Ilmakuoppa ja turbulenssi

[Tumi Hämäläinen 716]

Hei vaan!

 

Tuossa männä päivänä kaverini uteli minulta mikä on ilmakuoppa ja mikä on turbulenssi. Kerroin, että ilmakuoppa on ilmassa oleva kuoppa, ja että turbulenssi on ... hmmm... joitain pyörteitä ilmavirtauksissa.

 

No, kertokaapa asiantuntijat, millaisia määritelmiä ko. termeille on olemassa, ja miten ne muodostuvat.

 

Voin sitten päteä, kun kaverin kanssa kohtaamme...

 

Tumi

[Rasmus Manninen 0]

Wikipedia tietää http://fi.wikipedia.org/wiki/Turbulenssi

[Tumi Hämäläinen 716]

No, luin kyllä tuon, mutta ei se selventänyt asiaa maalaisjärjelle (kaverin) käyväksi...

 

Onko jollain joku rautalankamalli?

[Nils Rostedt 13]

Yritän 

Turbulenssi tarkoittaa että ilma on puuskaista.

Puuska on "ilmapaketti" joka liikkuu nopeammin kuin ympäröivä ilmamassa.

Kun lentokone kohtaa puuskan, sen nopeus ilmaan nähden kasvaa hetkellisesti. Siivet tuottavat silloin enemmän nostovoimaa, kone nousee hieman ja matkustaja painuu syvemmälle istuintyynyyn.

Kun puuska loppuu, koneen nopeus ilmaan nähden hidastuu. Siipien nostovoima vähenee ja kone vajoaa eli "putoaa" hieman. Matkustajan istuin siis "putoaa" hänen alta hieman alemmas, mikä tuntuu siltä kuin putoaisi kuoppaan. Ilmakuoppa siis. 

 

Parempiakin selityksiä löytyy varmasti 

[Olli Hänninen 14]

Monesti nuo "ilmakuopat" ovat termiikkien eli nostavien lämpimien ilmavirtausten tuloksia. Aurinko lämmittää maata ja maan yllä oleva ilma lähtee ympärillä olevaa ilmaa lämpimämpänä ja ohuempana nousemaan joten tuo saattaa tuntua aika ikävältä kun se nostaa hieman konetta ja saa aikaan tunteen, että kone ajaa ilmakuoppaan. Kesäisenä iltapäivänä voi lentäminen tuntua hieman levottomalta noiden termiikkien takia, mutta silloin pursipilotit nauttivat. 

[Guest arttula]

Monesti nuo "ilmakuopat" ovat termiikkien eli nostavien lämpimien ilmavirtausten tuloksia. Aurinko lämmittää maata ja maan yllä oleva ilma lähtee ympärillä olevaa ilmaa lämpimämpänä ja ohuempana nousemaan joten tuo saattaa tuntua aika ikävältä kun se nostaa hieman konetta ja saa aikaan tunteen, että kone ajaa ilmakuoppaan. Kesäisenä iltapäivänä voi lentäminen tuntua hieman levottomalta noiden termiikkien takia, mutta silloin pursipilotit nauttivat. 

 

Öh... Tähän asti olen aina kuvitellut, että kun kone yhtäkkiä putoaa alta, se on ilmaKUOPPA. Mutta kiitos oikaisusta...

[Guest 55-HO]

Harmittavan suuri "ILMAKUOPPA" koilis venäjällä :-(   

[Guest JoukoA]

Wikin tiedot kaipaa mielestäni tarkennusta:

 

"Luonto ja ihmiset hyödyntävät turbulenssia monin tavoin. Turbulenssin lisääntymisen ansiosta veri siirtää lämpöä tehokkaasti, kun pulssi nousee. Lentokoneen siivissä siiven yläpuolinen virtaus pyritään saamaan turbulentiksi, jolloin virtaus pysyy paremmin kiinni suuremman energian ansiosta, eikä kone sakkaa niin helposti."

 

Eikö virtauksen nopeat muutokset juuri aiheuta sakkaamisen?

 

JoukoA

 

 

[Guest 55-HO]

Se on menoa nyt !!!!!!

 

 

[ attachment removed ]

 

[Jussi Aaltonen 0]

Eikö virtauksen nopeat muutokset juuri aiheuta sakkaamisen?

 

Turbulenssilla nopeilla virtaus(nopeuden) muutoksilla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä keskenään, vaikka ne saattavat kokemusperäisesti tuntua liittyvän toisiinsa... ilmiöiden aikavakiot ovat niin pieniä. Sakkaaminen ei toisaalta myöskään ole virtauskentän rajakerroksen turbulenssia, mihin tuossa wiki-artikkelissa ilmeisesti halutaan viitata, vaan enemmän makrotason turbulenttinen ilmiö.

 

Turbulenssi on yksinkertaistettuna ilmö jossa (yleensä rajakerroksen) differentiaalisen pienten tilavuusalkioiden käytös on kaoottista (siis matemaattisesti kaoottista, i.e. lähinnä äärimmäisen alkuarvoherkkää, ei reaalimaailman kaoottista). Alkuarvoherkkyydestä taas johtuu se että joskus pienetkin muutokset virtauskentässä saattavat aiheuttaa virtauksen muuttumisen turbulentiksi.

[Håkan Sandberg 5]

Öh... Tähän asti olen aina kuvitellut, että kun kone yhtäkkiä putoaa alta, se on ilmaKUOPPA. Mutta kiitos oikaisusta...

 

Moi

Kyllä purjelentäjät ajavat usein "ilmakuoppaan". Eli aina kun ilma nousee lämmittyään ylös päin, on sen tultava myös jossain alas päin. Näitä laskevia virtauksia pyritään yleensä välttämään. Pilven reunoilla on aina kovat laskevat. Sen näkee myös pilven reunan muodosta, sanotaan, että se ihan kiehuu. Jos tuohon pahimpaan reunalaskevaan ajaa, saattaa kone oikeasti pudota huomattavasti. Jos vyöt on löysällä, kasvot saa ihan uuden muodon kuomun pleksistä

Mutta yleensä meidän purjelentäjien suurin pelko on, että taivas putoaa niskaan

HS

 

[Guest FireHawk]

Turbulenssilla nopeilla virtaus(nopeuden) muutoksilla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä keskenään, vaikka ne saattavat kokemusperäisesti tuntua liittyvän toisiinsa... ilmiöiden aikavakiot ovat niin pieniä. Sakkaaminen ei toisaalta myöskään ole virtauskentän rajakerroksen turbulenssia, mihin tuossa wiki-artikkelissa ilmeisesti halutaan viitata, vaan enemmän makrotason turbulenttinen ilmiö.

 

Turbulenssi on yksinkertaistettuna ilmö jossa (yleensä rajakerroksen) differentiaalisen pienten tilavuusalkioiden käytös on kaoottista (siis matemaattisesti kaoottista, i.e. lähinnä äärimmäisen alkuarvoherkkää, ei reaalimaailman kaoottista). Alkuarvoherkkyydestä taas johtuu se että joskus pienetkin muutokset virtauskentässä saattavat aiheuttaa virtauksen muuttumisen turbulentiksi.

 

 

Aha.

[Guest JoukoA]

Turbulenssi on yksinkertaistettuna ilmö jossa (yleensä rajakerroksen) differentiaalisen pienten tilavuusalkioiden käytös on kaoottista (siis matemaattisesti kaoottista, i.e. lähinnä äärimmäisen alkuarvoherkkää, ei reaalimaailman kaoottista). Alkuarvoherkkyydestä taas johtuu se että joskus pienetkin muutokset virtauskentässä saattavat aiheuttaa virtauksen muuttumisen turbulentiksi.

Nii justiinsa - ja pienet tilavuusalkiot reagoivat differentiaalisesti pinnan (siiven, venttiilin, putken, verisuonen) mikroskooppisiin epäjatkumoihin makrotasolla.

Seurauksena sakkausnopeuden kasvu - virtauksen irtoaminen.  Vai onko "irtoaminen" aivan väärä käsite - tapahtuuko itseasiassa aivan päinvastoin. Eli turbulenssi hioisi nopeasti huurteen siiven pinnasta - lisää hanaa vaan.

Tätä tukee kokemus höyryputkesta joka kuristuskohdan jälkeen syöpyy mikroskooppisten vesialkioiden vaikutuksesta.

[Jussi Aaltonen 0]

Seurauksena sakkausnopeuden kasvu - virtauksen irtoaminen.  Vai onko "irtoaminen" aivan väärä käsite - tapahtuuko itseasiassa aivan päinvastoin.

 

No joo... sakkaus(nopeus) ja virtauksen irtoaminen ovat puoliteknistä jargonia, ne eivät varsinaisesti tarkoita mitään yksittäistä tai yksiselitteistä virtausilmiötä.

[Tomi Liimatainen 0]

 

Aha.

 

 

Piti sanomani juurikin täsmälleen samaa. 

 

Onneksi pizzan tilaamisen ja viinakaupassa käynnin pystyy selittämään vielä ihan oikeasti ilman perustasoa syvempää fysiikkaa/matematiikkaa. Muuten tulisi nälkä ja suu olisi kuiva kuin beduiinin sandaali... 

 

 

 

 

 

 

Tomi

[Guest JoukoA]

No kyllä se akateeminen jargon rajapintateoriasta unohtuu heti kun olet lattakierteessä kolmessa tonnissa (ft)

Tai syväsakkaustilassa varjoliitimellä. Kohtauskulmaa on saatava pienemmäksi ja virtaus siipiprofiilin suuntaiseksi

tavalla tai toisella. Maassa voi sitten taas elvistellä jargonilla - terveenä.