1000 metrin vinttaus Kiteellä!

[Marko Pesonen 0]

Tänään rikottiin kilometrin rajapyykki vintturihinauksella, kun purjetaitolentäjien PM-leirillä Jyrki Viitasaari saavutti irroituskorkeuden 1020 m. Puuskainen tuuli ja pilvipohja esti enemmät korkeudet, jotka vedossa olisivat mahdollistuneet. Muut vedot olivat 960-970 metriä. Lankaa oli ulkona 2000 metriä ja hyötysuhde 50%. Kiteen tehovintturi on taitolennon lisäksi tuonut uuden ulottuvuuden peruskoulutukseen, kun As-K21 keikatkin ovat olleet keskimäärin 800 metriä kaudella 2008.

 

[Jouni Laukkanen 61]

Tänään rikottiin kilometrin rajapyykki vintturihinauksella, kun purjetaitolentäjien PM-leirillä Jyrki Viitasaari saavutti irroituskorkeuden 1020 m. Puuskainen tuuli ja pilvipohja esti enemmät korkeudet, jotka vedossa olisivat mahdollistuneet. Muut vedot olivat 960-970 metriä. Lankaa oli ulkona 2000 metriä ja hyötysuhde 50%. Kiteen tehovintturi on taitolennon lisäksi tuonut uuden ulottuvuuden peruskoulutukseen, kun As-K21 keikatkin ovat olleet keskimäärin 800 metriä kaudella 2008.

 

 

Uskomatonta! Identtinen kaksoisveljeni teki taas jotain hämmentävän merkittävää, tällä kertaa syöksymällä liki stratosfääriin.

 

Nimitettäköön hänet Kouvolan Kosmonautiksi.

[Ismo Aaltonen 28]

Jopa on hyvä tulos! Vietin aikanaan lapsuuteni vintturin häkissä (lukituissa tiloissa ilman ruokaa) ja mielikuvani on parhaasta K8:n hinauksesta noin 800 metrin korkeuteen...

 

Ismo

[Olli Hänninen 14]

Onkohan tuo jonkinlainen Suomen ennätys. Parhaimmillaan olen kuullut 800 metrin vinttauksista.

[Asko Huupponen 9]

Muistelisin, että Imatralla on noustu vintturilla kultaisella 70-luvulla 1400m:iin. Koneena oli K8b ja pilottina eräs kevyt lennonopettaja. Keli oli ennätysyritykselle otollinen: radan suuntainen navakka vastatuuli. Koneen saavuttaessa normaalin irrotuskohdan, vinttaaja sammutti vintturin ja antoi löysää. Kone ajautui tuulen mukana kunnes vinttaaja painoi kelajarrua ja taas Kasi aloitti uuden nousun. Näin tehtiin muutaman kerran, kunnes tuo 1400m oli kasassa. Hinauslankana taisi olla 3mm teräslanka.

 

Sen jälkeen pilotti teki yhden 180  360 asteen kaarron ja jostain syystä lensi loppulennon ajan nokka kohti Immolan lentopaikkkaa.

[Janne Kuutti 4]

Tänään rikottiin kilometrin rajapyykki vintturihinauksella, kun purjetaitolentäjien PM-leirillä Jyrki Viitasaari saavutti irroituskorkeuden 1020 m. Puuskainen tuuli ja pilvipohja esti enemmät korkeudet, jotka vedossa olisivat mahdollistuneet. Muut vedot olivat 960-970 metriä. Lankaa oli ulkona 2000 metriä ja hyötysuhde 50%. Kiteen tehovintturi on taitolennon lisäksi tuonut uuden ulottuvuuden peruskoulutukseen, kun As-K21 keikatkin ovat olleet keskimäärin 800 metriä kaudella 2008.

 

 

Hyvä tulos olosuhteisiin ja langan pituuteen nähden. Vielä on tosin vähän matkaa tähän ennätykseen:

[Aarno Isomäki 11]

vähän aiheen ulkopuolella, mutta kerrottakoon kuitenkin. varjoliidintä on hinattu pielisellä hieman yli 2km korkeuteen toissa talvena ja itsekin olen ollut hinaamassa liidintä 1450m korkeuteen ähtärin perännejärvellä.

[Mikko Maliniemi 5]

Sen jälkeen pilotti teki yhden 180  360 asteen kaarron ja jostain syystä lensi loppulennon ajan nokka kohti Immolan lentopaikkkaa.

 

Tarkoitatko, että loppuveto jäi tekemättä?

[Hannu Niemi 1]

Tarkoitatko, että loppuveto jäi tekemättä?

 

Tarkoittanee, että tuuli oli sen verran kova, kun tuo k-8 ei ole liitoihme parhaimmasta päästä ja sortuma yhden kaarron aikana taisi olla riittävä aiheutttamaan paineita takaisin pääsemisestä (kun ei ollut hymiötä, rupesin tylsän asialliseksi)

 

t. hannu (k-8b pilotti aika ajoin)

[Mikko Maliniemi 5]

Tarkoittanee, että tuuli oli sen verran kova, kun tuo k-8 ei ole liitoihme parhaimmasta päästä ja sortuma yhden kaarron aikana taisi olla riittävä aiheutttamaan paineita takaisin pääsemisestä (kun ei ollut hymiötä, rupesin tylsän asialliseksi)

 

t. hannu (k-8b pilotti aika ajoin)

 

Niin just. Ihan vakavissani kuitenkin kysyin, kun jostain syystä tuli sellainen kuva, että tuossa olisi sattunut jotain rumaa, "jostain tuntemattomasta syystä". Hyvä, että asia selvisi

[Guest Sakari Pyörre]

Ennätys on sivuseikka. Kovalla tuulella leijailut ovat harvinaisuuksia. Sekä pilotin että hinaajan pitää olla taitavia.

 

Keskiarvo on merkittävä. 800 metrin keskimääräinen hinauskorkeus helpottaa koulutusta aivan tavattomasti verrattuna tavallisiin 400 - 500 metrin hinauksiin. Ei tartte heti alkaa suunnitella laskua.

 

Aloittajan kynnys lajiin helpottuu myös ihan ratkaisevasti. Olen nähnyt monen kaverin lopettavan, kun ei kerta kaikkiaan koskaan opi pääsemään termiikkiin matalalta. 800 metriä on jo sellainen korkeus, että siitä vasta-alkajakin pääsee ylös lähes varmasti, jos vaan keliä on.

[Asko Huupponen 9]

Hannu oli oikeassa K8b ei todellakaan mikään liitoihme. Korkeudet riittivät ennätyskokeessa laskukierrokseen, mutta eipä juuri mihinkään muuhun. Laitetaan se hymiökin vielä varmuuden vuoksi perään 

[Håkan Sandberg 5]

Hah

 

Nuo itäsuomalaiset on kovia kehumaan. No ennätys jäänee lyhytaikaiseksi, meidän vinssi oli tänään tuning pajalla, pantiin säädöt bigblokissa kohdalleen 

Niin että nauttikaa vielä hetki, kohtaa tulee uusia lukemia

HS

Vai tuli pilvet vastaan, uusi ilmaisu langan loppumiselle

[Mika Koski 0]

vähän aiheen ulkopuolella, mutta kerrottakoon kuitenkin. varjoliidintä on hinattu pielisellä hieman yli 2km korkeuteen toissa talvena ja itsekin olen ollut hinaamassa liidintä 1450m korkeuteen ähtärin perännejärvellä.

 

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi!

 

Jostain muistan kuulleeni, että jenkkilässä oli tarkoitus tutkia ylempiä ilmakerroksia purjekoneella seuraavasti: Pawneeseen laitetaan iso narukela, jossa melko ohutta aramidinarua. Purjekone starttaa normaalisti lekosta normaalia lekoköyttä käyttäen. Yhdistelmä nousee kelin yläpuolell (2000+ m), jolloin lekoköysi irroitetaan ja koneiden väliin jää vain se ohut aramidinaru. Tämän jälkeen kelalta aletaan pikkuhiljaa päästämään narua ja sekä Pawnee että purjekone ajaa tiettyä suoraa reittiä GPS:sän avulla. Kun narua on päästetty 10-15 km, niin sitten purjekone alkaa vetämään sauvasta. Ajatuksena oli päästä 10000+ m korkeuksiin tekemään mittauksia, jolloin purjekone irrottaa jäljelle jääneen köyden.

 

En muista oliko kyseessä vain villi ajatus vai oliko hommaa myös kokeiltu ihan oikeasti. Idean toimivuudesta on vain yksi tapa ottaa selvää.

 

Mika

[Henri Ylinen 0]

Vai tuli pilvet vastaan, uusi ilmaisu langan loppumiselle

 

 

Eikös teillä tule aika pian ilmatila vastaan jos tuosta Kiteen ennätyksestä kovasti petraillaan? Vai minkälaisia varauksia teillä saa kentän päälle?

[Håkan Sandberg 5]

 

Eikös teillä tule aika pian ilmatila vastaan jos tuosta Kiteen ennätyksestä kovasti petraillaan? Vai minkälaisia varauksia teillä saa kentän päälle?

 

Saakuta rallaa

 

4000f on toppi, eli ennätys voidaan ylittää 30m:lla. Siinä käy sillee, että kiteeläiset saa retostella, meidän pitää olla ihan hissuksiin. 

HS

[Mika Koski 0]

 

Eikös teillä tule aika pian ilmatila vastaan jos tuosta Kiteen ennätyksestä kovasti petraillaan? Vai minkälaisia varauksia teillä saa kentän päälle?

 

Jatketaan kiitorataa 30 sen verran, että pääsee B-alueelle. Sinne ystävä aluelennonjohdossa antaa reilut pinnat.

 

T. Mika

 

ps. Hallissa oIs Hotel Yankee

[Guest Cloudpilot]

Noh noh.....

.... nyt oli jo pakko rikkoa periaatteitaan ja ottaa kantaa palstalla!

 

Itäsuomalaisetko kovia kehumaan? Mahdollisesti, mahdollisesti.....

Mutta eikös se ole niin, että kun jotain saa aikaan, niin sitten siitä sopii kertoa?

 

Itäsuomalaisten erona muuhun (palsta)porukkaan taitaa ollakin se, että emme paukuttele henkseleitä ENNEN KUIN jotain on saavutettu        Mottomme on kaataa karhu ennen kuin kaupitellaan nahkaa...

 

Mutta mielenkiinnolla jäämme odottamaan millaisiin urotekoihin tuunatulla vintturilla muut kuin itäsuomalaiset ja Kouvolan Kosmonautti yltävät.

 

Niin, ja pilvipohjat todellakin tulivat vastaan - tulkoon tämäkin nyt todettua. Muistammehan VFR minimit sun muut säännöt joita kunnon ohjaaja noudattaa.

 

Kaikesta huolimatta kehottaisin kansaa tulemaan Kiteelle kokeilemaan teknisesti hienoa vintturia. Tasaista ja korkeaa vetoa luvassa.

 

Onhan siinä muutakin hienoa kuin aivan riittävästi voimaa ja keinokuitua 2 km. Yksi hienompia oivalluksia on mikrokytkimin varustetut "langanohjauspuomit", jotka nousevat automaattisesti langan ohjaamina ja ohjaavat ilman kuluttavia kulmia kuitulangan suoraan kelalle. Tämä säästää lankaa uskomattoman paljon. Muita hienoja rakenteita voimansiirron lisäksi on työympäristöltään ja käyttömukavuudeltaan oivallinen vinttaajanohjaamo.

 

Sitäpaitsi, tuo sankarillinen Kouvolan Kosmonautti olisi kiivennyt korkeammalle pelkästään sillä, jos alla olisi ollut As-K21. Em. koulukone kun tuntuu aina kiipeävän paremmin ja korkeammalle kuin ykköset!

 

Matti P.   8)

[Guest skuosman]

Kyllä Kiteen vintturi synnyttää todellisia tarpeita siirtyä esimerkiksi taitolentokoulutuksessa vintturiin. Toukokuussa -08 lennettiin taitolentokurssia Räyskälässä. Hinaus kolmella hinauslipulla (á 25€) 1.500m ja alas temppuillen. Tuo 1.000m hinaus antaa hyvän mahdollisuuden lentää esimerkiksi taitolentokoulutusta. Opisto järjestää varmaan seuraavan taitolentokoulutuksen Kiteellä vuonna 2009!

 

Hienoa, että vintturitekniikkaa kehitetetään!

 

saku

www.suio.fi

[Olli Hänninen 14]

Ennätys on sivuseikka. Kovalla tuulella leijailut ovat harvinaisuuksia. Sekä pilotin että hinaajan pitää olla taitavia.

 

Keskiarvo on merkittävä. 800 metrin keskimääräinen hinauskorkeus helpottaa koulutusta aivan tavattomasti verrattuna tavallisiin 400 - 500 metrin hinauksiin. Ei tartte heti alkaa suunnitella laskua.

 

Aloittajan kynnys lajiin helpottuu myös ihan ratkaisevasti. Olen nähnyt monen kaverin lopettavan, kun ei kerta kaikkiaan koskaan opi pääsemään termiikkiin matalalta. 800 metriä on jo sellainen korkeus, että siitä vasta-alkajakin pääsee ylös lähes varmasti, jos vaan keliä on.

Jos joku kaveri aikoo lopettaa tuon takia niin kannattaa suositella hänelle lekohinausta jos sellainen mahdollisuus vain löytyy. Pääsee kokematonkin kaveri jotenkin kelaamaan ylös kun pääsee hinauksesta suoraan termiikkiin. Mutta kyllä vintturitkin nykyään kehittyvät huimasti, joten tuo 1000 metrin raja tullaan varmasti saavuttamaan hyvin monessa uudenaikaisen vintturin omistavassa kerhossa hyvällä vastatuulella ja jopa ilmankin?.

[Håkan Sandberg 5]

Tuo 1.000m hinaus antaa hyvän mahdollisuuden lentää esimerkiksi taitolentokoulutusta. Opisto järjestää varmaan seuraavan taitolentokoulutuksen Kiteellä vuonna 2009!

 

Hienoa, että vintturitekniikkaa kehitetetään!

 

saku

www.suio.fi

 

Hui

 

Elä hyvä mies lähe sinne, kaatavat vielä karhuna, ja syövät

Meidän vintturi on muuten rekisteröidyllä telikärryllä

HS

[Mika Koski 0]

Kaikesta huolimatta kehottaisin kansaa tulemaan Kiteelle kokeilemaan teknisesti hienoa vintturia. Tasaista ja korkeaa vetoa luvassa.

 

Kuinka kauan teillä on koneiden vakuutukset voimassa vielä tänä syksynä ja istuuko maestro takapenkille?

 

Terveisin,

 

Mika

 

ps. Mustelmat hartioissa ovat hävinneet ja pääkin jo kääntyy. 

[Jouni Laukkanen 61]

Hui

 

Elä hyvä mies lähe sinne, kaatavat vielä karhuna, ja syövät

 

Mut Sakullahan on kotikenttäetu. Se tuntee paikalliset karhut ja karhut sen.

[Guest Sakari Pyörre]

Jos joku kaveri aikoo lopettaa tuon takia niin kannattaa suositella hänelle lekohinausta jos sellainen mahdollisuus vain löytyy. Pääsee kokematonkin kaveri jotenkin kelaamaan ylös kun pääsee hinauksesta suoraan termiikkiin....

 

Niin, pitäisi suositella lekoa. Mutta se taas tietää kerhon vaihtoa, kouluttajan vaihtoa, kentän vaihtoa... Purjelento-oppilas liittyy kurssilla vahvasti siihen kouluttavaan yhteisöön. Vaihto on vaikeaa. Sitten siinä on se epäonnistumisen tunne. Ja kustannukset.

 

Eikä se lekostakaan nyt niin helppoa näytä olevan. On niitä kavereita, jotka kerta toisensa jälkeen räpsivät. Mutta eivätpä vaan ota hinausta 1000 metriin, mikä lie kunniakysymys taustalla.

[Guest Cloudpilot]

Terve mieheen Mika!

 

Kuinka kauan teillä on koneiden vakuutukset voimassa vielä tänä syksynä ja istuuko maestro takapenkille?

 

Terveisin,

 

Mika

 

En ole aivan varma, mutta epäilen että olisivat pitkälti lokakuulle tai peräti em. kuun loppuun.

Takapenkki maistuu aina, minulle ja monelle muullekin Kiteelläkin vaikuttavalle. Toisinsanoen kasaa porukka ja sovitellaan sitten viikonlopun päivä EFIT menetelmien tutustumiseen.

 

Erityisesti haluan korostaa palstaa lukeville henkilöille pitkän langan erinomaisuutta koulutustoiminnassa, jossa langan pituudella on suurempi merkitys kerhon kannalta kuin hyödyntämättömien, tehtaalla koneisiin asennettujen negatiivisten voimien kuluttamisessa.   

 

Lyhyesti muutamia etuja peruskoulutuksessa:

- hinauspilottien pula ei ole pullonkaulana

- edullinen hinaushinta, käyttipä koko langan tai ei (koulutuksen laskukierrokset huom!)

- opettajalle jää mäenlaskussa reilut 300 m enemmän korkeutta opetukseen vs. lekohinaus

- oppilaan oppiminen nopeutuu ja oppimistaso paranee -> oppilaiden pysyvyys harrastuksen parissa paranee

- opetuksen laatu paranee em. seikoista johtuen -> jää riittävästi aikaa uuden oppimiseen per lento

- opettajan työ helpottuu ja jaksaminen paranee -> opettajakato pienenee

- normaali vintturikurssin pituus 70 lentoa saadaan leko-kurssin pituiseksi eli se 50+ lentoa

- kurssin kate vs. kerhotalous paranee

- mäenlaskukin on hauskempaa kun hinauksen pääsee ylös -> toimintalukujen kasvu vs. aktiivisuus

- aloittelijoiden kiinnipääsy helpottuu

 

Ja listaa toki voisi jatkaa paljonkin. Siksipä on hienoa kuulla uusista pitkänlangan projekteista ja uskon tämän tukevan purjelentämistä pitkälti tulevaisuudessa ja edesauttavan harrastuksen pysymistä elinvoimaisena muiden kilpailevien harrasteiden joukossa.

 

No........

..... jäi nyt siitä listasta temppulentämiseen saatava etu, joka on elämän ja kuoleman kysymys harjoittelukustannusten pudottamisessa murto-osaan leko-vastaavaan. Mutta olkoon...

 

Matti   8)

 

jk.

 

Kiva kuulla Mika, että olkapäät kestää lisää negatiivista. Muista kuitenkin kaiken A&O, ne lannevyöt   

 

sama