Guest zikaduu

Svenska talande, bättre folk?

288 viestiä aiheessa

Tuo Velipuolikuun pätkä on oikein mainio osoitus siitä, kuinka kohtuullisen hyväkin ohjelma alkaa lopulta tuottaa skeidaa, kun ideat loppuvat. Minä en ainakaan sanoisi, että kyseessä oli tuore ja yllättävä idea, joka oli toteutettu ennennäkemättömän oivaltavalla tavalla - hauskasta puhumattakaan.

 

Pitkään pääasiassa ruotsinkielisissä urheiluseuroissa pyörineenä - lajivalinnat ja asuinpaikkakunnat - minua on usein vaivannut ajatus siitä, mistä muinaisesta sortamisesta minun oikein pitäisi kavereitani syyttää. Siitäkö, että "sun esi-isä prkle petti mun isoisän isoisää Viipurin markkinoilla hevoskaupassa! Nyt tulee turpaan!"

 

Meinaan, vähän koomiselta tuntuu ajatus siitä, että kaverini Peterin esi-isät (prse ruvella kivistä peltoa kyntäviä maajusseja itäisellä Uusimaalla) tai Lissun esiäidit (kynnet verillä silakkaa perkaavia kalastajan muijia Saaristomerellä) olisivat jotenkin erikoisella tavalla onnistuneet sortamaan minun esi-isiäni (just jetsulleen samanlaisia reppahousuisia maajusseja ja kalastajia, vaikka suomea puhuivatkin.)

 

95 % siitä porukasta tappoi luteita savupirtin seinältä samalla tavalla kuin suomea puhuvat kanssaveljet ja -siskot. Yläluokka oli ihan yhtä kaukana arkipäivästä.

Ja kyllä sen niistä huomaa. Ja usein haistaakin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luin monen monituista vuotta PAKKOSUOMEA, vaikka koti- ja äidinkieleni olikin ruotsi. Aika hyvin opinkin, enkä ole pahemmin katkeroitunut tai katunut. Etunimestä, kummisedästä ja appiukosta johtuen opettelin sitten venäjänkin alkeet yli 5-kymppisenä. Englanti alkoi oppikoulun ensimmäiseltä ja on nykyisin jopa ruotsia sujuvampi. Saksan saan tarvittaessa taas kuntoon nopeammin kuin Angela M Itä-Saksan. Ranskalaisesta ruokalistasta saan yleensä tolkkua jokseenkin hyvin ja espanjaksikin tilattua samanlaiset tai oluen ja hampurilaisen tai hodarin.

 

Senkin tiedän, että tytöt tykkäävät kielimiehistä! *Nuolaisee merkitsevästi kulmakarvojaan*

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luin monen monituista vuotta PAKKOSUOMEA, vaikka koti- ja äidinkieleni olikin ruotsi.

 

Ihan kohtuullista kun ottaa huomioon, että lähemmäs 95% tämän maan asukkaista puhuu SUOMEA äidinkielenään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Senkin tiedän, että tytöt tykkäävät kielimiehistä! *Nuolaisee merkitsevästi kulmakarvojaan*

 

Sitä varten ei tarvitse lukea ruotsia

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sitä varten ei tarvitse lukea ruotsia

 

Paitsi jos meinaat saada tukholmassa rasvoilla ruskettunutta vetyperoksidiblondia

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luin monen monituista vuotta PAKKOSUOMEA, vaikka koti- ja äidinkieleni olikin ruotsi. Aika hyvin opinkin, enkä ole pahemmin katkeroitunut tai katunut. Etunimestä, kummisedästä ja appiukosta johtuen

...

 

Missään maassa maailmassa ei varmaankaan käytetä maan valtakielessä etuliitettä pakko. Harvinaista se on vähemmistökielienkin osalta, sillä tuskin sellaista pakkoa on missään muualla kuin Suomessa.

 

;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaiken edellisten (viestienkin joita en lukenut) valossa, historiallisestihan suomen "pitäis" olla pakollisesti 3-kielinen   :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä ei ole koskaan tullut itselleni eteen, joten pitää kysyä viisaammilta - Pekka H. ainakin tiennee:

 

- keiden Suomessa on lainsäädännön nojalla osattava ruotsia (ja tietysti suomea?) kyetäkseen tarjoamaan palvelua molemmilla kotimaisilla? Koskeeko pakko jokaisen kunnan jokaista virkamiestä, vai ainoastaan kaksikielisiksi jollain tavalla (millä?) määriteltyjä seutuja? Millainen kielitutkinto siinä edellytetään ja kuinka laajaa osaamista se edellyttää?

 

Asialla saattaa olla mitä suurin merkitys oikean marssijärjestyksen kannalta. Ilman pakkosuomea suurin osa ruotsinkileisistä lapsista oppii ilman muuta puhumaan hyvää suomea, ilman pakkoruotsia vastaavasti suomenkielisistä - kuinkahan kävisi? Pari vuosikymmentä sitten yksi ruotsinkielinen tuttuni uhosi tuohon viitaten pontevasti, että "lopettakaa vain pakkoruotsi! Tietää monta tuhatta varmaa työpaikkaa ruotsia äidinkielenään puhuville!"

 

Jos tämä pitää paikkansa - mistä en siis ole ollenkaan varma - pakkoruotsia ei kannata poistaa ennen kielenosaamispakkojen poistamista.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

tuskin sellaista pakkoa on missään muualla kuin Suomessa.

 

Ainakin Sveitsissä on pakko opiskella vähemmistökieliä. Sveitsissä on 4 virallista kieltä joten ei meillä täällä hätää ole.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Virkamiesruotsi" on korkeakoulujen ja yliopistojen pakollinen ruotsinkurssi, joka on läpäistävä. Tämän läpäisseet ovatkin sitten päteviä valtion ylempiin virkoihin valmistuttuaan oppilaitoksesta. Ylitarkastaja taitaa olla yleisin titteli näille virkaruotsin puhujille, alemmissakin viroissa taitoa vaaditaan, mikäli virka-asema sitä edellyttää, vaikkapa kaksikielisessä kunnassa tai muuten asiakaspalvelussa vaaditaan kielitaitoa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löysinkin jo ensiapua niinkin läheltä kuin puolentoista metrin päässä työpöydästä olevasta kirjahyllystä. Miten lienee monisteet jääneet lukematta - niinkin tuoreita kuin vuodelta 2005.

 

Niiden avulla pääsin selaamaan nettiä, tässä pari linkkiä. Kyse on siis valtion ja kuntien virkamiesten kielitaitovaatimuksesta:

 

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

http://www.oikeus.fi/40360.htm

 

Keskeiset kysymykset jäävät edelleen:

a)  kuinka montaa henkilöä/virkaa nämä eri tasoiset vaatimukset koskettavat tällä hetkellä?

b) kuinka kävisi, jos pakollinen ruotsin (ja suomen) opetus lopetettaisiin kertaheitolla, mutta kielitaitovaatimukset jäisivät voimaan? Valuisivatko virat suomenruotsalaisille, joista ylivoimainen enemmistö oppii automaattisesti suomea ilman opetustakin, kun taas suomenkieliset lapset - no, voi vain arvata...

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Keskeiset kysymykset jäävät edelleen:

a)  kuinka montaa henkilöä/virkaa nämä eri tasoiset vaatimukset koskettavat tällä hetkellä?

b) kuinka kävisi, jos pakollinen ruotsin (ja suomen) opetus lopetettaisiin kertaheitolla, mutta kielitaitovaatimukset jäisivät voimaan? Valuisivatko virat suomenruotsalaisille, joista ylivoimainen enemmistö oppii automaattisesti suomea ilman opetustakin, kun taas suomenkieliset lapset - no, voi vain arvata...

 

 

Viranhaltijoita on valtion, kunnan ja kirkon palveluksessa + lisäksi ne valtionapua nauttivat yhteisöt joiden henkilökunnalta edellytetään tukirahojen vastineeksi kykyä palvella molemmilla kielillä. Mahtaakohan lukumäärä selvitä googlettamalla?

 

En usko että kävisi kuinkaan. Määrätietoinen nuori lukee ruotsinläksynsä kyllä lukiossa. Ja kielitaitovaatimuksiahan ei lopeteta kertaheitolla, koska yliopistojen tehtävänä on valmentaa ihmisiä valtiohallinnon eri sektoreille. Toisaalta kielilakipykälien täyttyminen on varmistettu edellämainitsemallani pakollisella ruotsinkielen kurssilla, jonka lopullinen kliimaksi on "virkaruotsin" osaamisen varmistava tentti, jossa taidot testataan sekä suullisesti että kirjallisesti. Lähes kaikki tämän myös läpäisevät, vaikkeivat ruotsia "osaisikaan".

 

Jos valtioneuvoston puhelinluettelossa korkeimpien virkamiesten sukunimi on ruotsinkielinen yli 5 % osalta, niin epäilen sen johtuvan kuitenkin eri syystä kuin siitä etteivät suomea äidinkielenään puhuvat olisi kelvollisia kyseisiin virkoihin.  :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kielitaitovaatimuksia on monen tasoisia. Kunnat päättävät niistä omalta kohdaltaan  itse aika pitkälle. Järjestelmä on niin monipolvinen, ettei lukumäärää kyllä ihan äkkiä saa selville.

 

Kuinka paljon on noita "määrätietoisia nuoria"?

 

Mainitsemasi pakollinen ruotsinkielen kurssi on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat lukeneet koulussa ruotsia - muunlaisia kun ei tällä hetkellä ole. Koulupohja helpottaa huomattavasti tutkinnon suorittamista, vaikka kokelas olisi ruotsin opiskelua kouluaikoinaan hylkinytkin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuinka paljon on noita "määrätietoisia nuoria"?

 

Mainitsemasi pakollinen ruotsinkielen kurssi on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat lukeneet koulussa ruotsia - muunlaisia kun ei tällä hetkellä ole. Koulupohja helpottaa huomattavasti tutkinnon suorittamista, vaikka kokelas olisi ruotsin opiskelua kouluaikoinaan hylkinytkin.

 

Taisit itse juuri kertoa vastauksen  ;) -peruskoulun myötä tutkinnon läpäisijöiden määrä on lähellä sataa prosenttia. Tunnen parikin kaveria, jotka ovat läpäisseet testin ilman edeltäviä pakollisia peruskoulupohjaisia opintoja -siis kansakoulupohjalta.

 

Jokaiseen avoimeen työpaikkaan voidaan tietysti asettaa työn- tai viranhoitamisen kannalta riitävä kielitaitovaatimus.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikä olisi läpimenoprosentti ilman pakkoruotsia?

 

Kuten sanottua, valtion ja kunnan viranhaltijoille ei ole asetettu yhtä tiettyä kielitaitovaatimusta. Osalta vaaditaan erinomainen kielitaito, osalle riittää ymmärtäminen; kaikkien ei suinkaan ole pakko edes ymmärtää ruotsia, kunhan kunnassa löytyy riittäväti sen taitoista porukkaa niissä tehtävissä, joissa sitä on päätetty tarvittavan.

 

Tässä linkki ihan kelvolliselle oikeusministeriön sivulle:

http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#kielitaito

 

Nuo alussa mainitsemani vaihtoehdot on lueteltu aivan sivun lopussa.

 

Ja pahoittelen - havahduin vasta tässä vaiheessa, vaikka ehdin jo teoretisoimaankin sen pohjalta: mikä on tuo mainitsemasi kielikurssi?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja pahoittelen - havahduin vasta tässä vaiheessa, vaikka ehdin jo teoretisoimaankin sen pohjalta: mikä on tuo mainitsemasi kielikurssi?

 

Korkeakouluopintoihin kuuluu ruotsin kielen taidon osoittaminen. Kurssin nimi voi olla vaikkapa ruotsia teekkareille, todistukseen tulee merkintä virkamiesruotsin osaamisesta.

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aivan, kiitos. Ajatuksiani vain sekoitti tuo mainintasi testin ilman peruskoulupohjaa läpäisseistä henkilöistä.

 

Eli kyse on korkeakoulujen "virkamiesruotsista". Sitä opiskelevat ainoastaan ruotsia jo aikaisemmin useita vuosia opiskelleet ihmiset. Useimmille heistä se lienee helppo suorittaa.

 

Edelleenkään en ole varma oikeasta marssijärjestyksestä pakkoruotsin poistamisen suhteen. On aivan mahdollista, että olet uskossasi oikeassa eikä virkamieskunnan kielellinen koostumus muuttuisi, vaikka pakollinen ruotsin opiskelu peruskouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa lopetettaisiin. Kyse on kuitenkin sen verran isosta ja monimutkaisesta paketista, että ainakin itse miettisin asiaa tarkkaan.

 

Varmempaa olisi purkaa ensin ruotsin kielen asema perustuslakia myöten - muuttaa siis Suomi virallisesti yksikieliseksi - ja vasta sitten poistaa ruotsin opetus.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä ei ole koskaan tullut itselleni eteen, joten pitää kysyä viisaammilta - Pekka H. ainakin tiennee:

 

- keiden Suomessa on lainsäädännön nojalla osattava ruotsia (ja tietysti suomea?) kyetäkseen tarjoamaan palvelua molemmilla kotimaisilla? Koskeeko pakko jokaisen kunnan jokaista virkamiestä, vai ainoastaan kaksikielisiksi jollain tavalla (millä?) määriteltyjä seutuja? Millainen kielitutkinto siinä edellytetään ja kuinka laajaa osaamista se edellyttää?

 

Asialla saattaa olla mitä suurin merkitys oikean marssijärjestyksen kannalta. Ilman pakkosuomea suurin osa ruotsinkileisistä lapsista oppii ilman muuta puhumaan hyvää suomea, ilman pakkoruotsia vastaavasti suomenkielisistä - kuinkahan kävisi? Pari vuosikymmentä sitten yksi ruotsinkielinen tuttuni uhosi tuohon viitaten pontevasti, että "lopettakaa vain pakkoruotsi! Tietää monta tuhatta varmaa työpaikkaa ruotsia äidinkielenään puhuville!"

 

Jos tämä pitää paikkansa - mistä en siis ole ollenkaan varma - pakkoruotsia ei kannata poistaa ennen kielenosaamispakkojen poistamista.

 

En uskalla arvioida itseäni sen viisaammaksi kuin muitakaan (keskimäärin ;-), mutta Suomen valtion ja kuntien virkamiesten on tähän asti ollut pakko suorittaa ns. kielikoe toisella kotimaisella (suomenkielisille siis ruotsin kokeen ja ruotsinkielisille suomen kokeen). Minäkin sen suoritin vuosikymmeniä sitten saatuani lehtorin viran. Muistaakseni se ei ollut mitenkään vaikea - lähinnä muodollisuus.

 

Minusta "pakkoruotsi" ei välttämättä liity tähän mitenkään. Niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa tuo kielikoe on pakollinen. Jokaisen suomenkielisen joka haluaa kyseisiin virkoihin, on siis aiheellista opiskella ruotsia sen verran, että siitä selviää. Ruotsinkielisten on vastaavasti osattava suomea niin kauan kuin suomi on Suomen virallinen kieli. Niille, jotka eivät hae valtion tai kuntien virkoja asia lienee samantekevä.

 

Kaikesta huolimatta suosittelen lämpimästi kielten opiskelua - myös ruostin. Siitä ei koskaan ole haittaa. Suhtaudun vain skepitisesti siihen kuinka paljon pakollisia kieliä KAIKKIen pitäisi opiskella. Äidinkielen pitäisi kuitenkin olla kaikille pakollista, sillä mistään muustakaan ei oikein tahdo tulla mitään, jos ei osaa edes äidinkieltään kunnolla.

 

Pekka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Suomen valtion ja kuntien virkamiesten on tähän asti ollut pakko suorittaa ns. kielikoe toisella kotimaisella

 

Ei suinkaan kaikilla virkamiehillä, jos oikein ymmärrän tuon viimeksi linkittämäni oikeusministeriön sivun?

Ja kokeen suorittaessasi sinäkin olit lukenut ruotsia koulussa ainakin kahdeksan vuotta, vai kuinka? Entäpä jos et olisi opiskellut sitä koskaan? Kuinka kauan sen läpäisemiseksi tarvittavan kielitaidon hankkimiseen menisi vaikkapa graduaan tekevältä opiskelijalta, joka on lukenut koulussa englannin lisäksi saksaa ja venäjää, muttei koskaan ruotsia? Tilannetta ei voi verrata siihen, mikä tällä hetkellä vallitsee, koska "virkamiesruotsin" opiskelijat ovat kaikki jo opiskelleet ruotsia monta vuotta.

 

Minusta "pakkoruotsi" ei välttämättä liity tähän mitenkään.

 

Alkuperäinen ihmettelyn aiheeni oli: jos pakkoruotsi lopetettaisiin mutta virkamiehistön kielitaitovaatimukset pidettäisiin ennallaan, mitä tapahtuisi? Suomenkieliset eivät enää juurikaan opiskelisi ruotsia, mutta ruotsinkieliset lapset oppisivat suomea aivan kuten tähänkin saakka - siten pienen vähemmistön on toimittava. Antaisiko se ruotsinkielisille liian suuren edun?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei suinkaan kaikilla virkamiehillä, jos oikein ymmärrän tuon viimeksi linkittämäni oikeusministeriön sivun?

 

Kaikki virat, joiden hakuprosessissa hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa ovat tällaisia.

 

Alkuperäinen ihmettelyn aiheeni oli: jos pakkoruotsi lopetettaisiin mutta virkamiehistön kielitaitovaatimukset pidettäisiin ennallaan, mitä tapahtuisi?

 

Ei tapahtuisi mitään, koska kaikki korkeakouluun tai yliopistoon tähtäävät koululaiset ja opiskelijat tietävät etukäteen, että loppututkinnon suorittamisen edellytyksenä on virkamiesruotsin osaaminen. Virkamiesruotsi ei tarkoita sitä, että ihminen ymmärtäisi tai osaisi puhua ruotsia. Muistelisin lukeneeni jostakin, että parikymmentä prosenttia kielitestin läpäisseistä ei tutkimuksen mukaan pystynyt kommunikoimaan "oppimallaan" virkakielellä.

 

Joten pelko pois Jorma, työpaikkamme sekä perustuslailliset oikeutemme ovat turvattuja.  ;) Tuskin 5% vähemmistöstä edes riittäisi halukkaita täyttämään itäistenmaakuntiemme virkamiesvajetta.

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaikki virat, joiden hakuprosessissa hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa ovat tällaisia.

Kaikkiin virkoihin ei kai korkeakoulututkintoa vaadita? Ainakin aikoinaan (1970-luvulla) esimerkiksi yliopiston vahtimestarit olivat virkamiehiä (kyllä niistä oli monta niiin hauskaa vitsiä…) Onko tilanne muuttunut? Tämä on edelleen juuri se keskeisin kysymys, johon ei tunnu helpolla vastausta löytyvän:

 

Kuinka paljon Suomessa on sellaisia virkoja, joihin edellytetään ruotsin kielen taitoa? Mitkä 3 x 3 kielitaitovaatimuksesta heitä koskevat (katso tämän viestin loppuosaa). 

 

Pari suoraa lainausta jo pariin kertaan linkittämältäni oikeusministeriön sivulta – ja tässä se linkkikin taas kerran: http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#kielitaito (lihavoinnit minun.)

 

"Kunta on kielilain perusyksikkö. Yksikielinen kunta toimii yksikielisesti, kaksikielinen kunta kahdella kielellä. Valtion keskushallintoviranomaiset ovat aina kaksikielisiä. Sen sijaan niiden alue- ja paikallishallinnon yksiköt ovat yksikielisiä, jos niiden virka-alueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia.”

 

”Toiminta kahdella kielellä ei tarkoita sitä, että kaikkien työntekijöiden tulee hallita molempia kieliä, vaan sitä, että kielitaitoista henkilöstöä tulee olla niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan”

 

”Yleisöä palvelevissa toimipisteissä tulee huolehtia siitä, että asiakas saa palvelua omalla kielellään.”

 

Ei tapahtuisi mitään, koska kaikki korkeakouluun tai yliopistoon tähtäävät koululaiset ja opiskelijat tietävät etukäteen, että loppututkinnon suorittamisen edellytyksenä on virkamiesruotsin osaaminen.

Usko vaan niin. Yläasteelta siirrytään lukioon (viimeinen tilaisuus aloittaa ruotsin kielen opiskelu) 16-vuotiaina... Minä uskon, että perunat on paras ostaa Hakaniemen torilta... :)

 

MUOKKAUS SELVENNYKSEKSI: Ja entäs jos - tämähän on edelleen ajatusleikki pakkoruotsin poistamisesta - myös "virkamiesruotsi" olisi poistettu yliopistoista? Jos ei olisi, kurssin laajuutta olisi lisättävä aivan tolkuttomasti...

 

Virkamiesruotsi ei tarkoita sitä, että ihminen ymmärtäisi tai osaisi puhua ruotsia. Muistelisin lukeneeni jostakin, että parikymmentä prosenttia kielitestin läpäisseistä ei tutkimuksen mukaan pystynyt kommunikoimaan "oppimallaan" virkakielellä.

 

Edelleen lainauksia samalta sivulta:

 

”Virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003). Se koskee valtion palveluksessa olevien lisäksi kuntien henkilöstöä sekä myös työsuhteisia. ”

 

No kuinkas se sitten osoitetaan?

 

”Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa säädetään siitä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003)”

 

Okei. Vilkaistaanpa asetusta, joka löytyy täältä (tämänkin olen tainnut panna esille jo aikaisemmin…): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030481

 

Ensinnäkin kielitutkintoja on kolmenlaisia:

 

” Valtion kielitutkinnot ovat:

1. Suomen tai ruotsin kielen suullinen taito,

2. Suomen tai ruotsin kielen kirjallinen taito, ja

3. Suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen taito.

Tutkinnot voidaan suorittaa yhdessä tai erikseen.”

 

Näissä on sitten vielä kolmenlaista tasoakin. En jaksa kopioida, linkki on edelleen tuossa yläpuolella. Kiinnostavaa tässä on se, että

 

” Valtion viroissa, joissa kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, edellytetään kaksikielisessä viranomaisessa enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä vähemmistön kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa” ja

 

” Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito, ei vaadita siltä, joka on suorittanut vähintään arvosanan cum laude approbatur toisen kotimaisen kielen pitkässä oppimäärässä (a-kieli) tai vähintään arvosanan eximia cum laude approbatur toisen kotimaisen kielen keskipitkässä oppimäärässä (b-kieli) sisältävän ylioppilastutkinnon.”

 

Siis tyydyttävä kielitaito = a- kielen cumu tai b-kielen eximia… ei tätä tasoa kyllä ihan heittämällä saavuteta.

 

Joten pelko pois Jorma, työpaikkamme sekä perustuslailliset oikeutemme ovat turvattuja.  ;) Tuskin 5% vähemmistöstä edes riittäisi halukkaita täyttämään itäistenmaakuntiemme virkamiesvajetta.

topi

 

Koko tämä debatti on puhtaasti jossittelua, sillä kenelläkään ei tunnu olevan esittää oikeita numeroita – palautan tähän viestini alussa olevan kysymyksen:

 

Kuinka paljon Suomessa on sellaisia virkoja, joihin edellytetään ruotsin kielen taitoa ja mitkä edellä luetelluista kielitaitovaatimuksesta heitä koskevat.

 

Sitä odotellessa jätän omalta osaltani aiheen tähän; kiitos kun jaksoit ja viitsit osallistua!

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaikkiin virkoihin ei kai korkeakoulututkintoa vaadita?

 

Ei tarvita, eikä niissä myöskään edellytetä ruotsin kielen taitoa. Poikkeus on tietysti mainitsemasi kaksikieliset kunnat, niissä voidaan vaatia sujuvaa kielitaitoa myös alemmissa viroissa työskenteleviltä. Esimerkiksi Kauniaisiin ei luultavasti palkata täysin "umpisuomalaista" terveyskeskuslääkäriä, koska osa potilaista vaatii palvelua äidinkielellään. Helsingin puolella asia on toisin, joskus asiat sujuisivat vastaanotolla paremmin jollakin muulla kielellä kuin suomella tai ruotsilla (venäjäksi tai arabiaksi).  :)

 

Kuinka paljon Suomessa on sellaisia virkoja, joihin edellytetään ruotsin kielen taitoa ja mitkä edellä luetelluista kielitaitovaatimuksesta heitä koskevat.

 

Kaikki virat joihin vaaditaan korkeakoulututkintoa ovat tällaisia + mainitsemasi kielilain perusyksikön mitat täyttävät kaksikielisten kuntien virat sovellettuna enemmän tai vähemmän kielilain hengen mukaiseksi. Tuskin kukaan pystyy tarkasti määrittelemään hakemaasi virkojen lukumäärää, mutta ne tulevat varmasti laskemaan tulevaisuudessa. 100-vuotta sitten koko virkamieskunta puhui ruotsin lisäksi myös venäjää, osa jopa murtaen suomea.  ;D

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään