Jukka Takamaa

Experimental kysymysketju.

10 viestiä aiheessa

Koska pääsyni ns. virallisille experimental sivuille on ollut rajoitettua niin aloitetaanpa tällainen.

 

Tässä siis ei ole tarkoitus esitellä omia experimental koneita vaan käsitellä experimental rakentamisessa ja suunnittelussa esille tulevia kysymyksiä.

 

--------------------

 

Ensimmäinen kysymykseni on ja se liittyy voimansiirtoon potkurikoneessa.

 

1. Kuinka pitkä voisi olla moottorilta potkurille tuleva ns. extension piece ( cord ) eli jatkopala jolla potkuria voidaan vielä jouheasti pyörittää ilman että laitetta nivelöidään ( nivelöinti tuo lisäpainoa ja hintaa sekä painoa ) ?

 

John Sharp käytti tällaista palaa Nemesis raacerissaan menestyksellisesti ja sai koneensa moottorin muotopellit virtaviivaisemmiksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä siis ei ole tarkoitus esitellä omia experimental koneita vaan käsitellä experimental rakentamisessa ja suunnittelussa esille tulevia kysymyksiä.

 

Muista kans. Jos joku noista omista piirroksistasi mainitaan toimestasi yhdelläkään sanalla tässä ketjussa, voit olla varma, että ketju menee lukkoon. Sama koskee myös muita käyttäjiä! Vaikka houkutus olisi miten suuri, siihen vanhaan hullunmyllyyn ei todellakaan enää lähdetä! Täng juu...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

1. Kuinka pitkä voisi olla moottorilta potkurille tuleva ns. extension piece ( cord ) eli jatkopala jolla potkuria voidaan vielä jouheasti pyörittää ilman että laitetta nivelöidään ( nivelöinti tuo lisäpainoa ja hintaa sekä painoa ) ?

Ilmeisesti tarkoitat työntöpotkurikoneissa käytettyä ratkaisua, etkä esim Airacobran tyylistä systeemiä. Onkos muuten Airacobrassa nivelöity akseli?

 

Kuvittelisin, että pituuteen vaikuttaa jatkopalan tasapainotus ja laakerointi. Onhan esim. Volvo 340:ssä (autossa siis) vaihdesalkku perämurikan yhteydessä ja kytkinakseli yhtä puuta keulasta perään asti. Em. akseli pyörii suurimmillaan yli kaksinkertaista nopeutta lekomoottoriin verrattuna.

Jos jatkopalaa ei laakeroida potkurin puoleisesta päästään, luulisin moottorin runkolaakereihin kohdistuvan liian suuria rasituksia.

 

 

--

Ari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmeisesti tarkoitat työntöpotkurikoneissa käytettyä ratkaisua, etkä esim Airacobran tyylistä systeemiä. Onkos muuten Airacobrassa nivelöity akseli?

 

Kuvittelisin, että pituuteen vaikuttaa jatkopalan tasapainotus ja laakerointi. Onhan esim. Volvo 340:ssä (autossa siis) vaihdesalkku perämurikan yhteydessä ja kytkinakseli yhtä puuta keulasta perään asti. Em. akseli pyörii suurimmillaan yli kaksinkertaista nopeutta lekomoottoriin verrattuna.

Jos jatkopalaa ei laakeroida potkurin puoleisesta päästään, luulisin moottorin runkolaakereihin kohdistuvan liian suuria rasituksia.

 

 

--

Ari

 

Oli tuossa "Hojon" (siis Volvo 340:n) akselissa kuitenkin kuminen "sulake", joka vähän antaa periksi. Ihan yhtä puuta, tai siis alumiinia se ei muistaakseni ole. Niveltä ei välissä kuitenkaan ole.

 

Nimim. yhden akselin (ylikierroksilla :-[) särkenyt ja vaihtanut.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

1. Kuinka pitkä voisi olla moottorilta potkurille tuleva ns. extension piece ( cord ) eli jatkopala jolla potkuria voidaan vielä jouheasti pyörittää ilman että laitetta nivelöidään ( nivelöinti tuo lisäpainoa ja hintaa sekä painoa ) ?

 

Eipä suorissa akseleissa yleensä käytetä nivelöintiä. Niveliä käytetään jos mennään mutkan taakse jäykillä akseleilla. Kulmavirheen sallivia kytkimiä sen sijaan on monesti pakko käyttää.

 

Kytkinkappaleita potkuriakseli tarvitsee joka tapauksessa, se tuskin voi olla yhtäpuuta kampiakselilta lähtien.

 

Jos ajatellaan lentokonetta, varsinkin experimental-konetta, niin rohkenen väittää että kysytyssä rakenteessa ei saa olla yhtä ainutta täysin jäykkää liitosta tai rakenne poikii jostain. Kulmavirheen sallivia kytkinrakenteita on iso liuta... yksinkertaiset booritkin sallivat jo jonkinmoisen kulmavirheen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo siis se Jon Sharpin Nemesiksen jatkopala oli pyöreäään levyyn ruuvattujen tankojen täässä oleva levy jossa potkuri oli kiinni...täysin jäykkä jatke. Väittäisin olevan noin 4-6 tuumaa pitkä. Tankoja ( paksuus 1 cm ) oli kehällä noin 8-12 ( muistikuva ) ne oli levyn takaa ruuvattu kiinni niihin metallilevyihin....ja alennusvaihteen päässä tietenkin ei suoraan kampiakselilta.

 

Eli jos olisi 2-tahti mylly niin kovin pitkää akselia ei kande kokeilla laittaa ilman välitystä ja laakerointia, mutta niveltä ei tarvitsisi ollenkaan.

 

Kiitos. Tämä tästä.

 

--------

 

Niin ja Airacobran ratkaisua en tiedä, mutta Eric Ahlstomin DART työtiskoneessa piti oleman Bell helikoptereista tuttu takaroottoria pyörittävä akseli...tässä ilmeisesti saadaan lapakulmia säädeltyä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin... elikkäs kyseessä ei sitten varsinaisesti ollutkaan akseli, joka olisi itsenäisesti laakeroitu jonnekin... joten vaihdetaan vastausta:

 

Pituuden ratkaisee se kuinka hyviin toleransseihin sen saa valmistettua, kuinka hyvin potkuri on tasapainossa sekä muuten symmetrinen, kuinka suuri momentti sen läpi siirretään, kuinka suuri aksiaalinen jännitys siihen kohdistuu ja kuinka paljon se saa painaa.

 

Kopterin pyrstöroottorin lapakulmien säätö ei sinänsä liity mitenkään voimansiirtoakseliin. Pyrstöroottorin kulmavaihdeteen yhteydessä luonnollisesti on lapakulmien säätöön liittyviä osia, mutta kulmavaihdetta Dartissa tuskin kuitenkaan on.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo siis se Jon Sharpin Nemesiksen jatkopala oli pyöreäään levyyn ruuvattujen tankojen täässä oleva levy jossa potkuri oli kiinni...täysin jäykkä jatke. Väittäisin olevan noin 4-6 tuumaa pitkä. Tankoja ( paksuus 1 cm ) oli kehällä noin 8-12 ( muistikuva ) ne oli levyn takaa ruuvattu kiinni niihin metallilevyihin....ja alennusvaihteen päässä tietenkin ei suoraan kampiakselilta.

 

Eli jos olisi 2-tahti mylly niin kovin pitkää akselia ei kande kokeilla laittaa ilman välitystä ja laakerointia, mutta niveltä ei tarvitsisi ollenkaan.

 

Kiitos. Tämä tästä.

 

 

 

Mistähän Nemesikseen alennusvaihde on tullut?

 

Olisiko kyseessä ollut tuon näköinen jatkopala? Tuo tosin on moposessnassa mutta saman oloinen.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Continental_O-200

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Martin Hollman taitaa sanoa että 8 tuumaa on max ilman flexidyne couplingia (flexidyne coupling = joustava liitoskappale välissä).

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään