Rissala

[Martti Kujansuu 180]

Tilastoja Ilmavoimien henkilöstöstä ja kalustosta jatkosodan sekä talvisodan ajalta. I osa. Koonnut ylivääpeli M. Malikainen v. 1957 - 1958. Ilmasotakoulun kirjasto.

 

P Ä Ä M A J A

N:o 2008/40.Järj.1 sal/11.7.1940

 

K ä s k y

ilmapuolustusjoukkojen kokoonpanosta sekä muuttamisesta 11.7.1940

 

3. Lentojoukkojen kokoonpanosta sekä komentosuhteista

    Lentorykmentti 1

 

E/LeR 1        Utti

LeLv.12        Utti

LeLv.14        Utti

LeLv.16        Rissala

 

 

Lentolaivue 16

18.7.1940

 

Ilmoitus Rissalan lentokentästä

 

Lentokentän pinnan kantokyky: Hyvä kaikille koneille

Rakennukset: Kentän itälaidassa 3 konesuojaryhmää, kussakin 3 konesuojaa. Länsilaidassa 1 konesuoja. Rakenteilla puhelinkorsu ja pommien varastokorsuja 5 kpl.

 

 

Rissalan lentoaseman vaiheita

 

13.12.1939. Metsahallituksen määräämät metsänlukijat aloittaneet työnsä Rissalan lentokentän alueella.

15.12.1939. 900 m:n ja 650 m:n kiitoratojen raivaustyöt aloitettu.

11.1.1940. Raivaustyöt jatkuvat. Työvoimaa: 190 jalkamiestä ja 2 traktoria.

 

24.1.1940. Yksi 900 m:n ja kolme 650 m:n kiitoradan raivaustyöt käynnissä.

Rakennukset: Yksi 13 x 10 m:n lentokoneen sirpalesuoja rakenteilla.

Työvoimaa: 294 jalkamiestä, 2 traktoria ja yksi auto.

 

31.1.1940. Kiitoratatyöt käynnissä. 1 maanalainen öljyvarasto rakenteilla. 1 sirpalesuoja rakenteilla.

Työvoimaa: 345 jalkamiestä, 51 hevosmiestä, 2 traktoria ja yksi auto.

 

14.3.1940. Täysin käyttökelpoista kenttää ei ole. Kaikki 4 väliaikaista kiitorataa kohta tasattu ja sorattu.

Rakennukset: 9 hävittäjäsuojaa rakenteilla.

Työvoimaa: 329 jalkamiestä, 76 hevosmiestä, 7 autoa ja 2 traktoria.

 

17.4.1940. Kaikki neljä kiitotietä kokonaispituudeltaan ja 50 m:n leveydeltä lanattu ja kivijyrällä jyrätty. Työnjohdon käsityksen mukaan voidaan niitä pyöräkoneilla käyttää. Lentäjien kumminkin ensin tarkastettava ennen kuin rupevat käyttämään. Pinta ei vielä kova, kumminkin sellainen että sitä autolla voidaan ajaa.

Rakennukset: 9 hävittäjäsuojaa rakenteilla. 3:n suojan työt keskeytetty kun ei ole vielä saatu lopullisia mittoja (Le.Lv.16 haluaa suuria).

 

16.5.1940. Yksi 900 m:n ja kolme 650 m:n pituista väliaikaista kiitorataa vähintään 50 metrin leveydeltä käyttökunnossa. Ensimmäinen lentokone (FK-kone) laskeutui kentälle 14.5.1940.

Rakennukset: 10 hävittäjäsuojaa rakenteilla.

 

2.7.1940. Kiitotiet kunnossa.

Rakennukset: 10 hävittäjäsuojaa valmiina.

 

Lentolaivue 16 siirtynyt Rissalan lentokentälle 15.6.1940.

Laivue 16 siirtyi Rissalasta Joensuuhun 29.6.1941.

1942 ryhtyivät saksalaiset rakentamaan Rissalan lentokentälle parakkeja ja kentän kiitoteitä.

 

 

Tie- ja Vesirakennushallituksen kirje N:o sal. 17e/112/22.1.1943

 

F e l d b a u l e i t u n g  Rissalassa on kuluvan tammikuun 14 päivälle päivätyssä kirjeessään määrännyt Rissalan lentokentälle saksalaisten laskuun suoritettavat työt heti keskeytettäväksi sekä antanut TVH:lle tehtäväksi vielä suorittaa k.o. työmaalla erinnäisiä viimeistely ja kunnossapitotöitä sekä avustamaan kuormaustöissä, mitkä työt päättyvät ensi kesäkuuhun mennessä.

[Guest Mustimaki]

Rissalan kentän kupeessa kesiään 60-luvulla viettäneenä oikein sykähdytti löytää vastaus moneen askarruttaneeseen kysymykseen. Kun foorumi on täynnä tietäväisiä, pannaan kehiin pari pahaa Rissala kysymystä:

 

1. Sakemanniaikana 1942-43, tehtiin kentällä rakennustöitä, mm. Juurusveteen päättyvän kiitoradan pään lankutus. Toimiko ko. aikana kentällä Luftwaffen yksiköitä? Jos toimi, niin mitä koneita?

 

2. Sota-aikana toimi  kentän Juurusveden puoleisella laidalla vesilentoasena, josta sakemannikoneilla lennettiin mm. partioiden kuljetus.- ja huoltolentoja.

 

Milloin ja millä koneilla?

 

3. Kun HLLv 31 siirtyi Utista Rissalaan 1964 (? olin niin nuori muutettaessa, etten muista varmasti) kenttää laajennettiin ja mm. maalaistaloja pakkolunastettiin. Tuollaisessa lunastetussa maalaistalossa myös mekin kesiämme vietimme.

 

Kuka tuntee tarkemmin töiden tekoajan ja laajuuden?

[Sami Niemeläinen 6]

Kuopion Lentoaseman Historia Osa 1 kirjanen kertoo että Osasto Jaurin käytössä Rissalassa oli seuraava saksalainen kalusto:

 

2 kpl Heinkel He-155

2 kpl Heinkle He-59 (SD+EE ja PP+AO)

1 kpl Arado Ar 196

1 kpl Focke Wulf Fw-58

 

Lisäksi saatiin käyttöoikeus saksalaisen huolto-osaston (Seekommando 1) kolmeen Leore 246 ja yhteen AR-vesikoneeseen. Ko. kirjassa on kuviakin noista ylläolevista koneista Juuruksessa ja Rissalan Porstuanlahdessa. Osasto perustettiin toukokuussa -44 ja suomalaisten katkaistessa suhteensa Saksaan saksalaiset veivät poistuessaan koneensa pois syyskuun 7. päivänä 1944.

 

[Jukka Nisula 2 236]

Kirjastoista löytyy Karjalan Lennoston historia 1918-1980- kirja, jossa on kerrottu Rissalan kentän vaiheet alusta asti kuvien ja karttojen kera.  Kirjoittaja on Veli Pernaa, ja kirja kuuluu Ilmavoimien Historia-sarjaan. Kustantaja on Karjalan Lennoston kilta, ja kirja on painettu 1997. Suosittelen sen lukemista.

 

http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=328

 

Jukka

[Carl-Fredrik Geust 842]

"Seekommando" oli peitenimi, Rissalassa olleen yksikön varsinainen nimi oli 3./KG 200. - KG 200 oli Luftwaffen salainen erikoisyksikkö, joka suoritti agenttien pudotuksia, ym erikoisoperaatioita vihollisen selustassa.

 

Ks. esim. artikkelini  "Sotavangit kertovat NLn sähköverkosta ja sotapotentiaalista - suunnitteliko Saksa Suomen tukemi$a hyökkäyksiä NL:n vesivoimaloihin ja GULAG:in leireihin" Kansallisarkiston uudessa "Sotavangit ja internoidut" -kirjassa. Artikkelissa olen mm.  pohtinut Rissalaan sijoitetun yksikön varsinaista käyttötarkoitusta.

 

Ko kirja löytyy intenetistä PDF-muodossa: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/a/tiedostot/PDF/sotavangit%20ja%20internoidut_web.pdf, sivut 269-290.

 

Samassa kirjassa on toinen artikkelini: "Talvi- ja jatkosodan lentäjävangit" nimiluetteloineen (sivut 211-268),

cfg

[Guest Mustimaki]

Kiitoksia kaikille infosta! Tuo Karleston killan kirja kyllä saadaan käsiin - täytyy panna faija asialle, mutta mistä tuon Kuopion lentoaseman historian löytäisi?

[Markku Kanninen 447]

- mutta mistä tuon Kuopion lentoaseman historian löytäisi?

Tuo saatta olla vaikeampi pala, Tuon kirjan ensimmäinen osa tuli onnesi aikanaan "uutena" hankittua eikä jatkoa muuten edes seurannut. Kaikki ylimääräiset pienen painoksen kirjat lie hävinneet keräilijöiden kätköihin. Voi olla vaikea löytää....

Markku

[Guest Mustimaki]

Markku hei!

 

Pistä kirjan ISBN-numero, tekijä ja painopaikka. Täytynee vaan ryhtyä jäljitykseen..

 

Onko muuten tuo mainittu KG 3/200 sama yksikkö mistä olivat peräisin OH-PMJ (He-115) ja OH-PMK (Ar-196), joita käytettiin Lapin sodassa?

[Carl-Fredrik Geust 842]

Jukka Nykänen - Harri Rytsy: Kuopion lentoaseman historia I - Viljapellosta lentokentäksi, julkaisija Siilijärven kunta, Kotiseutu ja museojaoston julkaisusarja n:o 3, 1985; ISSN 0780-1157, ISBN 951-99583-5-5.

Edellä mainitut He 115 ja Ar 196 koneet olivat kyllä saatu 3./KG 200:n (eli Seekommandon) kautta,

cfg

[Pasi Pirttikoski 267]

Saksalaistunnuksiset He-115 koneet olivat tunnuksiltaan 6H+CK ja 6H+BK. Molemmat olivat ryyppiä He-115 C. Näistä tämä 6H+BK lensi myöhemmin (Lapin sodan aikaan) OH-PMJ tunnuksin.

 

Suomalaisten käytössä ollut ensimmäinen He-115 kone oli tyyppiä A-2, tunnukseltaa He-115 "Jenny".

 

Näistä He-115 koneista ensimmäinen, He-115 tuhoutusi 4.7.1943 partionhakumatkalla Tigasjärvellä. Saksalaisista He-115 koneista toinen (6H+CK) luovutettiin takaisin saksalaisille 7.9.1944. Tämän yksilön myöhemmät vaiheet kiinnostavat meikäläistä. Löytyisikö tietoa?

 

Toinen saksalaisin tunnuksin varustettu He-115 lensi siis OH-PMJ tunnuksin Lapin sodassa. Kone luovutettiin Neuvostoliitolle 16.3.1944(?).

[Jouni Laukkanen 47]

 

Toinen saksalaisin tunnuksin varustettu He-115 lensi siis OH-PMJ tunnuksin Lapin sodassa. Kone luovutettiin Neuvostoliitolle 16.3.1944(?).

 

Muistaakseni kuitenkin vuoden 45 puolella.

[Pasi Pirttikoski 267]

Muistaakseni kuitenkin vuoden 45 puolella.

 

Tunnustan, - numeron virhe - vuosi oli 1945.

[Kyösti Partonen 0]

Saksalaistunnuksiset He-115 koneet olivat tunnuksiltaan 6H+CK ja 6H+BK.

Ilmeisesti siellä oli myös 6H+OK.

 

Terv,

 

Kössi