HC-koneiden käyttörajoitukset

[Martti Kujansuu 180]

K o e l a i v u e.

2.10.1942.

K.D.N:o 201/19/Sal.

Koskee HC-koneiden käyttörajoituksia

 

Lentovarikon Päällikölle.

 

Suorittaessani koelennon HC-456:lla tein seuraavat havainnot:

HC-456 on varustettu kangaspäällysteisellä siivellä. Lennettäessä normaali matkalentonopeudella n. 200 mailia/t. ei huomaa mitään erikoista, mutta jo maximi nopeudella pullistelevat kankaat jonkin verran. Syöksyssä, nopueden ollessa n. 530 km/t. on kankaiden pullistuma niin suuri, että tuntuu koko taso "elävän", ja vaara on tarjolla, että kankaat repeytyvät taikka ainakin irtaantuvat neuloksistaan. Ylikersantti Aikalan tapaus Malmin lentokentällä on hyvänä esimerkkinä siitä.

Tälläisten tapausten välttämiseksi ehdottaisin, että suoritettaisiin ensi tilassa kokeilulennot ja näiden perusteella määrättäisiin käyttörajoitukset.

 

KoeLv:n komentaja

Kapteeni P.E. Sovelius.

[Jukka Nisula 2 275]

Tämä selostus on ollut täällä aiemmin, mutta sopii kuvaan tässä yhteydessä:

 

Ylik. Paavo Aikalan kuolemansyöksy Malmilla 1942

 

Lentolaivue 26:een kuulunut Hawker Hurricane I, tunnukseltaan HC-455, syöksyi 30.7.1942 illalla maahan Malmilla ohjaajana olleen ylikersantti Paavo Aikalan (36 v.) saadessa välittömästi surmansa. Tapauksen näki saksalainen vääpeli Rippa, joka oli  Messerchmitt 109-ohjaaja: (lähde: Jaakko Hyvönen; Kohtalokkaat lennot 1939-1944)

 

"Olin klo 21 jälkeen kentällä ja havaitsin HC-koneen lentävän kentän lähistöllä. Koska itse olen useampaan otteeseen ollut taistelussa saman konetyypin kanssa, seurasin mielenkiinnolla koneen liikehtimistä. Suoritettuaan yhden syöksyn kohti kenttää ja vedettyään jyrkästi ylös noin 1000 metriin, se lähti pystykäännöksellä uuteen syöksyyn kenttää kohti. Oikaisussa, koneen ollessa noin 50 metrin korkeudessa, irtosi vasemmasta siivestä suuria verhouksen kappaleita. Samalla kone kallistui vasemmalle siivelleen ja iskeytyi maahan kääntyen kokonaan selälleen. Kone tuli etelästä noin 10 asteen kulmassa ja 100 astetta kallistuneena kenttään, ohittaen hallintorakennuksen vain muutaman metrin päästä. Vasen siipi osui ensin maahan, kone syttyi tuleen ja jatkoi selällään matkaansa kokonaan hajoten."

 

Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä 2/2008 on tarinaa (kirj. Pentti Manninen) Suomeen tulleista Hurricaneista, ja siinä mainitaan seuraavasti: "Kaikissa "Suomi-Hurricaneissa" oli alunperin kangaspäällysteiset siivet ja varustelu ei vastannut muutenkaan RAF.n operatiivisia vaatimuksia. Suurimmassa osassa koneista kangaspäällysteisten ulkosiipien verhoilu ei kuitenkaan läpäissyt kuntotarkistusta ja tilalle asennettiin kokonaan metallirakenteiset ulkosiivet. Muutamaan parempikuntoiseen koneeseen kangaspäällysteiset siivet jätettiin paikoilleen."

 

Eli siis ylikersantti Paavo Aikalalle sattui onnettomuuslennolla olemaan juuri tuollainen kangaspäällysteinen kone, ja se aiheutti tämän valitettavan seuraamuksen. Siiven kangasverhous ei kestänyt rajua liikehdintää vaan repesi isoina paloina irti. Suomen tulleet Hurricanet olivat keväällä 1940 kuitenkin käytännössä uusia, ne oli valmistettu edellisenä syksynä. Aika kuitenkin oli jo ajanut RAF:n mielestä jo niiden ohi, ja ne luokiteltiin vanhentuneiksi vaikka ne olivat lähes tehdasuusia, vain koelennettyjä. Ne oli varastoituna ja odottivat varikolla Englannissa kunnostus- ja muutostöitä. Ne olivat kuitenkin jo reservikalustoa heidän mielestään, koneiden kehitys oli niin nopeaa tuolloin.

 

Aikalan Malmi-onnettomuus sattui siis pari vuotta koneiden maahantulon jälkeen, ja koneessa saattoi olla vielä alkuperäinen kangasverhous joka varmastikin oli jo kärsinyt säiden ja kulutuksen armoilla. Se koitui ennen sotia yhdeksi Suomen taitavimmista taitolentäjistä mainitun Aikalan kohtaloksi. Lähellä oli, ettei Malmin pyöreä hallintorakennuskin olisi muuttanut muotoaan...

 

Jukka