Lentokoneiden kuljetus aiheuttaa liikennejärjestelyjä Vantaalla (HS)

[Jaakko Kuusisto 3]

Ehkä kävisikin Mutta Aerola on siis tuo asuinalue siinä koulun vieressä. Käsittääkseni talot olivat (ovat?) Finnairin työsuhdeasuntoja. Siitä nimi Aerola.

Juha

 

Aerolaakso sitten 

[Seppo Kyllönen 0]

Pääseehän tuonne koululle tuolta Aerolankin suunnalta, mutta sieltä ei ainakaan minun aikanani avautunut isoja ovia sisätiloihin... Mihinköhän koulu aikoo koneet sijaoittaa, vai onko niille tehty joku lisärakennus?

 

Käys Juha katsomassa, Aerolan suunnasta ei ainakaan autolla pääse koulun alueelle. Ihmetellä täytyy, kävin ihan asiakseni kruisailemassa tänään lauantaina Varian pihalla, portti oli sattumoisin auki. En löytänyt muuta sellaista porttia koulun alueelta mistä tuollaisen kuljetuksen voisi sinne tuoda. Portti koulun pihalle on Rälssitiellä jos sitä kautta tullaan on pakko ajaa tikkurilan tietä ja sitten Rälssitietä joka päättyy koulun parkkipaikalle. Ainut mahdollinen vaihtoehto olisi Wulfin pihan kautta mut pieni oli portti koulun pihalle, eikä varmaan ihan yleisessä käytössä. Vai onko sitten niin että Varia olisi saanut Wulfin tilat omaan käyttöön ja tuo lekohalli olisikin siinä rakennuksessa. Jouni eilisessä viestissä mainitsi ettei tarvitse ajaa Rälssitietä??

[Jukka Siirilä 80]

no nyt löytyi jo kolmas versio, eli nämä kasattavat joissa ei ole läpipultteja, niitähän tarkoitin, paino tulee silloin juurikin kehikolle, eli liinat kiinni kehikon kulmiin ja ketinkisysteemi sitten taas kehikossa.

 

Juu, noi veneennostokehikot tuntuvat olevan jokainen kyseisen nosturiyrittäjän omien mielihalujen mukaan tehtyjä. Ilmeisen toimivia kapineita kun niillä se vene kuitenkin ylös saadaan.

Yhteistä noissa kaikissa on se, että liinat tulevat kiinni kulmiin, samoin ketjut lähtevät kulmista. Ja se on myös erona tuohon jolla learia nostetaan.

Eli venemallissa veto liinasta tulee kulmaan ja ketjun nostava voima tulee kulmaan jolloin itse kehikkoon ei tule rasitusta pystysuunnassa kuin kulmiin ja se voi olla hepposempaa kamaa.

Tuossa lentokoneennostoversiossa paino kehikkoon tulee learin pyöristä. (vastaa siis veneen alta meneviä liinoja) ja nostava voima tulee sitten jonnekin välille jolloin vaakasuuntaiset aisat joutuvat kestämään enemmän rasitusta kuin venetapauksessa. Eli kehikkoon tulee monettivarsi jota venetapauksessa ei ole.

[Antti Laukkanen 15]

Ehkä kävisikin Mutta Aerola on siis tuo asuinalue siinä koulun vieressä. Käsittääkseni talot olivat (ovat?) Finnairin työsuhdeasuntoja. Siitä nimi Aerola.

Juha

 

Aerolaaksohan oliskin mitä kelvoin nimi alueelle Sitä voi sitten ehdotella, kun jyräävät ne loputkin metsät ja kalliot Aerolan ja Technopoliksen välistä. Aerolassahan on Alvar Aallon suunnittelemat rivitalot ja liuta tuoreempia kerrostaloja.

 

Talot juu olivat Finnairin työsuhdekämppiä, jotka taisi omistaa firma itse, sittemmin Finnair Facilities Management, joka taas myi ne eteenpäin. Uudeksi omistajaksi tuli VVO, joka näyttää olevan aikeissa tärvätä Vantaan hienoimman metsän ja rakentaa alueelle lisää taloja. Vuokrahinnatkin ovat pikkistä vaille tuplantuneet muutamassa vuodessa. Tuli näet asustelluksi ko. pisteessä kolmisen vuotta. Tykkäsin alueesta kovasti eritoten sen upean luonnon vuoksi. Siitä oli myös mukavan  lyhyt matka mainitulle amikselle, jonka tiloissa kävin ruuvaamassa Tuulian moottorin peruskorjauksen.

 

Mutta vaikea sinne pihalle on päästä leveän kuorman kanssa, jollei sieltä Tikkurilanpuoleisen pihanreunan kautta jollain tapaa ole kulkuyhteyttä nykyisin.

 

-A-

[Jouni Laukkanen 65]

Koneet oli tarkoitus viedä Itellan pihan kautta.

[Arne Wallen 72]

Juu, noi veneennostokehikot tuntuvat olevan jokainen kyseisen nosturiyrittäjän omien mielihalujen mukaan tehtyjä. Ilmeisen toimivia kapineita kun niillä se vene kuitenkin ylös saadaan.

Yhteistä noissa kaikissa on se, että liinat tulevat kiinni kulmiin, samoin ketjut lähtevät kulmista. Ja se on myös erona tuohon jolla learia nostetaan.

Eli venemallissa veto liinasta tulee kulmaan ja ketjun nostava voima tulee kulmaan jolloin itse kehikkoon ei tule rasitusta pystysuunnassa kuin kulmiin ja se voi olla hepposempaa kamaa.

Tuossa lentokoneennostoversiossa paino kehikkoon tulee learin pyöristä. (vastaa siis veneen alta meneviä liinoja) ja nostava voima tulee sitten jonnekin välille jolloin vaakasuuntaiset aisat joutuvat kestämään enemmän rasitusta kuin venetapauksessa. Eli kehikkoon tulee monettivarsi jota venetapauksessa ei ole.

 

Aivan, senpä takia tuota kehikkoa ihmettelin, samaa ajatustapaa voisi tuohon alakehikkoon käyttää, eli nosto sinne minne painokin tulee, en tiedä kuka tuota suunnitteli, ammattiihmiin kuitenki ilmeisesti.Eli lyhennettynä, tuolle koneelle löytyy varmaankin paino sekä missä tuo paino tyhjänä on, tuon perusteella näppärä ingenieuri laskeskelee tarvittavan kehikon ja nostopisteet, käytännön metallimies sitten soveltaa, piirrokset muutetaan hiukkasen ja toimii.

Itte muutaman sataa erimoista nostoa katellu.

[Seppo Kyllönen 0]

Koneet oli tarkoitus viedä Itellan pihan kautta.

Oliko reitti muuten sama kuin alkuperäinen?? Ja koneet oli vielä tänään lauantaina ihan lähtöruudussa.

 

[Klaus Wesa 4]

Koneet oli tarkoitus viedä Itellan pihan kautta.

Niinpä. Varian portti ja Rälssitie ovat liian kapeat koneille, Itellan Rälssitien portti leveämpi. Itellan pihalta koneet nostetaan Itellan ja Varian välisen aidan yli Varian pihalle.

Näin se loppu käy, mutta miten muu matka ?

Ahdistaa näin maanmittaria ellei tolppia ja merkkejä siirtele.

[Nils Rostedt 13]

Learin sivulle oli tuotu huomiota herättävän näköinen, keltainen lavetti. 

Hmm... tukeva mutta hieman lyhyen näköinen. Saattaapi jäädä nokkapyörä tyhjän päälle, jos kone sijoitetaan lavetille niin että se on nostossa tasapainossa. 

 

Eipä muuten näköjään olekaan mikään ihan triviaalitehtävä, tuollainen nosto.    ???

[Jouni Laukkanen 65]

Niinpä. Varian portti ja Rälssitie ovat liian kapeat koneille, Itellan Rälssitien portti leveämpi. Itellan pihalta koneet nostetaan Itellan ja Varian välisen aidan yli Varian pihalle.

Näin se loppu käy, mutta miten muu matka ?

Ahdistaa näin maanmittaria ellei tolppia ja merkkejä siirtele.

 

Näin juuri. Eikös se 11 metrin leveys riitä?

[Antti Laukkanen 15]

ihan ot.

 

>joka taas myi ne eteenpäin. Uudeksi omistajaksi tuli VVO, joka näyttää olevan aikeissa tärvätä Vantaan hienoimman metsän ja rakentaa alueelle lisää taloja. Vuokrahinnatkin ovat pikkistä vaille tuplantuneet muutamassa vuodessa. <

 

Asun toistaiseksi VVO:n vuokratalossa, tutkiessani eri asuntoja ja hintoja päädyin tulokseen = VVO on edullisin joka suhteessa.

Vantaan vuokra-asuntoihin.puhumattakaan Finnairin entisistä ,omistuksessa olevista, asunnoista, Pyhtäänkorventiellä .

 

Mutta ei siinä kaikki. VVO huolehtii asukkaistaan  :thmbup:

 

No sen verran ot:a lisää, että eihän minulla ole mitään VVO:ta vastaan, joskaan eivät vieläkään ole vastanneet kämppähäkemukseeni, jonka jätin siinä vaiheessa, kun sieltä Pyttikseltä muutto tuli ajankohtaiseksi. Viimeinen vuokralasku, jonka heillen maksoin, oli muistaaksein 570€, ainakin lähelle sitä. Tämä kosketteli helmikuuta 2006. Olivat tosin yrittäneet nostaa sitä reilumminkin, mutta tuli laki vastaan. Tänään näyttävät vuokraavaan samaa tai samankokoista luukkua vaatimattomaan 981€:n hintaan, notta siinä valossa tuon taannoisen kommenttini kirjoittelin.

 

Mutta toivotaan, että pojat ja tyttäret saavat koneensa koululle, että pääsisivät ruuvaamaan

 

-A-

[Mikko Korkalainen 0]

Luulis että aikuisiän saavuttaneet ja intinkin käyneet opiskelijat tuntisivat kiinnostusta muuhunkin kuin lorvimiseen ja alan normitehtäviltä piileskelyyn, varsinkin ilmailupuolella. Mutta käytännössä ehkä ei kuitenkaan. Sivullisella nousi verenpaine ja sulta Jaska olis taatusti revenny pelihousut sitä toimintaa katsoessa.

 

Pakko kommentoida tähän...

 

Kiinnostusta ratkaista lentokoneen kuljetukseen liittyviä logistisia ongelmia, jota ratkomassa oli jo tarpeeksi monta kokkia? Mikäli tämä on alan "normitehtäviä ja siltä piileskelyä" niin olen syyllinen... Toivottavasti koneet saadaan koululle, vielä ennen koulun alkua. Olisi jotain oikeasti järkevää ja hyödyllistä tekemistä, mistä voisi tulevaisuudessa olla hyötyäkin.

 

Mutta se offtopicista taas...

[Klaus Wesa 4]

Hmm... tukeva mutta hieman lyhyen näköinen. Saattaapi jäädä nokkapyörä tyhjän päälle, jos kone sijoitetaan lavetille niin että se on nostossa tasapainossa. 

 

Jos tuo tosiaan on seuraavaa suunnitelmaa varten tuotu lavetti, niin sivusuunnassa sijoittaminen on hankalaa, koska siinä on jo valmiiksi toispuoleista kuormaa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Sitä vakaampi nostettaessa, mitä kauempana nostopisteet ovat toisistaan. Muuten käy kuin keilapallolle keinulaudalla.

 

Eipä muuten näköjään olekaan mikään ihan triviaalitehtävä, tuollainen nosto.    ???

 

Eikös vakuutusmiehet sanonut, että 60% nostoista epäonnistuu.  

 

Näin juuri. Eikös se 11 metrin leveys riitä?

 

EI !

 

Learjet 24 D - Wing span 10.85 m (35 ft 7in)

PA-34-200 Seneca - Wing span 11.85m (38ft 11in)

 

Tuohon vielä pitää lisätä turvamarginaalit, kuten ilmailussa on tapana vaurioiden välttämiseksi.

 

Me kaikki toki haluamme siirron onnistuvan 110 %:sti, siksi yritystä seuraamme ja kommentoimme.

Avoimella  mielipiteiden vaihdolla , molemmin puolin (ilman herneitä), saadaan mietittyä (spekuloitua) varmasti paras vaihtoehto, jolla saadaan kone ehjänä perille mekaanikko-oppilaille, tuleville lentokonemekaanikoille.  

 

 

 

 

 

 

 

 

[Jouni Laukkanen 65]

EI !

 

Tuohon vielä pitää lisätä turvamarginaalit, kuten ilmailussa on tapana vaurioiden välttämiseksi.

 

Me kaikki toki haluamme siirron onnistuvan 110 %:sti, siksi yritystä seuraamme ja kommentoimme.

Avoimella  mielipiteiden vaihdolla , molemmin puolin (ilman herneitä), saadaan mietittyä (spekuloitua) varmasti paras vaihtoehto, jolla saadaan kone ehjänä perille mekaanikko-oppilaille, tuleville lentokonemekaanikoille.

 

Niin, tässä on nyt taas se, että ehkä sitä siirtoa ei kannata suunnitella täältä käsin.

 

Sitä ei tosiaan suunnittele mekaanikko-oppilaat tai heidän opettajansakaan, vaan kaksi ihan alan huippunimeä Suomesta, joilla on enemmän ammattitaitoa kuin keskustelijoilla täällä yhteensä. Heitä on erikseen kehoitettu olemaan lúkematta näitä, että miten päättömäksi keskustelu voi mennä mutu-pohjalta. Lentsikan nosto (ehjänä) on kuitenkin perustavalla tavalla eri juttu kuin sama homma purjeveneen kanssa. Omat kokemukset rajoittuvat yhden kipanneen koneen kääntöön, mutta sekin oli kaikkea muuta kuin helppo puuha.

 

Senecan pituus on 8.69 metriä ja se viedään tietysti poikittain perille.

 

Ajattelin soitella kehikon suunnittelijalle erikseen kysyäkseni, miksi hän päätyi valittuun rakenteeseen, mutta nyt saa puolestani olla. Ei herneen takia, vaan koska faktat ovat tässä ihan turhia ja häiritsevät vaan innostunutta keskustelua. Mutta jatkakaa toki fiilistelypohjalta.

[Klaus Wesa 4]

Senecan pituus on 8.69 metriä ja se viedään tietysti poikittain perille.

 

Ajattelin soitella kehikon suunnittelijalle erikseen kysyäkseni, miksi hän päätyi valittuun rakenteeseen, mutta nyt saa puolestani olla. Ei herneen takia, vaan koska faktat ovat tässä ihan turhia ja häiritsevät vaan innostunutta keskustelua. Mutta jatkakaa toki fiilistelypohjalta.

Anteeksi Jouni tietämättömyytteni.

Ei tullut mieleeni Senecan kulkevan tietysti "kahva edellä". Tuli kuljetusasento ilmi vasta nyt.  Silloihan tuo 11metriä koneille piisaa. 

Faktat eivät häiritse keskustelua, vaan vievät sitä oikeaan suuntaan. 

Maanmittari ei puutu tähän enään, seuraa vain.

[Sami Virkkula 0]

Sitä ei tosiaan suunnittele mekaanikko-oppilaat tai heidän opettajansakaan, vaan kaksi ihan alan huippunimeä Suomesta, joilla on enemmän ammattitaitoa kuin keskustelijoilla täällä yhteensä.

 

Pakko kysyä tarkennuksia. Siis nyt suunnittelevat vai alusta alkaen ovat suunnitelleet?

 

Jos tuo jälkimmäinen niin sitten pelottaa 

[Jaakko Kuusisto 3]

Pakko kysyä tarkennuksia. Siis nyt suunnittelevat vai alusta alkaen ovat suunnitelleet?

 

Jos tuo jälkimmäinen niin sitten pelottaa 

 

Hätiä mitiä 

 

Avataan kirja

[Jouni Laukkanen 65]

Anteeksi Jouni tietämättömyytteni.

Ei tullut mieleeni Senecan kulkevan tietysti "kahva edellä". Tuli kuljetusasento ilmi vasta nyt.  Silloihan tuo 11metriä koneille piisaa. 

Faktat eivät häiritse keskustelua, vaan vievät sitä oikeaan suuntaan. 

Maanmittari ei puutu tähän enään, seuraa vain.

 

Tarkoitukseni ei tietenkään ollut moittia ketään henkilökohtaisesti, eikä varsinkaan Sinua.

 

Nämä keskustelut vaan nyt sattuvat menemään tähän tyyliin, neuvojia riittää ihan alkeellisimpiinkin seikkkoihin vaikka suunnittelijat olisivatkin ottaneet kaikkea mahdollista huomioon detaljitasolla. Lyhyt keskustelu asiasta riitti kertomaan, mitä kaikkea on jo otettu huomioon. Heidän mielissään tällainen ei aiheuta kuin verenpaineen nousua, siksi heitä on erikseen kehoitettu olemaan seuraamatta tätä keskustelua.

 

Mutta, jotta homma ei jäi mutusteluksi, niin Jaskan vinkin mukaisesti itse suunnittelemaan parempi! Eiköhän netistä löydy dimensiot ja massakeskiöt Learille. Sitä en muistanut kysyä, oliko nostokehikko tarkoitettu sekä Senecalle, että Learille, mutta sen piti kuitenkin olla koottava, että se voidaan perustyökaluilla laittaa kuljetuskuntoon paikan päällä.

[Jukka Siirilä 80]

Sitä ei tosiaan suunnittele mekaanikko-oppilaat tai heidän opettajansakaan, vaan kaksi ihan alan huippunimeä Suomesta, joilla on enemmän ammattitaitoa kuin keskustelijoilla täällä yhteensä. Heitä on erikseen kehoitettu olemaan lúkematta näitä, että miten päättömäksi keskustelu voi mennä mutu-pohjalta. Lentsikan nosto (ehjänä) on kuitenkin perustavalla tavalla eri juttu kuin sama homma purjeveneen

kanssa. Omat kokemukset rajoittuvat yhden kipanneen koneen kääntöön, mutta sekin oli kaikkea muuta kuin helppo puuha.

 

Aika mielenkiintoinen kommentti. Miksi ihmeessä pitää aikuisia ihmisiä (siis näin oletan kun en tiedä kuka on huippunimi suomessa lentokoneen nostelemisessa) kehottaa olla lukematta jotain foorumia? Kyllä luulisi ihmisten itse pystyvän  päättelemään mitä kannattaa lukea ja mitä ei.

Ei lentokoneen nostaminen nyt niin ihmeellinen asia pitäisi olla. Tuetaan pisteistä joista voi, eli varmaankin laskutelineet ja nostetaan painopisteestä. Sitten lasketaan vääntömomentit tukipisteiden ja nostopisteen välille ja mitoitetaan kehikko sen mukaan. Sitten pitää vielä ottaa huomioon kehikon vaikutus kone+kehikkoyhdistelmän painopisteeseen ja sitäkautta nostopisteeseen.

 

Ajattelin soitella kehikon suunnittelijalle erikseen kysyäkseni, miksi hän päätyi valittuun rakenteeseen, mutta nyt saa puolestani olla. Ei herneen takia, vaan koska faktat ovat tässä ihan turhia ja häiritsevät vaan innostunutta keskustelua. Mutta jatkakaa toki fiilistelypohjalta.

 

Faktat olisivat ihan kivoja, mutta jos niitä ei ole saatavilla niin sitten käytetään sitä tietoa mikä on saatavilla.

 

Mielenkiintoista tässä todellakin on se, että jos asialla ovat nämä suomen "huippunimet" niin koneiden piti olla perillä jo viikko sitten ja kuitekaan vielä ei olla saatu koneita edes aidan yli.

[Jaakko Kuusisto 3]

Mikäs hätä tässä on. Oppilaat ovat joululomilla 

 

 

Lentosäätkin ovat olleet todella kehnoja 

[Nils Rostedt 13]

Hieman kevennystä tähän väliin. Voi kun se kuljetus olisikin ollut näin helppoa...   

 

 

[Jouni Laukkanen 65]

Aika mielenkiintoinen kommentti. Miksi ihmeessä pitää aikuisia ihmisiä (siis näin oletan kun en tiedä kuka on huippunimi suomessa lentokoneen nostelemisessa) kehottaa olla lukematta jotain foorumia? Kyllä luulisi ihmisten itse pystyvän  päättelemään mitä kannattaa lukea ja mitä ei.

Ei lentokoneen nostaminen nyt niin ihmeellinen asia pitäisi olla. Tuetaan pisteistä joista voi, eli varmaankin laskutelineet ja nostetaan painopisteestä. Sitten lasketaan vääntömomentit tukipisteiden ja nostopisteen välille ja mitoitetaan kehikko sen mukaan. Sitten pitää vielä ottaa huomioon kehikon vaikutus kone+kehikkoyhdistelmän painopisteeseen ja sitäkautta nostopisteeseen.

 

Faktat olisivat ihan kivoja, mutta jos niitä ei ole saatavilla niin sitten käytetään sitä tietoa mikä on saatavilla.

 

Mielenkiintoista tässä todellakin on se, että jos asialla ovat nämä suomen "huippunimet" niin koneiden piti olla perillä jo viikko sitten ja kuitekaan vielä ei olla saatu koneita edes aidan yli.

 

Jos meikäläisittäin olisi tavanomaista, että insinöörityön näytteitä arvioitaisiin kuten bändien keikkoja tai kirjoja, ei tässä kai mitään omistuista olisikaan. Tilaajan puolelta oli ilmeisesti katsottu, että arviointi oli kohtuutonta ja perustui aika triviaaleihin seikkoihin. Rutinoituneet taiteilijat tietävät, ettei arvosteluja kannata juuri lukea. Vaikka kyseessä ei olekaan kaksi mimosanherkkää taiteilijasielua, olen samaa mieltä: ei kannata lukea, vaikka se liittyykin omaan duuniin.

 

Kyllä se painavan lentokoneen nostaminen kuitenkin on ihan tarpeeksi ihmeellinen asia. Kevyen kaluston kanssa pelatessa voidaan vielä toimia näppituntumalla, mutta ei tätä projektia voi antaa tavallisen lujarioppineen tehtäväksi. Tässä pitää tietää miten kone saadaan ehjänä perille, eikä tämäntyyppisiä operaatioita varten ole olemassa valmistajan ohjeita. Luonnollisesti suunnittelijat ovat ansioituneet lentotekniikan puolella, kun näihin nostoihin erikoistuneita kavereita ei ole. Tämäntasoisia kavereita ei yksinkertaisesti ole Suomessa kovin montaa kappaletta.

 

Kehikossa ei varsinaisesti ollut vikaa, se vain vaurioitui kun kone alkoi kipata taaksepäin. Nostettaessa olisi pitänyt huolehtia, että kehikko nousee vaakatasossa.

 

Ei muuta kuin suunnittelemaan, kun kerran tiedetään miten asia olisi pitänyt hoitaa!

 

[Sippo Nevalainen 117]

Tulipas tästä ihmeellinen asia . Rovaniemellä kyllä taannoin osasivat nostaa Lertsikan ehjänä koululle, ja muistaakseni vielä kerta suorituksena. Ei tästä tämän enempää.

 

Sippo

[Jukka Siirilä 80]

Kyllä se painavan lentokoneen nostaminen kuitenkin on ihan tarpeeksi ihmeellinen asia. Kevyen kaluston kanssa pelatessa voidaan vielä toimia näppituntumalla, mutta ei tätä projektia voi antaa tavallisen lujarioppineen tehtäväksi. Tässä pitää tietää miten kone saadaan ehjänä perille, eikä tämäntyyppisiä operaatioita varten ole olemassa valmistajan ohjeita. Luonnollisesti suunnittelijat ovat ansioituneet lentotekniikan puolella, kun näihin nostoihin erikoistuneita kavereita ei ole. Tämäntasoisia kavereita ei yksinkertaisesti ole Suomessa kovin montaa kappaletta.

 

En tiedä kevyestä kalustosta kun en ole sellaisen nostossa ollut koskaan mukana. Tuossahan lentotekniikkaa tarvitaan siihen asti kun tiedetään mistä konetta voi nostaa ja missä sen painopiste on. Sen jälkeen tarvitaan rakennesuunnittelijaa joka osaa tehdä sitä lujuuslaskentaa ja määrittää nostopisteen.

 

Kehikossa ei varsinaisesti ollut vikaa, se vain vaurioitui kun kone alkoi kipata taaksepäin. Nostettaessa olisi pitänyt huolehtia, että kehikko nousee vaakatasossa.

 

Eli kehikko + kone painopisteestä ei ollut riittävän tarkkaa tietoa joten nostopiste oli väärä. Tuollaisen nostaminen vaakatasossahan on se mistä homma lähtee. Jos ei nouse vaakatasossa niin pieleen menee.

 

Ei muuta kuin suunnittelemaan, kun kerran tiedetään miten asia olisi pitänyt hoitaa!

 

Tehkää tilaus, niin katsotaan.

[Jouni Laukkanen 65]

Juu, juu... täytyypä kertoa kavereille, nämä seikat tulevat varmaan ihan yllätyksenä heille.