Vanhoina HYVINÄ aikoina...

[Esa Lehtismäki 0]

Eivät herrat (jotka siis hyötyvät tästä kaikesta kuten ennenkin) kuitenkaan mihinkään ole kadonneet. Niitä vain ei enää löydä osakekapitaalin valtavan hajonnan joukosta. Monet voivat olla ja todennäköisesti ovatkin aivan muissa maissa.

 

Pösöt eivät ole kadonneet, mutta herrat ovat. Minäkin olen oikein insinööri, eikä silti yksikään mummo ole väistänyt ojan pohjalle kumartelemaan, kun minä olen tullut vastaan. Herra on semmoinen, jonka edessä otetaan lakki päästä ja katsotaan totisena lattiaan. Ei sellaisia ole. Paitsi tietty varusmiesalikersantti.

 

"Työväenpuolue" SDP oli tuolloin oppositiossa. Peruuttiko se kannattajiaan vastaan suunnatut uudistukset päästyään Lipposen johdolla taas valtaan 90-luvulla? Ei suinkaan, vaan jatkoi aivan samaa politiikkaa. Siis on kyseenalaista ajaako tämäkään "vasemmistopuolue" työväen etuja. Kommunisteja ei (käytännössä) enää ole ja SKDL:n perillisestä Vasemmistoliitosta on tullut eräänlainen "umpisuoli" SDP:n kyljessä.  Joten kuka enää ajaa tavallisen ihmisen asiaa? Vihreätkö? Heh heh... Nehän ovat hylänneet jo omat "vihreät arvonsakin" päästyään hallitusvastuuseeen.

 

Kaikki tolkun puolueet pyrkivät toimimaan niin kuin näyttäisi kokonaisuuden kannalta parhaalta, ja siksi erot ovat pieniä. Populistipuolueet tietenkin pitävät suurta ääntä, mutta muistanemme, mitä SMP:lle tapahtui, kun pääsivät hallitukseen. On kuitenkin aivan väärin sanoa, että Kokoomus ja SDP ovat samanlaisia. Kokoomus pyrkii tuloerojen suurentamiseen, demarit tuloerojen pienentämiseen. Heinäluomako se oli kun sanoi, että elämme markkinataloudessa, mutta emme halua elää markkinayhteiskunnassa. Se mielestäni kiteyttää asian aika hyvin.

[Jussi Aaltonen 0]

Opiskelu amerikkalaisessa huippuyliopistossa maksaa hunajaa - and then some. Sinne pääsee vain kahdella eri tavalla. 1) On rahaa ja osaa riittävästi 2) OSAA todella hyvin, VAIKKA ei olisikaan varoja. Keräämällä VARAKKAILTA riittävästi yli tuotantokustannusten, voidaan sponsoroida todellisia osaajia, joilla varoja ei ole. HÄTÄHUUTO! Miten käy keskinkertaisen ja keskinkertaisesti varakkaan. No, hänelle käy - keskinkertaisesti.

 

Yliopistojen "menestystä" voidaan mitata vaikkapa tuotettujen tohtorinväitöskirjojen määrällä ja tasolla. ELLEI niitä hyviä (köyhiä) päästeetäisi sisään, tulos heikkenisi.

 

Amerikkalaisten "huippuyliopistojen" ihannointi ampuu lievästi ilmaistuna ylitse Suomessa... menee osaksi kansallisen alemmuuskompleksimme piikkiin, osittain johtunee siitä että meidän päättäjämme (sekä myös me kansalaiset) haluavat uskoa amerikkailaisten "huippuyliopistojen" myyntimiesten puheet sen kummemmin pureksimatta.

 

Toisaalta onhan innovaatioyliopistokin saatu myytyä meidän päättäjillimme, ei siis ihme että he nielevät myös ulkomaisen yliopistomarkkinointihypen.

 

Todellisuudessa USAssa asiat ovat jopa huonommin kuin meillä, keskiverto valkoinen amerikkailainen on heikossa asemassa riippumatta kyvyistään ja tulee vähemmistöjen, ulkolaisten, urheilijoiden tai rahan jyräämäksi. En varmasti ole ainoa, joka joutuu työskentelemään amerikkailaisten kanssa, joka on joskus ihmetellyt sitä miksi amerikassa tyydytään amerikan insinöörin tasoon (BSc), vaikka selkeä tilaus olisi korkeammalle koulutukselle (MSc tai PhD). Korkeammalla koulutustasolla valtaväestön (valkoiset ja mustat) ja syntyperäisten amerikkailaisten määrä on huomattavan vähäinen. Varsinkin perinteisen tekniikan alueilla (esimerkiksi lentokoneet) tilanne on melko surkea.

 

Itselleni oli melkoinen järkytys todeta millä tasolla amerikkailaisessa "huippuyliopistossa" mennään sikäläisessa "Graduate schoolissa" (BSc -> MSc). Vaikka suomalaisen Ins (AMK):n ja amerikan insinöörin tietojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla niin rohkenen epäillä että monikaan Tampereen Tekun lentokoneinsinöörilinjan suorittaneista ei löydä juurikaan uutta asiaa MIT:n lentokonetekniikan graduate schoolin oppimateriaaleista... ja jokainen Otaniemestä valmistunut lentokone DI hallitsee asiat huomattavasti syvemmin mitä MIT:ssä vaaditaan samalla tasolla. Mikäli joku haluaa itse perehtyä tasoon niin MIT:n opintomateriaaleja löytyy netistä ja minulta löytyy lisää.

 

Teknillisen yliopistokoulutuksen taso mitataan valmistuneiden työllistymisellä ja teollisuusrahotteisen tutkimuksen määrällä. Väitöskirjojen määrä on täysin väärä mittari, jota on aivan liian helppo manipuloida ja joka on aivan liian herkkä yliopistopolitiikalle. Tällä hetkelläkin tilanne on jo se että maailmassa on aivan liikaa liian nuoria ja kokemattomia tohtoreita... muutamassa vuodessa tehtailtu jatkotutkinto on hukkaanheitettyä aikaa, saman ajan olisi voinut tehdä oikeita töitä teollisuudessa ja hankkia käytännön kokemusta, joka usein on se todellinen peruskurssi omaan pääaineeseen.

 

Meillä suomessa on koulutus ja tutkimus yliopistoilla pääosin erittäin hyvin hanskassa, mutta ikävä kyllä opetusministeriöllä ja poliittisilla päättäjillä taas ei.

[Boris Grahn 0]

Sopii minun puolesta mitata osaamista vaikka Nobeleilla. Tekniikkalajeissa on Suomeen tähän mennessä sattunut YKSI.

 

Jos meidän keskinkertaisuutemme ovat hieman parempia kuin jonkin toisen maan keskinkertaisuudet, se ei ratkaise mitään. Jos joku huippu onnistuu innovoimaan jotakin todella huippua, jota saa kaupaksi muuallakin, ehkä niille keskinkertaisuuksillekin sitten löytyy hommia.

 

Ennen keskinkertainen laivojen rakentaja sai rustatuksi kuivalastialuksen tai tankkerin. Niitä vain alkoi saada paljon edullisemmin Japanista ja nyttemmin Koreasta. Jonkun piti keksiä vähän monimutkaisempia aluksia, joita on onnistuttu saamaan jonkin verran kaupaksikin.

 

Paljon naureskeltiin aikanaan venäläisillekin insinööreille, jotka olivat suomalaisen teknikon tasoisia, mutta kyllä naapuristakin ihan hyviä huippuosaajia on aina löytynyt.

[Pekka Holopainen 98]

...

Tuo ruuan ostaminen suoraan tuottajalta ei ehkä taas ole ekologisesti kovinkaan hyvä ratkaisu. Lyhyt kävelymatka lähikauppaan saastuttaa huomattavasti vähemmän, kuin ajomatka maaseudulle "lähitilalle". Lihan teurastusta ainakin säädellään lailla, joten se voisi myös rajoittaa lihatuotteet pois suoramyynnistä.

 

Espanialaisen lentotomaatin sijaan saa toki aina ostaa sitä kotimaista, vaikka se yleensä maksaakin tuplaten siihen tuontitomaattiin verrattuna. Se kotimainen ei ehkä ole ihan lähitilalta, mutta kuitenkin lähempää kuin tuontitomaatti.

...

 

Voi olla hyvinkin lähellä aika, jolloin omalla autolla ei enää ajella pitkiäkään matkoja. Siihen saatetaan päätyä jopa ihan "vapaan valinnan" kautta, jos polttoaineen hinta jatkaa tällaista nousua. Pärjättiinhän 50-luvulla ja sitä ennen ilman henkilöautoja. Miksei pärjättäisi nytkin? Hevosia ja muita vähemmän saastuttavia kulkupelejä vain peliin. Olen muutenkin ihmetellyt, että helvettiinkö sillä ihmisellä sellainen kiire oikein on? Ehtiihän sitä vähemmälläkin hopulla. En minä pidä fast foodistakaan. 

 

Pekka

 

 

[Joel Kajas 0]

 

 

Voi olla hyvinkin lähellä aika, jolloin omalla autolla ei enää ajella pitkiäkään matkoja. Siihen saatetaan päätyä jopa ihan "vapaan valinnan" kautta, jos polttoaineen hinta jatkaa tällaista nousua.

 

Pärjättiinhän 50-luvulla ja sitä ennen ilman henkilöautoja. Miksei pärjättäisi nytkin?.

 

Pekka

 

Moottoripyörävalmistajat ovat tuon huomanneet ja ne aikovat tulevaisuudessa tarjota lisää malleja, joista olisi ehkä tavalliselle sukankuluttajalle auton korvaajaksi. Näinhän se oli vanhoina hyvinä aikoina, halvempi ja vähemmän kuluttava kaksipyöräinen oli koko kansan kulkupeli. Nykyään lähinnä harrastajat ajavat prätkillä ja lisäksi on vielä auto.

 

Ainakin Suomea lämpimämmissä maissa voisi hyvinkin korvata auton moottoripyörällä. Itse siirryin kesäajaksi moottoripyörän sarviin ikään kuin sattuman kautta. Mukavaa on ollut ja bensaa palaa paljon vähemmän kuin kotilolla ajaessa. Kyllä sillä onnistuu ihan hyötyajotkin, hupiajelun ohella

[Jussi Aaltonen 0]

Jos meidän keskinkertaisuutemme ovat hieman parempia kuin jonkin toisen maan keskinkertaisuudet, se ei ratkaise mitään. Jos joku huippu onnistuu innovoimaan jotakin todella huippua, jota saa kaupaksi muuallakin, ehkä niille keskinkertaisuuksillekin sitten löytyy hommia.

 

Enpä nyt oikein ymmärrä mihin tällä viitataan, mutta pistän jutun kansallisen alemmuuskompleksin piikkiin.

 

Olemme n. viisimiljoonainen kansa, USA taas on n. 300-miljoonainen kansa. Vaikka arvostankin keskiverto pohjoiseurooppalaiset älynlahjat huomattavan korkealle verrattuna pohjoisamerikkailaisiin niin en kuitenkaan pysty näkemään miten olisi mahdollista että täällä voitaisiin tuottaa vastaava määrä kaupallistettavia innovaatioita kuin USA:ssa. Toisaalta taas Japani, jonka väkiluku on n. 35% USA:n väkiluvusta tuottaa kaupallistettavia innovaatioita enemmän kuin USA. Jos Suomi pääsisi kaupallistettavissa innovaatioissa per capita samoihin lukuhin kuin Japani meillä menisi todella hyvin, mutta olisimme silti lukumäärällisesti paljon isompien kansakuntien takana.

 

Toisin kuin yleisesti halutaan kuvitella meillä tehdään huippuinnovaatioita, huipputuotteita ja huippututkimusta. Ikävä kyllä niitä ei tehdä kovinkaan mediaseksikkäillä aloilla, mikä taas johtaa siihen että niistä tiedetään kovin vähän ja yhteiskunnan rahoitus tuppaa siten ohjautumaan väärin. Vaikka on kiva hehkutella Nokian markkinaosuuksilla ja erinäköisellä uusmediahömpällä niin Suomi lepää kuitenkin paljon perinteisemmän teollisuuden varassa ja sieltä löytyvät myös huippuosaaminen, -tutkimus ja -tuotteet.

 

Jokaisella meidän teknillisistä yliopistoista on nimetyt keihäänkärkitutkimusalueet, jotka ovat oikeasti kansainvälistä huipputasoa. Alueet eivät ole mediaseksikkäitä, ne ovat niitä alueita, joilla olemme hyviä, eivät alueita joilla olisi kiva olla hyvä. Populaarimedian kautta välittyy sangen värittynyt kuva meidän vahvuuksistamme... Nokian kännykkä saa palstatilaa, se on olevinaan huipputuote, vaikka onkin vain monta kertaa lämmiteltyä lekatekniikkaa... toisaalta taas Vaisalan anturi pääsee hyvällä tuurilla pikku-uutiseen, Ponssen metsäkoneesta on juttu korkeintaan Koneviestissä, Ruukin huipputeräksestä ei kerro kukaan... ja kaikki jäljemmät edustavat ehdotonta huipputeknologiaa kansainvälisellä tasolla ja sisältävät läjäpäin kaupallistettuja rahaa tahkoavia innovaatioita.

 

Jos ajatellaan esimerkiksi TTY:n viime vuosina populaarimedian uutiskynnyksen ylittäneitä tutkimustuloksia niin melkoista höttöä media kansalle tarjoilee.... kerrotaan diplomityöstä, joka varsin hatarin perustein arvio autojen elinkaariympäristökuormitusta, sumuseinästä yms... todellisesta huippututkimuksesta tarinaa on kovin vähän. Semiammattilehdistö (T&T yms) muistaa aika-ajoin uutisoida jotakin oleellistakin, mutta se saavuttaa kuitenkin varsin vähän sellaisia lukijoita, jotka eivät jo ennestään olisi hajulla asioista.

[Boris Grahn 0]

Enpä nyt oikein ymmärrä mihin tällä viitataan, mutta pistän jutun kansallisen alemmuuskompleksin piikkiin.

 

Olemme n. viisimiljoonainen kansa, USA taas on n. 300-miljoonainen kansa. Vaikka arvostankin keskiverto pohjoiseurooppalaiset älynlahjat huomattavan korkealle verrattuna pohjoisamerikkailaisiin niin en kuitenkaan pysty näkemään miten olisi mahdollista että täällä voitaisiin tuottaa vastaava määrä kaupallistettavia innovaatioita kuin USA:ssa. Toisaalta taas Japani, jonka väkiluku on n. 35% USA:n väkiluvusta tuottaa kaupallistettavia innovaatioita enemmän kuin USA. Jos Suomi pääsisi kaupallistettavissa innovaatioissa per capita samoihin lukuhin kuin Japani meillä menisi todella hyvin, mutta olisimme silti lukumäärällisesti paljon isompien kansakuntien takana.

 

Älynlahjoissa ei ole suurtakaan eroa. Koulutuksessa ja sen painopisteissä on eroa.

 

Isossa massassa huippuja tietenkin syntyy todennäköisesti enemmän - lukumääräisesti ja jo ihan "painollaan".

 

Japanissa on hyvinkin tarkasti tiedossa NE koulut, joissa on parhaat opettajat ja siksi suurin tunku. Vain kaikkein parhaat pääsevät niihin. Veikkaanpa, että Japanissa niitä huippuinnovaatioita eivät niinkään tuota jotkut "mutasarjakoulun" vesat, vaan juuri ja enimmäkseen noiden huippukoulujen kasvatit.

 

Suomessa on oikeudenmukaisuuden, demokratian nimissä ja ties millä muilla tekosyillä alennettu rimaa tietoisesti niin, että mahdollisimman moni "pärjäisi". Siinä on helposti vaarana se, että parempaan vauhtiin pystyvä turhautuu ja saattaa mennä jopa piloille. Näin pienellä maalla ei pitäisi olla varaa heittää kykyjään pois - mistään syystä eikä etenkään millään tekosyyllä.

 

Kun niitä huippuja muutenkin on vähän, juuri ne pitäisi pystyä löytämään ja tuunata timanteiksi - aikaa, vaivaa ja kustannuksia säästämättä.

[Pekka Holopainen 98]

...

JOS kaikki maksaisivat saman prosentin veroa kaikista tuloistaan - olkoonpa palkkaa tai pääomatuloa - homma olisi heti hanskassa ja joukko verosatraappeja joutuisi etsimään OIKEITA töitä. Arvonlisäverokin on täysin keinotekoinen ja keksitty, joten joutaisi poistaa sekin - kaikesta. Säätämällä YHTÄ veroprosenttia, valtio saisi ihan ilman isoa byrokratiaa ja joukkoa turhia juristeja haluamansa.

...

 

Ajatus on yksinkertainen ja kaiketi sitä siksi yksinkertaisille tarjoillaankin.  Valitettavasti se ei käytännössä toimi - siis oikeudenmukaisesti. Siksi sitä ei lie otettukaan käyttöön, vaikka tokihan se rikkaille sopisi. Se voisi toimia, jos mitään muita veroja ei kerättäisi, mutta nykyisellään tämä ainakin Suomessa tarkoittaisi verotulojen romahdusta, joka olisi useimpien kannalta katastrofi.

 

Kyllä se vain on niin, että demokratiassa tarvitaan tulonsiirtoja. On pelkästään oikeus ja kohtuus, että rikkaat osallistuvat yhteiskunnan ylläpitoon suuremmalla osuudella kuin köyhät. Hehän eniten yhteiskunnasta (rahallisesti) hyötyvätkin.

 

Pieni yksinkertainen ja yksinkertaistettu esimerkki siitä miksi tasavero ei toimi köyhempien osalta.

 

Olettakaamme, että kaikki maksaisivat vaikkapa 28% veroa tuloistaan eli sen saman, joka nyt maksetaan jopa 100 miljoonan pääomatuloista (minä maksan paljon enemmän suht. pienestä palkkatulostani). Köyhälle jäisi siis kuten rikkaallekin 72% tuloista muuhun käyttöön.

 

Köyhällä se kaikki ja keskituloisellakin (mediaani ei keskiarvo, joka valehtelee) suurin osa siitä menisi takaisin kulutukseen. Kun otetaan huomioon korkea al-veroprosentti ja muut veroluonteiset maksut, nouseekin köyhän kokonaisveroprosentti jonnekin sinne missä rikkaiden oli vielä Kekkosen aikaan.

 

Tosirikkaan kokonaisveroprosentti taas säilyisi edelleen lähellä tuota 28% koska ei hän pysty esimerkiksi syömään läheskään tulojensa suhteessa köyhää enemmän ja nuo kaikki veroluonteiset maksut ovat hänen tuloihinsa nähden yksi kärpäsen paska Saharassa. Lisäksi tulonsiirrot rikkailta köyhille, jotka ennen tasasivat tulonjakoa jäisivät tässä järjestelmässä puuttumaan. Kovin epäoikeudenmukaiselta minusta vaikuttaa.

 

Oikeudenmukainen verotus on sellainen, että lopullinen toteutunut kokonaisveroprosentti (siis myös kulutuksen jälkeen huomioituna) on sama. Se olisi oikeudenmukainen tasavero. Tämähän meillä ennenvanhaan jo suunnilleen olikin voimassa, kun meillä vielä oli tulonsiirtoja. Nykyisin ne ovat rajusti vähentyneet ja käytännössä jo miltei olemme tasaverossa.

 

Pekka

 

[Jukka Siirilä 80]

Lihan teollisen marinoinnin ideahan on saada suola- ja tätä kautta vesipitoisuus nousemaan, jolloin tuotteen paino nousee. Lisäksi se marinadiksi kutsuttu liemi voidaan myydä samalla kilohinnalla kuin itse tuote, nehän punnitaan samalla kertaa. Kaiken lisäksi nuo valmiiksi marinoidut ovat toisinaan vielä suolaamalla suolattuja, ts. niihin on työnnetty ruiskulla suolavettä. Paljonko haluat maksaa suolavedestä/kilo?

 

Ööh... eiköhän se marinadikin kuulu siihen itse tuotteeseen? Tuote tässä tapauksessa lienee kuitenkin se marinoitu liha. Marinoimatontakin on ihan hyvin saatavilla jos haluaa itse värkätä.

[Elias Nemlander 0]

Vanhoina HYVINÄ aikoina... Postailin screenshotteja, sekä muita kaiken maailman juttuja.

 

Toisin sanottuna kiinnostus lopahti, jonka jälkeen tunnus oli poistettu kun tulin takaisin

[Joel Kajas 0]

No joo, suolavesi tai marinadi voi toki kuulua tuotteeseen, ihan miten sen haluaa ajatella. Mutta sitä marinoimatonta voi olla joskus jopa vaikeaa saada. Marinoitua grillilihaa on moninkertainen valikoima verrattuna tuoreisiin. Usein se on kalliimpaa kuin nuo marinoidut. T-luupihviä ei saa oikein mistään. Edes entrecote-pihviä ei välttämättä löydy kaiken maailman salmiakkipossujen seasta. Maustamattomat broilerinkoivet ovat säännönmukaisesti joko loppu ja/tai kalliimpia kuin marinoidut.

[Pekka Holopainen 98]

...

Suomeen on saatu, PISA-tutkimusten mukaan, hyvä ja hieno koululaitos! 

 

Ongelma on vain se, että PISA-tutkimusta EI voi syödä, eikä se ainakaan suoraan kasvata edes kansantuloa.

...

 

Tutkimuksen tulokset ovat usein sellaisia kuten tutkimuksessa halutaankin. Tämä koskee nimenomaan "ihmistieteellisiä tutkimuksia". Suokaa kaikki humanistit tämä anteeksi luonnontieteiden piirissä työskentelevälle. Esiintyyhän sitä luonnontieteissäkin, mutta silloin puhutaankin suoraan huijaamisesta.

 

PISA tutkimus antaa suomalaisille hyvän arvosanan siksi, että se mittaa niitä asioita, missä suomalaiset ovat hyviä. Siinä ei esimerkiksi tutkita tarkemmin matematiikan osaamista, jossa emme ole hyviä. Tästä ovat kaikki matematiikan opettajat yksimielisiä peruskoulusta yliopistoon. Matematiikan oppimisessa on jotain vialla. Vielä yliopistoissa opiskellaan/kerrataan niitä asioita, jotka olisi pitänyt opetella jo lukioissa.

 

PISAn tulos kertoo myös sen, että meillä on hyvin tasa-arvoinen koululaitos edelleen kumma kyllä, kun ottaa huomioon miten paljon siltä on laman aikana ja jälkeen leikattu. Meillä ei ole juuri lainkaan ns. koulupudokkaita, jotka suurissa "kilpailijamaissa" ovat suuri ongelma ja koulujen taso on vieläkin lähellä toisiaan sijaintipaikasta riippumatta. Meillä panostetaan heikosti menestyvien ja moniongelmaisten pitämiseen yhteiskuntakelpoisina. Se on kallista, mutta se kannattaa ajan mittaan.

 

Ilmeisesti tämä ärsyttää joitakin, koska meilläkin on jo alettu koulujen ranking-listojen teko kuten myös opettajien palkkauksen eriyttäminen ja koulujen budjetteja on jo karsittu pitkään kuten mainitsin. Toisaalta meiltä puuttuvat myös huiput, mutta PISA ei taaskaan mittaa niinkään niitä kuin keskimääräistä osaamista.

 

Pekka

 

[Pekka Holopainen 98]

...

Systeemi siis pyrkii etsimään huiput - ei kannustamaan keskinkertaisuuteen. MEILLÄ kateudesta, luokkaristiriidoista jne. johtuen luotiin yleinen ja yhtäläinen koulujärjestelmä, jonka TARKOITUS oli antaa tasapuoliset mahdollisuudet sorvarin ja vuorineuvoksen lapselle. Todellisuudessa alennettiin rimaa niin, että "kaikki pärjäävät". Innovatiivista... :'(

 

Meillä on Suomessa vain jokunen LÄHES eliittikoulu - SYK, Norssi, Lärkan ja yllättävän usein myös Ranskalainen koulu, joka ei kovin kovalla kädellää peruskarsi, mutta pärjää silti vuodesta toiseen hyvin.

 

Tuhannen taalan kysymys, joka itse asiassa onkin MILJARDIEN eurojen kysymys:

 

Kannattaako tasapäistää? Pitääkö resurssoida kouluavustajiin? Mennäänkö maan, vai maahanmuuttajan ehdoilla?

 

JOS huippuosaajat saadaan huippukouluun ja huippuopettajien hoteisiin - EHKÄ saadaan jokunen huippu.

...

 

Olen osittain samaa mieltä. Peruskoulussa oli ehdottomasti hyvää se, että se lopetti taloudellisiin mahdollisuuksiin perustuvan eriarvoisuuden. Olen itse saanut tämän kokea konkreettisesti, kun opiskeluaikoina olin äitini sijaisena kansakoulun yläluokilla, jonne joutuivat paitsi tyhmät niin myös kaikki ne, joiden vanhemmilla ei yksinkertaisesti ollut varaa kustantaa fiksuja lapsiaan kouluun. Se oli todellista yhteiskunnan varojen tuhlausta. Hyvä että siitä päästiin peruskoulun myötä.

 

Valitettavasti nuo ajat näyttäisivät olevan palaamassa. Yhä useammin varallisuus Suomessakin määrää sen kenellä on varaa opiskella - kenellä ei. Paha juttu.

 

Huonoa peruskoulussa on kuten sanot tietynlainen "tasapäistäminen", mutta siitä saa syyttää yksinomaan poliitikkoja. Minusta ei ole esimerkiksi mitään järkeä tuhlata pieniä resursseja siihen, että jokainen pohjoiskarjalalainenkin juntti yritetään väkisin opettaa puhumaan vaikkapa Ruotsin kieltä. Täällä ei ole koskaan ollut ruotsinkielisiä asukkaita (Joensuun yliopistossa on muutama työntekijä ja ehkä opiskelija), ei ole eikä varmaan tule olemaankaan. Sitä ruotsia ei tarvitse täällä mihinkään. Sen sijaan pyhä valtiovalta estää sen tilalla opiskelemasta vaikka venäjää, jonka osaajien tarve täällä on huutava. Koska ruotsi vie kaikki resurssit, ei venäjän ryhmiä voi perustaa edes valinnaisaineena.

 

Minun puolestani meillä voisi ihan hyvin olla vaikka vanhan oppikoulun kaltainen koulu, johon on pääsykokeet kunhan taataan se, että kenenkään ei tarvitse jäädä siitä pois varojen puutteessa. Toisaalta kaikille pitäisi kuitenkin pyrkiä takaamaan riittävä yleissivistys. Monesti unohdetaan, että se on nimenomaan peruskoulun (ja vielä lukionkin) tehtävä - ei suinkaan minkään alan ammattilaisten kouluttaminen, vaan perussivistyksen ja jatko-opinnoissa vaadittavien valmiuksien antaminen.

 

Erillisiä huippukouluja ja huippuopettajia niihin en kuitenkaan kannata. Kaikkialla missä sellainen järjestelmä on ollut voimassa se on johtanut hyvin selkeään eriarvoistumiseen ja useimmiten juuri taloudellisten syiden takia. Meillä on jo huipuille mahdollista suunnata peruskoulun jälkeen joillekin alueille erikoistuneisiin oppilaitoksiin. Esimerkiksi matematiikassa ja muissa luonnontieteissä näitä lukioita on. Tätä tietä voitaisiin kehittää nykyjärjestelmän sisällä. Pitää muistaa, että todellisia huippuja on aina hyvin vähän. Nuo huippukoulut antavat ansiotonta gloriaa sellaisillekin, joille ei siihen oikeastaan ole ansioita - muita kuin isäpapan paksu kukkaro.

 

Pekka

 

[Jussi Aaltonen 0]

PISA tutkimus antaa suomalaisille hyvän arvosanan siksi, että se mittaa niitä asioita, missä suomalaiset ovat hyviä. Siinä ei esimerkiksi tutkita tarkemmin matematiikan osaamista, jossa emme ole hyviä. Tästä ovat kaikki matematiikan opettajat yksimielisiä peruskoulusta yliopistoon. Matematiikan oppimisessa on jotain vialla. Vielä yliopistoissa opiskellaan/kerrataan niitä asioita, jotka olisi pitänyt opetella jo lukioissa.

 

Ei voi puhua pelkästään matematiikan oppimisesta vaan pitäisi puhua yleisemmin matemaattisten aineiden oppimisesta. Väittäisin että suurin munaus on ollut tasokurssien poistaminen yläasteelta ja se heijastuu tason laskuna läpi koko koululaitoksen. Tosin tietoni siitä mitä yläasteilla ja lukioissa nykyään tapahtuu perustuu toisenkäden tietoon, mutta yliopisto-opetuksesta ja opiskelijamateriaalista minulla on varsin hyvä kuva, kiitos virkaan sisältyvän opetusvelvollisuuden.

 

Yliopistoissa kurssien vaatimustasossa on tapahtunut selkeää silmiinpistävää laskua jo sinä aikana mitä minun oman opiskeluni alkuajoista on (parikymmentä vuotta). Se mitä vanhempi, 70-80-luvuilla opiskellut, kaarti on kertonut antaa ymmärtää että vaatimustaso on laskenut kokoajan kuin lehmänhäntä. Yksi syy on sisäänottomäärien jatkuva kasvu ja rahoituksen sitominen valmistuvien määrään ja toisaalta myös se että opetushenkilökunnan määrä ei kasva suhteessa sisäänottomäärään. Myöskään rahoitus ei kasva suhteessa sisäänottomäärään vaan takaisinkytkentä valmistuvien määrästä rahoitukseen toimii vain negatiivisesti: Vähemmän valmistuvia - paljon vähemmän rahaa, enemmän valmistuvia - vähän vähemmän rahaa. Opetuksesta on yliopistoissa muodostunut pakkopulla, jota on hoidettava vasemmalla kädellä samalla kun yritetään tehdä tiedettä, jonka tekemisestä raha tulee. Suomalaisissa yliopistoissa on hyvin vähän henkilökuntaa, jonka päätehtävä olisi opetus, valtaosalla meistä virkaan sisältyy opetusvelvollisuus 2h/vko... käytännössä opetus sekä diplomi- ja kanditöiden ohjaus eivät mahdu tuohon ja sen lisäksi varsinaista työtä josta raha virtaa taloon sisään pitäisi ehtiä tekemään 37.5 h/vko... joten ei ihme jos opetuksen laatu kärsii. Uskoisin että peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa jne tilanne on jokseenkin sama... aika per oppilas ei yksinkertaisesti riitä siihen että oppi saataisiin taottua otsaluuhun.

 

Meillä panostetaan heikosti menestyvien ja moniongelmaisten pitämiseen yhteiskuntakelpoisina. Se on kallista, mutta se kannattaa ajan mittaan.

 

Samaa mieltä... heikkohin ja moniongelmaisiin on kuitenkin huomattavasti halvempi panostaa lapsena kuin aikuisena ja toisaalta koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta on melko oleellista että heidät saadaan mahdollisimman toimiviksi kansalaisiksi.

 

Toisaalta meiltä puuttuvat myös huiput, mutta PISA ei taaskaan mittaa niinkään niitä kuin keskimääräistä osaamista.

 

Minä kun olen sitä mieltä että meiltä ei puutu huippuja, kyllä niitä on, mutta niiden toimintaedellytykset rapistuvat kokoajan ja ennenpitkää niitä ei ole. Nykysuuntauksella taas luodaan keinotekoisia huippuja, jotka perustuvat lähinnä oppilaitosten luomaan markkinointihypeen ja kantavat vain hetkellisesti... pudotukset tulevat olemaan kovia.

 

Matemaattisten aineiden osaamisesta vielä sen verran että minulla töissä pöytälaatikossa 30-luvun laskentokirjasta kopioidut yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskutaulukot, jaan niitä teekkareille tarvittaessa

 

[Esa Lehtismäki 0]

Huonoa peruskoulussa on kuten sanot tietynlainen "tasapäistäminen", mutta siitä saa syyttää yksinomaan poliitikkoja. Minusta ei ole esimerkiksi mitään järkeä tuhlata pieniä resursseja siihen, että jokainen pohjoiskarjalalainenkin juntti yritetään väkisin opettaa puhumaan vaikkapa Ruotsin kieltä.

...

Minun puolestani meillä voisi ihan hyvin olla vaikka vanhan oppikoulun kaltainen koulu, johon on pääsykokeet kunhan taataan se, että kenenkään ei tarvitse jäädä siitä pois varojen puutteessa. Toisaalta kaikille pitäisi kuitenkin pyrkiä takaamaan riittävä yleissivistys. Monesti unohdetaan, että se on nimenomaan peruskoulun (ja vielä lukionkin) tehtävä - ei suinkaan minkään alan ammattilaisten kouluttaminen, vaan perussivistyksen ja jatko-opinnoissa vaadittavien valmiuksien antaminen.

 

Peruskoulun pahin ongelma on, että osa porukasta ei opi asioita tyhmyyttään, ja loput porukasta ei opi asioita näiden tyhmien häiriköinnin takia. Parannuksille tosiaan olisi sijaa, mutta se oikea ratkaisu ei tosiaankaan ole rikkaiden yksityiskoulut, jotka eivät edes korjaisi mitään, vaan siinä vaan toisessa koulussa häiriköisivät rikkaat tyhmät ja toisessa köyhät tyhmät. Ehkäpä paras tie olisi useimmissa oppiaineissa tarjota lyhyen ja pitkän oppimäärän kursseja, joissa tuntimäärä on sama, mutta toisessa edetään hitaammin ja toisessa pidemmälle. Lukiossa tietenkin sitten vastaavasti pitkän kurssin käyneet selviävät siinä aineessa pienemmällä tuntimäärällä, mutta lyhyen kurssin käyminen ei ole este lukioon pääsylle, se vain kestää pidempään. Vanha oppikoulu on vähän liian jyrkkä jakaamaan herrat ja duunarit liian nuorena.

[Pekka Holopainen 98]

...

Väittäisin että suurin munaus on ollut tasokurssien poistaminen yläasteelta ja se heijastuu tason laskuna läpi koko koululaitoksen. Tosin tietoni siitä mitä yläasteilla ja lukioissa nykyään tapahtuu perustuu toisenkäden tietoon, mutta

...

 

Tuosta tasokurssien poistamisesta olen aivan samaa mieltä. Poliitikoille ne edustivat epätasa-arvoa. Asiaa tarkemmin tutkittaessa asia on tasan päinvastoin. Jos tasokurssit määräytyisivät esimerkiksi varallisuuden mukaan -  kuten ne itse asiassa tekivät ennen peruskoulua - asia olisi juuri niin. Peruskoulun alkuaikoina tasokurssit eivät edustaneet taloudellista epätasa-arvoa. Niissä yksinkertaisesti otettiin huomioon oppilaiden matemaattiset taipumukset ja yritettiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevat resurssit.

 

Oppikouluissa ja tasokurssien aikaan peruskoulussa lahjakkaat saivat parasta mahdollista koulutusta hitaammin edistyvien haittaamatta opetusta. Nyt edetään "suuren keskinkertaisen massan ehdoilla". Tästä kärsivät sekä lahjakkaat että heikot.

 

Eikä tässä kaikki. Kun tasokurssit 80-luvun loppupuolella poistettiin, ryhmäkokoja matematiikassa ja kielissä pienennettiin siten, että opetusryhmän maksimikoon luvattiin olevana 16 oppilasta. Lama söi kuitenkin nämä lupaukset ja ryhmät kasvoivat jopa kaksinkertaisiksi. Opetuksesta vietiin kaikki tehot.

 

Yläkoulussa (entinen yläaste) opetetaan/kerrataan nyt alakoulun asioita, koska sielläkin on liian suuret ryhmäkoot. Oppilaat eivät osaa niitä asioita, mitkä pitäisi osata yläkouluun tullessa. Eteenpäin meneminen on aivan turhaa ellei edes perusaritmetiikka ole hallinnassa. Tästä seuraa, että yläkoulun päätettyään oppilaat eivät hallitse kaikkia niitä asioita, jotka pitäisi hallita seuraavalla tasolla. Ongelma kumuloituu aina yliopistoihin asti. Päättäjät eivät tee mitään, vaan paistattelevat PISAn kaltaisten tutkimusten luomassa virheellisessä käsityksessä suomalaisen koululaisen osaamisen tasosta.

 

Pekka

 

[Pekka Holopainen 98]

...

Matemaattisten aineiden osaamisesta vielä sen verran että minulla töissä pöytälaatikossa 30-luvun laskentokirjasta kopioidut yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskutaulukot, jaan niitä teekkareille tarvittaessa

...

 

Minulla on tallessa omat kouluajan matematiikan (ja muut) kirjat. Opiskelimme keskikoulun yläluokilla (vastaa nykyisen peruskoulun yläluokkia) sellaisia asioita, jotka nykyään kuuluvat lukion ensimmäisiin kursseihin. Niitä ei enää ehditä lainkaan käsitellä peruskoulussa, jossa suurin osa ajasta kuluu alakoulun puutteiden paikkaamiseen.

 

Ja vielä yksi asia. Poliittisten päättäjien (ja muidenkin) taholta on silloin tällöin kuulunut mielenilmauksia, joiden mukaan opettajien pätevyysvaatimuksia pitäisi tarkistaa (ilmeisesti alaspäin, koska valmistuminen vie aikaa ja on kallista). Tämä on erittäin turmiollista ja eräs syy nykyiseen matematiikan(kin) alennustilaan. Alakoulun opettajista vain pieni vähemmistö on erikoistunut matematiikkaan ja se todella näkyy. Jos opettaja itsekään ei oikein hallitse matematiikkaa, ei hän pysty sitä opettamaan kunnolla oppilailleen - ei ainakaan niin, että nämä innostuisivat asiasta.

 

Yläkoulussa (olen siellä mm. matematiikan opettajana) suuri osa ajasta kuluu mm. virheellisten käsitysten poisoppimiseen. Aivan kuten urheilussa "tekniikkavirheet" ovat erittäin vaikeita korjattavia, samoin nämä virheet on erittäin vaikeaa kitkeä pois matematiikassa. Mielestäni esimerkiksi laskinten käyttö tulisi kokonaan kieltää alakoulun matematiikan tunneilla. On erittäin helppoa neuvoa oppilasta käyttämään laskinta ja nämä "elektroniikan ajan lapsukaiset" toki oppivat nappulatekniikan erittäin nopeasti ja saavat sitten opettajaltaan hyviä numeroita, kun "laskut" menevät nopeasti ja sujuvasti oikein ilman, että nämä ovat ymmärtäneet mitään siitä mitä ovat tekemässä.

 

Tämä on ihan sama juttu kuin monien ikätoverieni tietokoneen käyttötaito. Paina ensin tästä ja sitten tästä ja kas saat tämän ja tämän tuloksen... Kun tulee ensimmäinen ongelma, jossa kone ei toimikaan kuten pitäisi, menee sormi suuhun ja jää sinne.

Jos opettaja itse ymmärtää matematiikkaa riittävästi, hän osaa opettaa sen olleellisen sisällön niin, että oppilas itse oivaltaa mistä on kyse. Ei siihen laskimia tarvita - ei tarvittu ennenvanhaankaan. Laskin - samoin kuin tietokone - on pelkkä apuväline, joka helpottaa ja nopeuttaa tekemistä sen jälkeen, kun jo tiedetään ja osataan mitä ollaan tekemässä. Nyt mennään "puusta tyveen" kun pitäisi mennä päinvastoin.

 

Saan joka vuosi viimeistään keväällä vanhemmilta kiukkuisia soittoja sen takia, että lasten matematiikan numerot ovat laskeneet jopa 3:lla alakoulun numeroista. Yritän epätoivoisesti selitää tätä samaa asiaa. Minkäs teet? Jos lapsella on 6. luokan päästötodistuksessa numerona 9 eikä hänellä ole aavistustakaan esimerkiksi murtoluvuista tai prosenttilaskuista, kuinka hänen voisi odottaa yht'äkkiä selviävän algebrasta, jossa laskin ei enää riitäkään, vaan vaaditaan noiden asioiden ymmärtämistä tehtävien osaamiseksi. Yleensä ne numerot korjautuvat kyllä 9. luokkaan mennessä, jos motivaatio säilyy, mutta paljon asioita jää oppimatta ja siirtyy lukion opettajien vastuulle, kun aika ei riitä kaikkeen. Heikoimmat eivät osaa edes kertotaulua yläkouluun tullessaan. "Kuka sitä tarvitsee, kun laskimilla saa aina oikean tuloksen?"

 

Pekka

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

 

 

Kyllä se vain on niin, että demokratiassa tarvitaan tulonsiirtoja.

 

 

Ehkäpä demokratiasta kannattaisi hieman tinkiä ja asettua esim. Dubaihin, missä on voimassa laki, joka kieltää verottamasta yksityishenkilön tuloa sekä omaisuutta - ja arvonlisäveroprosenttikin on 0, ja verovapaille alueille perustettava yrityskään ei maksa dirhamiakaan veroa ensimmäisten 15 vuoden aikana.

[Pekka Holopainen 98]

...

Minä kun olen sitä mieltä että meiltä ei puutu huippuja, kyllä niitä on, mutta niiden toimintaedellytykset rapistuvat kokoajan ja ennenpitkää niitä ei ole. Nykysuuntauksella taas luodaan keinotekoisia huippuja, jotka perustuvat lähinnä oppilaitosten luomaan markkinointihypeen ja kantavat vain hetkellisesti... pudotukset tulevat olemaan kovia.

...

 

Huono sananvalinta minulta. Tarkoitin juuri tuota samaa.

 

 

[Pekka Holopainen 98]

Ehkäpä demokratiasta kannattaisi hieman tinkiä ja asettua esim. Dubaihin, missä on voimassa laki, joka kieltää verottamasta yksityishenkilön tuloa sekä omaisuutta - ja arvonlisäveroprosenttikin on 0, ja verovapaille alueille perustettava yrityskään ei maksa dirhamiakaan veroa ensimmäisten 15 vuoden aikana.

 

Missä päin Suomea ovat ne meidän öljylähteemme? 

 

 

[Jussi Aaltonen 0]

Mielestäni esimerkiksi laskinten käyttö tulisi kokonaan kieltää alakoulun matematiikan tunneilla.

 

Laskinten ja kaikenlaisten teknisten apuvälineiden käyttö pitäisi pääsääntöisesti kieltää kaikissa kouluissa alakoulusta yliopistoihin. Niitä ei tarvita teorian oppimiseen, ne ovat laitteita, joilla suoritetaan mekaanista laskentaa siinä vaiheessa kun teoria on jo vahvasti hanskassa. Laskimia voisi yläkoulun puolella käyttää esimerkiksi trigonometristen funktioiden likiarvojen laskentaan, mutta juuri muuhun niitä ei pitäisi käyttää.

 

Hieman laskinta kehittyneemmät apuvälineet (lähinnä Mathcad) ovat vihonviimeinen vitsaus yliopistomaailmassa. Ne ovat kokeneen osaavan laskijan työkaluja, jotka sinällään jopa haittaavat teorian ja laskentarutiinin oppimista, kaiken lisäksi ne mahdollistavat aivan liian helpon harjoitustöiden ja laskuharjoitusten kopioinnin. Jostakin ihme syystä opetuksessa ollaan lipsuttu siihen että niiden käyttö sallitaan tai siihen jopa kannustetaan... ehkä meidän opettajien ajattelemattomuutta ja laiskuutta. Omana opiskeluaikanani esimerkiksi differentiaaliyhtälöitä tahkottiin käsin ruutupaperille ja ratkaisu matematicalla/matlabilla/tms esiteltiin demona vaikka numeerinen ratkaisu tietokoneella olikin jo aivan arkipäivää 90-luvun alussa. Nykyään opiskelijoille tunnutaan kerrottavan että tässä on diffisyhtälö ja tässä on Matlab ja näin kuin naputtelette niin tulos putkahtaa tuohon ikkunaan, ratkaisualgoritmeistakin kerrotaan sen verran että niitä on muutama tarjolla ja kaikki eivät sovi kaikkeen.

 

Tietokoneohjelmia käsitellään ikäänkuin menetelminä vaikka ne ovat vain apuvälineitä... aivan vastaavasti käsittääkseni peruskoulussa/lukiossa touhutaan nykyään laskimen kanssa.

 

Tasokurssien ja opettajan kohtuullisemman työkuormituksen vaikutuksesta: Olen itse oppinut derivoinnin ja integroinnin jo yläasteella. Meillä sattui olemaan pieni ryhmä sekä nuori ja innostut opettaja. Asiat opittiin nopeasti ja hyvin ja siten 9. luokan joulun korvilla päästiinkin opettelemaan lukion asioita.

[Boris Grahn 0]

Miksi niitä hieman äveriäämpiä niin pahasti karsastetaan?

 

JOS osaa tienata rahaa rutkasti, on hyvin todennäköistä, että on älykäs, innovatiivinen, ahkera tai säästäväinen - mahdollisesti jopa näitä kaikkia. Villissä lännessä varmaan riitti aika pitkälle häikäilemättömyys. Rikkailla saattaa ihan oikeasti olla paremmat geenit ja suurempi todennäköisyys saada samaa kaliiperia olevia jälkeläisiä.

 

Juutalainen yhteisö on tuhansia vuosia toiminut tyypillisesti niin, että kylän rabbi nai esimerkiksi rikkaimman kauppiaan tyttären. Rabbi on ainakin oppinut ja naisellakin voi olla hyviä geenejä. Lapset ovat enimmäkseen pysyneet hengissä ja heille on annettu kunnon koulutus. Juutalaiset ovat lukumääräänsä nähden tuottaneet aivan ylivertaisen määrän matematiikan ja musiikin neroja (Luultavasti myös miljonäärejä). Ei se mikään vahinko ole.

 

Hieman huvittaa myös narina ryhmien koosta. Kävin oppikoulua 9 ... 17 ikäisenä = 8 vuotta.  Koulumatkoihin paloi yli 2 tuntia joka päivä - myös lauantaisin. Aloittaessani koulussa oli kaksi ykkösluokkaa, jolla kummallakin 44 oppilasta. Kukaan ei valittanut, vaan oltiin pahuksen tyytyväisiä siitä, että oli läpäisty kokeet. Koko koulu toimi vähän missä sattuu ja vasta pariksi viime vuodeksi perittiin vanha lyseo, johon kaikki mahtuivat ja samalle tontille rakentui sitten ihan lopuksi uusi ikioma koulu, joka on tallella vieläkin.

[Esa Lehtismäki 0]

JOS osaa tienata rahaa rutkasti, on hyvin todennäköistä, että on älykäs, innovatiivinen, ahkera tai säästäväinen - mahdollisesti jopa näitä kaikkia.

 

Pikemminkin onnekas, häikäilemätön ja/tai rikkaan lapsi. Oikein älykäs harvemmin pitää rikastumista tavoittelemisen arvoisena, vaan katsoo arvokkaammaksi vaikkapa edistää tiedettä. Ahkeruus ja innovatiivisuus ovat tietenkin tarpeen, jos meinaa rikastua omin avuin suht rehellisesti.

[Elias Nemlander 0]

Vanhoina hyvinä aikoina lentokoneet tehtiin puusta

[Juha Lahtonen 5]

Vanhoina hyvinä aikoina lentokoneet tehtiin puusta

Ja suurin osa ihmisistä matkusti laivalla tai junalla