Arne Wallen

Tunnan 60 v

22 viestiä aiheessa

Eli tänään kuusikymmentä vuotta sitten Ruotsalainen Tunnan suoritti ensilentonsa.

Onnea kuuskymppiselle. :thmbup:

 

Eikös tätä tynnyriä taidettu kutsua kauneimmaksi hävittäjäksi täällä aikaisemmin..... :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikös tätä tynnyriä taidettu kutsua kauneimmaksi hävittäjäksi täällä aikaisemmin..... :D

 

Katsokaa nyt noita muotoja  :thmbup:

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

Juha

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lainaus Juha Klemettinen : Katsokaa nyt noita muotoja  :thmbup:

 

Jep jep...ingeniöörillä ollut mielessä suihkumoottori ja anoppi?  :P

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä tuo Juhankin kuvassa näkyvä Tunnanin tuulitunnelimalli sekä Tunnan-pilotti. Kuvattu Linköpingissä "vuonna -03 ennen digikameraa". Tuo pilotin asu lienee 1950-luvun kuosia.

 

Ensimmäinen tuntuma minulle Tunnaniin on 1960-luvun loppupuoliskolta. Oltiin kesälomareissulla Pohjois-Ruotsissa (Norrbotten), ja jossain mahdollisesti Skellefteån ja Arvidsjaurin välillä oli muistomerkkinä tolpan päässä hyvin todennäköisesti Tunnan-kone. Ainakin muistan isäni sanoneen nimeksi sen, ja minulla on selvä muistikuva tuosta lentokoneesta. Olin sen verran pieni tuolloin, että en muista missä k.o. kone sijaitsi. Uskoakseni lähempänä Arvidsjauria tai peräti siellä, en muista millään. Tietääkö joku lukijoista? Koitin katsoa SFF:n muistomerkkisivuiltakin, mutta pohjoisessa ainoastaan Luulajassa (Luleå) on Tunnan-muistomerkki nykyään. En muista, että olisimme tuolla reissulla käyneet kuitenkaan Luulajassa asti, mutta mahdollista sekin on...

 

http://www.sff.n.se/Flygminnesmarken.htm#C1

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Pelastus näkyvissä väsyneelle pilotille" (Räddning i sikte för trött pilot)

 

Ruotsalaiset ovat tunnetusti aina panostaneet ohjaamoergonomiaan lentokoneissaan. Saab on pyrkinyt siirtämään tämän myös autoihin. Turvallisuusasiat ovat myöskin kiinnostaneet naapureita, turvavyöt taisivat tulla Volvoihin ensimmäisinä. Löysin tämän erikoisen artikkelin pienestä kovakantisesta kirjasesta "TEKNIKEN I DAG 1960", jonka on julkaissut Teknikens Värld-lehti vuosikirjana vuonna 1959. Painettu Tukholmassa samana vuonna.

 

Tuossa jutussa esitellään ja kokeillaan uutta ainutlaatuista keksintöä jossa lentäjä, tässä tapauksessa Tunnanin pilotti, voi tarkastaa oman lentokuntonsa ennen lennolle lähtöä ja lennon aikana. Tähtäimeen heijastetaan koneen silhuetti stereofuusiokuvana kerran minuutissa kahden sekunnin ajan. Koneessa olevan säätimen avulla pilotti voi säätää stereokuvaa vireystilansa mukaan, myös lennolla, jos happikato yllättää tai rajun liikehdinnän aiheuttama väsymys iskee. Tarkempi selostus on kerrottu tuossa tekstissä.

 

Tämän laitteen tarkoituksena on estää onnettomuudet lentäjän vireystilan laskiessa, varsinkin kriittisimmissä vaiheissa eli startissa ja laskeuduttaessa.

 

Lentokokeet on tehty Kuninkaallisessa Götan Lentolaivueessa (Kungl.Göta Flygflottilj) Tunnan-koneella. Keksinnön isä oli siviili-insinööri Erling Cednäs Göteborgista. Tuliko tuo keksintö käyttöön koskaan sitten Tunnaneissa tai muissa tyypeissä, on ainakin minulle tätä kirjoitettaessa epäselvää, enkä ole asiaan kummemmin perehtynyt. En ainakaan äkkiä löytänyt pikaisella googlauksella mistään vastausta asiaan.

 

Jukka

 

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

Suurennos:

[ attachment removed ]

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Pelastus näkyvissä väsyneelle pilotille" (Räddning i sikte för trött pilot)

 

 

Lentokokeet on tehty Kuninkaallisessa Götan Lentolaivueessa (Kungl.Göta Flygflottilj) Tunnan-koneella. Keksinnön isä oli siviili-insinööri Erling Cednäs Göteborgista. Tuliko tuo keksintö käyttöön koskaan sitten Tunnaneissa tai muissa tyypeissä, on ainakin minulle tätä kirjoitettaessa epäselvää, enkä ole asiaan kummemmin perehtynyt. En ainakaan äkkiä löytänyt pikaisella googlauksella mistään vastausta asiaan.

 

Jukka

 

Mielenkiintoista. Oiskohan tuon innovaation alkuunpanijana ollut Tunnanin melko pahat onnettomuustilastot?

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielenkiintoista. Oiskohan tuon innovaation alkuunpanijana ollut Tunnanin melko pahat onnettomuustilastot?

Markku

 

Itseäni lainaten tuosta yllä esittämästäni linkistä: "Konetta pidettiin onnistuneena, luotettavana sekä kenttäkelpoisena ja sen suoritusarvoja vertailukelpoisina suurvaltojen F-86 Sabreen ja MiG-15:een verrattuna. Lastentautejakin oli, kuten 45 asteen laippa-asetuksen mukanaan tuoma ei-toivottu suunta/kallistusohjauksen kytkentäilmiö, minkä lisäksi ohjainharmonia ei ollut ihan kohdallaan: korkeusohjaus oli raskaahko verrattuna kallistusohjaukseen. "

 

Näin kertoili Tunnaniakin styyrannut Gunnar Lindquist.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Maailman ainoa lentävä J-29 Tunnan löytyy tietenkin Ruotsista. Yhdistys nimeltä Swedish Air Force Historic Flight omistaa koneen. Tässä alla hieman juttua på svenska. Korkeat kustannukset pakottavat yhdistyksen varainhankintaan mm. värväämällä uusia kannatus- ja tukijäseniä.

 

http://www.sff.n.se/aktuellt.htm#Swedish%20Air%20Force%20Historic%20Flight

 

Yhdistyksen omat sivut:

 

http://www.swafhf.se/

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tunnan lyö maailmanennätyksen

 

Kun SAAB:n J 29 ”Tunnan” tuli Ruotsin ilmavoimien palvelukseen, huomasi henkilöstö kuinka mainion koneen he olivat saaneet käsiinsä. Ajatukset lyödä voimassaoleva nopeuden maailmanennätys alkoi pyöriä monen päässä. F.A.I:n (Federation Aeronautique Internationale) sääntöjen mukaan oli kolme suljettua rataa: 100, 500 ja 1.000 kilometriä.

 

Ilmavoimien johto päätti tehdä ensimmäisen yrityksen 500 km:n radalla ja sen jälkeen 1.000 metrin radalla. Talven 1954 aikana läpikävi ”Ilmavoimien pommitus- ja ampumakoulu” sarjan taktisia kokeita löytääkseen J 29:n maksimaaliset ominaisuudet. Nopeusennätyskoe sopi hyvin tähän yhteyteen.

 

Valmistelut olivat vähäiset, kun taasen kontrollimääräykset olivat ankarat. Startti ja maali sijoitettiin F 16 tukikohtaan Uppsalassa. Kääntöpiste sijaitsi heti Sundsvallin eteläpuolella. Aloituspiste, maali sekä käännöspiste tuli lentää alle 100 metrin korkeudessa. Rikets Allmänna Kartverket eli suomalaisittain maanmittauslaitos vastasi yhteen suuntaan 250 kilometriä olevan radan tekemisestä plus-miinus15 metrin toleranssilla.

 

6. toukokuuta 1954 starttasi kapteeni Anders Westerlund ennätyskokeeseen. Nousu ilmaan ja sitten täydellä kaasulla 1.025 km/h vauhdilla kohti starttilinjaa. Sen jälkeen pomppuista ja tärisevää lentoa matalalla, vaikeuksia mittareiden lukemisessa, mutta aikataulu piti. Kaarto kääntöpisteessä ei oikein onnistunut, vaan kapteeni Westerlund menetti aikaa 40 sekuntia kaarrossa. Takaisinlento meni hienosti ja maali ohitettiin 1.050 km/h vauhdilla. Loppuaika oli 30 minuuttia ja 40 sekuntia keskituntinopeuden ollessa 977 km/h. Edellinen amerikkalaisen F 86 Sabren tekemä ennätys 950 km/h oli lyöty.

 

23.3.1955 oli taas vuoro yrittää. Tällä kertaa oli starttipaikka tukikohta  F 11 Nyköpingissä ja kääntöpiste taasen Örnsköldvikissä, matkaa edestakaisin 1.000 km. Lentäjinä oli kapteeni Hans Neij sekä vääpeli Birger Eriksson. Yritettiin nimittäin lentää parina ja tehdä uusi ennätys kahdella S-29 ”Tunnan” –koneella, jotka olivat tiedusteluversioita (S=spaning). Lento sujui lasketusti, lisäpolttoainesäiliöt pudotettiin Pohjanlahden yllä, kääntöpiste kierrettiin 50 metrin korkeudessa ja maalissa noteerattiin keskituntinopeus 900,6 km/h. Tälläkin kertaa vanha ennätys, eli englantilaisen Gloster Meteorin tekemä 822 km/h, oli lyöty.

 

Molemmissa nopeuskokeissa suurin osa reittiä kulki matalalla meren päällä, kun katsoo kartasta ratoja. (Sundsvall-Uppsala ja Nyköping-Örnskölsvik)

 

Kapteeni Anders Westerlund totesi ennätyslentonsa jälkeen, että ”koska 500 km:n maailmanennätys on laatukoe, tulee kunnia ennätyksestä mennä ensi kädessä SAAB:lle”.

 

(lähde: Gösta Norrbohm-Bertil Skogsberg: Att flyga är att leva- Flygvapnet 1926-1976)

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

50 vuotta maahansyöksystä:

 

Erään J29 Tunnanin maahansyöksypaikalle on pystytetty muistomerkki Nossebyssä Vestergötlandissa hiljattain. 23.9.1958 putosi Säveen tukeutuneeseen F 9:ään kuulunut Tunnan maahan. Lentäjänä ollut aliupseeri Jan Bengtsson sai surmansa.  Muistomerkki on onnettomuuskoneen laskutelineen osa, joka on sijoitettu kiven päälle. Seremoniaa oli seuraamassa mm. maahansyöksyn silminnäkijänä ollut maanviljelijä sekä paikalla tuolloin ollut palomies.

 

Kolme juhlallista ylilentoa suoritti Olle Norén Swedish Air Force Historic Flightin Tunnanilla J 29 "Keltainen Rudolf" (Gul Rudolf).

 

Muutama kuva ja detaljitietoa hieman enemmän:

 

http://www.sff.n.se/aktuellt.htm#Minnesceremoni_i_V%C3%A4sterg%C3%B6tland

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ensimmäinen tuntuma minulle Tunnaniin on 1960-luvun loppupuoliskolta. Oltiin kesälomareissulla Pohjois-Ruotsissa (Norrbotten), ja jossain mahdollisesti Skellefteån ja Arvidsjaurin välillä oli muistomerkkinä tolpan päässä hyvin todennäköisesti Tunnan-kone. Ainakin muistan isäni sanoneen nimeksi sen, ja minulla on selvä muistikuva tuosta lentokoneesta. Olin sen verran pieni tuolloin, että en muista missä k.o. kone sijaitsi. Uskoakseni lähempänä Arvidsjauria tai peräti siellä, en muista millään. Tietääkö joku lukijoista? Koitin katsoa SFF:n muistomerkkisivuiltakin, mutta pohjoisessa ainoastaan Luulajassa (Luleå) on Tunnan-muistomerkki nykyään. En muista, että olisimme tuolla reissulla käyneet kuitenkaan Luulajassa asti, mutta mahdollista sekin on...

 

 

Jukka, tämäkö?  Kuvasin muistomerkin vuonna 1978 paluumatkalla Norjasta, enkä muista minäkään kumpi tukikohta Skellefteå vai Luulaja oli kyseessä. Molemmat olivat tuolloin aktiivisia tukikohtia.

 

[ attachment removed ]

 

 

 

Edit: Lainaus kuntoon / IP

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Jukka, tämäkö?  Kuvasin muistomerkin vuonna 1978 paluumatkalla Norjasta, enkä muista minäkään kumpi tukikohta Skellefteå vai Luulaja oli kyseessä. Molemmat olivat tuolloin aktiivisia tukikohtia.

 

Edit: Lainaus kuntoon / IP

 

 

Hyvin paljon mahdollista, että se oli juuri tuo muistomerkki. Tuolta se pylvään päässä näytti. :thmbup:

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitäköhän mahdettiin pelätä USA:ssa kun  se perutti kaupat Pyryn moottoreista?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään