluavat käyttää listaa, toiset eivät saa aikaan riittävää rutiinia että toiminnot menevät selkäytimeen. Ulkomuisti ei ihan vielä riitä. Koulutuksessa listoja tulisi ehdottomasti käyttää. Tuolloin luodaan toimintamenetelmät ja pohja tulevaisuudelle. Kun itse lensin moottoripahvia, niin listaa käytettiin ja erittäin huolellisesti, moposessnassa jokaiselle lennon vaiheelle pitkä rivi tarkistettavia asioita, toistakymmentä kohtaa ennen moottorin sammuttamistakin. Tuolla kurssilla oli tarkoitus antaa pohjaa ammatti/liikennelentäjäkoulutusta varten. Myöhemmin olen jättänyt listojen käytön pois, jotain kaiketi jäi mieleen. Ja aina mielessä HALTTS ja L-GUMPS, tarkistukset tulee aina tehdä.

 

Tämä turinani on kuitenkin vain päivä-yksimoottori-VFR -ilmailijan turinaa. Kun mennään vaativiin niin asia muuttuu, vinnairilla käytetään aina listaa vaikka sekin näyttää monesti menevän selkäytimestä, listalla vain varmistetaan tehdyt toimenpiteet. Mutta kun niitä toimenpiteitä on useita kymmeniä.. Mihin vetää sitten raja?

 

Tässä muutamia viikkoja sitten olin kaverin kyydissä, joka ihailtavalla tavalla käytti listaa matkalennolla. Ihan vaan sen takia, että oma kokemus oli vähäistä, tyyppi uusi, eikä kokemuskaan kartu vielä ripeää tahtia. Lista antaa hyvää henkistä selkärankaa ja varmistaa sen, ettei mitään olennaista unohdu.

 

Toisen ääripään koin sitten kun olin jo kolmatta kertaa ajamassa hinauskonetta purjelentokilpailussa. Siellä otetaan koneista "kaikki irti" ja pyritään käyttämään niitä optimaalisella tavalla. Villein tapaus oli kun meitä oli kolme talikkoa tulossa reilun puolen minuutin sisään laskuun Räyskälän pienehkölle kanervikkopätkälle köysi perässä ja kaikki sovittiin sinne hienosti. Nämä ovat niitä tapauksia, jolloin listojen lukemisella ei ole minkäänlaista turvallisuusarvoa, vaan kaikki täytyy hallita ulkomuistista - koko kapasiteetti on käytettävä ilmatilan tarkkailuun ja mittareita seurataan vain sen verran ettei käyttörajoituksia ylitetä.

 

Niin - se raja löytyy sitten tietenkin jostakin näitten välimaastosta.

 

Muuten olen aika lailla Antti L:n kanssa samaa mieltä, että niitä törmäilijöitä ei kannata lupakirjan luokan mukaan luokitella. Tuloksissa ei juuri näytä olevan eroa lennettiin sitä konetta PPL:n vai UPL:n voimalla.

[Kimmo Huoviala 1]

 

Muuten olen aika lailla Antti L:n kanssa samaa mieltä, että niitä törmäilijöitä ei kannata lupakirjan luokan mukaan luokitella. Tuloksissa ei juuri näytä olevan eroa lennettiin sitä konetta PPL:n vai UPL:n voimalla.

 

Tuo on erittäin totta. Molempia on havaittu. Ja sitten vielä muut lupakirjaluokat; GPL, MGPL, PPL(H).

[Markku Hiedanpää 0]

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, tuskin se insinööri niitä landareita turhaan on keksinyt 

 

Vaatii vähemmän tehoa rullatessa 

[Timo Koski 143]

Muistan vuosia sitten tulleeni laskuun "by heart" Cessna 402:lla, ja siinäkin tuli lähestymisen aikana eteen jokin odottamaton häiriötekijä.  Loppuvetoa tehdessäni huomasin, että kylläpäs tämä kone vajoaakin syvään tällä kertaa.  Minkä jälkeen totesinkin että ei muuten vajoa.

 

Full power, flaps approach ja niin edelleen.  Läheltä piti.   Mutta opetus meni perille.  Lukekaahan niitä listoja.

Jos oikein ymmärsin niin oliko tellingit ylhäällä? Miten siinä ehtii enää tuossa vaiheessa mitään tekemään, kun on jotain vajaa metri maahan?

[Peter Lord 195]

Kiitos kysymästä, oikein ymmärsit. 

Kyllä siinä varmasti oli onnea ellei varjelusta matkassa tuolla kertaa. 

 

Mutta jos ja kun olet lentänyt vaikkapa tuhatkin tuntia tietyllä konetyypillä niin huomaat aika äkkiä, jos joku asia poikkeaa normaalista.  Kuten juuri siinä lopuvedossa.

 

BTW,

Meillä oli 80-luvulla Jyväskylässä käymässä eräs ruåtsalainen Piper Navajo. Kun se rullasi laskun jälkeen platalle, huomasin, että potkurin lavat olivat erikoisen näköiset; kärjet olivat taipuneet taaksepäin noin 5 cm matkalta lähes suoraan kulmaan.

 

Kysyin pilotilta, miksi hänellä oli niin kummalliset potkurit. Hän sanoi "Shhhh...." ja osoitti loittonevia matkustajia.  Matkustajien mentyä hän kertoi tulleensa ensin telineet sisällä laskuun ja huomanneensa tilanteen viime hetkellä.  Ylösveto onnistui melkein.  Potkurit raapaisivat asfalttia ja lavat taipuivat.  Hän teki sitten yhden laskukierroksen ja tuli uudelleen laskuun.  Siinä sitten huomasimme että Navajon rungon pohja-beaconin lasiKUPU oli rikki, mutta itse pyörivä lamppu oli vielä ehjä.  Jotta aka pienellä toleranssilla se ylösveto tehtiin.

 

Olenko muuten koskaan muistanut mainita, että niitä listoja kannattaa lukea?

 

Peter

 

 

[Juha Ritari 246]

Voisin vähän kuvittaa tuota Peterin kaskua. On suomalaiseenkin Navajoon kokeiltu sapelipotkureita. 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Ville Kokkonen 0]

Olen samoilla linjoilla Peterin kanssa. Harrastetoiminnassa listat kuuluvat myös lentämiseen, siitä ei pääse mihinkään. Tapoja on monia, toisilla on listat päässä ja toisilla paperilla. Se on ihan up yours kumpaa käyttää. Mutta omalla kohdalla kun pää on kuin laho kanto, se paperiversio toimii paremmin

 

OT:

Ja kiitos Peterille Siivet-lehden naurulihaskuntoutus-palstan pitämisestä

 

Ville

[Jaakko Kuusisto 3]

Onneksi Pekan Arrowista säilyi sentään toinen potkuri ehyenä.

[Pekka Nieminen 0]

Herrat Laukkanen, Koski ym. nimittelevät ja syyttelevät besserwisserit, vaikka en henkilökohtaisesti tunne teitä senkummemmin kuin ette tekään minua, olen kuitenkin pahoillani siitä että mielenrauhanne on selvästi järkkynyt

tämän maaliinlasku-laskuteline-episodin johdosta. Luonnollinen ja hyvin ymmärrettävä reaktio teidänkaltaisiltanne

monessa liemessä keitetyiltä ilmailun asiantuntijoilta ja supermiehiltä jotka ennättävät käydä tsekkilistatkin läpi

maaliinlaskun tehot pois vaiheessa, mikä Arrowilla kestää n. puoli minuuttia + - 5 sek. potkurityypistä riippuen.

Toivon että jotenkin selviätte tästäkin ja jaksatte taas uusin rinnoin keskittyä muiden lentäjien töppäilyihin.

Pekka Nieminen  OH-PTJ

 

[Antti Laukkanen 15]

Henkilökohtainen takaisinpahoitteluni turhan kärkkäistä mielipiteistä asiaa sen kummemmin tuntematta. Pohjimmainen tarkoitus ei ollut millään muotoa mennä henkilökohtaisuuksiin tai edes tähän keissiin, vaan kritisoida sitä tosiseikkaa, että tällä foorumilla saa aina haukkua kevytilmailijoita, mutta auta armias, kun jotakin tapahtuu kokeneille moottorilentäjille tai "sisäpiirin" ihmisille, saa joku virtuaaliturpaan oitis, jos uskaltaa mainitakaan asiasta. Tämä ketju kun kulki tuon ultralentoketjun kanssa ikään kuin rinnatusten, niin tuli vähän avauduttua se tausta-ajatuksena turhan kiivaasti - ja tavallaan väärään ketjuunkin.

 

Pohjimmainen asia taustalla, joka varmaan on löydettävissäkin, oli nimenomaan se, että vahinkoja ja virheitä sattuu itse kullekin, lupakirjaluokkaan katsomatta. Minä olen ainakin töpeksinyt ihan oman osani, ehkäpä en viimeistäkään kertaa, joten en mitenkään pyri asettumaan muiden yläpuolelle. Arrowilla maaliinlaskukin on jossain määrin tuttua puuhaa. Tosin sillä automaattitelineversiolla.

 

Anteeksipyyntöni joka tapauksessa.

 

-A-

[Jaakko Kuusisto 3]

Henkilökohtainen takaisinpahoitteluni turhan kärkkäistä mielipiteistä asiaa sen kummemmin tuntematta. Pohjimmainen tarkoitus ei ollut millään muotoa mennä henkilökohtaisuuksiin tai edes tähän keissiin, vaan kritisoida sitä tosiseikkaa, että tällä foorumilla saa aina haukkua kevytilmailijoita, mutta auta armias, kun jotakin tapahtuu kokeneille moottorilentäjille tai "sisäpiirin" ihmisille, saa joku virtuaaliturpaan oitis, jos uskaltaa mainitakaan asiasta. Tämä ketju kun kulki tuon ultralentoketjun kanssa ikään kuin rinnatusten, niin tuli vähän avauduttua se tausta-ajatuksena turhan kiivaasti - ja tavallaan väärään ketjuunkin.

 

Pohjimmainen asia taustalla, joka varmaan on löydettävissäkin, oli nimenomaan se, että vahinkoja ja virheitä sattuu itse kullekin, lupakirjaluokkaan katsomatta. Minä olen ainakin töpeksinyt ihan oman osani, ehkäpä en viimeistäkään kertaa, joten en mitenkään pyri asettumaan muiden yläpuolelle. Arrowilla maaliinlaskukin on jossain määrin tuttua puuhaa. Tosin sillä automaattitelineversiolla.

 

Anteeksipyyntöni joka tapauksessa.

 

-A-

 

Ihmeellistä vääntöä ja nenuhernettä tuossakin jutussa.

 

Jos ultrat tyrivät ( huomaa sana JOS  ) ei heitä saa neuvoa tai arvostella.

 

Jos ihan oikeat lentsikat tyrivät, syytetään ihan muista jutuista.

 

Onkohan nyt palikat ihan oikeissa laatikoissa   

 

jk. mitä hiiwattia nuo Ultrat tähän säikeeseen kuuluvat Niitä tippuu muutenkin ihan riittävän ripeään tahtiin 

 

Pekka, porukka ei ole näemmä tiedostanut, että olet vaihtanut  Grobin  Piiperiin 

[Antti Laukkanen 15]

Ei se ollut nenuhernettä, vaan julkinen anteeksipyyntö. Sen kohde kommentoikoon, jos siltä tuntuu...

 

-A-

[Markku Koivurova 367]

Joskus nuorena tuppasi naurattamaan kun joku laski purjekoneella mahalleen.

 

Sitten sain opetuksen. Olin saanut juuri tyypit PIK-20B.hen Jämillä kesällä -76. Ensimmäiseltä pidemmältä keikalta tullessani oli laskukierroksessa edellä kaksi muuta purjekonetta ja vastakkaisenpuoleisessa vielä yksi ja lisäksi hinausyhdistelmä oli lähdössä juuri liikkeelle lähtöpaikalta. Veivasin menetelmän mukaisesti myötätuuliosan alussa kierroksen laippoja (PIK-20.ssä ja PIK-20B.ssä oli veivillä käytettävät laipat). Tässä kohdassa olisi pitänyt ottaa myös teline ulos mutta jännittävän liikennetilanteen vuoksi tämä tietysti unohtui. Perusosalla veivasin toisen kierroksen laippoja ja kaartaessani loppuosalle, lisää laippoja veivatessani huomasin punahaalarisen miehen (Hämäläisen Heikin) juoksevan auton renkaan kanssa keskelle kynnystä (Jämillä ei ollut silloin maaradiota). Siinä hän sitten seisoi rengas pään päällä. Viesti kyllä valkeni aika nopeasti ja se mahalasku on vieläkin tekemättä.

 

Rullasin loppuvauhdilla kiitoradan sivuun ja jäin koneeseen istumaan. Istuin siellä varmaan kymmenen minuuttia ja häpesin. Vannoin, että minulla ei ikinä enää ole hauskaa kun joku laskee mahalleen.

 

Sen pituinen se.

 

PS. Termi ”työkuorma” tuli tutuksi.

 

[Joel Kajas 0]

...huomasin punahaalarisen miehen (Hämäläisen Heikin) juoksevan auton renkaan kanssa keskelle kynnystä (Jämillä ei ollut silloin maaradiota). Siinä hän sitten seisoi rengas pään päällä. Viesti kyllä valkeni aika nopeasti ja se mahalasku on vieläkin tekemättä.

 

Oli muuten punahaalarinen mies aikas hyvin tilanteen tasalla  Tuota voisi sanoa luovaksi ratkaisuksi!

 

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Se on myös joskus havaittu, että kun muistaa lentoonlähdön jälkeen ottaa telineet sisään, niin matkanopeus paranee jopa 20 solmua 

[Guest lattakierre]

Kuulemma tikkakoskellakin on lähipäivänä "säädetty" lapakulmia maatavasten, jos huhu pitää paikkansa niin hauska nähdä miten rakentavasti tätä tapausta täällä puidaan..vai meneekö taas hittuiluksi/viisasteluksi

Ps.ei ollut ultra eikä potkuri ns.maassasäädettävä

[Juha Lampi 282]

Aaa, NYThän mä vasta hokasin, mitä tarkoittaa "maassasäädettävä"

 

Ja tämän henkistyneen alkukevennyksen jälkeen: arvostan todella paljon, kun onnettomuuteen tai "tilanteeseen" joutunut pilotti reilusti kertoo, miten se tilanne oikein kehittyi ja miltä se tuntui. Olettehan kaikki lukeneet Leif Hamren nuortenkirjasta "Hyppää Petter" luvun Laivakello?

 

Koelentäjien muistolaatassa lukee: "Me lensimme, jotta te lentäisitte." Velvollisuutemme on myös antaa puheenvuoro niille, jotka kivulla ja kustannuksellaan ovat joutuneet "koelentäjiksi" ja nousseet kertomaan siitä meille: "Me mokasimme, jotta te ette mokaisi!"

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Kuten tuossa pari viestiä ylempänä vihjasin, niin kävi kerran takavuosina seuraavasti:

 

Lähdin yksin Aztecilla matkaan ja oikaisin/trimmasin vaakalentoon 1500 jalkaan kaupungin päällä matkalla Kaunian kautta ulos. Asettelin matkatehot ja lapakulmat ja ihmettelin siinä, että mikä on kun ei kiihdy. Yleensä kannattaa tarkistaa heti, että tehovipujen ympärillä olevat heebelit ovat niissä asennoissa mitä pitääkin. Selvisi siis yhdellä vilkaisulla, että olin unohtanut ottaa telineet sisään. Vipu ylös ja kummasti kiihtyi.

 

Omaksi onnekseni olen onnistunut tekemään vain sellaisia käpyjä, mistä ei ole aiheutunut vahinkoa hengelle eikä omaisuudelle. Mutta koko ajan pitää olla valppaana, koska kenelle tahansa voi sattua jotakin.

[Jouni Laukkanen 65]

Herrat Laukkanen, Koski ym. nimittelevät ja syyttelevät besserwisserit, vaikka en henkilökohtaisesti tunne teitä senkummemmin kuin ette tekään minua, olen kuitenkin pahoillani siitä että mielenrauhanne on selvästi järkkynyt

tämän maaliinlasku-laskuteline-episodin johdosta. Luonnollinen ja hyvin ymmärrettävä reaktio teidänkaltaisiltanne

monessa liemessä keitetyiltä ilmailun asiantuntijoilta ja supermiehiltä jotka ennättävät käydä tsekkilistatkin läpi

maaliinlaskun tehot pois vaiheessa, mikä Arrowilla kestää n. puoli minuuttia + - 5 sek. potkurityypistä riippuen.

Toivon että jotenkin selviätte tästäkin ja jaksatte taas uusin rinnoin keskittyä muiden lentäjien töppäilyihin.

Pekka Nieminen  OH-PTJ

 

 

Noh, noh... Koska tuossa oli monikossa tuo Laukkanen, niin varmaan sillä tarkoitettiin myös minua. Ei tässä ole suinkaan tarkoitus arvostella Sinun toimintaasi, vaan keskustella siitä miten ja missä niitä listoja käyttää ja ehkä siitä missä vaiheessa paperilistojen lukeminen muuttuu vaaralliseksi.

 

Minulla ei ole mitään syytä arvostella Sinun toimintaasi jo pelkästään sen takia, että olen saanut itsekin rikottua koneita ja tod.näk. vielä hölmömmällä tavalla. Yleensäkin ajattelen, että kuulun enää vain säkällä siihen kastiin, joka ei ole unohtanut telineitä sisälle. Itseasiassa olen niin kankea, etten pakkolaskuharjoituksissa Arrowilla edes kykene käyttämään listoja vaikka haluaisinkin. Mutta niin se vaan on, että tekevälle sattuu. Mitään ei sattuis jos ei tekis.

[Hannu Niemi 1]

Se on myös joskus havaittu, että kun muistaa lentoonlähdön jälkeen ottaa telineet sisään, niin matkanopeus paranee jopa 20 solmua 

 

Tuostakin on käänteistä kokemusta. Kerran lähdin ajamaan puljaa takaa kiireellä ja menin ensimmäisen 50 km keskinopeudella126km/h ja silloin vasta huomasin, että teline oli unohtunut ulos. Otin sen sisään ja olin 10 minuutin päästä 300 metrissä taistelemassa ilnmassapysymisestä (selvisin sentään)

 

t. hannu

[Markku Koivurova 367]

Tuostakin on käänteistä kokemusta. Kerran lähdin ajamaan puljaa takaa kiireellä ja menin ensimmäisen 50 km keskinopeudella126km/h ja silloin vasta huomasin, että teline oli unohtunut ulos. Otin sen sisään ja olin 10 minuutin päästä 300 metrissä taistelemassa ilnmassapysymisestä (selvisin sentään)

 

t. hannu

 

On sattunut joskus niinkin, että tehtävä ajetaan teline ulkona ja laskuun tullessa se vedetään sisään.