Mikä alkeisliitokone on kuvassa?

[Guest Ogu]

Tämä kuva on otettu muistaakseni 1950.

 

Kuvassa olen koneen vieressä Parolan lentokentällä.

 

Mikähän liitokone on kuvassa?

[Jussi Salminen 12]

Sillä aikaa kun !

 

Kuvaa etsitään?  Katsellaan vaikka näitä: SG 38 Jämi-44. Kuvat LIS

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jussi Oikari 1]

Kenenkäs käytössä tuo Schulgleiter 38 oikein on, kun näyttäisi sivuperäsimessä olevan Saksan hakaristi?

[Markku Kanninen 447]

Kenenkäs käytössä tuo Schulgleiter 38 oikein on, kun näyttäisi sivuperäsimessä olevan Saksan hakaristi?

Luntataan taas kirjallisuudesta :

"Suomen  Ilmailuliito 75vuotta 1919-1994" Mikko Uola 1991.

Kirja tietää kertoa mm, että kesällä 1944 oli Suomen ilmapuolustusliitto hankkinut Saksasta kymmenen Hollannissa tehtyä Schulgleiter SG-38 alkeisliitokonetta ja koneilla oli ilmailtu Jämillä tuossa maalauksessa ja nuo hakaristit oli maalattu kiireesti piiloon ennen valvontakomission syyskuussa tekemää tarkastusmatkaa... 

Markku

p.s. Pentti Kaukosen "Irti" kirjassa on kuva tuosta maalausoperaatiosta...

 

[Jussi Salminen 12]

SG-38

 

Jämi-44 sarjan SG-38 kuvia 1. Kuvat LIS

 

Jussi Salminen

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jussi Salminen 12]

SG-38

 

Jämi-44 sarjan SG-38 kuvia 2. Kuvat LIS

 

Jussi Salminen

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Markku Kanninen 447]

Mielenkiintoista mutta taitaa ykkös kuvista vain alempi olla Schulgleiter SG-38 ja ylempi taas Schneider Grunau 9... Kakkoskuvissa myös ylemmän kaks etummaista ja alempi on Grunau 9 . (näkyykö Jussi tuon alimman Grunaun pyrtöteksti aluperäiskuvassa?)

Markku

 

[Markku Kanninen 447]

Kuvia 1, Tuon SG-38.n pyrstössä lukee  SG-8 eli pitäis olla tässä KAUTTUAN ILMAILUKERHON historiikissa mainittu "vuokralle Ilmailuliitolta hankittu SG-38  alkeiskone"...

http://personal.fimnet.fi/harrastus/tero.seitovirta/historia.htm

Markku

[Jussi Salminen 12]

Alkeiskoneet Jämi-44

 

Onnistuin muutamalla kuvalla sorkkasemaan näköjään melko laaja-alaiseen asiaan. Tarkoitus on pelastaa kuvankäsittelyllä vanhoista kuvista niin paljon kuin mahdollista. Pitäisi tietenkin olla käytettävissä historioitsijan kaikki konstit jotta  tekstitys luonnistuisi. Ilmailuhistoriasta tiedän yhtä ja toista. Tutkija/ historioitsija en ole ollenkaan.

 

Näitä kuvia on otettu laatikkokameralla, miten sattuu, vastavaloon, mahdottomista kuvakulmista jne. Infoa mitä originaaleissa ei ole koskaan ollutkaan ei tietenkään löydy. Jos käytettävissä olisi arkistoja, dokumentteja, muistiinpanoja tms. Niistä voisi tietekin koota päättelemällä parempia tarinoita. Kaiketi jotain löytyy jos jaksaa etsiä ?  Näitä alkeiskoneitahan on ollut kerhoissa ympäri Suomea.

 

Konerivissä ensimmäisenä  olevan Grunau 9.n peräsimessä oleva numero IL N:O 51 on hyvinkin luettavissa. Tämä on ainoa käypä kuva tässä kuvasarjassa.

 

Jussi Salminen

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Reijo Liljedahl 21]

Hienoja kuvia, kiitos niistä sinulle Jussi!

 

Minulla on pitkään ollut hyllyllä vapaastilentävän lennokin SG-38:n sarja jota en ole tohtinut tehdä koska muutamat yksityiskohdat eivät sarjan piirustuksista ole avautuneet. Nyt moni asia loksahtaa kohdalleen ja ehkä jo ensi kesänä SG-38 liitää jälleen kolmosharjulta alamäkeen.

 

Ps. Eipä ole vieläkään kukaan tietäjä kommentoinut taannoista kyselyäni Jämin ykkösharjun sijainnista? Kakkonen ja kolmonen tiedetään mutta ykkösestä ei tunnu löytyvän havaintoa?

 

Reijo

[Markku Kanninen 447]

Alkeiskoneet Jämi-44

 

Onnistuin muutamalla kuvalla sorkkasemaan näköjään melko laaja-alaiseen asiaan. Tarkoitus on pelastaa kuvankäsittelyllä vanhoista kuvista niin paljon kuin mahdollista. Pitäisi tietenkin olla käytettävissä historioitsijan kaikki konstit jotta  tekstitys luonnistuisi. Ilmailuhistoriasta tiedän yhtä ja toista. Tutkija/ historioitsija en ole ollenkaan.

 

Näitä kuvia on otettu laatikkokameralla, miten sattuu, vastavaloon, mahdottomista kuvakulmista jne. Infoa mitä originaaleissa ei ole koskaan ollutkaan ei tietenkään löydy. Jos käytettävissä olisi arkistoja, dokumentteja, muistiinpanoja tms. Niistä voisi tietekin koota päättelemällä parempia tarinoita. Kaiketi jotain löytyy jos jaksaa etsiä ?  Näitä alkeiskoneitahan on ollut kerhoissa ympäri Suomea.

Konerivissä ensimmäisenä  olevan Grunau 9.n peräsimessä oleva numero IL N:O 51 on hyvinkin luettavissa. Tämä on ainoa käypä kuva tässä kuvasarjassa.

 

Jussi Salminen

 

Kyllä laatikkokamerallakin otettujen otostenkin tallentaminen kannattaa

Mullekin nuo liitokoneet vähän tutkimaton alue. Menin vaan sohaisemaan kun kirjat on tuossa hyllyssä vieressä. Tuosta  IL N:O 51:tä Mäkinen&Ritaranta-kirja kertoo vain:

IL-51 Schneider Grunau 9  Damaged in 1942...

Vaatis, Jussi tosiaan kaikki mahdolliset konstit selvittää noitten sotaaedeltävien ja sota-aikana rakennettujen alkeisliitokoneiden rakentelut, särkemiset, kokoonparsimiset, tuhoutumiset yms....

Markku

n

[Jussi Salminen 12]

Jämin alkeiskoneet.

 

Kiinnostus näihin lähtee lapsuudesta. Pikkupoikana luin tunnettujen lentokonesuunnittelijoiden elämäkertoja.Halusin tietää miten lentokoneita suunnitellaan. Mietin mitä / miten nämä herrat ajattelevat. Saksalaiset Willy Messerschmitt, Kurt Tank, Alexander Lippisch tulivat tutuiksi.  SG-38 oli Lippischin suunnittelema. Tutkimisen ja miettimisen jälkeen keksin, että se on kouluesimerkki hyvästä lentokonesuunnittelusta. Lippisch, Messerscmitt olivat konstruktöörejä, Kurt Tank aerodynaamikko, Hanna Reitsch koelentäjä.

 

Mainiot miehet lentävissä koneissaan !  Jämillä -44 oli joukko Lahden Purjelentokerhon kasvatteja. Henkilökuvia tuskin ollenkaan. Nekin huonokuntoisia. Löytyi kuitenkin yksi: Pajusen Olli “Poitsu”. Ilme kertoo kaiken.

 

Jussi Salminen

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Takamaa 0]

SG-38 oli Lippischin suunnittelema. Tutkimisen ja miettimisen jälkeen keksin, että se on kouluesimerkki hyvästä lentokonesuunnittelusta. Lippisch, Messerscmitt olivat konstruktöörejä, Kurt Tank aerodynaamikko, Hanna Reitsch koelentäjä.

 

Onko tuo sama kuin Harakka ? Mielestäni se on kiehtova pieni lentolaite.

[Markku Kanninen 447]

Onko tuo sama kuin Harakka ? Mielestäni se on kiehtova pieni lentolaite.

Kyllä Harakkaan katsottiin malli eri ilmansuunnasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harakka_II

Markku

 

[Ilkka Toivanen 4]

Tähän ketjuun sopinee uudelleenlähettää pari Lentoasema 5:n arkiston Grunau 9 -purjelentokuvaa (die Hanna kylässä 1934 Suur-Merijoella). Kun uutta porukkaa on tullut foorumille, kiinnostaisi tietää kuka on Grunaun kyydissä oleva kapteeni? (Kuvat via J Nykänen)

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Vanhan viestiketjun tekstit täältä.

 

Edit: alkuperäinen filmi on huonoa. Ei pysty lukemaan mitä syöksyvyössä lukee... 

 

 

[Tommi Hinkka 32]

Näyttäis noi napit luutnantilta, ainakin vasemmassa olkapäässä...

[Ilkka Toivanen 4]

No niin on luutnantti, oikean olkapään potkuri hämäsi luulemaan merkkejä kolmeksi ruusukkeeksi, ja kun vasemman olkapään poletti on vähän rutussa, ei siihen tullut kiinnitettyä huomiota...

[Risto Niemi 0]

Tähän ketjuun sopinee uudelleenlähettää pari Lentoasema 5:n arkiston Grunau 9 -purjelentokuvaa (die Hanna kylässä 1934 Suur-Merijoella). Kun uutta porukkaa on tullut foorumille, kiinnostaisi tietää kuka on Grunaun kyydissä oleva kapteeni? (Kuvat via J Nykänen)

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Koneessa istuva henkilö on U.A.Mäkelä, joka sittemmin toimi mm. Jämin Ilmailukoulun johtajana.

 

Risto Niemi

[Risto Niemi 0]

Koneessa istuva henkilö on U.A.Mäkelä, joka sittemmin toimi mm. Jämin Ilmailukoulun johtajana.

 

Risto Niemi

 

Täytyypä korjata oma painovirhepaholaiseni vielä. Kyseessä on tietenkin U. E. Mäkelä eli "Uuno Eemeli".

Risto Niemi

[Ilkka Toivanen 4]

Nyt lomakiireissä aivot piiputtaa, eikä lähdeteoksetkaan sytytä heti; oliko Tuiskun ensilentänyt luutnantti Uuno Eljas Mäkelä täysin toinen henkilö kuin tämä Eemeli?

[Arne Wallen 72]

Nyt pistäsin pienen vedon tuon Ilkan ehdottaman Uuno Elias Mäkelän puolesta, Uuno Emil tai Eemeli nimistä en kyllä mistään Ilmavoimien en myöskään Ilmailuvoimien puolelta löydä.

Tämä tosin näin tunnin lueskelun pohjalta.

[Risto Niemi 0]

Nyt lomakiireissä aivot piiputtaa, eikä lähdeteoksetkaan sytytä heti; oliko Tuiskun ensilentänyt luutnantti Uuno Eljas Mäkelä täysin toinen henkilö kuin tämä Eemeli?

Nyt pistäsin pienen vedon tuon Ilkan ehdottaman Uuno Elias Mäkelän puolesta, Uuno Emil tai Eemeli nimistä en kyllä mistään Ilmavoimien en myöskään Ilmailuvoimien puolelta löydä.

Tämä tosin näin tunnin lueskelun pohjalta.

 

Kyllä oikea nimi on Uuno Eljas Mäkelä. Juuri Hän hyppäsi  laskuvarjolla Tuiskusta koneen mentyä koelennolla  flutteriin, saaden pelastautumisestaan mm. Harmon-patsaan.

 

Tuon lainausmerkkeihin panemani nimityksen "Uuno Eemeli" panin tuohon aiempaan viestiini napattuani sen Pentti Kaukosen kirjasta "Irti!". Kirjassa "Jäno kertoo U. E. Mäkelästä käytetetyn tuota nimitystä yleisesti Jämin Ilmailukoululla tuohon aikaan, kun Mäkelä siellä vaikutti.

 

Risto Niemi

[Arne Wallen 72]

Terve

Pientä säätöä vielä, eli oliko Eljas vai Elias, itse väittäisin i versiota papinkirjoja näkemättä.

[Risto Niemi 0]

Terve

Pientä säätöä vielä, eli oliko Eljas vai Elias, itse väittäisin i versiota papinkirjoja näkemättä.

 

Tervepä Terve

 

Edelleen vaivaa minua näköjään tuo painovirhepaholainen. Elias on oikein.

 

Ohessa pieni lainaus täkäläisen ilmaisjakelulehden "Uusi Lahti" 28.1.2004 jutusta sen arkistossa:

 

"HUOMENNA tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä, kun Renkomäestä kotoisin ollut lentokapteeni Uuno Elias Mäkelä hyppäsi laskuvarjolla Tuisku-lentokoneen prototyypin koelennolta. Lentokoneeseen oli tullut ilmassa sellainen vika, että lentämistä ei voinut jatkaa. Mäkelästä tuli ensimmäinen suomalainen, joka oli selvinnyt hengissä lennon aikana hajonneesta koneesta. Vuonna 1935 hän sai kansainvälisesti arvostetun ilmailualan Harmon-palkinnon. Mäkelä kuoli 1971."

 

Tuosta päättelen, asiaa kuitenkaan mistään tarkistamatta, että Tuiskun prototyyppi olisi tuhoutunut mainitulla lennolla jo 29.1.1934 eli varsi pian ensilennon jälkeen, jonka ensilennonkin teki U. E. Mäkelä.

 

[Arne Wallen 72]

Näinhän siinä kävi, eli ensi lento 10.01-34 ja sitten rajasyöksykoe 29.01 lainaan tähän VL historiaa by Jukka Raunio"Nopeusmittarin neulan ohitettua 350 km/h siivissä alkoi ilmetä värähtelyä ja niistä kuului rumpujen kuminaa muistuttava ääni.

Siivet hajosivat kappaleiksi.

Mäkelä sitten loikkasi varjolla