Guest zikaduu

Svenska talande, bättre folk?

288 viestiä aiheessa

Jos suomalaisilta kysytään, niin Suomessa on aivan LIIKAA virkoja, joihin tarvitaan jokin kielitaito.

 

Jos taas MINULTA kysytään, niin Suomessa on aivan liikaa sellaisia VIRKOJA, jotka ovat täysin tarpeettomia - jopa maan edun kannalta vahingollisia. Lisäksi juuri edellä mainittuja virkoja näyttäisivät täyttävän henkilöt, joiden puoluejäsenkirjan väri on "oikea", mutta kyky ymmärtää ja yhteiskunnan parhaaksi hoitaa tehtäviä - parhaimmillaankin kehno...

 

Vaan minultapa niin harvoin kysytään virkanimityksistä ja vaaleissakin määräytyy vain se, missä keskinäisessä suhteessa näitä turhia virkoja ja päällikköpaikkoja jaetaan. Jos valtio tai kunta olisi firma, sen organisaatiorakennetta olisi jo aikoja sitten litistetty. Mehiläispesällinen pärjää yhdellä kuningattarella - ei tarvita osasto- eikä kansliapäälliköitä. Monessa paikassa varsinaisen työn tekijöitä ei yleensä ole liikaa, mutta kokouksiaan pitäviä päälliköitä senkin edestä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...

Alkuperäinen ihmettelyn aiheeni oli: jos pakkoruotsi lopetettaisiin mutta virkamiehistön kielitaitovaatimukset pidettäisiin ennallaan, mitä tapahtuisi? Suomenkieliset eivät enää juurikaan opiskelisi ruotsia, mutta ruotsinkieliset lapset oppisivat suomea aivan kuten tähänkin saakka - siten pienen vähemmistön on toimittava. Antaisiko se ruotsinkielisille liian suuren edun?

 

 

Siihen aikaan, kun minä tuon kielikokeen suoritin vaatimukset saatoivat olla toiset kuin tänään. En tosiaan tutustunut linkkiisi.

 

Suomenruotsalaisia on maan väestöstä jotain 5%. En näe sitä mitään uhkana suomenkielisille. Sitä paitsi tuo ruotsinkielisten määrä on koko ajan supistumaan päin. Miten pitkälle pitää mennä ennen kuin tunnustetaan, että tämä "pakkoruotsi" on vain tarpeeton relikti menneiltä ajoilta? Voi olla, että piankin noita pykäliä muutetaan siten, että ruotsin kielikoetta ei enää vaadita. Suomenruotsalaisethan taas osaavat jokseenkin sataprosenttisesti suomea muutenkin jo kouluun tullessaan.

 

Pitää tunnustaa tosiasiat. Muu on vain resurssien tarpeetonta tuhlaamista.

 

Pekka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Vaan minultapa niin harvoin kysytään virkanimityksistä ja vaaleissakin määräytyy vain se, missä keskinäisessä suhteessa näitä turhia virkoja ja päällikköpaikkoja jaetaan. Jos valtio tai kunta olisi firma, sen organisaatiorakennetta olisi jo aikoja sitten litistetty. Mehiläispesällinen pärjää yhdellä kuningattarella - ei tarvita osasto- eikä kansliapäälliköitä. Monessa paikassa varsinaisen työn tekijöitä ei yleensä ole liikaa, mutta kokouksiaan pitäviä päälliköitä senkin edestä...

 

Nyt kun paljastit ajatuksesi niin vielä entistä harvemmin tarvitsee kysellä..  ::) Ja Suomihan ei ole kuningaskunta, joten kyllä poliittinen virkanimitys on tarvittaessa paikallaan.  :thmbup: Silloin virkamiehellä vasta meneekin hyvin kun hänet siirretään odottamaan eläkettä tai jotain muuta mielenkiintoista haastetta ns. hyllylle, vai "dispoonko" se nyt virallisesti oli? Valtion tuottavuusohjelma tulee kyllä karsimaan tavallisia virkamiehiä vielä monen vuoden ajan. Toivoa byrokratian pienenemisestä on siis odotettavissa. Yliopistojen virkamiehet siirtyivät vuoden alussa työsopimussuhteeseen, joten voi olla että joskus tulevaisuudessa ruotsin kielen lehtoriltakaan ei enää vaadita pakkoruotsin osaamista.  :)

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siihen aikaan, kun minä tuon kielikokeen suoritin vaatimukset saatoivat olla toiset kuin tänään.

 

Minuakin alkoi vaivata, että olenkohan minäkin suorittanut kielitutkinnon. Todennäköisesti en; suoritin kyllä jonkin kaupallisen ruotsin peruskurssin mutta siihen aikaanhan (1970-luvun loppupuolella) mitään virkamiesruotsia ei tunnettu.

 

Sen muistan, että kurssin viimeisellä tunnilla, ennen tenttiä opettaja iski katseensa minuun, osoitti oikein sormella ja ärjäisi (på svenska): "Ja TEILTÄ minä odotan erityisen hyviä vastauksia!" Mietin pitkään, että mitä ihmettä se sillä tarkoitti, kunnes lopulta välähti: opettaja oli porvoolainen (se on HYVIN helppo kuulla), ja minähän olin automaattisesti imitoinut tuota itselleni tuttua, suomenruotsin kenties ruminta aksenttia... mutta kyllä minä muistaakseni sainkin ihan hyvän arvosanan.

 

Suomenruotsalaisethan taas osaavat jokseenkin sataprosenttisesti suomea muutenkin jo kouluun tullessaan.

 

Eivät osaa. Ystäväni Kulli-Pete (Peter K.) ainakin väittää, että hän vietti elämänsä ensimmäiset 15 vuotta HELSINGIN KOSKELASSA !!! osaamatta sanaakaan suomea. Nykyisin Peten puheesta aavistaa kyllä ruotsinkielisen taustan - semmoinen aika ajoin kuultava, tuskin erottuva, hiukan ohut intonaatio, monet varmasti tietävät asian - mutta muuten äijä puhuu puhtaampaa suomea kuin useimmat savolaiset.

 

Tästä lasten kielenoppimisesta vähän sivuun. - Joskus suomenkieliset ottavat herneen nii-iin syvälle nenäänsä, kun lukevat lehdistä ruotsinkielisten päiväkotien tai ala-asteiden opettajien kieltäneen suomen kielen puhumisen välitunneilla. Kielto on ihan oikein! Äidinkieli on suojeltava arvo sinänsä, ja sillä siisti - jopa tuo hirveä ruotsin kieli. Ruotsinkielinen lapsi joutuu pienestä pitäen niin valtavan suomenkielisyyspaineen alaiseksi, että edes dagiksessa tai ala-asteella on pysyttävä tiukkana. Helkkari, niin minäkin teksin vastaavassa tilanteessa suomen kielen suhteen, ajattelivat ruotsinkieliset asiasta mitä hyvänsä.

 

Toivottavasti lapsenlapseni saavat oppia äidinkieltään rauhassa, asiallisen ruotsinkielisessä ympäristössä - isänsä ja minä pidämme kyllä  huolen siitä, että ne oppivat puhumaan myös hyvää suomea.

 

Mutta pakkoruotsin asemasta suomalaisissa kouluissa olen kyllä kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...

Tästä lasten kielenoppimisesta vähän sivuun. - Joskus suomenkieliset ottavat herneen nii-iin syvälle nenäänsä, kun lukevat lehdistä ruotsinkielisten päiväkotien tai ala-asteiden opettajien kieltäneen suomen kielen puhumisen välitunneilla. Kielto on ihan oikein! Äidinkieli on suojeltava arvo sinänsä, ja sillä siisti - jopa tuo hirveä ruotsin kieli. Ruotsinkielinen lapsi joutuu pienestä pitäen niin valtavan suomenkielisyyspaineen alaiseksi, että edes dagiksessa tai ala-asteella on pysyttävä tiukkana. Helkkari, niin minäkin teksin vastaavassa tilanteessa suomen kielen suhteen, ajattelivat ruotsinkieliset asiasta mitä hyvänsä.

 

Toivottavasti lapsenlapseni saavat oppia äidinkieltään rauhassa, asiallisen ruotsinkielisessä ympäristössä - isänsä ja minä pidämme kyllä  huolen siitä, että ne oppivat puhumaan myös hyvää suomea.

...

 

Minä jo tuolla kerran mainitsinkin, että äidinkielen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle. Sehän lienee juuri se kieli, jolla puemme ajatuksemme sanoiksi ja toisinpäin (vaikkakin jos asuu ulkomailla pitkään maan kieltä puhuen, huomaa vähitellen ajattelevansakin kyseisen maan kielellä).

 

Kaikki vieraskieliset vähemmistöt joutuvat missä maassa tahansa valtavien kielipaineiden alaiseksi. Siinä Suomen ruotsinkieliset eivät muodosta mitään erityistä poikkeusta. Mitähän suomalaiset ja suomenruotsalaiset ajattelisivat esimerkiksi ajatuksesta, jossa Suomeen tulisi kouluihin pakkosomali ja somalienemmistöisissä kouluissa tai lastentarhoissa suomen (ja ruotsin) puhuminen välitunneillakin olisi kiellettyä? Vai ovatko somalitaustaiset ihmiset jotenkin vähempiarvoisia kuin syntyperäiset ja valkoiset suomalaiset?

 

Siis antakaamme jokaiselle mahdollisuus puhua ja opiskella omaa äidinkieltään, mutta suhtautukaamme kaikenlaisiin pakkokeinoihin skeptisesti.

 

Pekka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Kaikki vieraskieliset vähemmistöt joutuvat missä maassa tahansa valtavien kielipaineiden alaiseksi. Siinä Suomen ruotsinkieliset eivät muodosta mitään erityistä poikkeusta. Mitähän suomalaiset ja suomenruotsalaiset ajattelisivat esimerkiksi ajatuksesta, jossa Suomeen tulisi kouluihin pakkosomali ja somalienemmistöisissä kouluissa tai lastentarhoissa suomen (ja ruotsin) puhuminen välitunneillakin olisi kiellettyä? Vai ovatko somalitaustaiset ihmiset jotenkin vähempiarvoisia kuin syntyperäiset ja valkoiset suomalaiset?

 

Siis antakaamme jokaiselle mahdollisuus puhua ja opiskella omaa äidinkieltään, mutta suhtautukaamme kaikenlaisiin pakkokeinoihin skeptisesti.

 

Muistamissani kiukuttelutapauksissa kysymys on ollut siitä, että ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja ala-asteille on tuotu suomenkielisiä lapsia ns. kielikylpyihin. On aivan oikeutettua, että ruotsin puhumisesta pidetään silloin huoli vaikka kieltojen avulla. Kuten sanottua: suomenkielisen ympäristön paine muuallakin, laitoksen ulkopuolella lasten käyttämän kielen on aivan liian suuri ja johtaa siksi - uskon tässä ilman muuta kyseisten laitosten henkilökuntaa, vaikka ruotsinkielisiä ovatkin - automaattisesti lasten käyttämän kielen "suomettumiseen".

 

Puhummekohan ihan samasta asiasta - en kyllä ymmärrä, mitä yhteistä tällä on pakkoruotsin kanssa? Jos kouluissa on sekaisin suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita, kieltoja ei tietenkään pidä antaa suuntaan eikä toiseen. Mutta jos koulu tai päiväkoti on ruotsinkielinen, silloin se myös on sitä - ja sinne lapsensa vapaaehtoisesti tuovat suomenkieliset vanhemmat saavat luvan ottaa sen huomioon.

 

Ja jos Suomessa joskus perustetaan somalinkielisiä kouluja tai päiväkoteja - huh huh - niin  niillä saa ihan samalla tavalla olla oikeus kieltää muiden kielten puhuminen niin tunneilla kuin välitunneillakin. Mikä sen hyväksymisessä on niin vaikeaa?

 

LISÄYS: selvennykseksi - jos kyse on suuren enemmistön keskellä elävästä kielivähemmistöstä, sillä on ehdottomasti oltava oikeus vaalia kieltä perustamalla vain omalla kielellään toimivia lastentarhoja tai kouluja. Jos ne sopivat muilta osin yleiseen koulujärjestelmäämme, noudattavat samoja opetusohjelmia jnpp. - niillä on myös oltava oikeus suhtautua valtakielen - suomen - puhumiseen juuri niin tiukasti kuin haluavat. Oli sitten vaikka kiswahilin kielinen koulu Joensuussa...

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksköhän ei kukaan ole huomioinnut saamea tässä keskustelussa, ruotsissa on yritetty ja osittain onnistuttu suomenkielisten oppilaitoksia perustettaessa.Mikähän meillä suomalaisilla on ongelmana, aliarvioimme ilmeisesti itseämme kotimaassamme, kotona kyllä vaimolle valitamme kun maailma tökkii.Pitäisihän meitin oikeasti oppia elämään suomalaisina ja uskoa omaan minäämme, eli minäitse olen melko hyvä tyyppi.Ei tuo että jossain Helsingissä opiskellaan ruotsia tätä kylää kaada, tuskin Joensuu huonoksi menee jos ruotsia siellä tankataan, Torinon, eiku Tornion kulmilla olen ruotsia, tosin hiukka erikoisemmin puhuttavan kuullut.Kyllä täällä joku itkee kun joutuu pakkovenäjää lueskelemaan aikanaan.Isoäitini joutui venäjää opiskelemaan koulussa itkien, viime vuosisadan alkupuolella tosin.

Olemmeko vielä siinä syvässä uskossa että täällä kaikki on huonommin?Kukaan ei osaa mitään, ei suomessa osaa autoa ajella kun muutamat valitut, byrokratia täällä on italiaan ja espanjaan verrattuna kamalaa, mitään ei saa tehdä.Muistan aikanaan kun joku esitteli että ruotsissa kaikki ihmeelliset viritykset ovat sallittuja, selvittelin asiaa, eihän nuo olleet sielläkään.Ajelivat vaan siellä kunnes jäivät kiinni.

Opiskellaan edelleenkin ja pidetään lippua korkealla, missä sitten olemmekin ja mihin verrataan.

Jos kotona tai työpaikan kahvihuoneessa itkemme kimpassa maailman kurjuutta, eiköhän peili, vaihtoehtoisesti jollei tuo kestä, kaverin ottama valokuva ja sen katsominen pelasta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

...

melko hyvä tyyppi.Ei tuo että jossain Helsingissä opiskellaan ruotsia tätä kylää kaada, tuskin Joensuu huonoksi menee jos ruotsia siellä tankataan, Torinon, eiku Tornion kulmilla olen ruotsia, tosin hiukka

...

 

Kyllä täällä moni opiskelee ruotsia eikä siinä mitään (vaikkei sitä täällä paljon pääsekään käyttämään). Kannatan lämpimästi kaikkien mahdollisten kielien (ja muutakin) opiskelua. Enhän minä mitään sen kummempaa halua kuin tarpeettomat pakot pois. Aina se vain herättää ruotsinkielisissä pelkoa, että oltaisiin poistamassa heiltä oikeutta äidinkieleensä. Sitä en tarkoita enkä halua. Minusta esimerkiksi kunnat ja kaupungit voisivat itse vapaasti päättää kieliohjelmastaan (äidinkieltä lukuunottamatta) omien tarpeidensa mukaisesti. Täälläpäin venäjä saattaisi hyvinkin olla toisena vieraana kielenä englannin jälkeen, mutta vaihtoehtoja sillekin pitäisi olla.

 

Pekka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Enhän minä mitään sen kummempaa halua kuin tarpeettomat pakot pois.

 

Hyvä Pekka  :thmbup: kerrankin olemme samaa mieltä.

 

Täälläpäin venäjä saattaisi hyvinkin olla toisena vieraana kielenä englannin jälkeen, mutta vaihtoehtoja sillekin pitäisi olla.

 

Venäjä saattaisi toimia ensimmäisenä kielenä englantiakin parmmin.

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Venäjä saattaisi toimia ensimmäisenä kielenä englantiakin parmmin.

 

Todennäköisesti ei. Niin monet asiat ovat tätä nykyään englanniksi, jopa tapauksissa joissa lakisääteisesti vaaditaan suomen kieltä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Todennäköisesti ei. Niin monet asiat ovat tätä nykyään englanniksi, jopa tapauksissa joissa lakisääteisesti vaaditaan suomen kieltä.

 

Juuri englanin ylivallan vuoksi juttu saattaisi toimia "rajanpitäjissä" hyvin. Venäläiset arvostavat sitä, että saavat palvelua äidinkielellään. Nuoret oppivat kyllä nykyään englanin "väkisin" mr. microsoftin suosiollisella avustuksella.

 

topi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juuri englanin ylivallan vuoksi juttu saattaisi toimia "rajanpitäjissä" hyvin. Venäläiset arvostavat sitä, että saavat palvelua äidinkielellään. Nuoret oppivat kyllä nykyään englanin "väkisin" mr. microsoftin suosiollisella avustuksella.

 

Menee ohi aiheen, mutta Microsofthan on lokalisoinut ohjelmansa tunnollisemmin kuin varmaan mikään muu ohjelmistovalmistaja. Ja jopa niin, että englanninkielisen version saadakseen saa nähdä ylimääräistä vaivaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Menee ohi aiheen, mutta Microsofthan on lokalisoinut ohjelmansa tunnollisemmin kuin varmaan mikään muu ohjelmistovalmistaja. Ja jopa niin, että englanninkielisen version saadakseen saa nähdä ylimääräistä vaivaa.

 

Okei, pannaan mr. linuxin piikkiin sitten.  :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nuoret oppivat kyllä nykyään englanin "väkisin" mr. microsoftin suosiollisella avustuksella.

 

Eipä nyt kuitenkaan fuckkia ja shittiä katsomalla opi käyttämään englantia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eipä nyt kuitenkaan fuckkia ja shittiä katsomalla opi käyttämään englantia.

 

No eipä tuota Kitteellä päin paljon käytetäkkään.  :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luin koulussa sekä pitkän venäjän, että englannin. Venäjän aloitin kolmannella luokalla ja englannin viidennellä, jälkimmäistä osaan selvästi paremmin enkä usko tuon myöhemmän aloituksen vaikuttaneen nykyiseen kielitaitooni millään tavalla. Englanti on mielestäni nopea ja helppo kieli oppia, toisin kuin monet muut, eikä sitä väen väkisin kannata ensimmäiseksi kieleksi ottaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Nuoret oppivat kyllä nykyään englanin "väkisin" mr. microsoftin suosiollisella avustuksella.

Eipä nyt kuitenkaan fuckkia ja shittiä katsomalla opi käyttämään englantia.

Haluaisin nähdä sun Windowsin ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Haluaisin nähdä sun Windowsin ;D

 

Windowsini on ihan englanninkielinen, mutta sitä edelsi tukuttain englanninkielisiä pelejä ja ohjelmia, koska valinnanvaraa ei ollut. Windowsiakaan ei alkujaan tarvinut. Englannin kieliopilliset vivahteet puolestaan tulevat koulusta sekä käytöstä asiallisemmilla palstoilla kuin kountteriforumeilla. Kaiken taustalla on peruskoulun kolmannelta alkanut englannin kielen opinnot, josta oli apua tietokoneen ja sen ohjelmien sekä pelien käyttöönotossa, kun oli kielen tuntemusta jo valmiiksi pohjalla.

 

Käytännön tarve on mielestäni tärkein asia kieliopinnoissa, mutta ennen kuin kieltä pystyy käytännössä käyttämään, tarvitsee ymmärtää perusteet. Perusteiden tunteminen helpottaa. Samanaikainen tarve opintojen yhteydessä, ja sama myös toisin päin, tehostaa kielen oppimista hyvin paljon.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Käytännön tarve on mielestäni tärkein asia kieliopinnoissa,

 

No tätähän minä Sami juuri hain. Kitteellä tarvittaan nykkyisin varmasti enemmänkii "itäsuomalaismurteita" kuin englantia.

 

mutta ennen kuin kieltä pystyy käytännössä käyttämään, tarvitsee ymmärtää perusteet. Perusteiden tunteminen helpottaa. Samanaikainen tarve opintojen yhteydessä, ja sama myös toisin päin, tehostaa kielen oppimista hyvin paljon.

 

Ja ne microsoftilla kirjoitetut sovellukset asentuvat käskyllä -accept- Applen updatessa (Safari 5, 17,25 Mt) lukee nykyisin hyväksy.

 

Ei aavistustakaan mitä se tarkoittaa, onko se paljon tai mitä tällä ohjelmalla tehdään, mutta aion painaa ok ja valmis kaikesta huolimatta.  ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joku viisas sanoi tuossa hesarissa jotta nousee, pidä varasi ettei sinunkin naapuriin muuta.... ;)

 

Niin me suamenkiäliset olemmekin Hesarin mukaan  katoava luonnonvara: "Suomenkielisten osuus laskee, koska maahanmuutto kasvattaa muunkielisten osuutta".  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään