Hornetit tukialuksilla

[Tumi Hämäläinen 716]

Heipä!

 

Onko jollain tietoa, paljonko Hornetin katapulttilähtö tukialukselta vaatii lääniä? Entä laskussa (jos koukku sattuu vaijeriin ja vaijeri pitää)?

 

Minkälaisia G-voimia on lähdössä ja laskussa?

 

Lentotukialuksista yleensä: kokonaispituus, leveys, paljonko niihin mahtuu koneita, henkilökunnan määrä,...etc kaikki muukin info kiinnostaa.

 

Terveisin nimimerkki

 

"Ostoaikeissa"

 

 

[Christian Kurkio 0]

tuosta pääsee ainakin alkuun: http://science.howstuffworks.com/aircraft-carrier3.htm

[Johannes Kaikkonen 5]

Myös näissä on yleistietoa lentotukialuksista:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Aircraft_carrier

http://en.wikipedia.org/wiki/Nimitz_class_aircraft_carrier (USA:n merivoimien suurin tukialusluokka)

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Tuloillaan on lisäksi uuden luokan tukialuksia, joissa katapultit ovat elektromagneettisia, millä menetelmällä saadaan ilmeisesti tasaisempi lähtökiihdytys, jota voidaan myös paremmin säätää kullekin konetyypille sopivaksi:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/USS_Gerald_Ford

[Mikko Sokero 1]

Ismo Aaltosella on kokemusta Hornetin tukialuslaskuista. Vastaa!

[Ismo Aaltonen 28]

Ismo Aaltosella on kokemusta Hornetin tukialuslaskuista. Vastaa!

 

No, hieman on kokemusta eli 5 laskua ja lähtöä HN:n takapenkiltä USS Carl Vinsonilta... Lasku on varsin reipas; ei niinkään äkkipysäys vaan melko suuri vajoamisnopeus. Välillä tuntui, että mennään kannelta pari kerrosta alaspäin. Pysähtyminen oli suhteellisen pehmeä; oudolta tuntui täysi tehon lisäys (perusmoottori) istumishetkellä ja roikkuminen vaijerissa tehoja vasten. Laskujen jälkeen todellakin ymmärsin miksi HN:n telinerakenne on sellainen kuin se on.

 

Lentoonlähtö oli raju: 0-150kts:iin (Vi) noin 2 sekunnissa: G-voimat kohdistuivat suoraan taaksepäin, joka tietysti lentäjälle on erikoinen tilanne. Pari ekaa lähtöä meni aivan ihmetellessä ja vasta kolmannella jäi "aikaa" tehdä havaintoja. Kun "kiitotie" loppui, kone selvästi vajosi ja kuski otti ohjaimista kiini ja alkoi lentää konetta.

Että sellaisia kokemuksia.... ei olisi uskonut nuori lennokkipoika 70-luvulla, että tuollaiseen menoon päätyy isona poikana.

 

Ismo

 

 

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Keitä te ootta te lentäjäpojjaat kun emmä tunne teitä? 

 

Eli Ismo, kerro nyt vähän, miten päädyit Hornetin takajakkaralle? Missä päin mualimata kyseiset afäärit suoritettiin? Osaatko kertoa G-voimista (nousussa ja laskussa) tarkempaa tietoa?

 

Kuinka pitkä on "katapulttiraide" (toisin sanoen, nousuun  tarvittava matka metreissä) ko. aluksella? Ja millä matkalla Hornet pysähtyy normaaliolosuhteissa? 

[Ismo Aaltonen 28]

Tyynellä valtamerellä, kun olin vielä hävittäjäkuskin hommissa. Täytyy hetki muistella noita G-arvoja; lähdössä tuli G:tä selkeästi enemmän kuin laskussa....

[Tero Lähdesmäki 0]

Oliko se muuten niin, että Hornetin katapulttistartti on jotenkin kompuutteriohjattu (siis koneessa)? Että sen takia sitä kahvaa ei saisi edes nykiä ennenkuin kone on ilmassa? Ja siksi se oikea käsi laitetaan startissa siihen "ikkunankarmin" kahvaan katapulttimiehistölle varmistukseksi? Tämmöistä muistan joskus lukeneeni?

[Jukka Siirilä 80]

Oliko se muuten niin, että Hornetin katapulttistartti on jotenkin kompuutteriohjattu (siis koneessa)? Että sen takia sitä kahvaa ei saisi edes nykiä ennenkuin kone on ilmassa? Ja siksi se oikea käsi laitetaan startissa siihen "ikkunankarmin" kahvaan katapulttimiehistölle varmistukseksi? Tämmöistä muistan joskus lukeneeni?

 

Voisin kuvitella, että kun G:t painaa penkkiin, niin siinä voi samalla vahingossa vetää sauvasta tai vetää kaasun kiinni?

[Juha Lampi 272]

Oliko se muuten niin, että Hornetin katapulttistartti on jotenkin kompuutteriohjattu (siis koneessa)? Että sen takia sitä kahvaa ei saisi edes nykiä ennenkuin kone on ilmassa? Ja siksi se oikea käsi laitetaan startissa siihen "ikkunankarmin" kahvaan katapulttimiehistölle varmistukseksi? Tämmöistä muistan joskus lukeneeni?

Näin ovat antaneet naval aviatorit minunkin ymmärtää. Tosin muistelen, että F-14:ssa lähtö taas oli Hornetista poiketen "hands on". Ainakin A-6:ssa taisi lisäksi olla erillinen kaffa vasemmalle kädelle, jolla varmistettiin, ettei tehovipstaakia vahingossa nykäissyt taakse.

 

Aikamoisia puhkujia nuo höyrykatit: kun ne nykäisevät, on ihan sama vaikka seisoisi jarruilla - kylää lähtee. Mielenkiintoista nähdä, miten uusi sähkömagneettiversio tulee toimimaan.

 

"Aikamoisia" toki ovat tukialuksetkin: koko laivalla on konetta yhden pienen valtion ilmavoimien verran ja populaa monta tuhatta. Kovin usein ei tankillakaan tarvitse pistäytyä

 

Arkkitehtina olen kiinnittänyt huomiota lentokonehissien taiteelliseen muotoiluun: niihin on disainattu vino "nokka", jolloin isompikin kone mahtuu kulkemaan kyytiin. Tilasyistä myös hissit sijaitsevat laivan laidoilla ja siten, että kansirakennelman l. "saaren" edessä on kaksi.

[Antti Salo 19]

Oliko se muuten niin, että Hornetin katapulttistartti on jotenkin kompuutteriohjattu (siis koneessa)? Että sen takia sitä kahvaa ei saisi edes nykiä ennenkuin kone on ilmassa? Ja siksi se oikea käsi laitetaan startissa siihen "ikkunankarmin" kahvaan katapulttimiehistölle varmistukseksi? Tämmöistä muistan joskus lukeneeni?

Ei ole muistaakseni kompuutteriohjattu, mutta ohjaamossa on namiska jota painamalla molemmat peräsimet trimmautuvat muutaman asteen sisäänpäin, aiheuttaen nopeuden lisääntyessä nokka ylös-momenttia, ettei kone paina kannelta nokka edellä valtamereen.

[Mikko Antero Huolman 0]

Muistelet Antti oikein. Joo kytkintä painamalla, kone trimmaa itsensä muistaakseni 12-asteen nousukulmalle, ei pelkästään sivuperäsimet vaan myös korkeusperäsimet liikkuvat.

[Tero Lähdesmäki 0]

ookkei, eli kahvat on vain G-voimia varten... tänks.

[Tumi Hämäläinen 716]

Eikä kukaan edelleenkään osaa kertoa tarkemmin noita G-määriä??? Edes suunnilleen?

[Jussi Aaltonen 0]

Eikä kukaan edelleenkään osaa kertoa tarkemmin noita G-määriä??? Edes suunnilleen?

 

Ei se nyt mitään rakettitiedettä ole niitä laskea.

 

Google antanee lähtöarvot: Tukialusten mitat ja HN:n nopeudet sekä nousussa että laskussa... ja sieltähän se kiihtyvyys  sitten irtoaakin.

[Kari Virtanen 1]

Eikä kukaan edelleenkään osaa kertoa tarkemmin noita G-määriä??? Edes suunnilleen?

 

Suunnilleen kolme. Linkistä löytyy mielenkiintoisia laskelmia Launch speed

 

 

[Jouni Haimi 0]

Tyynellä valtamerellä, kun olin vielä hävittäjäkuskin hommissa. Täytyy hetki muistella noita G-arvoja; lähdössä tuli G:tä selkeästi enemmän kuin laskussa....

 

Eli jos muistan oikein olit mukana hornet hankinnassa usassa näin muistelen lukeneeni kirjasta haavelasku vai mikäsen kirjan nimi nyt olikaan joka kertoi hävittäjä hankinnasta

[Juha Lampi 272]

Tuoreimmasta laskeutumisvalosysteemistä (IFLOLS), esim. tässä...

 

http://www.robertheffley.com/docs/CV_environ/Basic%20IFLOLS%20Lecture%5B2%5D.ppt#256,1,IFLOLS IMPROVED FRESNEL LENS OPTICAL LANDING SYSTEM

 

t. nimim "Lihapulla"

 

 

[Ismo Aaltonen 28]

Eli jos muistan oikein olit mukana hornet hankinnassa usassa näin muistelen lukeneeni kirjasta haavelasku vai mikäsen kirjan nimi nyt olikaan joka kertoi hävittäjä hankinnasta

 

Näin on; siellä Kaliforniassa tuli asuttua ja pyöriteltyä koulutusta. Onneksi siellä pääsi myös lentämään.

G-arvoja lentoonlähdössä en muista. Ne riippuivat koneen lähtöpainosta (suurella painolla luonnollisesti suurempi loppunopeus "kiitotien" päässä. Lisäksi vanhoilta tukialuksilta lähtö oli rajumpi lyhyemmän kannen takia. Kuormaa piti olla todella paljon koneessa, jos lähtö tehtiin jälkipoltolla eli polttoa vältettiin. Tämä johtui siitä, että Vmc (minimi nopeus 1-moottoritilanteessa) kasvoi huomattavasti.

 

Ismo

[Guest Tape]

Discoveryltä tuli jokin aikaa sitten "mahtavista mahtavin : hävittäjät" tjsp. jossa hävittäjät laitettiin seikkaperäiseen paremmuusjärjestykseen kykyjensä , ominaisuuksiensa sekä tekojensa perusteella.

 

Hornet jäi muistaakseni neljänneksi Mustangin voittaessa. Ohjelmassa kuitenkin käsiteltiin Hornetin/Super Hornetin tukialustoimintaa ja annettiin vähän ymmärtää että tietokone lentää katapulttilähdön alkutaipaleen. Onhan se tietokone varmaan sekin joka trimmaa lähdössä nokan asennon ja pamauttaa tehot ilmoille , siinä eritoten painotettiin että ennen ei lähdetä ennenkuin ohjaajan molemmat kädet näkyy ikkunalla.

 

Lähestymisestäkin oli tarinaa ja istuttiin kyydissä takapenkillä selostaen kuinka tarkkaa on nopeuden ja korkeuden kanssa.No varmasti täytyy olla. Kuljettajan mielestä ongelmaa laskujen suhteen ei ollut muuta kuin pimeällä myrskyssä.

 

Niin , miten lähellä todellisuutta moiset ohjelmat ovatkaan? Ohjelman toisessa osassa "helikopterit" , parhaaksi rankattiin Vietnamin veteraani "Huey" Bell UH-1.

 

Parhaiten kuitenkin jäi mieleen se , että paras suihkuhävittäjä heidän rankingissaan oli kolmanneksi sijoitettu MIG-21. 

[Jussi Aaltonen 0]

Niin , miten lähellä todellisuutta moiset ohjelmat ovatkaan? Ohjelman toisessa osassa "helikopterit" , parhaaksi rankattiin Vietnamin veteraani "Huey" Bell UH-1.

 

Parhaiten kuitenkin jäi mieleen se , että paras suihkuhävittäjä heidän rankingissaan oli kolmanneksi sijoitettu MIG-21. 

 

Nuo ohjelmat eivät tietenkään ole mitään teknisiä syväluotauksia, lähinnähän ne ovat hömppäviihdettä. Plussana voi sanoa että ainakin jenkkeille tyypillinen perusteeton henkselien paukuttelu ei aina ole ihan hirveän ilmeistä. Eurooppalaiset ja venäläisetkin laitteet saavat ansaitsemansa huomion ja arvostuksen.

 

Arvostelukriteereistä voi olla montaa mieltä, mutta usein vertailut ovat jo lähtökohtaisesti melko absurdeja... miten verrata esimerkiksi Mustangia ja Super Hornetia... joten hieman luova lähestyminen tarvitaankin.

 

Monesti noissa on mukana laitteita pelkän kuriositeettiarvonsa vuoksi... ei esimerkiksi ruotsalaisella S-tankilla ole sijaa Greatest Ever Main Battle Tanks vertailussa; MI-26 tai Westland Lynx eivät kuulu vertailuun Greatest Ever Helicopters... mutta ei taida olla epäilystäkään että Huey ei olisi Greatest ever Helicopter tai AK-47 ei olisi Greatest ever rifle

[Guest Tape]

Nuo ohjelmat eivät tietenkään ole mitään teknisiä syväluotauksia, lähinnähän ne ovat hömppäviihdettä. Plussana voi sanoa että ainakin jenkkeille tyypillinen perusteeton henkselien paukuttelu ei aina ole ihan hirveän ilmeistä. Eurooppalaiset ja venäläisetkin laitteet saavat ansaitsemansa huomion ja arvostuksen.

 

Arvostelukriteereistä voi olla montaa mieltä, mutta usein vertailut ovat jo lähtökohtaisesti melko absurdeja... miten verrata esimerkiksi Mustangia ja Super Hornetia... joten hieman luova lähestyminen tarvitaankin.

 

Monesti noissa on mukana laitteita pelkän kuriositeettiarvonsa vuoksi... ei esimerkiksi ruotsalaisella S-tankilla ole sijaa Greatest Ever Main Battle Tanks vertailussa; MI-26 tai Westland Lynx eivät kuulu vertailuun Greatest Ever Helicopters... mutta ei taida olla epäilystäkään että Huey ei olisi Greatest ever Helicopter tai AK-47 ei olisi Greatest ever rifle

 

Totta puhut , tv-ohjelmat olekaan suunnattu "ammattilaisen ottein ammattilaiselle". Tällöinhän ei suuri yleisö , ketä viihdyttämään nämäkin on tehty , saisi niistä mitään irti.

 

Vastasin tähän vaan siksi kun MI-26 oli huomioitu ja rankattu 10 "parhaimman" joukkoon kopterikisassa. Sijoitusta en muista mutta jos muistan niin rankingperusteena oli lähinnä kun "kaikki mikä koneeseen liittyy on niin suurta". Ohjelman mukaan jopa kulutus on niin suurta että lännessä niin suurikulutuksellisella kopterilla ei lennettäisi metriäkään.