Pitkällä finaalilla...

[Guest Sakari Pyörre]

Korpikenttäkokemus Räyskälästä kertoo:

Sivutuuliosan konflikteja ei ole (juuri) koskaan. Se ei ole mikään ongelma.

Tulija lentää erittäin harvoin suoraan lentopaikan yli, ainakaan niin että se häiritsisi.

Suoraan pitkällä finaalilla tulijoita on jonkin verran, mutta harvemmin kuitenkaan aiheuttavat ongelma/vaaratilanteita.

 

Huomiota herättävät:

1. Lähtevät moottorikoneet, jotka eivät kuule radiostaan muiden liikenneilmoituksia, vaan rullaavat kiitotielle eteen.

2. Yllättävän moni moottorilentäjä kokee rinnakkaiskiitotiet liian lyhyiksi eivätkä uskalla laskea niille. Jotkin näistä sitten ylittävät hinausjonon hyvinkin matalalta.

3. Jotkut eivät lue RÄPYä tai notameja eivätkä ota selvää kentän tapahtumista. (BTW, ajatteliko joku käydä ensi lauantaina munkkikahvilla? Miten?)

4. Jotkut moottorilentäjät eivät hahmota purjelentokilpailuja, varsinkaan maaliintuloja. Jos maaliin tuleva purjekone on ilmoittanut 5km, ei moottorikoneella kannattaisi yrittää startata, ei ehdi.

 

Erittäin harvoin nämäkään mitään todellista vaaraa aiheuttavat, enemmänkin kiinnittävät huomiota. Esimerkiksi kun istuu hinausjonossa koneessa vyöt kiinni, ja näkee, miten ihmiset ympärillä juoksevat poispäin ja kyyristyvät suojaan, herättää vain mielenkiintoisia tuntemuksia vatsanpohjassa. Eihän siinä mitään vaaraa ole. Eihän?

[Matti Huoviala 84]

Lisää lorpikenttäjuttuja.

 

Kentän kiertäminen on ihan hyvä tapa. Älkää kuitenkaan hämmästykö vastatuuliosalla laskuun viilettävää hinauskonetta, hinureilla on tapana tulla laskuun myös oikeanpuoleisella myötätuuliosalla. Kyseessä ei ole kuitenkaan hinauslentäjän laiskuus, vaan:

a) tapa jakaa melua eri puolille kenttää

b) jättää vasen kierros liikenteellisesti rauhalliseksi muiden käyttöön

c) alastuloprofiilin kannalta järkevin lyhin reitti tulla laskuun ilman tehonlisäystä

 

Monesti koulutuksellisessa mielessä saatetaan myös hinailla toispuoleisia laskukierroksia.

 

Yleinen tapa on, että poikkeavat kierrokset ilmoitetaan radiolla.

Hinauskoneet pyrkivät sovittamaan liikkeensä muun liikenteen sekaan ja tieto, että joku lähestyy kiertääkseen kentän, auttaa hinuria omassa päätöksenteossa.

 

Itse pitäisin hyvänä tapana jo mainittua tapaa kuunnella korpikentän jaksoa hyvän aikaa ennen saapumista kentän laskukierroksen vaikutusalueelle. Lähtö- ja laskuilmoituksista saa kuvan toiminnan vilkkaudesta ja käytössä olevasta kiitotiestä. Haluan painottaa, että liikennetiedusteluun vastaaminen olisi suotavaa, mutta kyllä lähestyvä kone voi olla omatoiminenkin ja vaklata tilanteen itse. Jos jakso on hiljainen lähestymisen aikana eikä kukaan vastaa tiedusteluun, niin silloin pilotti lähestyy kenttää entistä valppaammin siltä varalta, että joku radioton/mykkä kuitenkin lentää salaa (korpikentillä ei ole radioyhteysvaatimusta, tosin jos koneessa on radio, sen on oltava päällä).

 

Kentän yli lentämistä 1000 ft agl en pidä suotavana. Tämä johtaa usein purjekoneiden laskukierroksen puhkaisemiseen jossain vaiheessa ja lidin/hyppytoiminnan/vintturihinausten aikana on jopa vaarallista. Suosittelen kentän kiertämistä, liikenteen tarkkailua ja omien ilmoitusten tekemistä.

 

Mikään radiossa kuultu ei ole tae mistään asiasta korpikentällä. Siellä voi olla ja aina joskus on radiottomia koneita. Päällikön on käytettävä omia silmiään ja toimittava joustavasti sovittaen omat liikkeensä muuhun liikenteeseen.

En sitten ole itse pelkkä purjelentäjä, vaikka sellaisen sielun myönnän omaavani.

Olen aina pyrkinyt sekä hinurista että apinahissistä ja purjekoneesta antamaan liikennetietoja niitä kyselleille koneille.

 

-M-

 

[Harri Heikkilä 16]

Korpikenttäkokemus Räyskälästä kertoo:

Sivutuuliosan konflikteja ei ole (juuri) koskaan. Se ei ole mikään ongelma.

Tulija lentää erittäin harvoin suoraan lentopaikan yli, ainakaan niin että se häiritsisi.

Suoraan pitkällä finaalilla tulijoita on jonkin verran, mutta harvemmin kuitenkaan aiheuttavat ongelma/vaaratilanteita.

 

Huomiota herättävät:

1. Lähtevät moottorikoneet, jotka eivät kuule radiostaan muiden liikenneilmoituksia, vaan rullaavat kiitotielle eteen.

2. Yllättävän moni moottorilentäjä kokee rinnakkaiskiitotiet liian lyhyiksi eivätkä uskalla laskea niille. Jotkin näistä sitten ylittävät hinausjonon hyvinkin matalalta.

3. Jotkut eivät lue RÄPYä tai notameja eivätkä ota selvää kentän tapahtumista. (BTW, ajatteliko joku käydä ensi lauantaina munkkikahvilla? Miten?)

4. Jotkut moottorilentäjät eivät hahmota purjelentokilpailuja, varsinkaan maaliintuloja. Jos maaliin tuleva purjekone on ilmoittanut 5km, ei moottorikoneella kannattaisi yrittää startata, ei ehdi.

 

 

Näitä juttuja lukiessa tulee havaittua toisinaan hienoinen ristiriita ilmailumääräysten antamien suuntaviivojen (sen suhteen miten ilma-aluksilla ilmassa ja kentällä liikutaan) ja ilmailua intohimoisesti harjoittavien tahojen halujen, tarpeiden ja toiveiden välillä.

 

Ihan yleisesti ottaen tuntuu jokseenkin pöhköltä, että käytössä olevalle kiitotielle kasataan jono purjelentokoneita blokkaamaan ko. kiitotie laskevilta ilma-aluksilta. Maassa liikkuva ilma-alushan kuitenkin on väistämisvelvollinen lähestymisen loppuvaiheessa olevaan nähden. Se, että millainen oikeus lentokenttää hallinnoivalla taholla on näin menetellä on minulle hieman hämärän peitossa - kaiketi tällainen ohjeistus on ihan mahdollinen, mutta mikäli kuitenkin ko. lentopaikka on "julkinen" ja sen käyttöä ei ulkopuolisilta tahoilta rajoiteta tai edes juurikaan ohjeisteta olisi nähdäkseni pysyttävä ilmailumääräysten tarjoamassa ohjeistuksessa.  Nopeasti tutkiskeltuna Räyskälästä näyttää olevan jonkinlainen sisäinen ohje, jossa jossakin määrin asiaa käsitellään mutta aivan yksikäsitteisen selvältä tuo ei minusta vaikuta ja käytäntö tuntuu Räyskälässäkin olevan kirjavaa.

 

Purjelentokilpailuiden maaliintulot ovat vielä hieman pidemmälle vietyä pöljyyttä ainakin lentoturvallisuusmielessä. Varsinkin kun siellä laskukierroksessa tai muualla siinä kentän ympäristössä saa lennellä edelleen yhtä laillisesti muutkin. Mikäli purjelentokilpailujen aikana lentokentän käyttöä muilta käyttäjiltä ei ole millään tavalla rajoitettu (näinhän yleensä menetellään) niin huimalta tuntuu -  näitäkin kirjoituksia lukiessa - ettei niitä kilpapurjelentäjiä niitata lähellekään yhtä pahasti vaikkapa ultrakuskeja.

 

Foorumin kilpapurjelentäjät osaavat varmasti kommentoida, että onko purjelentokilpailujen maaliintulojen toteuttamista muilla konsteilla mietitty? Komean näköistähän se on ja hauskaakin kuin porsaan kivittäminen, mutta...

[Matti Huoviala 84]

Eiköhän Laineen Jorma jo kerran aikaisemmassa kirjoituksessa viitannut siihen, että EFRY:n osalta rinnakkaiskiitoteiden käyttö on ihan määräysten mukainen.

Siirretyty kynnykset jo tekevät sen, että jos välttämättä on laskettava sille pidemmännäköiselle kiitotielle, sitä on käytettävissä tasan kynnyksestä eteenpäin. Lähtöryhmitys siis ei ole kiitotiellä. Muualta en osaa suoraan sanoa käytäntöjä, Nummelaa lukuunottamatta, jossa toimitaan samalla tavoin.

 

Maaliintulot ovat murroksessa. Sääntöjä on viilailtu ja näyttävyys saattaa jossain vaiheessa vähentyä. Itsekin niitä harrastaneena täytyy myöntää, että ne ovat enemmän hauskaa kuin tarpeellista. On kilpailunjärjestäjän vastuulla päättää, tuleeko kentän lentotoimintaa rajoittaa kilpailun aikana. Maaliintulojen ollessa käynnissä kilpailun johto aihan taatusti antaa liikennetietoja ja jopa OHJEITA vieraileville ilma-aluksille radiolla. Usein niiden ohjeiden noudattaminen lisää ainakin lähestyvän koneen turvallisuutta. Aina näitä ohjeita vaan ei haluta noudattaa, vaikka se järkevää voisi olla.

-M-

[Harri Heikkilä 16]

Eiköhän Laineen Jorma jo kerran aikaisemmassa kirjoituksessa viitannut siihen, että EFRY:n osalta rinnakkaiskiitoteiden käyttö on ihan määräysten mukainen.

Siirretyty kynnykset jo tekevät sen, että jos välttämättä on laskettava sille pidemmännäköiselle kiitotielle, sitä on käytettävissä tasan kynnyksestä eteenpäin. Lähtöryhmitys siis ei ole kiitotiellä.

 

 

Kyllä se on kiitotiellä. Oletko koskaan miettinyt mistä syystä esim. Malmilla, jossa myös on siirretyt kynnykset ei menetellä siten, että siihen kiitotien alkuun, ennen siirrettyä kynnystä rullautettaisiin lentoonlähtöä odottava ilma-alus samalla kun laskeva liikenne laskisi ylitse?

 

//Harri

[Juha Lampi 275]

Niin, odotuspaikat yleensä sijaitsevat liikennealueen ulkopuolella, ymmärtäisin

 

Toki tässä on tullut hyvin esille purjelentotoiminnan oleellisia piirteitä meidän ropeliveikkojen sivistykseksi. Eiköhän sitä tuolle 30L/12R-baanallekin mahdu....

[Matti Huoviala 84]

LJKK?

 

En oikeastaan osaa sanoa.

Siirretyt kynnykset eivät kuitenkaan taida olla Malmilla tästä syystä, vaan esteiden tms takia. Kynnysmerkinnällä näytetään laskukelpoisen alueen alkaminen.  Lähtöryhmitystä varten räyskälässä on viiva, jonka yli ryhmitys ei mene. Tuoo viiva taas on tarpeeksi etäällä siirretystä kynnyksestä riittävän estevapaan korkeuden takaamiseksi...

Purjekoneiden muodostama lähtöryhmitys lienee este tässä tapauksessa. Ja Räyskälässä on juuri tästä syystä rinnakkainen kiitotie ja ohjeet, kuinka toimia, jos se ei täytä koneen POH:n vaatimuksia.

 

Tarvittaessa siis voi ihan hyvin laskea ryhmityksen yli riittävän korkealta, jossain jopa opetetaan ylittämään ryhmitys hieman sivusta ja siirtymään kiitotielinjalle kun se on turvallista.

Rinnaiskiitoteiden pituus ja leveys kyllä riittävät lähestulkoon kaikelle yksimoottorikalustolle Suomessa.

Menee vähän OT, mutta voin kyllä jatkaakin...

-M-

 

Edit: Wikissä on hyvä selitys, vaikka se ei virallista totuutta edustakkaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Displaced_threshold

[Jouni Laukkanen 55]

Harri sohaisee hyvin asiaan, josta ei saisi melkein puhua. Samanlaisia juttuja ovat taitolento- tai jettilennokkikilpailun järjestäminen valvomattomalla lentopaikalla. Näitä kaikkia pitää saada tehdä ja niistä olisi asiallista jakaa informaatiota muille kenttää käyttäville. Paikalla olijoille tämä ei ole mikään ongelma, mutta ongelma onkin tulijat. Olen ollut mukana useassa tällaisessa tapahtumassa, joista on koitettu saada aikaan tiedote, siinä onnistumatta. Finavian NOF-toimisto (Notam Office) ei yksinkertaisesti suostu julkaisemaan tämäntyyppisiä tietoja. Sellainen asiallisen turvallisuuden varmistaminen jää lopulta puolitiehen.

 

Mutta Räyskälän käytännöstä olen samaa mieltä Matti H:n kanssa. Kun menettelytavat on kirjattu Räyskälän AIS B-sarjan julkaisuun, on asia mielestäni hoidettu ja ohjeet ovat melko yksiselitteiset. Syystä moni satunnainen vierailija saa sapiskaa törmäilystään. Syynähän on tietenkin se, ettei lentoa ole valmisteltu asiallisesti. Tosin en pidä siitä, että jaksolla lähdetään huutelemaan asiattomuuksia - rauhallinen opastus ajaisi saman asian, eikä tekisi Räyskälästä pelottavaa paikkaa.

[Matti Huoviala 84]

Niin, odotuspaikat yleensä sijaitsevat liikennealueen ulkopuolella, ymmärtäisin

 

Sijaitsevatko?

ops m1-1...

[Tuomas Kuosmanen 52]

Rinnaiskiitoteiden pituus ja leveys kyllä riittävät lähestulkoon kaikelle yksimoottorikalustolle Suomessa.

 

Riittävät kalustolle, mutteivät välttämättä pilotille esim. vallitsevassa säässä. Mutta se olikin toki selvää, että myös niitä pidempiä kiitoteitä voi käyttää kunhan ottaa muut huomioon.

 

- T

[Harri Heikkilä 16]

 

Mutta Räyskälän käytännöstä olen samaa mieltä Matti H:n kanssa. Kun menettelytavat on kirjattu Räyskälän AIS B-sarjan julkaisuun, on asia mielestäni hoidettu ja ohjeet ovat melko yksiselitteiset. Syystä moni satunnainen vierailija saa sapiskaa törmäilystään. Syynähän on tietenkin se, ettei lentoa ole valmisteltu asiallisesti. Tosin en pidä siitä, että jaksolla lähdetään huutelemaan asiattomuuksia - rauhallinen opastus ajaisi saman asian, eikä tekisi Räyskälästä pelottavaa paikkaa.

 

Nojuu. Hyväksyn ja  seison korjattuna. Räyskälän osalta homma on hoidettu asiallisesti tältä osin.

 

//Harri

[Guest Sakari Pyörre]

Ihan yleisesti ottaen tuntuu jokseenkin pöhköltä, että käytössä olevalle kiitotielle kasataan jono purjelentokoneita blokkaamaan ko. kiitotie laskevilta ilma-aluksilta. Maassa liikkuva ilma-alushan kuitenkin on väistämisvelvollinen lähestymisen loppuvaiheessa olevaan nähden. Se, että millainen oikeus lentokenttää hallinnoivalla taholla on näin menetellä on minulle hieman hämärän peitossa - kaiketi tällainen ohjeistus on ihan mahdollinen, mutta mikäli kuitenkin ko. lentopaikka on "julkinen" ja sen käyttöä ei ulkopuolisilta tahoilta rajoiteta tai edes juurikaan ohjeisteta olisi nähdäkseni pysyttävä ilmailumääräysten tarjoamassa ohjeistuksessa.  Nopeasti tutkiskeltuna Räyskälästä näyttää olevan jonkinlainen sisäinen ohje, jossa jossakin määrin asiaa käsitellään mutta aivan yksikäsitteisen selvältä tuo ei minusta vaikuta ja käytäntö tuntuu Räyskälässäkin olevan kirjavaa.

 

Just. Tätähän minä tarkoitin, kun kirjoitin, että jotkut eivät perehdy ohjeisiin.

 

RÄPY on tarkoitettu yleiseksi, ei vain sisäiseksi. RÄPY "saa voimansa" määräyksestä OPS M1-6. Luen ko määräystä niin, että kaikkien Räyskälään tulevien tulee noudattaa RÄPYä.

 

RÄPYn ohjeet koskien rinnakkaisten kiitoteitten käyttöä löytyvät myös Finavian ylläpitämältä VFR Suomi -sivuilta, joilla Räyskälän  kohdalla sanotaan:

* Muun moottorilentotoiminnan odotetaan käyttävän sitä laskeutumis- tai lentoonlähtösuunnassa olevaa rinnakkaista kiitotietä, jota ei käytetä purjelentokoneiden hinaustoimintaan.

* Mikäli ohjaajan on hinauslentotoiminnan aikana välttämätöntä saada tilapäisesti käyttää hinauslentojen lentoonlähdöissä käyttämää kiitotietä laskuun tai lentoonlähtöön, tulee hänen toimia seuraavasti:

* Lentopaikkaa lähestyttäessä on pyydettävä kiitotietä käyttöönsä radiolla tai osoitettava liikehtimisen avulla aikomuksensa käyttää laskeutumiseen ao. kiitotietä.

* Lentopaikalta lähdettäessä on ennen lennon aloittamista otettava yhteyttä lentopaikan päällikköön, hinauslentäjään tai paikalla oleviin purjelentäjiin ja pyydettävä heitä ryhtymään toimiin kiitotien saattamiseksi vapaaksi ao. lentokoneen käyttöön.

* Mikäli lentopaikalla ei ole purjelentokoneiden hinaustoimintaa, voidaan kaikkia kiitoteitä käyttää (ks. kohtien 2. ja 3. rajoitukset)

 

Siis se rata, jolla on purjekoneita, ei ole moottorikoneiden käytössä. Se toinen on. Ei voi olla niin vaikeeta...

 

(Edit: Mjaa, uhri jo seisoikin kovennettua)

[Matti Huoviala 84]

Toki harmittavan usein Räyskälässä purjelentoveljet ja -sisaret saatavat ottaa purjelentokäyttöön myös sen rinnakkaiskiitotien, joka on juuri moottorikoneille tarkoitettu. Näin käy etenkin ennen pikkusaunaa tapahtuvan joukkolaskeutumisen yhteydessä. Sinällään harmi ei kestä kovin kauaa, mutta osoittaa ikävästi, että RÄPYn tuntemisessa olisi parannettavaa myös parempien siipien käyttäjillä.

Nyt on mennyt risuja kaikille. Ruusujen osalta kuitenkin kaikilla on useimmiten kivaa lentäessään.

-M-

[Risto Niemi 0]

Mielestäni noissa Jounin ja Matin viesteissä 133, 132,129,127 ja 94 kiteyttyy useimpia merkittäviä je yleiseen tietouteen sekä käytäntöön toivottavasti omaksuttavia asioita koskien korpikentien lähialueliikennöintimenetelmiä. Toki monen muunkin esittämät viestit aiheesta ovat olleet mielestäni hyviä.

 

On hyvä muistaa, ettei viranomainenkaan niin viisas ole, että olisi joskus, " kenties ammoin", onnistunut hahmottamaan ja kirjoittamaan määräyksiksi ja ohjeiksi maailman ehdottoman ja oikean ikiaikaisesti kestävän totuuden kaikkine tarvittavine yksityiskohtineen. Lisäksi varsinkaan tämä meidän urheilu- ja harrasteimailulajit ja niiden tarpeet eivät ole ilmailuviranoaisen keskeisessä intressissä, eikä siis luonnollisesti kompetenssissakaan.

 

Kyllä aina pitää myös jaksaa ajatella mistä ihan oikeasti on kysymys, miksi jne., kaikki osapuolet ja tekijät harmoonisesti huomioiden.

 

Koskaan ei voida laatia määräyksiä ja ohjeita, jotka sopivat pilkulleen jokaiseen tapaukseen. Harkintavaraa pitää jättää riittävästi ja määräyksiä ja ohjeita pitää myös ryhtyä muuttamaan, jos kokemukset osoittavat siihen riittävästi tarvetta. Soveltuvan väljien määräysten puitteissa pitää sitten vielä luoda hyvä ilmailutapa terve ajattelu ja tarveharkinta muistaen.

 

Itsekin SIL:n luottamushenkilönä koen, että meidän luottamushenkilöiden tulee tarvittaessa ryhtyä SIL:n nimissä aloitteelliseksi viranomaismääräysten ja ohjeiden uudistamiseksi, mikäli riittävän hyvin perusteltua tarvetta on.

 

Minusta näyttää jo käydyn viestiketjunkin perusteella, että tarvetta viranomaismääräys- ja ohjemuutoksiin on, kuten on harrastelajiemme omaksumissa käytännöissäkin (esimerkiksi purjelentokilpailujen maaliintulot, joka ajoittain mielestäni näyttävät sellaisilta kuin, että ne olisivat toteutetut vain tyydyttämään katsojien alkukantaista viehtymystä odottaa katastrofin sattumista näyttävästi juuri katsojan silmien edessä lähellä. Kilpailun piste-erot toki saadaan aikaan ilman tuota tarpeetonta riskinottoakin ja näyttäviä kuvia ja videoita teleoptiikalla vähän etäämpääkin, jos niitä halutaan).

 

Tällä ketjulla voisimme mielestäni hyvin jatkaa huomioitavien asioiden keräämistä ja kenties siirtää sitten asian jatkokehittelyn SIL:n suljetulle avainhenkilöiden foorumille, jottei viestivaihto paisu kohtuuttoman laajaksi ja siten hallitsemattomaksi. Mitä mieltä olette ajatuksesta?

 

Risto  

[Guest Sakari Pyörre]

Toki harmittavan usein Räyskälässä purjelentoveljet ja -sisaret saatavat ottaa purjelentokäyttöön myös sen rinnakkaiskiitotien, joka on juuri moottorikoneille tarkoitettu. Näin käy etenkin ennen pikkusaunaa tapahtuvan joukkolaskeutumisen yhteydessä. Sinällään harmi ei kestä kovin kauaa, mutta osoittaa ikävästi, että RÄPYn tuntemisessa olisi parannettavaa myös parempien siipien käyttäjillä.

 

RÄPY sallii ko käytännön. Siis jos puhutaan laskeutumisesta eikä hinauksista. Laskun jälkeen on vain huolehdittava siitä, että lentolaite saadaan ripeästi riittävän kauas kiitotieltä.

[Matti Huoviala 84]

RÄPY sallii ko käytännön. Siis jos puhutaan laskeutumisesta eikä hinauksista. Laskun jälkeen on vain huolehdittava siitä, että lentolaite saadaan ripeästi riittävän kauas kiitotieltä.

 

Ripeästi-osa jää joskus suorittamatta. Itsekin olen käyttänyt laskuun sitä rinnakkaista, eikä siinä mitään, useimmat ovat ihan oikein hilanneet koneensa sivummas heti laskun jälkeen. Sitä vaan joskus ihmettelee, että kone makaa baanalla pitkään. Se ei minusta ole asiallista.

-M-

[Nils Rostedt 13]

Just. Tätähän minä tarkoitin, kun kirjoitin, että jotkut eivät perehdy ohjeisiin.

 

RÄPY on tarkoitettu yleiseksi, ei vain sisäiseksi. RÄPY "saa voimansa" määräyksestä OPS M1-6. Luen ko määräystä niin, että kaikkien Räyskälään tulevien tulee noudattaa RÄPYä.

 

RÄPYn ohjeet koskien rinnakkaisten kiitoteitten käyttöä löytyvät myös Finavian ylläpitämältä VFR Suomi -sivuilta, joilla Räyskälän  kohdalla sanotaan:

Siis se rata, jolla on purjekoneita, ei ole moottorikoneiden käytössä. Se toinen on. Ei voi olla niin vaikeeta...

 

Kaikella kunnioituksella, olen hieman eri mieltä, kun nyt tuli pykälistä puhetta.

 

Luen OPS M1-6 kohta 5.1.2:

"Lentopaikalla oleskelevan tai liikkuvan tulee noudattaa paikallisia pysyväismääräyksiä ja muita lentopaikalla oleskelevia ja liikkuvia koskevia yleisiä määräyksiä."

Tämä kohta ei mielestäni vielä vaadi lentäen paikalle saapuvalta ilmailijalta ko. paikallismääräysten tuntemista. (Onko muita kohtia, jotka voisivat tulla kysymykseen?) Vasta kun ollaan saavuttu, tai liikutaan maassa alueella, pitää tuntea ko. paikallismääräykset.

 

Yleinen käytäntö, ja muutenkin erittäin toivottavaa, on kyllä käsittääkseni se että kaikki paikalliset pysyväismääräykset, joiden vierailevan lentäjän tulisi saapuessaan tietää, on kirjattu kootusti AIP:hen, tai Suomen korpikenttien osalta VFR Finland-julkaisuun (jossa onkin osa RÄPYstä). Tämän tiedon tulisi olla riittävä lennonvalmisteluun. Ellei, määrätään sitten lentopaikalle PPR (prior permission required).  Toisin sanoen, VFR Finlandin Räyskälä-sivut pitää olla saapuvan lentäjän tiedossa.

 

Räyskäläläiset voivat kyllä itsekin vaikuttaa RÄPYn tunnetuksitekemiseen. Esimerkiksi Google ei sillä hakusanalla löydä ko. asiakirjaa. Onko RÄPY saatavilla esim. kahvilassa tai bensa-aseman vierestä - siis ne kaksi paikkaa missä satunnainen vierailija todennäköisimmin käy?  

 

[Guest Sakari Pyörre]

Räyskäläläiset voivat kyllä itsekin vaikuttaa RÄPYn tunnetuksitekemiseen. Esimerkiksi Google ei sillä hakusanalla löydä ko. asiakirjaa. Onko RÄPY saatavilla esim. kahvilassa tai bensa-aseman vierestä - siis ne kaksi paikkaa missä satunnainen vierailija todennäköisimmin käy?  

 

On. Kuppilan takahuoneessa on mikro verkossa. Sieltä voi hakea Räyskälän kotisivut. Siellä.

 

Vaikka eihän RÄPYssä ole Räyskälään tulijalle mitään oleellisesti enempää kuin VFR Finlandissa. Niin että kyllä se käytännössä riittää se VFR Finland.

[Jouni Laukkanen 55]

Edellisiin kommentteina, että ilmailijan tulee hallita (=kopioida itselleen) AIP:n tiedot, mutta paikalliset pysyväismääräykset on tarkoitettu vain paikallisten käyttöön.

[Guest sliper]

Koskien aihetta "pitkällä finaalilla" niin täällä Namibiassa on kiellettyä tulla suoraan finaalille turvallisuus syistä mikä ei ole huono idea ollenkaan. Tietenkin operaattorit ei pidä ideasta koska se lisää tacho aikaa 0.02 nyt kun pitää jokainen penni säästää  .

Pitää tulla downwind tai base-leg ensin. Täällä, niinkuin kirjoittaja joka oli ollut NZ:issa sanoi, on myös "TIBA joining procedures", siis "join 1000ft overhead circuit altitude jos on unmanned airfield.

 

Sori tätä englanti-suomi sekoitusta, en tiedä kaikkia termejä suomeksi ja laiska kun on niin en jaksa etsiä oikeita sanoja.

 

//Seba

[Juha Lampi 275]

Nostetaanpas taas välillä

 

Tähän voisi liittää keskustelua risteävien kiitoteiden yhtaikaisesta käytöstä. Leikitäänpä, että kauniina kesäiltana Malmin tornin ollessa kiinni tulee koneita eri suunnista laskuun. Tuuli voisi olla vaikkapa 10007KT. Etelästä tuleva kone ilmoittaa niinmuodoin NOKAsta tultuaan liittyvänsä oikealle myötätuuliosalle 09, mutta samaan aikaan pohjoisesta saapuva ilmoittaa liittyvänsä pitkälle finaalille 18. Loppuosalla olevaa konetta toki tulee väistää, joten eteläinen kuski lopulta päättää ujouttaan vetää laskunsa ylös, vaikka saakin pohjoisesta vakuutuksen, että kone kyllä pysähtyy ennen risteystä - niinkuin tietty käykin!

 

Arasteliko etelän mies suotta 18:n laskukiidossa olevaa?

[Jouni Laukkanen 55]

Esimerkki tosielämästä, ei kovinkaan kauan aikaa sitten.

 

-Tampereen alue, tässä OH-Cxx, kuuntelen.

- OH-Cxx, Tampere.

- Jeps, tässä tää palolentoreitti 16 ja kaarretaan just pitkään finaaliin Xxxxxxxxxssa ja on laskussa 3 minuutin päästä.

- Oxx, onko tämä laskuilmoitus?

- Päätetään tähän lentosuunnitelma, tää on laskuilmoitus.

- Oxx

 

On vaikea käsittää mitä tämän pilotin päässä liikkuu. Lennon käyttökustannukset maksaa yhteiskunta ja äijä jättää silti laskukierroksen lentämättä, kun samalla kerhon kone lentäisi muutaman minuutin pitempään.

 

Kun nyt tuli referoitua tuo keskustelu, kommentoin vielä tuota RTF:ää. Jos joku käyttää jaksolla vielä tätä kuuntelen -fraasia, ainakin minä väistämättä ajattelen että kyseessä on pilotti, joka on menetelmien tuntemuksen tasolla myöhäiseltä 60-luvulta. Useimmiten näin todellisuudessa onkin. Ilmeisesti kestauskoululennotkaan eivät ole pystyneet uudistamaan tätä jäännettä. Työssä törmää jatkuvasti pilotteihin, joilla tietotaso nykymenetelmistä on olematon, onpa jopa puolisokeita lentäjiäkin tavattu. Ihmettelen vaan, että eikö nämä jää haaviin kertauskoulu- tai tarkastuslennoilla.

 

Ilmasta voidaan päättää a) lentosuunnitelma tai b) antaa saapumisilmoitusta vastaava sanoma (juuri näillä sanoilla). Pilotti ei tässä oikein tiedä mitä on tekemässä. Jos plaani päätetään, se päätetään nyt, eikä kolmen minuutin kuluttua. Lennonjohtajakin hairahtuu tässä esimerkissä kysymään laskuilmoituksesta (tarkemmin: saapumisilmoituksesta, joka voidaan vastaanottaa vasta kun kone on maassa) vaikka keskustelusta käy ilmi, että kone lentää vielä. Näin ei saisi menetellä.

 

Kyseisellä paikkakunnalla on maassa releasema, joten vielä vaikeampaa on ymmärtää, miksi plaani pitää ehdoin tahdoin päättää juuri ennen lennon riskialtteimman osan suorittamista. Siitä hälytyspalvelun tarpeella pyyhitään oikein olan takaa hanuria. Päällikön pitäisi vähintään kysyä tähtäriltä, että saako lennon päättää tähän, koska siinä viedään kyytiläiseltä (joka tosin on hyvin tietoinen tämän lentomuodon riskeistä) pelastusrengas käden ulottuvilta. Ymmärrän, että päälliköllä on huoli plaanin päättämisen muistamisesta, mutta soisin silti mietittävän kannattaisiko odottaa kunnes ollaan päästy laskuun asti.

[Kari.T Lehtinen 0]

Ei kyllä pysty ymmärtämään miksi se plaani pitää päättää juuri sinne finaaliin, tai saati yrittää antaa laskuilmoitusta sieltä..

Toinen kummallisuus on soittaa torniin valvomattomalta lentopaikalta maasta ja yrittää aktivoida lentosuunnitelmaa 10min päästä. Eli siis sanoilla "mä lähden täältä ilmaan 10min päästä, niin laita mulle silloin DEP".

[Olle Sälgmark 2]

Toinen kummallisuus on soittaa torniin valvomattomalta lentopaikalta maasta ja yrittää aktivoida lentosuunnitelmaa 10min päästä. Eli siis sanoilla "mä lähden täältä ilmaan 10min päästä, niin laita mulle silloin DEP".

 

Näin toimien,jos sattuu onnettomuus lähdön aikana/jälkeen,alkaa etsintä 30 minuutin jälkeen arvioidusta laskuajasta.

 

Jos plaania ei ehdi aktivoida niin ei etsi kukaan.

 

Ruotsissa käytetään menetelmää että kirjoitetaan arvioitu lähtöaika todelliseksi lähtöajaksi,aktivoituu plaani automaattisesti.

Jos tulee este ettei lähdetä ollenkaan niin soitto .......

 

 

Maassa maan tavalla. ,ei kummallisuuksia.

 

harrastelentäjän kommentti vaan.

[Olle Sälgmark 2]

Ei kyllä pysty ymmärtämään miksi se plaani pitää päättää juuri sinne finaaliin, tai saati yrittää antaa laskuilmoitusta sieltä..

 

 

Joo,olen ainakin yhden kerran päättänyt lennon finaalissa siellä.Oli järkevin tapa silloin.

 

Tietenkin olisin voinut sytyttää tulet ja lähetellä savumerkkeja alueelle.Olisikohan huomanneet/osanneet tulkita.

 

No,toki olisin voinut vetästä uudelleen ilmaan ja huudella eetteriin että laskeuduttu on.....

 

Tuntuu vähän ihmeelliseltä että Suomessa edes sallitaan yllämainitut toiminnat jos ne kerran todetaan kummalisiksi/typeriksi.....ja vaikeaksi ymmärtää.