Svenska talande, bättre folk?

[Jere Rantala 6]

Itse olen ehdottomasti ruotsin kielen opiskelun kannalla. Lisäksi olen sitä mieltä, että sen tulisi jatkossakin olla pakollista. Perusteluinani käytän seuraavia:

 

1. Yleissivistävyys. Koen että, ruotsia opiskelemalla oppii myös asioita toisesta kulttuurista, jolloin toimiminen niin ko. kulttuurin ja muidenkin vieraiden kulttuurien kanssa helpottuu

2. Kilpailukyky. Etenkin haettaessa töihin ulkomaille on ehdottomasti hyötyä, että voit rehellisesti kertoa osaavasi useita kieliä. Monet tuttavani ympäri maailmaa ovat avoimen kateellisia siitä, että suomalaiset osaavat useita kieliä.

3. Ruotsin (maan) merkitys Suomelle. Ruotsi on yhä monilla tavoin koettuna Suomen tärkein kauppakumppani (en puhu rahallisessa arvossa vaan kokonaisuutena). Lisäksi kun toteamme sen faktan, että Ruotsi on pohjoismaista "suurin", on se poliittisesti erittäin merkittävä partneri Suomelle.

4. Historia. Täällä on nyt vaan aina puhuttu myös ruotsia ja kukaan ei voi sanoa siitä olevan haittaa Suomelle ja suomalaisille. Ei, se ei ole haitta että kieltä "joutuu" oppimaan koulussa, kts. kohta 1.

 

Samalla kun porukka vinkuu, että miksi sitä pitää opiskella, haluan esittää vastakysymyksen. Jos ruotsia ei pitäisi opiskella, niin miksi sitten englantia. Kyllä joku aina osaa kääntää?

[Topi Falkenberg 411]

Itse olen ehdottomasti ruotsin kielen opiskelun kannalla. Lisäksi olen sitä mieltä, että sen tulisi jatkossakin olla pakollista. Perusteluinani käytän seuraavia:

 

1. Yleissivistävyys. Koen että, ruotsia opiskelemalla oppii myös asioita toisesta kulttuurista, jolloin toimiminen niin ko. kulttuurin ja muidenkin vieraiden kulttuurien kanssa helpottuu

2. Kilpailukyky. Etenkin haettaessa töihin ulkomaille on ehdottomasti hyötyä, että voit rehellisesti kertoa osaavasi useita kieliä. Monet tuttavani ympäri maailmaa ovat avoimen kateellisia siitä, että suomalaiset osaavat useita kieliä.

3. Ruotsin (maan) merkitys Suomelle. Ruotsi on yhä monilla tavoin koettuna Suomen tärkein kauppakumppani (en puhu rahallisessa arvossa vaan kokonaisuutena). Lisäksi kun toteamme sen faktan, että Ruotsi on pohjoismaista "suurin", on se poliittisesti erittäin merkittävä partneri Suomelle.

4. Historia. Täällä on nyt vaan aina puhuttu myös ruotsia ja kukaan ei voi sanoa siitä olevan haittaa Suomelle ja suomalaisille. Ei, se ei ole haitta että kieltä "joutuu" oppimaan koulussa, kts. kohta 1.

 

Samalla kun porukka vinkuu, että miksi sitä pitää opiskella, haluan esittää vastakysymyksen. Jos ruotsia ei pitäisi opiskella, niin miksi sitten englantia. Kyllä joku aina osaa kääntää?

 

Kumoan ensimmäisen väittämäsi, itseään voi yleissivistää myös opettelemalla venäjää. Ja tämähähän kumoaa myös toisen väittämäsi. Ei pakkoruotsin lopettaminen tarkoita kieltenopetuksen tuntimäärän vähentämistä, vaan sen korvaamista jollakin muulla kielellä.

 

Kolmas väittämä pitää paikkansa, neljännestä en ole samaa mieltä. Ruotsia on puhuttu Suomen rannikkoseuduilla ja osin puhutaan vieläkin, mutta ei Lapissa, Savossa, Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa tarvita ruotsinkielen taitoa. Olen itse joutunut kerran työmatkalla Suomessa tilanteeseen jossa toinen suomalainen ei tosiaankaan osannut suomea, paikkakunta oli Tervjärv. Lomamatkoilla ei ole niin väliä vaikkei aina samaa kieltä löytyisikään, voi olla että menettää paljon, mutta enemmin kai menetti se Teerijärven ukko joka ei suomea suomessa osannut.

 

topi

[Jere Rantala 6]

Kumoan ensimmäisen väittämäsi, itseään voi yleissivistää myös opettelemalla venäjää. Ja tämähähän kumoaa myös toisen väittämäsi. Ei pakkoruotsin lopettaminen tarkoita kieltenopetuksen tuntimäärän vähentämistä, vaan sen korvaamista jollakin muulla kielellä.

 

Kolmas väittämä pitää paikkansa, neljännestä en ole samaa mieltä. Ruotsia on puhuttu Suomen rannikkoseuduilla ja osin puhutaan vieläkin, mutta ei Lapissa, Savossa, Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa tarvita ruotsinkielen taitoa. Olen itse joutunut kerran työmatkalla Suomessa tilanteeseen jossa toinen suomalainen ei tosiaankaan osannut suomea, paikkakunta oli Tervjärv. Lomamatkoilla ei ole niin väliä vaikkei aina samaa kieltä löytyisikään, voi olla että menettää paljon, mutta enemmin kai menetti se Teerijärven ukko joka ei suomea suomessa osannut.

 

topi

 

Korjataan ensimmäistä väittämää sitten. Mielestäni kouluissa saisi nykyään opettaa pakollisena vaikka vielä enemmän kieliä. Kuten esimerkiksi suomea. Mutta joo, ehkäpä ruotsi olisi jossain määrin mahdollista korvata pakollisella B-kielellä, mutta jonka saisi itse valita. En pysty nyt aukottomasti perustelemaan, että miksi juuri ruotsin pitäisi olla pakollista, mutta nykyään Ruotsissa asuvana (ja aina kielistä pitävänä) koen että siitä on ollut minulle paljon hyötyä. Mutta nyt haluan esittää kysymyksen, että miksi venäjä? Sitä kun tuntuu moni toitottavan.

[Jussi Aaltonen 0]

Mielestäni kouluissa saisi nykyään opettaa pakollisena vaikka vielä enemmän kieliä

 

Kielten opiskelun kanssa koohottaminen menee jo nykyäänkin liian pitkälle. Juttu kun on kaikessa yksinkertaisuudessaan sellainen että jos ei ole mitään tähdellistä sanottavaa niin aivan sama montaako kieltä osaa.

 

Kieliä on hyvä osata niin paljon kuin mahdollista, mutta ne eivät ole itsetarkoitus ja ne eivät koskaan korvaa puutteita muussa osaamisessa, eli esimerkiksi peruskoulu-lukiotasolla kielet eivät missään tapauksessa saa syödä tilaa yleissivistyksen ja matemaattis-luonnontieteellisen sivistyksen takomiselta otsaluuhun.

 

TV-ohjelmien käännöksistä, lehtiartikkeleista ja monesti kirjoistakin näkee mikä on tulos kun käännöksen tekijän yleissivistyksen taso on nolla, mutta kieli on hyvin hanskassa... käyttöohjeista ja muista jotakin tiettyä erityisalaa koskevista käännöstöistä voi taas todeta kuinka kammottaviin tuloksiin päästään kun osataan kieli, mutta substanssiosaaminen puhtaan nollan tasoa.

[Topi Falkenberg 411]

En pysty nyt aukottomasti perustelemaan, että miksi juuri ruotsin pitäisi olla pakollista, mutta nykyään Ruotsissa asuvana (ja aina kielistä pitävänä) koen että siitä on ollut minulle paljon hyötyä. Mutta nyt haluan esittää kysymyksen, että miksi venäjä? Sitä kun tuntuu moni toitottavan.

 

Jos haluaa asua Ruosissa, niin kouluruotsista on varmasti hyötyä.  Venäjä oli vaan yksi esimerkki, mutta luulisin asiakaspalvelutehtävissä, esim. Lapin hiihtokeskuksissa, olevan enemmin kysyntää venäjän taitajista kuin ruotsin osaajista. Suomessa ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat niin fiksuja, että he kyllä kääntävät kysymyksensä suomeksi aina tarvittaessa. 

 

Jos on oikein viisas, kuin M.A.Numminen aikanaan oli, niin pakkoruotsi kannattaa opetella pelkästään jo sen takia, että suomenruotsalaisten opiskelijabileet ovat paremmin järjestettyjä kuin kotikielisin voimin toteutetut. 

 

Osalle ihmisistä jo yksikin vieraskieli tuottaa ylivoimaista tuskaa. Toisaalta nykyisin kouluissa on aika hyvä valikoima eri kieliä niiden opiskelusta pitäville.

 

topi

[Arne Wallen 72]

Eiköhän tässä kohtpuolin kannata opiskella hyvin kaukaisiakin kieliä, varsin jos itähelsingissä liikkuu tai asustelee, varmaan muuallakinpäin.

[Guest Kiwipilot]

Samalla kun porukka vinkuu, että miksi sitä pitää opiskella, haluan esittää vastakysymyksen. Jos ruotsia ei pitäisi opiskella, niin miksi sitten englantia.

 

Huoh... Et kai tosissasi kysy miksi?

 

En pysty nyt aukottomasti perustelemaan, että miksi juuri ruotsin pitäisi olla pakollista, mutta nykyään Ruotsissa asuvana (ja aina kielistä pitävänä) koen että siitä on ollut minulle paljon hyötyä.

 

Eli kaikkien meidän olisi hyvä opiskella pakolla ruotsia, kun sinä asut Ruotsissa ja koet paikallisen kielen osaamisen tärkeäksi? Morjens Perusteluista ei sinun kannata olla huolissaan: kukaan ei ole vielä onnistunut järkisyihin vetoamalla perustelemaan pakollista ruotsin opiskelua.

[Guest rsuomi]

Kona mintti kojattelin antti, koisko ontti kova hyntti kos jontti kopeisruntti kopiskelemaan ontti kosissaan tontti kota täntti kieltäkontti.

 

Kota mintti konette santti konko ontti kolevaisuuden tuntti koili kientti?

 

Korveisin tentti: Kosti Rintti

[Guest fishu]

Samalla kun porukka vinkuu, että miksi sitä pitää opiskella, haluan esittää vastakysymyksen. Jos ruotsia ei pitäisi opiskella, niin miksi sitten englantia. Kyllä joku aina osaa kääntää?

 

Asia ei ole vertauskelpoinen, sillä englanti ei ole pakollinen kieli, mutta ruotsi on. Yksi vieras kieli on kuitenkin pakollinen, mutta sitä ei sen tarkemmin määritellä.

 

[Pekka Holopainen 98]

Eiköhän tässä kohtpuolin kannata opiskella hyvin kaukaisiakin kieliä, varsin jos itähelsingissä liikkuu tai asustelee, varmaan muuallakinpäin.

 

Mitä ihmeellistä Itä-Helsingissä on? Jo 80-luvulla Stockholmin Rinkebyssä oli paljon eksoottisempaa.

 

[Pekka Holopainen 98]

Asia ei ole vertauskelpoinen, sillä englanti ei ole pakollinen kieli, mutta ruotsi on. Yksi vieras kieli on kuitenkin pakollinen, mutta sitä ei sen tarkemmin määritellä.

 

 

Asia pitäisikin määritellä siten, että pakollisia ovat suomi ja äidinkieli (ruotsi tai joku muu) mikäli se ei ole suomi ja n kpl (äidinkielelle) vieraita kieliä. Mikä luonnollinen luku n on on sitten poliittinen päätös.

 

Ruotsin kielen pakollisuus on entisen "herrakansan" relikti 200 vuoden takaa, josta olisi jo aika päästä eroon.

 

Pekka

 

[Jorma Silo 0]

Mitä ihmeellistä Itä-Helsingissä on? Jo 80-luvulla Stockholmin Rinkebyssä oli paljon eksoottisempaa.

 

 

Varsinkin taannoisen hirmuteon, sipoonriiston seurauksena Itä-Helsingissä kuulee entistä enemmän todella eksoottista suomenruotsia.

 

Ehkä A.W. empoilee jo helssinkinherrojen seuraavaa verityötä - kuntarajan siirtämistä Pernajaa vasten? Silloin sitä vasta eksoottista rantaruotsia saadaankin Itä-Helsingissä kuulla! Esimerkki:

 

- suorittaessani useita vuosia sitten  uskaliaan polkupyörävaelluksen Ilolan aarnivainioille (Ilola sijaitsee peninkulman verran Borgå-nimisen kaupungin itämannulta itään) uskaltauduin kysäisemään paikalliselta, ystävällisen näköiseltä alkuasukkaalta, missä mahtaakaan sijaita maankuulu Postimuseo. Alkuasukaskielen taitajana puhuin luonnollisesti helssinkiläisessä lyseossa nuorena oppimaani alkuasukaskieltä, ruotsia. Alkuasukas ilahtui, tempaisi piipunnysän suustaan ja viittoili sillä tarmokkaasti ylävasemmalle:

 

"Ja, ja! D®'uppi på bunt'n!"

 

Tämmöisiä ilmauksia saamme tulevaisuudessa kuuulla yhä enemmän Itä-Helsingissä!

 

toivoo,

ihanan kaksikielisen pikkutytön vaari/fafa...

[Arne Wallen 72]

Jaa, no nyt kyllä yllätyin, ajelettepa Söderkulla nimiseen taajamaan, paikallinen pizzeria palvelee teitä jollain kielellä jota en aivan helpolla opi, S ja K kauppa palvelee sujuvasti suomeksi kuten myös pankit ja aptheekki, jatkamme itään Kilpilahden liittymän luonna oleva ruokapaikka ja sujuvaa suomea, seuraava entinen Shell nykyjäns joku kylmäasema baarilla varustettuna, pelkkää suomea, ehkä muutakin?Tämän jälkeen oikealla Edupoli niminen koulutuspaikka, suomeksi ne siellä.Pernajaan en ole vielä uskaltautunut, saas katella.Jopa paikallinen kioski täällä Gumbostrandin kulmalla on Mäntsälästä kotoisin, siis omistaja.Helsingin herrat on niin kavalia etten eres uskalla ajatella heidän seuraavaa siirtoa, saattaapi tuo Hamina olla kohta Metropolia.

Ja postimuseon löysin yllättäen aikanaan Eckerö nimiseltä paikkakunnalta.

[Jorma Silo 0]

Voi kauhistus. Että ihan pelkkää suomea? Kamalaa.

 

Mutta ihan totta: sehän olikin Postbacken/Postimäki. Siellä Illbyssä.

[Arne Wallen 72]

Olethan ottanut huomioon,Sipoo on kaksikielinen kunta jossa suomi enemmistön kielenä.Minulla on jopa kielitodistus, osaan sekä kirjoittaa että puhua suomea, näin ovat viisaat määritelleet.

[Martti Kujansuu 180]

4. Historia. Täällä on nyt vaan aina puhuttu myös ruotsia ja kukaan ei voi sanoa siitä olevan haittaa Suomelle ja suomalaisille. Ei, se ei ole haitta että kieltä "joutuu" oppimaan koulussa, kts. kohta 1.

 

Miksi Ruotsissa ei opiskella suomea tai saamea? Keski- ja Etelä-Ruotsissa on ollut 1500-luvulta lähtien suomalaisvähemmistö, mutta ei siellä silti opetella pakollisena oppiaineena suomen kieliopia.

[Hanna Räihä 6]

Siks koska me ollaan dinosauruksia ja näin ollaan aina ennenki tehty ja me ollaan menneisyydessä oltu osa Ruotsia, toisin kuin Ruotsi ei just oo vissii ollut koskaan osa Suomea. Ja me ollaan niin jääräpäisiä, että kun niin on tehty aina ennenkin niin tehdään nytkin. Ja koska Suomessa ruotsi on toinen virallinen kieli, toisin kuin Ruotsissa, jossa suomi ei ole toinen virallinen kieli.

 

 

Tää on asia, josta ei koskaan päästä yksimielisyyteen kannattaako ruotsinkieltä opiskella vai ei. tai yleensäkään opiskella mitään muuta kuin sitä, mikä oikeasti kiinnostaa. Toisten mielestä kannattaa toisten ei. Keskustelu aiheesta on toki mielenkiintoista kunhan muistetaan että jokaisella on oikeus siihen omaan mielipiteeseensä. Ja eriävä mielipide ei ole loukkaus toista kohtaan.

 

 

Itse olen opiskelujen kannalla, mistään ei ole koskaan haittaa. nyt olisi työnalla parit teoriaopinnot sekä saksan kieli, ihan kotiopintoina, että osais ees vähän.

Harmittaa, ettei kouluaikana tullut opiskeltua enempää ja oli laiska. Numerot oli surkeita (tai no, ei surkeita mut keskinkertaisia), parempaankin olis pystyny.

Nyt sitten voi illat käyttää näin vanhoilla päivillä opiskeluun... KOSKAAN ei ole liian myöhäistä!

[Kim Eriksson 0]

Itse olen ruotsin pakko-opiskelua vastaan, mielestäni olisi parempi juurikin optio että ruotsi ei olisi pakollinen, mutta sen tilalla olisi kuitenkin pakollisena vapaa-valintainen B-kieli. Itse rakastan kieliä, tykkään oppia uusia kieliä, mutta ruotsia opiskelleena en siitä erityisemmin tykkää ja en näe sitä tarpeelliseksi itselleni. Sen sijaan nyt taistelin kumman tänä syksynä aloitan B2 kielenä, espanjan vai saksan, mutta päädyin espanjaan koska sitä puhuu suurempi väkiluku ja sitä  puhutaan laajalti etelä-amerikassa, kun taas saksaa puhutaan kyllä laajalti euroopassa. Mielelläni olisin ottanut molemmat, jos ei ruotsia olisi pitänyt ottaa pakollisena.

[Arne Wallen 72]

Ja minua harmittaa että pienet sanavarastot kutistuu jatkuvasti, ei ole eläkeläisellä rahavarantoja matkustella ja kartuttaa varantoja alvariinsa.Opitut unehtuvat pahasti.

[Guest rsuomi]

Hemmetti, kun eivät olisi aikanaan ruvenneet kurottamaan taivaita niin pärjättäisiin yhdellä kielellä....

 

Ei olisi kielikiistoja!!

 

"Raamatussa kerrotaan, miten ihmiskunta tunsi olevansa yhdistynyt, yksikielinen ja yksimielinen, ja he halusivat rakentaa tornin tavoittaakseen taivaan. Siksi hän sekoitti ihmisten kielet ja ihmiset hajaantuivat ympäri maailmaa. Näin Babylonin tornin kertomus on Raamatun selitys ihmisroduista ja ihmiskunnan jakautumisesta eri kansoihin, joilla on omat kielensä."

 

 

[Arne Wallen 72]

Tuohon tuo maailma juurikin kompastuu, tuo baabelin torni tuli aikanaan mieleen kun äänestin EI EU nimiselle putiikille.Kaikki naapurit oli eri mieltä mutta minäpoika voin edelleenkin kertoa että näin tein.

Toki hävettää aina kun jonkun kielen huomaan hukanneeni, eli joku puhuu jotain jota en ymmärrä, herää silloin kysymys, miksi en lueskellu aikanaan?

[Pekka Holopainen 98]

...

Tää on asia, josta ei koskaan päästä yksimielisyyteen kannattaako ruotsinkieltä opiskella vai ei. tai yleensäkään opiskella mitään muuta kuin sitä, mikä oikeasti kiinnostaa. Toisten mielestä kannattaa toisten ei. Keskustelu aiheesta on toki mielenkiintoista kunhan muistetaan että jokaisella on oikeus siihen omaan mielipiteeseensä. Ja eriävä mielipide ei ole loukkaus toista kohtaan.

 

 

Itse olen opiskelujen kannalla, mistään ei ole koskaan haittaa. nyt olisi työnalla parit teoriaopinnot sekä saksan kieli, ihan kotiopintoina, että osais ees vähän.

Harmittaa, ettei kouluaikana tullut opiskeltua enempää ja oli laiska. Numerot oli surkeita (tai no, ei surkeita mut keskinkertaisia), parempaankin olis pystyny.

Nyt sitten voi illat käyttää näin vanhoilla päivillä opiskeluun... KOSKAAN ei ole liian myöhäistä!

 

Minä myös kannatan lämpimästi erilaisten kielten opiskelua - myös ruotsin. Sitten kun opetussuunnitelmissa aletaan puhua pakollisista aineista, pitää harkita tarkemmin. Se pakollisuus kun saattaa myös syödä muiden aineiden resursseja.

 

Pekka

 

[Pekka Holopainen 98]

...

Toki hävettää aina kun jonkun kielen huomaan hukanneeni, eli joku puhuu jotain jota en ymmärrä, herää silloin kysymys, miksi en lueskellu aikanaan?

 

Arne, ei ole vieläkään myöhäistä. Minä osasin kouluni päätettyäni suomen lisäksi joten kuten englantia (ruotsia ja saksaa vain "teoriassa"). Omalla vapaa-ajallani olen sitten opiskellut lisää. Kun kohta pääsen eläkkeelle, olen ajatellut jatkaa kielten(kin) opiskelua. Aikaa ainakin on eikä rahaakaan mene enemmän kuin lähimpään kirjastoon raahautumiseen.

 

Pekka

 

[Arne Wallen 72]

Näinhän tuo, iteminä vain huomannu että omalta kohdaltani kielten opiskelu, lähinnä puhutun luonnistuu parhaiten kun sitä käyttää.Kesänmittaan, mikähän mitta tuokin?juttelin Belgikumissa asuvan ranskassa syntyneen kaverin kanssa enkklanttia paikallisen kahvilan terassilla.Ainuttakaan saksankielistä ei tuolla ollut joten saksa hukkuu yhä syvemmälle, ollutko koskaan pinnalla kohdallani.Kohdaltani tuo esittämäsi opiskelutapa ei onnistu, minun aivoni vain keräävät sanoja ja kuullun perusteella sitten juttelen.Olin aikanaan Siciliassa muutaman viikon, harjoittelin jonniinverran italiaa ennen sinne lähtöä, viikon kulutin opiskelemalla ymmärtämistä sittenpä tuntui onnistuvan, paikalliset nauroivat, minuakin nauratti mutta niinvain italiaa juteltiin ja kaikilla oli hauskaa.Opin miten olut lausutaan monikossa, jopa.

[Topi Falkenberg 411]

"Löysin" tämän ketjun siivittämänä sivuston: http://www.pakkoruotsi.net/  Pikaisen selaamisen perusteella pakkoruotsi tuntuu entistä omituisemmalta poikkeukselta.

 

Kansalliskielen aseman horjuttaminen on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä, mutta pakkoruotsin kai voisi poistaa kouluista helpommallakin? tai jos kielipoliittinen päätös nyt koskaan Suomessa on helppoa. Todellinen pelko suomenruotsalaisten keskuudessa on kai se, että pakkoruotsin poiston myötä myös ruotsinkielisten yliopistojen aseman voisi kyseinalaistaa. Kilpailu opiskelupaikasta ainakin olisi reilumpaa valtaväestön kannalta katsottuna. Voisi tällä olla myös merkitystä kansalliseen kilpailukykyyn pitkällä aikavälillä, kauppatieteitä esimerkiksi pääsisi opiskelemaan todellisten taitojen -ei syntyperän- perusteella.

 

topi