Ilmalämpöpumppu

[Esa Lehtismäki 0]

Lämpöpumpun lämmin puoli lämpiää kylmältä puolelta siirrretyllä lämmöllä ja pumpun itsensä tuottamalla lämmöllä. Lämpöpumppu tuottaa aina enemmän lämpöä kuin jäähdyttää. Niinpä ilmalämpöpumppu kyllä lämmittää pakkasellakin, mutta ei se saa käytännössä ulkoilmasta paljon lämpöä, koska ilman jäähdyttäminen alle nolla-asteiseksi tuottaa aina huurretta, olipa ilma alkujaan plussan tai miinuksen puolella. Tämä huurre sulatetaan, aivan oikein, lämmittämällä ulkoyksikköä, mikä syö energiaa. Tästä johtuen ulkoilman ollessa pakkasen puolella ilmalämpöpumppu ei ole mitenkään hirveästi energiaa säästävä lämmityslaite suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Näillä syksyn +10 -keleillä se kyllä saa huomattavan osan tuottamastaan lämmöstä ilmaiseksi ulkoilmasta ja siellä, missä talvet ovat tämmöisiä, nuo ovat tosi hyvä lämmitysratkaisu.

 

Meillä uudet talot ovat hyvin eristettyjä ja vielä jos on ilmanvaihdossa lämmöntalteenotto, niin tuonne +5 asteen keleille asti riittää asukkaista ja kodinkoneista tuleva lämpö. Sitä kylmemmässä vasta alkaa varsinainen lämmittäminen, ja silloin ollaan jo ilmalämpöpumppujen optimialueesta ulkona. Ei sillä, että ne meilläkään hyödyttömiä olisivat, mutta kyllä niillä kauan kestää maksaa investointi takaisin pelkkänä lämmittimenä. Jos haluaa jäähdytyksen, niin silloin tietenkin ilmalämpöpumpun lämmityskäyttö on hyvä lisähyöty.

[Guest rsuomi]

Terve!

 

Täällä etelässä, saaristossa, talvet ovat olleet viime vuosina todella leutoja. Viime vuonna merikään ei tainnut olla jäässä, riitteessä, kuin muutaman viikon. Näissä olosuhteissa lämpöpumppu on varmasti ihan ok, ja niinkuin sanottu moni arvostaa tuota jäähdytys mahdollisuutta kesähelteillä. Sillä nyt ei tietenkään ole mitään tekemistä energian säästön kanssa, lähinnä asumisviihtyvyyden.... Mutta nykyisin ei saisi käyttää edes puuta lämmitykseen, ei ole ekologisesti suositeltava lämmitysmuoto...

 

Toisaalta rakennusmääräyksissä määrätään yhä paksumpia ja tehokkaampia eristeitä. Minusta pitäisi ottaa huomioon sijaitseeko eristettävä rakennus Enontekiöllä tai saaristossa. Puhutaan paljon hengittävästä rakenteesta ja ei hengittävästä. Omakohtainen kokemukseni on, että minun "työmaalleni" ei saa tuoda muovia sataa metriä lähemmäksi.... Subjektiivisen kokemukseni perusteella  hirrestä rakennetussa talossa on huomattavasti helpompi "hengittää" kuin foamilla vuoratussa koneellisesti ilmastoidussa rakennuksessa...

 

edit: Entisessä "mummon mökissäni" ei ollut mitaan 30 cm karhuntalja eristyksiä ja ne muutamien (harvojen) pakkasjaksojen aikana pistettiin villapaidat ja villasukat päälle, ehkä vielä Reinotossut jalkaan, jo tarkeni. Ei sitä silloin tarvitse kämppää lämmittää patterit täysillä, että voi sisällä hiippailla pelkät pikkukalsarit jaloissa...

 

risto

[Mika Kujanpää 0]

Meille laitettiin pumppu joulukuun 2007 alkupäivinä. Talossa neliöitä on ~100 ja suorasähkölämmitys. Vuosikulutus on useita vuosia pysynyt ~18500kWh:ssa. Napattiin sähköpatterit saman tien pois päältä (poislukien vessa ja tuulikaappi) ja otettiin lukemat ylös mittarista. Nyt mittari näyttää kulutusta tulleen ~11000 joten taitaa vähän tulla alas tuo vuosikulutus. Viime jouluksi valmistui myös pitempiaikainen saunaprojekti ja sähkösauna on lämmennyt usein, mutta kuitenkin alaspäin tuo kokonaiskulutus taitaa tulla. Pumppu on asennettuna olohuoneeseen, talon päätyseinälle ajatuksena, että se puhaltaa lämmön koko taloon, mutta eteiseen muodostuu jonkinlainen tasku, mihin lämpö pakkautuu herkemmin. Pitäis vielä aloittaa parin seinänpätkän kaato minkä jälkeen sitä ongelmaa ei pitäisi olla. Moinen urakka oli tosin suunnitelmissa jo ennen pumpun laittoa.

 

Sähköyhtiön lehdessä mainittiin, että paras hyöty tulisi kun ei laita pattereita kokonaan pois vaan säätää hieman viileämmälle kuin pumpun lämpotila on. Mihin tämä perustuu (ymmärsin siis, että hyöty tulisi asiakkaalle...  )?

 

-Mika

[Jussi Aaltonen 0]

Sähköyhtiön lehdessä mainittiin, että paras hyöty tulisi kun ei laita pattereita kokonaan pois vaan säätää hieman viileämmälle kuin pumpun lämpotila on. Mihin tämä perustuu (ymmärsin siis, että hyöty tulisi asiakkaalle...  )?

 

Ei tuo mihinkään tunnettuun fysiikan lainalaisuuteen perustu, mutta tietty hyvä logiikka siinä on... sama logiikka pätee myös tulisijalla tms lisälämmittäessä ja vesikiertoisten patterien/lattialämmityksen yhteydessä.

 

Kun varsinaisen lämmityksen termarit on säädetty hieman alemmas kuin ILP:n niin varsinainen lämmitys ei kytkeydy päälle (=kuluta energiaa) niin kauan kun ILP jaksaa lämmittää riittävästi. Sitten kun ILP:n tehot loppuvat tai se kosahtaa niin varsinainen lämmitys puuttuu peliin ja estää torpan jäähtymisen liian kylmäksi.

[Esa Lehtismäki 0]

Niin ja patterit lämmittävät kylmimmissä kohdissa, ikkunoiden alla ja muualla, minne lämmin ilma ei virtaa riittävän hyvin siitä ainokaisesta lämpöpumpun sisäpatterista. Ei yhdellä lämmittimellä saa koko taloa tasaisen lämpimäksi, mutta se voi hoitaa suurimman osan energian tarpeesta.

 

Myös patterien käyttäminen lämmitykseen auttaa säästämään juuri tasasemman lämmön takia. Jos haluaa pelkällä pumpulla lämmittää nurkatkin tarpeeksi lämpimiksi, pitää lämmittää liikaa. Silloin sisäpatterin edustalla voi olla jo 25 astetta, kun reunoilla on 21, ja tämä lisää energiahukkaa rutkasti. Jos koko kämpässä on tasainen 21 astetta, lämpöä vuotaa ulos paljon vähemmän.