Stol-kit yleisilmailukoneeseen

[Olli Hänninen 14]

Teen sellaista opiskeluihini liittyvää harjoitusprojektia, jossa C172:een tehdään muutamia modifikaatioita, mm.siihen asennetaan stol-kit-sarja. Tarvitsisinkin hieman tietoja ja kokemuksia stol-kitin asentamisesta, eli miten asennetaan sellainen, tuleeko siipiin rajakerrosaidat ja monta niitä yleensä tulee ja miten ne asennetaan(liimaamallako?). Muutetaanko yleensä myös siivekkeiden toimintaa siten, että koko jättöreuna toimii siivekkeenä ja laskulaippoina? Jos saisin hieman tietoja myös kustannuksista mitä tällainen sarja maksaa ja hieman myös omakohtaisia kokemuksia ko.asiasta. Kiitos jo etukäteen!

[Harri Nurmi 2]

Heitäpä Googleen hakusanaksi  Stol Kit for Cessna tai näiden sanojen eri yhdistelmiä, niin alkaa tulla esiin erilaisia

asiaan liittyviä nettisivuja.

[Jouni Laukkanen 55]

Cessnoissa käytettyjä STOL-kittejä ovat olleet Robertson STOL ja Horton. Robertsonissa on siivekkeet koplattu laskusiivekkeisiin ja ne laskevat alaspäin suurimilla laskusiivekekulmilla. Horton käyttää pelkästään rajakerrosaitaa ja etureunan muotoilua.

 

Sitten on vielä Petersen SE, joka on C182:sta voimakkaasti modifioitu STOL-versio.

[Ari Siltavuori 6]

Kannattaa lukea myös OTK:n tutkintaselostus B2/2003L, Lento-onnettomuus Enontekiöllä 25.6.2003

[Guest petikko]

Kannattaa lukea myös OTK:n tutkintaselostus B2/2003L, Lento-onnettomuus Enontekiöllä 25.6.2003

 

Hölmöilyä ei voi estää edes kitillä, vai mikä oli avautumisesi takana?

[Heikki Sten 1]

Hölmöilyä ei voi estää edes kitillä, vai mikä oli avautumisesi takana?

 

Hölmöilyä on ollut laittaa se kitti joka pilaa koneen lento-ominaisuudet.

Se käy selvästi ilmi kun lukee tuon tutkimusselostuksen.

[Jouni Laukkanen 55]

Tuohon tutkimuskertomukseen huomauttaisin sen verran, että siinä tehdään olettamus, että Cessna 182 ja Cessna 185 olisivat lentomekaanikaltaan samanlaiset - seikka mitä pidän aika omituisena.

 

Tämän lisäksi kannattaa huomata, ettei ole olemassa Cessna A185F -mallille, EDO 3430 kellukkeille sekä cargo packille lisätyyppihyväksyntää mikä sallisi näiden varusteiden käyttämisen yhtaikaa samassa koneessa. Hämmentävästi tutkintakertomus ei edes ota kantaa siihen, onko onnettomuuskoneen yhdistelmä hyväksytty.

 

William D. Thompson (Cessnan tehdaskoelentäjä) kirjassaan Cessna - Wings for the World, osa I, sivulla 76 (The C-180/185 Stories) mainitsee seuraavaa:

"A Cargo pod was installed on the A185F floatplane prototype. However, one flight showed such marked deterioration in lateral and directional behavior that it was quickly removed and wasn't offered." Näin siis koneen valmistanut ja koelentänyt tehdas.

 

Oma lentokokemukseni Robertson STOL -kitillä varustetulla A185E -koneella rajoittuu reiluun 450 tuntiin, enkä koskaan törmännyt koelennoilla esiintyneisin ominaisuuksiin, vaikka lentoonlähdöissä pääsääntöisesti käytin irtoamisessa nopeusalueen alapäätä ilman mainittavia marginaaleja, yleensä 20 asteen laskusiivekeasetuksella. Kone oli tosin pyörillä ja ilman cargo packia.

 

 

[Tommi Hinkka 32]

Eikös Jouni se Bravo Alfa ollut sukellusveneenä siellä käsivarren lapissa silloin, kun siinä oli sekä kellukkeet, että rahtiboxi?

En nyt tosin muista, mikä oli haaverin syy, ja vaikuttivatko kellukkeet ja boxi siihen. Jokatapauksessa robertsonin varustus siinä oli jo tuolloin.

T: Tomppa

 

Noniin muisti palailee pätkittäin. Rovaniemeltä lennätettiin mekaanikko sinne tunturijärvelle, jossa korjasi koneen siirtolentokuntoon. Muistaakseni ko. mekaanikon suoraan takomalla siivellä lennettiin vielä tampereellakin, ennenkuin se (perus?)huollon yhteydessä korjattiin "oikeasti". Korjaa Jouni, jos olen väärässä.

[Heikki Sten 1]

Eikös Jouni se Bravo Alfa ollut sukellusveneenä siellä käsivarren lapissa silloin, kun siinä oli sekä kellukkeet, että rahtiboxi?

En nyt tosin muista, mikä oli haaverin syy, ja vaikuttivatko kellukkeet ja boxi siihen. Jokatapauksessa robertsonin varustus siinä oli jo tuolloin.

T: Tomppa

 

Noniin muisti palailee pätkittäin. Rovaniemeltä lennätettiin mekaanikko sinne tunturijärvelle, jossa korjasi koneen siirtolentokuntoon. Muistaakseni ko. mekaanikon suoraan takomalla siivellä lennettiin vielä tampereellakin, ennenkuin se (perus?)huollon yhteydessä korjattiin "oikeasti". Korjaa Jouni, jos olen väärässä.

Siellä tunturijärvellä taisi olla kyllä kokonainen komennuskunta joka laittoi koneen lentokuntoon. Näin muistelen kuulemaani esitelmää jonka piti Helsingin Lentotekniikan Killan kokouksessa eräs siellä mukana ollut. Konehan oli ylösalaisin järvessä ja siinä tarvittiin sukeltajienkin apua että se saatiin käännettyä. Yksi porukka hoiti moottorin kuntoon ja toinen porukka korjasi siiven ym. Kone kun saatiin lennettyä pois , niin seuraavana päivänä järvi jäätyi.

-muutoin olen sitä mieltä että OH-CBA on yksi kaunemmista Cessnoista jonka olen nähnyt.

[Tommi Hinkka 32]

Kiitoksia täsmennyksistä. Juu sen maalaus oli kyllä tosi upee. Se kopioitiin eräästä Pilatus turbo Porter-hyppykoneesta. Mulla olis kuvakin siitä, mutta en taida uskaltaa laittaa sitä esille, kun ei ole mun ottama.

T: Tomppa