Mitä kenttiä suosittelisitte?

[Heimo Paakkinen 4]

Eilen illalla tuli Punkaharjulle saksalaisturisteja nelipaikkaisella pikkukoneella PA28 ja heillä olisi tarkoitus kierrellä ensi viikolla Piperillaan ympäri Suomea. He osuivat ensimmäiseksi Suomen kauneimmalle lentopaikalle (EFPN), mutta mitä muita kenttiä suosittelisitte heille Suomen kiertelyn kohteiksi?

[Juha-Matti Lavonen 54]

Pori on yleensä aina ollut näiden saksalaisten vfr-koneiden suosiossa pysähdys-ja tankkauspaikkana. Tänäkin kesänä varmaan toistakymmentä saksalaista konetta käynyt.

[Antti Laukkanen 15]

No Wredebytä tietenkin Kun olen myös Punkaharjun kerhon jäsen, uskallan sanoa varauksetta sen jäävän kyllä kakkossijalle tässä kisassa Taivaalle nousun jälkeen maisemat Punk-A-harjulla ovat tietty vertaansa vailla. Tänään jos tulevat, saavat kahviakin...

 

Siellä päin kun ovat, siinä on tietysti Immola lähellä, jossa vaikuttaa usein olevan kiitettävästi toimintaa. Tai sitten länsisuuntaan lähtiessä Savonlinna-Rantasalmi-Varkaus -reitti on aika upea. Vesivehmaa on toiminnaltaan runsas ja upeiden maisemien läheisyydessä. Piikajärvi on tehnyt jotenkin lähtemättömän vaikutuksen. Tai sitten esim. Kitee-Joensuu ja siitä pohjoiseen päin. Vaihtoehtot ovat runsaat.

 

-A-

[Boris Grahn 0]

No Wredebytä tietenkin

 

No "Wredbyn hävityslentolaivueen" tukikohta on kyllä ihan oma lukunsa. Ainakaan ennen ei kiitotie ollut pituudella pilattu. Alamäkeen päättyi Kymijokeen ja ylämäkeen kallion päälle. Hieman huimalta vaikuttavaa oli ainakin tottumattomalle.

 

Sopisikohan tässä kysyä yksi mieltäni askarruttanut laivastoasia... Tiedätkö Antti miksi laivastollamme on nykyään Fabian Wrede-koulutuslaivoja? Minä en tiedä - ainakaan vielä. Tunsin kyllä aikanaan sen nimisen pitkän hoikan miehen, joka taisi olla "alkuperäisen Wreden" täyskaima, mutta yhteys laivoihin on minulle tuntematon. Kartanoa isännöinee nykyisin "i lugn och ro" taas Rabbe.

[Arne Wallen 72]

Minä tiedän,Fabian Casimir Wrede johti Suomenlinnan rakennustöitä ja oli 1749 lähtien Augustin Ehrensvärdin lähin mies.

Tästä johtuu virallisesti.

[Antti Laukkanen 15]

Kenttää on pikkisen taidettu pidentää tai ainakin täysleventää sittemmin. Alamäki päättyy itse asiassa järveen ja ylämäki jokeen. Mutta kun Punkaharjuun vertaa, saadaan kuitenkin pari sataa metriä lisää pituutta, suunnilleen tuplaten leveyttä, esteettömät lähestymissektorit yms. Nämä mahdollistavat ihan suoran lähestymisen koneelle optimaalisella vajoamisnopeudella. Tänä kesänä olen tainnut tehdä kaksi laskua Punkaharjulle, joka kyllä on ehdottomia suosikkikenttiäni, eipä sillä - vieläpä mökkiä lähimpänä. Ensimmäinen piti suorittaa metsän puolelta täysillä jarruilla sivuluisulla ja silti tuntui, että havut kutittelevat kengänpohjia. Koneena Tuulia. Jälkimmäinen tapahtui kesnalla järven puolelta. Se piti suorittaa parinkymmenen asteen kulmalla "liukupolkuun" nähden, koska linjalla sijaitsevan saaren ylittäminen turvalliselta korkeudelta olisi vienyt kosketuksen kutakuinkin puolivälin jälkeiselle osuudelle, sinne max 250 metriä puskista. Hieno kenttä se on silti, älkää suinkaan kuvitelko tämän olevan negatiivista kommentointia

 

Laivastoyhteyksistä en tiedä kyllä tuon taivaallista (enkä merellistä). Täytyy urkkia, jos sattuu tilaisuus kohdalle. Kartanon isännyydestä sinulla on oikea käsitys.

 

-A-

 

EDIT: No ei tarviikaan selvittää enää, kiitos Arnen.

[Boris Grahn 0]

Minä tiedän,Fabian Casimir Wrede johti Suomenlinnan rakennustöitä ja oli 1749 lähtien Augustin Ehrensvärdin lähin mies.

Tästä johtuu virallisesti.

 

Kumartaen kiittää saadusta valistuksesta hän.

[Antti Mäkelä 2]

Uskaltaako sinne Punkaharjulle sitten ollenkaan lykätä? Sopiiko Antti mielestäsi pienikoneiselle kakkosTuulialle yksinkään? Mikä moottori Hempalla on? Tarkoitus oli tänään lähteä sinne, mutta huominen ennuste on niin huono  Pidetään tässä kuussa kokoontumisajot joka tapauksessa, sillä Retretin näyttely on nähtävä!  Kolmen Tuulian puljaa Puruvedellä?

[Jouni Laukkanen 55]

Kyllä Jämijärvi on ehdoton paikka majoituksensa tason ja terassin takia. Harvassa on ne lentopaikat, jossa on ravintola kiitotien vieressä. Rissala on mielestäni myös kauniilla paikalla.

[Seppo Sipilä 8]

No jos eivät Malmin kautta saapuneet, niin onhan siinä nähtäväksi Tempelhofin kakkosvaiheen aikalainen funkiskenttä 1930-luvulta jokseenkin alkuperäisessä asussaan...

 

[Olle Sälgmark 2]

Kyllä Jämijärvi on ehdoton paikka majoituksensa tason ja terassin takia. Harvassa on ne lentopaikat, jossa on ravintola kiitotien vieressä. Rissala on mielestäni myös kauniilla paikalla.

 

Portoroz Sloveniassa pani paremmaks.

Siellä tarjoili siro neitokainen Grappa paukut (n.40%) kentällä flygförare:lle ja matkustajalle. (En tietenkään ohjannut lentsikkaa sen jälkeen)

 

Kaunis paikka,vierailun arvoinen.

 

http://www.portoroz-airport.si/SI/index.php

 

Anteeksi,olis pitänyt lukea että Suomen kenttiä tarkoitettiin.

[Olli Hänninen 14]

Punkaharjulta pääsee nopeasti Immolaan, jossa on paljon toimintaa ja nähtävää. Immolasta pääsee nopeasti Lappeenrantaan, jossa on myös ihan hyvin toimintaa ja sieltä saa kahviosta kahvia ja virvokkeita sekä Lappeenrannassa on myös upeat maisemat, erityisesti kaupunki ja Saimaan saaristo on näkemisen arvoinen, suosittelen 

 

 

 

[Heimo Paakkinen 4]

Uskaltaako sinne Punkaharjulle sitten ollenkaan lykätä? Sopiiko Antti mielestäsi pienikoneiselle kakkosTuulialle yksinkään? Mikä moottori Hempalla on? Tarkoitus oli tänään lähteä sinne, mutta huominen ennuste on niin huono  Pidetään tässä kuussa kokoontumisajot joka tapauksessa, sillä Retretin näyttely on nähtävä!  Kolmen Tuulian puljaa Puruvedellä?

Kyllä uskaltaa. Meillä on kakkosTuulia 1700-kuution Folkkarin bokserista modifioidulla koneella, jonka kyljessä olevan kilven mukaan tehoja pitäisi olla 68 hv. Vielä on kahteen pekkaan metsänreunan yli päästy, mutta tosi kuumalla ja tyynellä sekä täysillä tankeilla ei ylipainoisten pilottien pidä yrittää, mutta onhan ne paino- ym. rajoitukset huomioitava joka paikassa muutenkin.

Hemppa

[Boris Grahn 0]

Vähän varmaankin lauantai Off Topic, mutta halvalla menee hepokatit nykyään. :'(

 

Ajoin 1963 maaradoilla kilpaa 500 cc Triumph Tigerillä. Siinä oli 2 pyttyä, 4 tahtia ja 34 hepoa tehtaan jäljiltä - täsmälleen saman verran, kuin silloisessa 1200 cc kuplafolkkarissa.

 

Saatiin sitten Coventryn tehtaalta "leluja" ja niiden sekä tiettyjen tuunausten ja hoonausten jälkeen irtosi "huimaavat" 60 BHP.

 

Vain muutamaa vuotta myöhemmin hommasin yhden tasavalla ekoista 500 cc Kawasakeista. Siinä oli 3 pyttyä, 2 tahtia ja tehtaan jäljiltä 56 tai 57 hepoa!

 

Nykyään kummallakin jäisi kepeästi kisasatapiikkien jalkoihin!!!

 

Jo 60-luvulla jotkut leikkivät kansanvaunuilla niin, että laitettiin niihin Okran tai Porschen moottoreita ja aikas hyvin riitti tehot.

 

Tietysti Berlusconiumlandialaiset pistivät siitäkin paremmaksi, vaikka silloin sikäläinen capo di tutti capi olikin nimeltään toinen.

 

Ajelin joskus 70-luvun alkupuolella italialaista stradaa 3.0 Si Bemarillani, jossa 200 DIN HP ja kiihtyvyyttäkin pienen Porschen kiusaamiseen asti, mutta ohi pyrki ja helposti pääsi FIAT-600 takaluukku auki, koska sinne oli joku laittanut jonkin tooooosi ison V8 moottorin. Ohituksen helppoudesta päätellen kaverin nopeuden on täytynyt olla suuruusluokkaa 250 km/h+ (Mulla ~220 km/h). Se on aika hyvin, koska kuussataisen Fiiun "ajo-ominaisuudet" loppuvat jokseenkin noin nopeudessa 80 km/h. Porschen moottori VW:ssä on sentään HIEMAN turvallisempi, koska Folkkarilla pystyi tyypillisesti ajamaan MELKO turvallisesti nopeudella 120 km/h.

 

Bokseri on aika turvallinen, kestävä  ja kokeiltu moottoriformaatti - myös lensimälaitteissa.

 

Tuli aikanaan leikittyä myös 1.2 L kuplafolkkareilla ja yllättävän paljon ärhäköityivät ihan vain sillä, että laittoi 2 kaasutinta - ilman sen kummemmpia kikkeitä. Imusarjat tietty meni splitattuna samalla uusiksi. Edes polttoainetalous ei siitä merkittävästi heikentynyt, mutta esim. kiihtyvyys parani huomattavasti.

 

Voisin kuvitella, että samaa perusrakennetta olevalla koneella varustettu lentolaite lähtisi liukkaammin lyhyeltäkin kiitotieltä jopa esteiden yli ja yhden kaasarin lisääminen ei ole miljoonaprojekti. Ihan "los persus-tuntumalta" veikkaan, että tulee loppupeleissä jopa halvemmaksi kuin joiden aerodynaamisten STOL-kikkeiden keksiminen & asennus.

[Antti Laukkanen 15]

Joo, se on vaan sillä lailla, että kun perus-Tuulia on tyyppihyväksytty laitos, sen virittäminen ei ole millään tapaa sallittua. Turun puolessahan tuota experimentalisointia on harjoitettu vissiin aika hyvin tuloksin, jolloin voimaa ja vauhtia, ennen kaikkea nousunopeutta on oikeinkin mainiosti. Maailmalla on aika poppista päivittää 1200-kuutioinen pannu 1400:ksi, joka riittää saamaan nousunopeutta mukavasti lisää. Vaan kun sekään ei ole meillä sallittua, jos kone ei ole experimental.

 

Hempan kanssa aikanaan ajettiin kakkos-Tuulian tyypit Punkaharjulla ja kyllähän se ihan mukavasti sieltä toimi, ei siinä mitään. Olenpa tuolla käynyt Tuulioiden ja 172:n lisäksi ainakin Tomahawkilla ja Arrowilla, eikä millään ole ollut mitään ongelmaa. Kritiikin kohteena ovat lähinnä noususektoreissa olevat puustot, jotka saavat kyllä tottumattoman ahdistumaan.

 

Vaan kaiman ajatus miittingistä ja puljasta olisi mitä suotavin. Ehkä saataisiin oikein hyvällä mäihällä jopa neljä tai viisikin konetta Purujärven ylle 

 

-A-

[Heimo Paakkinen 4]

Kiitoksia kaikille kenttäsuosituksia antaneille! Nyt vain kävi niin köpelösti, että saksalaisilta lipsahti kone sivutuulessa tänään laskukiidossa kiitotien sivuun ja upposi kentän reunan pehmeään suohon. Propelikin tapasi siinä sen verran maahan, että kenttäkierros jäi tällä erää tekemättä.

[Juhani Aho 0]

Nyt vain kävi niin köpelösti, että saksalaisilta lipsahti kone sivutuulessa tänään laskukiidossa kiitotien sivuun ....

 

Minkälaiset tuulet sielläpäin mahtoi olla ko. hetkellä?

 

-J-

[Mika B Virolainen 0]

Kehottaisin katsastamaan pesäpallo- ja jalkapallokentät. Taistelukenttiä taas en suosittele. Puhumattakaan sähkömagneettisista ketistä...

 

Kiitos ja anteeks...

[Jaakko Kuusisto 3]

Kehottaisin katsastamaan pesäpallo- ja jalkapallokentät. Taistelukenttiä taas en suosittele. Puhumattakaan sähkömagneettisista ketistä...

 

Kiitos ja anteeks...

 

Kun olen Mopoilemassa, suosin Lentokenttiä. Pätkä tasaista ja leponurkkaus kelpaa 

[Heimo Paakkinen 4]

Minkälaiset tuulet sielläpäin mahtoi olla ko. hetkellä?

 

-J-

 

Puhalteli ihan poikittain koko päivän ja vielä illallakin, ei kovin kovasti enää mutta vähän puuskaisesti kyllä.

[Tapio Valkama 0]

 

 

Tietääkö kukaan kertoa kaputista lähempää ? Löytyyköhän kuvamateriaalia ?

 

 

[Juha Paulavuo 21]

Tuolla on juttua : http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,80312.0.html

[Heimo Paakkinen 4]

Tietääkö kukaan kertoa kaputista lähempää ? Löytyyköhän kuvamateriaalia ?

Mitä olen molempien koneessa olleiden kanssa jutellut ja jälkiä katsellut, niin kävi suunnilleen näin:

Saksalaisklubin FSVR (Flugsportverein Rietberg)  Piper 28 D-ELHC tuli laskuun kiitotielle 16 vasemmalta käyvässä sivutuulessa. Koko päivän oli niin poikittainen sivutuuli, että oli melkein sama kumpaa rataa käytti. Tapahtuma-aikaan illalla vähän yli seitsemän tuuli oli hiljentymässä, mutta vielä puuskainen.

Kosketuskohta oli aika pitkällä ja kone oli tullut kai reilulla nopeudella oikealle telineelle hieman kiitotien oikealle reunalle. Ilmeisesti pilotti oli painanut vasenta jalkaa saadakseen koneen keskemmälle. Kun tuulen puoleinen vasen siipi sitten tuli alas ja teline otti maahan oli pyöräjarru ilmeisesti valmiiksi lukossa ja vei koneen vasemmalle. Samassa kohtaa kentän vieressä korkeampi metsä ja maasto muuttuu matalammaksi, joten poikkituuli järveltä pääsi ottamaan sivuvakaajaan mikä kampesi osaltaan lisää vasemmalle.

Kapealla kentällä Paipperi niin kauas sivuun pehmeälle soistuneelle ja märälle reuna-alueelle, että telineet upposivat ja kone pysähtyi nokka kentän reunapuskissa. Nokkateline oli kääntynyt poikittain ja vääntynyt. Upotessa potkuri otti kai sen verran maahan, että moottori pysähtyi. Toinen potkurin lapa vääntyi jonkun verran. Nokkatelineen ja potkurin lisäksi muita, ainakaan päällepäin näkyviä vaurioita ei tullut.

Pilotti oli aika paljon lentänyt, taisi olla toistatuhatta tuntia, mutta ehkä isoilla baanoilla. Kotikentälläkin (Paderborn-Lippstadt EDLP) on yli 2 km ilman reunaesteitä.

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]