Ääntä nopeammin Suomen taivaalla.

[Markku Kanninen 447]

Tasan 50 vuotta sitten iltapäivällä 31.7.1958 Luonnetjärven kentällä Gnat hävittäjän esittely- ja lehdistötilaisuudessa ylitti Lauri Pekuri ensimmäisenä suomalaisena Suomen taivaalla äänennopeuden.

Tässä kertauksen vuoksi Oulussa 1960 pidetyn lentonäytöksen "Nutikka"-kuvat:

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

Tuossa näytöksessä minä (ja n.10 000muuta) kuuli ensimmäistä kertaa yliäänipamauksen.

Tuolloin "äänivalli rikkominen" oli lentonäytöksen kohokohta...

Markku

[Markku Kanninen 447]

Pannaan nyt vielä HöyryMiG-ki Jukalle ja muille MG-faneille

[ attachment removed ]

Markku

p.s. mahtoikohan tuo Pekurin "yliäänilento" olla varmasti ensimmäinen Suomen ilmatilassa? tais olla vain ensimmäinen suomalaisen tekemä.

[Juha Lampi 273]

Ja jos ikkunat helisivät kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä, niin sitten kait liityttiin kahden machin kerhoon.

 

...eli kolmesta paukahduksesta tiesi vierailulla olleen SR-71:n...

 

Mutta mahtaako se 2M oikeasti paukkua yhtä useammin? Kartiomainen iskuaalto on vähän kärjekkäämpi kyllä ja tietysti ilmakerroksista ääni ripottelee tänne kamaralle vähän vaiheittain, kuten ukkosesta tiedämme.

[Esa Kaihlanen 97]

Sukkulan laskeutumisen yhteydessähän kuuluu myös kaksi yliäänipamausta, toinen nokan ja toinen pyrstön aiheuttamana. Sukkulalla on kuulemma sen verran mittaa, että ihmiskorva pystyy erottamaan näiden kahden paineaallon välisen eron. Mutta kuten tässä todetaan, hävittäjillä paineaallot ovat yleensä niin lähellä toisiaan, että niitä on vaikea kuulla erillisinä.

 

-Esa

[Jukka Nisula 2 275]

 

Tuossa näytöksessä minä (ja n.10 000muuta) kuuli ensimmäistä kertaa yliäänipamauksen.

Tuolloin "äänivalli rikkominen" oli lentonäytöksen kohokohta...

Markku

 

Markulle ja muillekin tiedoksi, että Oulun vuoden 1960 näytöksessä äänivallin rikkoneen Gnatin ohjaajana toimi tuolloin yliluutnantti Impola.

 

Jukka

[Boris Grahn 0]

Itse kuulin aikanaan, että Lasse Pekuri olisi ollut tuomassa Gnatia Suomeen ja heti Affenanmaan ilmatilaan tultuaan sukeltanut äänivallin läpi. Se olisi tuon mukaan eka kerta, mutta ehkä Affenanmaata ei lasketa oikeasti Suomeksi.

 

Voi olla urbaanilegendakin, eikä tullut Lasselta itseltään koskaan kysyttyä, vaikka monesti tapasimmekin.

[Markku Kanninen 447]

Isona kollina en nyt löytänyt vastausta siihen, että paukahtaako myös toisen kerran, kun rikotaan äänivalli toistamiseen...?..

Tässä pieni fysiikan kertaus erityisesti kohta 11.3.3. ja siinä kuva2

http://www.kurssit.lut.fi/040301000/main/11_print.html

eli ei ole mitään "äänivallia" joka rikotaan vaan  tuo Machin kartion sokkiaalto kuuluu pamauksena kun lennetään ääntä nopeammin...

Markku

[Juha Lampi 273]

SR-71 oli todella uniikki: vuoti kuin seula kylmänä, mutta yliäänivauhdilla tiivistyi kuin keväällä uitettu ruuhi. Moottoreiden ja polttoainetalouden säätö kuului kuskin keskeissivistykseen. Välillä silti sattui niitä lennonaikaisia "unstartteja" ja silloin pilottiparkaa reudottiin.

 

Kun lähestytään 1M vauhtia, alkaa koneen freimiin muodostua noita hienoja usvalautasia poikittaisen iskuallon (normal shock wave) syntymisen myötä. Koska samalla vastus kasvaa reippaasti, nuo hunnut ovat oikeastaan sen kuuluisan "äänimuurin" näkyvä kuva!

 

Siitä kun nopeus ylittää äänen nopeuden, iskuaalto siirtyy taaksepäin ja lopulta muuttuu vinoksi (oblique shock wave). Ja noita rintamia siis kyllä lähtee yhdestä koneesta useampia, vaikka taitavat tulla aika samassa nipussa kuulijan korviin.

 

edit: "äänimuuri" siis tuossa yllä, kuten lentäjä sen kokee "törmäyksenä" vastuksen myötä

 

edit2: mutta tässähän on hauskasti havainnollistettu asioita, katso myös sivu "fisut vedessä" http://selair.selkirk.bc.ca/aerodynamics1/High-Speed/Page2c.html

[Markku Kanninen 447]

Juu...puhuin kansanomaisesti  :

 

"Yliäänipamaus on fysikaalinen ilmiö, jota kansanomaisesti kutsutaan usein äänivallin rikkoutumiseksi. Vastoin yleistä harhaluuloa ilmiö ei kuitenkaan johdu äänen nopeuden ylittymisestä vaan pikemminkin siitä, että kappale etenee yliäänennopeudella.".

Niinpä, ihmeen sitkeässä monella maallikolla on tuo uskomus äänivallin rikkomisesta ja siitä, että tuo pamaus kuuluu vai sillon kun äänivalli rikotaan...Mutta palataanpa tuohon Nutikkaan: Oulun lentoaseman päällikkönä toimi aikanaan nyt jo aavelauvueeseen siirtynyt Kalervo Tiitinen, sota-ajan peltiheikkipilotti ja sodan jälkeen kävi mm.  koelentäjäkurssin. Hän tuumasi kerran kahvipöytäkeskustelussa: "Tuon Gnat-hankintapäätöksen tekijä ois pitänyt panna linnaan...."

Markku

[Kari Lumppio 252]

Hei!

 

Shock wave on suomeksi tiivistysaalto. Tiivistysaaltoja muodostuu koneen rakenteeseen terävien reunojen kohdalle, esim: nokka, imuaukon reuna, siiven johto- ja jättöreuna jne.

 

Nämä tiivistysaallot voivat syntyä eri kulmiin koneen pituusakselin suhteen. Jos kone lentää ääntä nopeammin korkealla niin erisuuntaiset tiivistysaallot kohtaavat maan pinnan kaukana toisistaan => kuullaan kaksi (tai useampiakin) pamahduksia (paineaaltoja). Matalalla lentävän koneen yliäänitiivistysaallot tulevat maanpinnalle niin lähekkäin että ne kuullaan yhtenä pamahduksena. LISÄYS: yksi tiivistysaalto ja pamaus syntyy myös silloin, jos koneen aiheuttamat tiivistysaallot leikkaavat toisensa kaukana koneesta. Tällöin tiivistysaalto jatkuu yhtenä aaltona poispäin.

 

Tiivistysaallot aiheuttavat suuren vastuksen ja suunnittelussa pyritään siihen, että niitä ei syntyisi kuin yksi (en tiedä onko mahdollista välttyä tiivistysaallolta kokonaan). Jos olen oikein käsittänyt niin 50-luvun "coca-cola-pullo" -runkosuunnittelu johtui juuri tästä. Kun rungon pinta kääntyi sisäänpäin virtaus pinnan lähellä pyrkii hidastumaan eikä tiivistysaaltoa (tai sen alkua) pääse syntymään.

 

tv.

Kari

[Juha Lampi 273]

Aijuu, hyvä kun tuli taas täsmennetyksi terminologiaa 

 

Eikös muuten kokispullomuotoilun ideana ollut sekin, ettei koneen poikkipinta-ala siipien kohdalla kovasti kasvaisi?

[Jouni Laukkanen 55]

 

Tiivistysaallot aiheuttavat suuren vastuksen ja suunnittelussa pyritään siihen, että niitä ei syntyisi kuin yksi (en tiedä onko mahdollista välttyä tiivistysaallolta kokonaan). Jos olen oikein käsittänyt niin 50-luvun "coca-cola-pullo" -runkosuunnittelu johtui juuri tästä. Kun rungon pinta kääntyi sisäänpäin virtaus pinnan lähellä pyrkii hidastumaan eikä tiivistysaaltoa (tai sen alkua) pääse syntymään.

 

tv.

Kari

 

Coca-cola-pullo muotoilun takana oli Area Rulena tai Whittcomb rulena tunnettu ilmiö, josta lisää tässä: http://en.wikipedia.org/wiki/Area_rule Kyseessä on lähinnä koko koneen poikkipinta-alaa koskeva sääntö, jolla avulla pyritään vähentämään koneen ympärillä olevien virtausputkien interferenssivastusta.

 

Käsittääkseni koneesta kuin koneesta syntyy vähintään yksi tiivistysaalto ja ne peräkkäiset pamaukset johtuvat juuri siitä mitä Kari tuossa edellä selitti. Kokonaisvastuksen kannalta on edullista saada aikaan ensimmäiseksi vino tiivistysaalto, jossa painehäviöt ja vastus ovat suoraa tiivistysaaltoa pienemmät. Tähän kikkaan perustuu yliäänikoneiden moottoreiden ilmanottoaukkojen muotoilu. Drakenissa koetettiin saada nokan muotoilun avulla vino tiivistysaalto osumaan ilmanottoaukkojen ulkoreunoille, MiG-21:ssä käytettiin säätyvää (edes-takasin liikkuvaa) nokkakartiota ja 2-dimensionaalisissa ilmanottoaukoissa käytetään säätyviä levyjä, esim. F-15 Eagle.

[Heikki Sten 1]

SR-71 oli todella uniikki: vuoti kuin seula kylmänä, mutta yliäänivauhdilla tiivistyi kuin keväällä uitettu ruuhi. Moottoreiden ja polttoainetalouden säätö kuului kuskin keskeissivistykseen. Välillä silti sattui niitä lennonaikaisia "unstartteja" ja silloin pilottiparkaa reudottiin.

 

Minäkö tyhmä? Nyt en ymmärrä.  

Kerro tarkemmin että mitä se vuotaa kuin kylmä seula.  Happea, polttoainetta, vettä? Ja mikä on "unstartti" ja pilotin reutominen ? ja miksi r.ja kuka r.? Haluan tietää.

[Antton Rintala 0]

Luulisin että Juha tarkoitti tuolla lämpölaajenemista, vai? SR-71:n runko saattoi pidentyä lennossa jopa 80cm joten olisiko se rakennettu sitten väljemmäksi kylmänä.

[Juha Lampi 273]

Anteeksi epämääräinen hehkuttelu  

 

Se todella vuoti polttoainetta, kunnes ilman kitka suurilla nopeuksilla sai materiaalin lämpölaajenemaan, jolloin vuodot lakkasivat! Varmaan googlaamallakin löytyy kuvia, joissa kone ilmatankkaustankkaustilanteessa "hikoilee" siipien selkäpuolilta. Siksi konetta varten jopa suunniteltiin oman polttoaine JP-7, jonka leimahduspiste on tarpeeksi korkea eli se on huonosti syttyvää. Tästä taas seurasi, että käynnistyksessä tarvitiin leimahtavampaa starttiainetta.

 

Edit, huomaa norot siiven päällä:

 

Moottorit olivat yhdistetyt suihku- ja patopainemoottorit, joiden ilmanottoa säädeltiin eestaas liikkuvalla kartiolla lentonopeuden mukaan. Tämä säätely oli delikaattia puuhaa pilotille. "Unstart" sattui, kun säätökartio sattui ohjaamaan ilman ohi virtauskanavan. Tämä tukehdutti moottorin heti, jolloin toisen moottorin työntö potkaisi konetta rajusti luisuun. Tämä tietty häiritsi toimivankin moottorin hengitystä, jolloin kyyti oli aiiika kuoppaista.

 

Jotta pysyttäisiin topikin kyljessä kiinni: SR-71 kävi usein koukkimassa Suomen pohjoispuolitse viistokuvaamassa neuvostokohteita. Kone oli kuulemma tutkamittaajille haaste, se kun loikki kenguruhypyin pitkin skriiniä.

[Janne Saarijärvi 0]

Joskus muinoin katsoin Discoveryltä jonkun dokkarin SR-71:stä. Etenkin platalla (=kylmänä) ollessaan se suorastaan lorisi polttoainetta. Ilmassa kone tarvitsee ilmatankkia, ja se operaatio ei ole niitä helpoimpia, tankkeri kun painaa maksimeja, on Black Bird vaivoin ohjattavissa hitaan nopeuden takia, ja muutenkin flame out-taipumuksen vuoksi ei niin rentouttava lennettävä. . Yleensä myös koneet startattiin vajailla, ajettiin runko lämpimiksi ja sitten vasta tankattiin varsinaiset tehtäväpolttoaineet ilmassa. Polttoaine toimii myös avioniikan ja ohjaamon jäähdytyksessä matkalla moottoriin sekä hydraulinesteenä.

 

Joissakin tarinoissa väitetään myös 71:sen jättäneen kiiroradalle startissa palavat polttoainevanat, mutta jokainen, joka on joskus yrittänyt putsata kentälle vuotanutta keroa polttamalla, ja JP-7 on vielä surkeampaa syttymään, tietää että tarinat on melkoisella varmuudella puppua.

 

Tuo starttaaminenkin on kyllä ollut melkoista pyrotekniikkaa: "When the engines of the aircraft were started, puffs of triethylborane (TEB), which ignites on contact with air, were injected into the engines to produce temperatures high enough to initially ignite the JP-7. The TEB produced a characteristic puff of greenish flame that could often be seen as the engines were ignited.[20] TEB was also used to ignite the afterburners. The aircraft had only 20 fluid ounce (600 ml) of TEB on board for each engine, enough for at least 16 injections (a counter advised the pilot of the number of TEB injections remaining)" (Wikipedia)

 

Mielenkiintoinen kuriositeetti on se että koneiden titaanit piti hankkia Neuvostoliitosta, ja tuollaisen titaanimäärän hankkimiseen  on täytynyt olla paljon luovia selityksiä, etenkin kun suuri osa saadusta materiaalista on ollut sutta ja sekundaa, yllätys yllätys...

 

 

Janne

[Juha Lampi 273]

Hierotaan ny sit vielä vähän

 

Startissa moottorit eivät tahtoneet toimia mitenkään liian synkassa, joten kiemurtelua saattoi olla siinäkin odotettavissa. Katselin myös, miten tehoja työnnettäessä pilotin otetta vipuihin joutuu "kääntämään" kesken kaiken. Ergonomiaa 

 

Ääntä nopeammin Suomen ilmatilassa... kuinkas monen karaokerepertuaariin sisältyy biisi "Savonlinnan raiteet" ?

[Boris Grahn 0]

Ääntä nopeammin Suomen ilmatilassa... kuinkas monen karaokerepertuaariin sisältyy biisi "Savonlinnan raiteet" ?

 

Aivan tuntematon kappale. Mexicon vanhapiikajuna löytyy kyllä. http://www.youtube.com/watch?v=iXdS4hE94Yw&feature=user

[Juha Lampi 273]

Kyseinen biisi lauletaan sävelellä Sininen ja valkoinen. "Savonlinnan raiteet" oli yksi koelentoradoista, joilla MiGgien aikaan täräytettiin menemään "kahta-pilkku-nollaa". Kerran eräs koelentäjä ajoi keikalla hieman liiaksi itään ja palattuaan kotiin hänelle räväytettiin platalla kysymys: "Onko tullattavaa?" Tapauksesta sikisi (minulle tuntemattoman runoniekan sanoittama) biisi, jonka toinen säkeistö alkaa näin:

 

"Kotimaa kun taakse jäi,

mietin hiljaa mielessäin,

mitä tästä kertoisin,

everstille vastaisin."

 

Se oli koelennon hurmaa sinessä taivaan sinisen  ja varma suosikki karaokessa

 

Joku hyvinkin täällä tietää, onko sanoituksen takana yksi vai useampia nikkareita.

 

Kahden-pilkku-nollan kiihdyttäjät puolestaan voisivat kertoa rituaaleista, jotka liittyvät kyseiseen suoritukseen: kiihdytysjuoksu ja kiihdystyskoktaili ja... 

[Seppo Pietikainen 0]

Sukkulan laskeutumisen yhteydessähän kuuluu myös kaksi yliäänipamausta, toinen nokan ja toinen pyrstön aiheuttamana. Sukkulalla on kuulemma sen verran mittaa, että ihmiskorva pystyy erottamaan näiden kahden paineaallon välisen eron. Mutta kuten tässä todetaan, hävittäjillä paineaallot ovat yleensä niin lähellä toisiaan, että niitä on vaikea kuulla erillisinä.

 

-Esa

 

Täällä Selkämeren rannalla on useastikin tullut kiikarilla seurattua Hornetien liikehtimistä sangen korkealla. Silloin tällöin yksittäiset koneet ovat lentäneet yliääninopeudella, ja kyllähän nuo

pamaukset ovat kaikki olleet noita kaksoispamauksia. Olen hieman ihmetellyt sitä, koska olen kuvitellut painekartioiden "avautuvan" samassa kulmassa koneen keulasta ja perästä, eikä Hornet niin kovin pitkä kone ole. Voisikohan kyse olla paineaallon heijastumisesta jostain kohteesta? Toinen vaihtoehto voisi olla se, että kone lentää yliääninopeudella kaarrossa ja painekartiot eroavat.

 

Asiasta toiseen - olen pitänyt "kotitoimistoani" täällä kesämökillä kesäkuun puolivälistä lähtien, enkä ole kertaakaan koko kesän aikana havainnut F-18 -liikennettä täällä Selkämeren eteläosissa. Onkohan ADEX-2008 harjoitus syönyt  polttoaine- ym. kiintiöt?

 

[Mikko J Köykkä 0]

Kyseinen biisi lauletaan sävelellä Sininen ja valkoinen. "Savonlinnan raiteet" oli yksi koelentoradoista, joilla MiGgien aikaan täräytettiin menemään "kahta-pilkku-nollaa". Kerran eräs koelentäjä ajoi keikalla hieman liiaksi itään ja palattuaan kotiin hänelle räväytettiin platalla kysymys: "Onko tullattavaa?" Tapauksesta sikisi (minulle tuntemattoman runoniekan sanoittama) biisi, jonka toinen säkeistö alkaa näin:

 

"Kotimaa kun taakse jäi,

mietin hiljaa mielessäin,

mitä tästä kertoisin,

everstille vastaisin."

 

Se oli koelennon hurmaa sinessä taivaan sinisen  ja varma suosikki karaokessa

 

Joku hyvinkin täällä tietää, onko sanoituksen takana yksi vai useampia nikkareita.

 

Kahden-pilkku-nollan kiihdyttäjät puolestaan voisivat kertoa rituaaleista, jotka liittyvät kyseiseen suoritukseen: kiihdytysjuoksu ja kiihdystyskoktaili ja... 

Pikainen vilkaisu levyn kannesta kertoo että sen on sanoittanut Tapio Kaikkonen. Bändihän on Los Kyherös, jonka levyltä löytyy muitakin samassa hengessä tehtyjä covereita!

[Juha Lampi 273]

Hienoa, kiitos! Tietää osoittaa komplimangit oikeaan osoitteeseen

[Jari Ahdenkari 15]

Kyseinen biisi lauletaan sävelellä Sininen ja valkoinen. "Savonlinnan raiteet" oli yksi koelentoradoista, joilla MiGgien aikaan täräytettiin menemään "kahta-pilkku-nollaa". Kerran eräs koelentäjä ajoi keikalla hieman liiaksi itään ja palattuaan kotiin hänelle räväytettiin platalla kysymys: "Onko tullattavaa?" Tapauksesta sikisi (minulle tuntemattoman runoniekan sanoittama) biisi, jonka toinen säkeistö alkaa näin:

 

 

Se oli koelennon hurmaa sinessä taivaan sinisen  ja varma suosikki karaokessa

 

Joku hyvinkin täällä tietää, onko sanoituksen takana yksi vai useampia nikkareita.

 

Kahden-pilkku-nollan kiihdyttäjät puolestaan voisivat kertoa rituaaleista, jotka liittyvät kyseiseen suoritukseen: kiihdytysjuoksu ja kiihdystyskoktaili ja... 

 

 

Nämä sanoitukset löytyvät Karjalan lennoston bändin: Los Kyherös levyltä Poltto palaa.

 

 

Savonlinnan raiteet:

Sanoitus sai alkunsa erään pienen koelentäjän seikkailusta MK:n koelennolla 1989. Savonlinnan yliääniraiteet päättyivät kovien ylätuulien takia lievästi yli itärajan. Ohjaajalle luovutettiin seuraavissa laivuejuhlissa ns. verovapaa "itäauto" ulkomailla tapahtuneen työrupeaman johdosta

 

Savonlinna taakse jää, minä alan kiihdyttää, koelento-ohjelmaa alamme näin suorittaa.

Tuijotusta mittarien, vahtimista kierrosten, pitäisikö kurkistaa, sijaintia tarkistaa.

Väliäkö hällä, antaa mennä kiihdyttäen, kahta pilkku nollaa, moottoria ulvottaen.

Jälkipoltto laulaa, nopus on hirmuinen. Mikään ei voi voittaa lumousta koelentojen.

 

Sanat ovat Tapio Kaikkosen käsialaa.

 

Eesti biisissä on mainittu tuo tullaus juttu:

Kun rullasin ykköshallille, tuli miekkonen viereeni pallille ja kysäisi "onkos pojilla tullattavaa".

Minä hetken kuuntelin nuhteita, saa ministerit selvitellä suhteita, silti kaipaus vieläkin mieltäni kaivertaa; Eesti eesti kaipaan sinne perkeleesti jne..

 

Sävelhän on Juicen Eesti, sanat tähän versioon loi Kari Salmi

 

Tämä sai alkunsa vuonna 1987 Jolloin nuori HW-pilotti kiersi Suomenlahdella väärän kasuunin. -Ja taas käytiin ulkomailla...

 

Kuriositeettina mainittakoon että tämän levyn tekemistä rahoitti juuri eläköitynyt Kenraali Lyytinen.

 

Bändissä vaikutti pitkään mm. kirjailijana(kin) tunnettu Henrik Elo (Hornetin ohjaamossa).

[Mika Koski 0]

Moottorit olivat yhdistetyt suihku- ja patopainemoottorit, joiden ilmanottoa säädeltiin eestaas liikkuvalla kartiolla lentonopeuden mukaan. Tämä säätely oli delikaattia puuhaa pilotille. "Unstart" sattui, kun säätökartio sattui ohjaamaan ilman ohi virtauskanavan. Tämä tukehdutti moottorin heti, jolloin toisen moottorin työntö potkaisi konetta rajusti luisuun. Tämä tietty häiritsi toimivankin moottorin hengitystä, jolloin kyyti oli aiiika kuoppaista.

 

Ne, jotka ovat kiinnostuneita SR-71 lentämisen hienouksista niin suosittelen tutustumaan. Aikas HC hommaa.

 

http://www.sr-71.org/blackbird/manual/

 

Mika

[Markku Kanninen 447]

Pannanpa vielä museoidun Nutikan kuva, mutta muistellaanpa missä tämä "museo" oli?

[ attachment removed ]

Markku