Juha Paulavuo

Puola ostamassa Hawkeja Suomesta ?

39 viestiä aiheessa

Ontonneva speciaalin "yllättäessä" on reipas HSP aina paikallaan... Tarjolla Sakulonin, kentän tai jopa Mäenpään lenkki! Vaihteluna lentopalloa tai jopa sählymatsi Puola vs. Suomi. Kunto nousee kohisten...illalla tarjolla Sampan grillillä nyrkkeilymatsi : Kenttälääset vastaan Montun ärsytetyt  Poikamiehet. Kyllä tymäpäivänä siis tekemistä riittää  ;)

 

Puhumattakaan perinteisistä Kauhava-Lapua maaotteluista samaisella grillillä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ontonneva speciaalin "yllättäessä" on reipas HSP aina paikallaan... Tarjolla Sakulonin, kentän tai jopa Mäenpään lenkki! Vaihteluna lentopalloa tai jopa sählymatsi Puola vs. Suomi. Kunto nousee kohisten...illalla tarjolla Sampan grillillä nyrkkeilymatsi : Kenttälääset vastaan Montun ärsytetyt  Poikamiehet. Kyllä tymäpäivänä siis tekemistä riittää  ;)

 

 

Tämä oli hyvä, eiköhän liitetä markkinointivideoon mukaan.  :)

 

Valitettavia tosiasioita lienee kuitenkin se, että kaikilla lienee tymää kotitarpeikseen ja kenenkään ei tarvitse siirtää koulutustaan kauaksi sen takia, että koulutuksen kannalta kriittistä resurssia (=tymää) saataisiin lisää. Voi olla, että suomalainen koulutus on hyvää, mutta onko se niin paljon parempaa, että sitä kannattaa ostaa eikä tuottaa itse? Miten maa, jonka ilmavoimat lienevät Euroopan pienimmät suhteessa maan pinta-alaan, voi olla muita parempi koulutuksen tuottajana? Vähäiset resurssit eivät ole koskaan olleet laadun tae. Miten käy kriisitilanteessa, jossa Kauhava on Euroopan mittakaavassa LÄHELLÄ sitä toista (=Venäjä) geopoliittista toimijaa? Miten tarjota koulutusta ja materiaalia asiakkaan äidinkielellä vai lähdetäänkö tässä siitä, että Ruotsin, Puolan tai Itävallan ilmavoimissa opiskeltaisiin englanniksi?

 

Ja sitten tuosta ilmatilasta. Jep, meillä on vapaata ilmatilaa Koillis-Lapissa ihan mielin määrin. Sielläkin lentämistä rajoittaa porotalous ja se, että Veli V. näkee tutkaltaan mitä naapurissa tehdään. Kun kartalta katsoo, niin ei Kauhavan ympäristössä ole vapaata ilmatilaa rajattomasti. Siellä seassa on VFR liikennettä moottori-, ultra- ja purjelentoa sekä kuumailmapalloja, liitimiä ja ties mitä. "Tymän" yläpuolella taas menee lentoväyliä ja sen alapuolella on turkistarhoja.

 

Eli kyllä minä näen tässä melkoisia uskottavuusongelmia. Kyllä kansainvälisillä messuilla saa myyntimiehet tehdä töitä, jotta myynti vetää. Hyvä siinä seisoa ständillä ja kertoa, että viimeisimmät saavutukset ovat outo (=rinnakkainistuttava) jatkokoulutuskone, jota myytiin muutama kappale kahteen kehitysmaahan ja jonka mittaritaulussa lukee "syöksykierre kielletty" ja sitten me teemme tätä A380:sen perämiehen laippavivun kahvaa. Nyt tarjoamme teille koulutusta. Laitetaanko nimet paperiin?

 

Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Ja sitten tuosta ilmatilasta. Jep, meillä on vapaata ilmatilaa Koillis-Lapissa ihan mielin määrin. Sielläkin lentämistä rajoittaa porotalous ja se, että Veli V. näkee tutkaltaan mitä naapurissa tehdään. Kun kartalta katsoo, niin ei Kauhavan ympäristössä ole vapaata ilmatilaa rajattomasti. Siellä seassa on VFR liikennettä moottori-, ultra- ja purjelentoa sekä kuumailmapalloja, liitimiä ja ties mitä. "Tymän" yläpuolella taas menee lentoväyliä ja sen alapuolella on turkistarhoja.

 

 

Kyllä siellä sitä ilmatilaa Kauhavalla nimenomaan on ja sitä käytetään päivittäin aika voimallisesti. Ei tuollaisia alueita muilla mailla ole käytettävissään. Korkeintaan ehkä Ruotsilla ja Venäjällä.

 

Paljon tärkeämpää kuin ilmavoimien koko suhteessa pinta-alaan on minkälainen se lopputuote eli koulutuksen taso on. Sitä pystytään arvioimaan paitsi koulutuksen laatujärjestelmien kuin koko organisaatioiden toiminnan perusteella. Ei esimerkiksi sellaisia harjoituksia kuten Adex pystytä järjestämään ellei ole ilmatilaa ja kykyä hoitaa vaativiakin tehtäviä. En myöskään lähtisi arvioimaan koulutuksen tasoa sillä mikä on maan lentokoneteollisuuden taso. Niillä ei juuri oman ymmärrykseni mukaan ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Tärkeämpää on se, että minkä tekee, tekee kunnolla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä siellä sitä ilmatilaa Kauhavalla nimenomaan on ja sitä käytetään päivittäin aika voimallisesti. Ei tuollaisia alueita muilla mailla ole käytettävissään. Korkeintaan ehkä Ruotsilla ja Venäjällä.

 

Kauhavalla lienee riittävästi ilmatilaa pienen maan pienille ilmavoimille, jonka resurssit ovat vähäiset. Sama asia ilmaistuna toisin sanoin: vähemmän koneita, ukkoja ja lentotunteja. Tuonne sekaan mahtuu kyllä muutama virolainen tai itävaltalainen, mutta ei ilmatilaa ei ole niin paljoa, että sen käyttöä voisi moninkertaistaa.

 

Ruotsin ja Puolan ilmavoimat ovat jo pelkästään hävittäjien määrällä laskettuna moninkertaiset verrattuna omiimme. En pidä uskottavana edelleenkään, että Kauhavalla koulutettaisiin suomalaisten lisäksi kolminkertainen määrä puolalaisia tai ruotsalaisia, saatika molempia. Tässä tulee talouden lait vastatta. Koska sääolot ovat mitä ovat, virka-aikaa ei voida hyödyntää 100% lentämiseen. Jos koulutettavia olisi esim. 4 -kertainen määrä nykyiseen verrattuna, niin koulutuskelpoisella säällä olisi ruuhkaa ilmassa ja harjoituksia tulisi pitää samanaikaisesti useita. Tällöin osa koneista joutuisi lentämään kauas Kauhavalta saadakseen oman "hiekkalaatikkonsa". Viiden minuutin lento 600 km/h, jotta päästään 50 km päässä olevalle harjoitusalueella maksaa 1700 eur, jos Hawk -lentotunnin hinta on siellä 20000 eur korvilla. Yli 3000 eur pelkästä siirtymistä per lento on aika paljon. Todelliset kustannukset ovat tod. näk. vielä suuremmat.

 

Paljon tärkeämpää kuin ilmavoimien koko suhteessa pinta-alaan on minkälainen se lopputuote eli koulutuksen taso on. Sitä pystytään arvioimaan paitsi koulutuksen laatujärjestelmien kuin koko organisaatioiden toiminnan perusteella. Ei esimerkiksi sellaisia harjoituksia kuten Adex pystytä järjestämään ellei ole ilmatilaa ja kykyä hoitaa vaativiakin tehtäviä. En myöskään lähtisi arvioimaan koulutuksen tasoa sillä mikä on maan lentokoneteollisuuden taso. Niillä ei juuri oman ymmärrykseni mukaan ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Tärkeämpää on se, että minkä tekee, tekee kunnolla.

 

En minä ole kyseenalaistanut "laatu on voimamme" -organisaation koulutuksen tasoa, vaan lähinnä sitä, että onko se kovin uskottavaa isojen ilmailumaiden silmissä. Pieni maa, vähän resursseja, kaukana pohjoisessa -yhdistelmä ei herätä luottamusta samalla tavalla kuin esim. "Välimereen päättyvä rinnakkaiskiitorata, 300 päivää CAVOKkia vuodessa ja lähellä vahva monikansallinen ilmailuteollisuuskeskittymä" -vaihtoehto.

 

Vielä muutama sana ADEXista ja ilmatilasta. Kyseinen harjoitus lennettiin alueella Tampere-Vaasa-Oulu-Kuopio, joten onko meillä sitä ilmatilaa nyt niin paljoa, kun puolet Suomesta oli käytössä? Jatkuvana toimintana tälläinen ei onnistuisi.

 

Mika

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kauhavalla lienee riittävästi ilmatilaa pienen maan pienille ilmavoimille, jonka resurssit ovat vähäiset. Sama asia ilmaistuna toisin sanoin: vähemmän koneita, ukkoja ja lentotunteja. Tuonne sekaan mahtuu kyllä muutama virolainen tai itävaltalainen, mutta ei ilmatilaa ei ole niin paljoa, että sen käyttöä voisi moninkertaistaa.

 

Ruotsin ja Puolan ilmavoimat ovat jo pelkästään hävittäjien määrällä laskettuna moninkertaiset verrattuna omiimme. En pidä uskottavana edelleenkään, että Kauhavalla koulutettaisiin suomalaisten lisäksi kolminkertainen määrä puolalaisia tai ruotsalaisia, saatika molempia. Tässä tulee talouden lait vastatta. Koska sääolot ovat mitä ovat, virka-aikaa ei voida hyödyntää 100% lentämiseen. Jos koulutettavia olisi esim. 4 -kertainen määrä nykyiseen verrattuna, niin koulutuskelpoisella säällä olisi ruuhkaa ilmassa ja harjoituksia tulisi pitää samanaikaisesti useita. Tällöin osa koneista joutuisi lentämään kauas Kauhavalta saadakseen oman "hiekkalaatikkonsa". Viiden minuutin lento 600 km/h, jotta päästään 50 km päässä olevalle harjoitusalueella maksaa 1700 eur, jos Hawk -lentotunnin hinta on siellä 20000 eur korvilla. Yli 3000 eur pelkästä siirtymistä per lento on aika paljon. Todelliset kustannukset ovat tod. näk. vielä suuremmat.

 

En minä ole kyseenalaistanut "laatu on voimamme" -organisaation koulutuksen tasoa, vaan lähinnä sitä, että onko se kovin uskottavaa isojen ilmailumaiden silmissä. Pieni maa, vähän resursseja, kaukana pohjoisessa -yhdistelmä ei herätä luottamusta samalla tavalla kuin esim. "Välimereen päättyvä rinnakkaiskiitorata, 300 päivää CAVOKkia vuodessa ja lähellä vahva monikansallinen ilmailuteollisuuskeskittymä" -vaihtoehto.

 

Vielä muutama sana ADEXista ja ilmatilasta. Kyseinen harjoitus lennettiin alueella Tampere-Vaasa-Oulu-Kuopio, joten onko meillä sitä ilmatilaa nyt niin paljoa, kun puolet Suomesta oli käytössä? Jatkuvana toimintana tälläinen ei onnistuisi.

 

Mika

 

Jos sinä kerran tiedät, että koulutus vaatii ilmatilaa, niin onkos sinulla käsitystä missä on se vähintään Kauhavan kokoinen ilmatilakakku näissä isommissa ilmailumaissa oikein sijaitsee? Tai onko noissa ilmailumaissa yleensä sotilasilmailulle varattavissa sitä ilmatilaa ja miten paljon? Entä tiedätkö miksi ADEXin kokoinen harjoitus järjestetään nimenomaan Suomessa?

 

Turkin, Kreikan, Italian tai Espanjan ilmavoimien suorituskyky ei välttämättä herätä niin paljon arvostusta kuin esimerkiksi Hollannin, vaikka jälkimmäisessä on vähän ilmatilaa ja sääolosuhteet melko hankalat, eikä niitä rinnakkaiskiitoteitä Välimeren rannassa. Nykyiset koneet kun pystyvät tyylikkäästi operoimaan mittarisääolosuhteissa.

 

Näissä maissa sijaitsevista ilmailualan yrityksistä ei juuri ole isompaa apua, vaikka ne ovatkin hankkineet tietotaitonsa isompien Airbussin osien valmistuksessa. Paljon tärkeämpää olisi se, että miten paljon se teollisuus hanskaa käytössä olevan harjoituskonekaluston huollot ja esimerkiksi päivitykset NATO-yhteensopivaan ilmataistelun johtamisjärjestelmään. Niin kuin Suomessa ko. harjoituskoneet valmistanut Finavitec.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näissä maissa sijaitsevista ilmailualan yrityksistä ei juuri ole isompaa apua, vaikka ne ovatkin hankkineet tietotaitonsa isompien Airbussin osien valmistuksessa. Paljon tärkeämpää olisi se, että miten paljon se teollisuus hanskaa käytössä olevan harjoituskonekaluston huollot ja esimerkiksi päivitykset NATO-yhteensopivaan ilmataistelun johtamisjärjestelmään. Niin kuin Suomessa ko. harjoituskoneet valmistanut Finavitec.

 

Patria on aika kova tekijä esim. Bae ehdotti aikoinaan Hawk:n siipien rasitusmurtumaongelmaan ratkaisua jossa uusittaisiin koko kone ohjaamon takaseinästä perään asti, ilmeisesti sen takia kun heidän oma tietotaito oli puutteellista ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei!

 

Kun ensimmäisen kerran kuulin tämän uutisen niin ihmettelin missä niitä "ylimääräisiä" Hawkeja on. Mutta ratkaisuhan on ihan järkevä.

 

Mikäänhän ei estä puolalaisia lentämästä niillä Hookeillaan Kauhavalta. Ainakin homma pelaisi tekniikan puolella. Minä en näe kaupassa kansainvälisen lentokoulun poissulkemista.

 

 

Kari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Patria on aika kova tekijä esim. Bae ehdotti aikoinaan Hawk:n siipien rasitusmurtumaongelmaan ratkaisua jossa uusittaisiin koko kone ohjaamon takaseinästä perään asti, ilmeisesti sen takia kun heidän oma tietotaito oli puutteellista ;)

 

Niin, Patriahan se on. Tää on tätä... kun olin kesätöissä 1983 kiitotien toisella puolella, tuli sieltä tehtaasta ulos traktoritehtaan lentokoneita, Valmetteja.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksi maamme ilmatila ei riittäisi laajennettuun Hawk-koulutukseen? Harjoituskäytössä päivittäin olevat erillisvarausalueet saadaan lähes poikkeuksetta halutunlaisina käyttöön, kunhan ennakkovaraus on tehty ennalta sovittujen aikamääreiden puitteissa. Suurin ongelma omasta näkökulmasta katsottuna tuntuu olevan näiden alueiden läpi lentävä liikenne, joka kuitenkin rajoittuu lähes poikkeuksetta lentopinnan 300 yläpuolelle. Tästä ollaan Hornet-toiminnassa selvitty hetkellisillä korkeusrajoituksilla. Tämä ei tulisi olemaan ongelma Hawk-kalustolla operoitaessa, koska koneen suorituskyvyn takia tarve korkeille pinnoille on hyvin vähäinen. Näin ollen HN-toiminnasta tuttu aluevaraus korkeusrajoituksella "maasta taivaisiin" ei tulisi edelleenkään HW:n kanssa olemaan lähtökohtana, vaan käsitykseni mukaan kaupallinen liikenne saataisiin kulkemaan HW-käytössä olevien erillisvarausalueiden yläpuolelta.

 

Varattu harjoitusalue pystytään tarpeen mukaan jakamaan myös osiin, jolloin esimerkiksi pohjois-eteläsuunnassa kahtia jaettu alue tarjoaa kahdelle pienelle osastolle hyvät harjoitusmahdollisuudet. HW tarvitsee harvoin yhtä paljon tilaa, kuin HN. Monesti päivittäisessä käytössä olevista alueista tuntuu aina joku olevan käyttämättömänäkin kierrosten aikaan. Lisäksi iltatoiminta on melkoisen vähäistä. En siis oikein näe pohjaa väitteelle, jonka mukaan Suomen ilmatila ei tämänhetkisessä muodossaan riittäisi kattamaan lisääntyvää harjoitustoimintaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joillakin Euroopan mailla taitaa koko hävittäjäkoulutus olla ulkoistettu USA:han ja joillakin mailla taitaa olla "omat koulukoneet" käytössä vieraassa maassa (tiedä sitten minkä maan tunnuksila).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Presidentin varjo Suomen ja Puolan Hawk-kaupan yllä

 

Puolustusministeri Klich sai äskettäin yllättäen tietää, että Kaczynski oli kertonut Soulissa Puolan hankkivan suhteellisen uusia korealaisia T 50 -hävittäjiä.

 

http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2008-12-17,104:3:582864,1:0:0:0:0:0:

 

Korean Aerospace Industries T-50 Golden Eagle

http://www.aeroflight.co.uk/types/korea/kai/t-50/T-50.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/KAI_T-50_Golden_Eagle

http://www.airforce-technology.com/projects/t-50/

http://www.lockheedmartin.com/products/t50/index.html

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joillakin Euroopan mailla taitaa koko hävittäjäkoulutus olla ulkoistettu USA:han ja joillakin mailla taitaa olla "omat koulukoneet" käytössä vieraassa maassa (tiedä sitten minkä maan tunnuksila).

 

Totta. Esimerkkinä ihmettelin, että miksi Columbian tuhon IR-kameralla kuvanneen Apachen miehistö vaikuttaisi puhuvan tanskaa. Että kuka ihme dubbaa sellaisella kielellä yhtään mitään? Mutta kyseessä oli tosiaan tanskalaiset sotilaat kopterikoulutuksessa. Koneet taitavat kuitenkin olla jenkkikoneita. Toisaalta esimerkiksi Lufthansa kouluttaa jenkeissä omalla kalustolla. Siitä huolimatta koulutuksen tarjoaminen tässä omilla nurkilla voi olla ihan käypä vaihtoehto, vaikka koulutuksella Texasissa on kieltämättä omat etunsa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmavoimat on tilannut Patria Aviation Oy:ltä ohjaamopäivityksen kaikkiaan 11 Hawk-suihkuharjoituskoneeseen. Sopimuksen arvo on 10 miljoonaa euroa.  Ilmavoimat hankki Sveitsistä 2007 kesällä 18 vähän käytettyä Hawk Mk66 -konetta. Ne on määrä modernisoida myöhemmin.

 

Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Lauri Puranen kertoi tänään YLE Uutisille, että Hornet-lentokoulutus edellyttää Hawkien modernisointia. Ilmavoimat pystyy antamaan hävittäjäkoulutusta 30 nykyaikaistetulla Hawkilla aina 2030-luvun alkuun saakka. Purasen mukaan 30 konetta riittää nyt, kun hävittäjäkoulutus on keskitetty Kauhavalle ja lentotunteja on vähennetty.  Ilman päivityksiä Hawkien lentoaika olisi täynnä 2015 - ja alun perin konekannasta olikin määrä luopua jo 2010. Vanhoista koneista 35 lennetäänkin loppuun, ja asekonserni Patria neuvottelee käytöstä poistettujen Hawkien myynnistä muun muassa Puolaan.

 

yle

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään