Uskotko lentäviin autoihin ?

[Jukka Takamaa 0]

Möller Skycar ja muut ovat jo vuosikymmeniä olleet tuloillaan.

 

Markkinointietuina mainitaan kyky nousta pystysuoraan ja 500 km/t huippunopeus.

 

Pystysuoraan nouseva peli tarvii tehopainosuhteen yli 1:1 ja se vaatii valtavasti tehoa. Lisäksi laitteet ovat täysin tietotekniikan armoilla ohjauksen suhteen. Itse hieman epäilen niiden todellista leviämistä laajaan kaupalliseen levitykseen.

 

 

 

Hyvää Joulua !

 

 

t. Jukka   

[Guest teemuki]

Pitää varmaan odottaa pari päivää, katsella äänestysvaihtoehtojen lisääntymistä ja lyödä vasta sitten oma valinta lukkoon.

 

Hyvää joulua myös.

[Markku Kiiski 2]

Möller Skycar ja muut ovat jo vuosikymmeniä olleet tuloillaan.

 

Markkinointietuina mainitaan kyky nousta pystysuoraan ja 500 km/t huippunopeus.

 

Pystysuoraan nouseva peli tarvii tehopainosuhteen yli 1:1 ja se vaatii valtavasti tehoa. Lisäksi laitteet ovat täysin tietotekniikan armoilla ohjauksen suhteen. Itse hieman epäilen niiden todellista leviämistä laajaan kaupalliseen levitykseen.

Hyvää Joulua !

 

t. Jukka   

Siinähän on Lifting Body, humpuukia koko juttu

Hyvää Joulua

[Jukka Takamaa 0]

Siinähän on Lifting Body, humpuukia koko juttu

Hyvää Joulua

 

Jonkinlaisia lentäviä lautasia on, mutta 500 km/t kulkevissa ei ole lifting bodyä vaan 4 suutinta joita operoidaan 8:lla vartavasten suunnitellulla vankel-moottorilla ja hyvin virtaviivainen runko ( ainakin Mollerin jutuissa ).

[Kalle Keihänen 1]

Eipä ollut vaihtoehtoa että "uskot jokseenkin" tai "pidät mahdollisena" ts. miedosti myönteistä vaihtoehtoa, joten oli uskottava sitten vahvasti.

 

Näiden lentävien autojen kehityksen vaikuttaa tietoteknisen (=autopilotti) kehityksen lisäksi neljä suuntaa joissa on kaikissa tapahtunut kehitystä viime aikoina niin että VTOL mahdollistuu privaattikäyötssäkin:

 

1) Rungon komponentit.  Hiilikuitukomposiitti on jo nykypäivää, samoin alumiini. Uudet nanotekniset ratkaisut ovat tuomassa markkinoille materiaaleja (mm. keinotekoinen hämähäkinseitti on jo keksitty), jotka ovat vielä kestävämpiä kuin nykyiset, mutta paljon kevyempiä.  Näillä saadaan korjausta laitteen painoon.

 

2)  Aerodynamiikka. Suuri osa nykyisistä tuulitunnelitesteistä on jo voitu korvata tietokonesimulaatioilla. Säästyy pitkä penni suunnittelupuolella kun ei tarvitse testailla rautalankamalleilla.  Samalla laitteen muodosta saadaan sellainen että se on helppo lentää kaikissa olosuhteissa, mutta kuitenkin tilava matkustajille ja tavaroille, sekä tietysti mahdollistaa tehokkaan voimanlähteen ja polttoaineen varastoinnin.

 

3) Polttoainetekniikan kehitys.  Kehitteillä on jatkuvasti tehokkaampia, kevyempiä ja polttoainetta vähemmän kuluttavia moottoreita. Tähän kun lisätään tulevaisuuden polttoaineet ja niiden kehitys, niin luulisi teho/paino -suhteen saavan jo sille tasolle että lentävä autokin on mahdollinen.  Puhumattakaan siitä että sähkömoottoripuolella esim. nykyisten litium-pohjaisten akustojen  tallentama energiamäärä on jo onnistuttu nanoteknologialla 10-kertaistamaan nykyisestä ilman että akun paino tai fyysinen koko juurikaan kasvavat.

 

4) Sähkömagnetiikan kehitys. Searlille naureskellaan että hänen generaattorinsa joka kuulemma mm. kumoaa painovoiman on täysin huuhaata. Voi olla että pappa on laitteineen ja teorioineen sen toimivuuden suhteen täysin hakoteillä, mutta ei sen periaatteen suhteen etteikö painovoimaa voisi ehkä joskus kumota tai säädellä sähkömagneettisin keinoin. Tätä tutkitaan myös jossain englantilaisessa yliopistossa, jossa on joillain kokeilla jo onnistuttu vähentämään painovoimaa (tosin marginaalisesti ja laboratiorio-oloissa).  Mutta CERNin uusi Hadron-törmäyttäjä on suunniteltu nimenomaan nk. Higgsin hiukkasen (jonka uskotaan aiheuttavan painovoiman) tutkimiseen, ehkäpä siltä suunnalta on jossain vaiheessa uutisia luvassa myös.   Eikä sovi unohtaa sitäkään että maan omia magneettikenttiä tutkitaan myös aktiivisesti, yhtenä mahdollisuutena niiden polarisaation käyttämistä "voimanlähteenä" painovoiman kumoamisessa.

 

Uskon siis että lentävä auto on siis joskus mahdollinen, mutten usko sellaisen ilmestyvän Tieteen Kuvalehden sivuille ainakaan 5 vuoteen.  10-20 vuoden jänteellä voisi jotain olla kuitenkin jo ihan tuotannossakin ja myytävänä. Nähtäväksi jää...

[Vieras]

Sama probleema kuin aiemmalla, ei ole vaihtoehtoa uskoa maltillisesti, joten jätän vastaamatta toistaiseksi

[Jukka Takamaa 0]

Aiemman Moellerin yhteistyökumppanin mukaan polttoaineen määrä on ongelma vaikka Skycar lentäisikin.

 

Skycarin voimalähde Rotapower; http://www.nasatech.com/Spinoff/spinoff2001/t2.html

 

----------------------------------------------------------

 

 

Tähän minä uskon tällä haavaa vahvasti, mutta toivon että se ei koskaan lennä.

 

http://www.aptera.com/

 

Auton ilmanvastuksesta 60% on aerodynaamista.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Eipä ollut vaihtoehtoa että "uskot jokseenkin" tai "pidät mahdollisena" ts. miedosti myönteistä vaihtoehtoa, joten oli uskottava sitten vahvasti.

 

3) Polttoainetekniikan kehitys.  Kehitteillä on jatkuvasti tehokkaampia, kevyempiä ja polttoainetta vähemmän kuluttavia moottoreita. Tähän kun lisätään tulevaisuuden polttoaineet ja niiden kehitys, niin luulisi teho/paino -suhteen saavan jo sille tasolle että lentävä autokin on mahdollinen.  Puhumattakaan siitä että sähkömoottoripuolella esim. nykyisten litium-pohjaisten akustojen  tallentama energiamäärä on jo onnistuttu nanoteknologialla 10-kertaistamaan nykyisestä ilman että akun paino tai fyysinen koko juurikaan kasvavat.

 

 

Joo kieltämättä olen hieman skeptinen...olen keskustellut asiasta USAlaisella saitilla aiemmin.

 

 

Lentokoneen kehitys oli lyhyt:

 

 

1901-1903 eka lento ( Whitehead ja Wright )

 

1910 eka suikukone  ( Henry Coanda )

 

1913 akseloidulla työntöpotkurikoneella 2x nopeus muihin verrattuna  ( Edson Gallaudet )

 

Materiaalin ja hiilikuitujen kehittyminen ja potkuriturbiini ei vähentänyt polttoaineenkulutusta 0,5 l/100 km enempää per matkustaja ( LearFan 2100 vuonna 1981 ) verrattuna samanopeuksisiin jetteihin. 1930 Dragon Rapide oli taloudellisempi...joskin n. 5/8 hitaampi.

 

Tosin veneen kehittyminen sukellusveneeksi kesti jonkin aikaa, joten olen toiveikas sen suhteen, että ilmassa voitaisiin kulkea tulevaisuudessa huokeammalla kuin maassa...lentävä auto on aikamoinen unelma...ja vielä Molt Taylorin Aerocarikaan ei oikein toiminut autona ja lentokoneenankin se oli aikamoinen kompromissi. Tämä tosin enemmän esteettinen näkemys...kuka oikeesti talvipakkasessa alkaa vaihtamaan lento-osaa autoon ?

[Arne Wallen 72]

Juteltuani asiasta Orvillen ja Igorin sekä Boriksen kera tulimme tulokseen:Odotamme vielä hetken ja tarkistamme kantamme, hyvää joulua.

[Jussi Salminen 12]

Koska Skycar lentää?

 

Moller Skycar lentää kunhan sovitus fysiikan lakeihin tehdään valmiiksi. Tässä vaiheessa se pysyttelee ilmassa...hetken. Jos tämä on lentämistä? Skycar lentää. Muuten ei. Oikea vastaus on: Joskus,ehkä ?

 

Mutta tällaisenaankin se on menestys. Innovaatioilla,ideoilla,mielikuvituksella kun voi näköjään kerätä rahaa. Uteiiailla ei taida olla rahasta puutetta. Jos haluaa tietää. Sijoittaa niinkuin  arpoihin. Voittaako, häviääkö. Onko sen väliä? Jännää on kuitenkin. Mitä enemmän sijoittaa. Sen jännempää.

 

Jussi Salminen

[Kate Alhola 0]

Ei ongelma ole niinkään tietotekniikka tai edes tehontarve vaan se että ei ole olemassa

järkevää kompromissia. On olemassa auto, lentokone ja helikopteri ...

 

Lentokone lentää kohtuullisella teholla ja hyvällä nopeudella

mutta vaatii ne pitkät siivet ja kiitotien lentoonlöhtöön. Useassa palassa kokoon

taitettavat siivet ovat pakosta reilusti raskaammat kuin jäykät. Auton vaatimat

maallaliikkumiseen tarvittavat systeemit kuten veto pyörien kautta, maantiekäyttöön

soveltuvat renkaat jne touvat myös reilusti painoa. Mitähän tekisi painolle vielä

törmäystestienkin läpäisy ?

 

Helikopteri nousee ja laskeutuu pystysuoraan ja kulkee kohtuullisella

teholla kohtuullista nopeutta. Helikopteri voi moottoririkon tapauksessa

tehdä turvallisen autorotaatiopakkolaskun. Roottorin lavat ehkä saisi helpommin

taittumaan taakse kuin lentokoneen siivet suppuun mutta muuten ei taida

hekokaan automaisuuden lisäpainoa sietää.

 

EN näkisi Möllerin Skycarin ongelmana sitä etteikö sen tietotekniikkaa voisi saada

toimimaan. On vain huono kompromissi joka suhteessa. Se että helikopterissa

ihan toimintaperiaateestaan johtuen oleva mahdollisuus turvalliseen pakkolaskuun

on jouduttu korvaamaan suurella määrällä moottoreita ja moninmutkaisella

tekniikalla tuo tullessansa todella reippaasti hintaa ja painoa. Aerodynamiikka,

pieni siipien sivusuhde jne taas ei lupaa kovin hyvää lentokonetta tai

taloudellisuutta ilmassa.

 

Siis, huono ja kallis lentokoneeksi, helikopteriksi tai autoksi.

 

Kate

[Kate Alhola 0]

2)  Aerodynamiikka. Suuri osa nykyisistä tuulitunnelitesteistä on jo voitu korvata tietokonesimulaatioilla. Säästyy pitkä penni suunnittelupuolella kun ei tarvitse testailla rautalankamalleilla.  Samalla laitteen muodosta saadaan sellainen että se on helppo lentää kaikissa olosuhteissa, mutta kuitenkin tilava matkustajille ja tavaroille, sekä tietysti mahdollistaa tehokkaan voimanlähteen ja polttoaineen varastoinnin.

 

CFD on hyvä työkalu mutta se ei ole vielä pystynyt korvaamaan koelentoja oikealla koneella. On mielenkiintoista nähdä pystyykö

tulevaisuudessa kun yhä kasvanan tietojenkäsittelytehon myötä saadaan yhä tarkempia CFD malleja.

 

3) Polttoainetekniikan kehitys.  Kehitteillä on jatkuvasti tehokkaampia, kevyempiä ja polttoainetta vähemmän kuluttavia moottoreita. Tähän kun lisätään tulevaisuuden polttoaineet ja niiden kehitys, niin luulisi teho/paino -suhteen saavan jo sille tasolle että lentävä autokin on mahdollinen.  Puhumattakaan siitä että sähkömoottoripuolella esim. nykyisten litium-pohjaisten akustojen  tallentama energiamäärä on jo onnistuttu nanoteknologialla 10-kertaistamaan nykyisestä ilman että akun paino tai fyysinen koko juurikaan kasvavat.

 

Polttoainetekniikkan kehitys on erittäin rajattua. Niin kauan kuin on kyse ennenkaikkea POLTTOaineista niin fysiikan lait asettavat

teoreettisen ylärajan vedyn 143Mj/kg energiatiheydelle. Millään hiilivetypolttoaineila ei tietenkään päästä yhtä lähelle

kun niissä kerran on sitä hiiltä onka energiatiheys on paljon heikompi. Käytännössä siis bensiinin 46.4Mj/kg ei paljoa paremmaksi

ole pääsemistä millään muulla kuin vedyllä. Vedyllä on yksi ongelma, sen säilyttäminen, säilyttäminen paineen alaisena painesäiliössä

vie koko painohyödyn kun painesäiliö painaa paljon. Nestemäisenä säilyttettynä se vie vain kolminkertaisen tilavuuden

bensiiniin verrattuna. Vetyä voi toki tulevaisuudessa säilöä hydrideihin tai hiilinanoputkiin mutta aina ne jäävät

reilusti huonommaksi kuin vety yksin.

 

Polttomoottorien hyötysuhdetta voi parantaa ennenkaikkea dieseleiden puolella niin pitkälle kuin ne termodynamiikan

lait antavat myöten mutta ei sieltä suurempaa ihmettä ole odotettavissa.

 

Kaikkein paras teho/paino hyötysuhde olisi saavutettavissa nestevedyllä, polttokennolla ja sähkömoottorilla.

 

Käytännössä kuitenkin niin akku- kuin polttokennotekniikoillakin ollaan epätoivoisesti yrittämässä saavuttaa

polttomoottorin ja polttoaineen teho/painosuhdetta. Ihan laskenta-arvona Litium ion akun

energiatiheys on alta 1Mj/kg, siis 1/50 osa bensasta. Litium-nanowire akuille luvataan 2.7Mj/kg joka on enää 1/17 osa .

Kun huomioidaan että polttoaine tarvitsee kaverikseen polttomoottorin joka painaa noin 2 kertaa polttoaineen painon

46/3 = 15Mj/kg polttoaineesta potkurille ja että polttomoottorinhyötysuhde on enemmänkin 20..30% niin

Litium-Nanowire akuilla aletaan olla lähellä polttomoottoria.

 

Metanoli/polttokennoyhdistelmälläkään ei saada aikaan ihmeellisiä painon alenemisia koska metanolin energiatiheys on

vain 19.7Mj/kg joten kun huomioidaan polttkennon parempi hyötysuhde tarvitaan massana polttoainetta

saman verran kuin bensaa.

 

4) Sähkömagnetiikan kehitys. Searlille naureskellaan että hänen generaattorinsa joka kuulemma mm. kumoaa painovoiman on täysin huuhaata. Voi olla että pappa on laitteineen ja teorioineen sen toimivuuden suhteen täysin hakoteillä, mutta ei sen periaatteen suhteen etteikö painovoimaa voisi ehkä joskus kumota tai säädellä sähkömagneettisin keinoin. Tätä tutkitaan myös jossain englantilaisessa yliopistossa, jossa on joillain kokeilla jo onnistuttu vähentämään painovoimaa (tosin marginaalisesti ja laboratiorio-oloissa).  Mutta CERNin uusi Hadron-törmäyttäjä on suunniteltu nimenomaan nk. Higgsin hiukkasen (jonka uskotaan aiheuttavan painovoiman) tutkimiseen, ehkäpä siltä suunnalta on jossain vaiheessa uutisia luvassa myös.   Eikä sovi unohtaa sitäkään että maan omia magneettikenttiä tutkitaan myös aktiivisesti, yhtenä mahdollisuutena niiden polarisaation käyttämistä "voimanlähteenä" painovoiman kumoamisessa.

 

Scifissähän kaikki on mahdollista

 

Uskon siis että lentävä auto on siis joskus mahdollinen, mutten usko sellaisen ilmestyvän Tieteen Kuvalehden sivuille ainakaan 5 vuoteen.  10-20 vuoden jänteellä voisi jotain olla kuitenkin jo ihan tuotannossakin ja myytävänä. Nähtäväksi jää...

 

Tekniikka kehittyy mutta se ei muuta mihinkään että hyvän auton, lentokoneen, helikopterin, sukellusveneen jne

tekeminen vaaatii ihan erilaisia kompromisseja. Kyse on vähän kuin yrittäisi risteyttää hevosen ja kotkan

saadakseen sen tarujen pegasoksen. En usko että elukka sen jälkeen lentäisi mutta ei kyllä enää jaksiai juostakkaan

 

Jos joskus sertifiointibyrokratia saadaan puretuksi voimme ehkä nähdä tulevaisuudessa

Nasan PAV ( Personal Air Veihicle ) konseptin toteutumiseen eli lentokoneen jolla

tavalliset ihmiset voisivat lentää matkaa melkein yhtä helpolla kuin ajaa autolla

kun tietotekniikka hoitaa mittarilentämisen. Voimanlähteenä on sitten polttokennot tai akut .

 

Kate  

[Mikko Antero Huolman 0]

Tottakai uskon lentäviin autoihin... On niitä jopa tullut elämän aikana nähtyä yksi jos toinenkin Suomen sorateillä.

 

Niin se yksi Etelä-Suomen edustaja lensi Ford:lla 57m

[Jussi Aaltonen 0]

CFD on hyvä työkalu mutta se ei ole vielä pystynyt korvaamaan koelentoja oikealla koneella. On mielenkiintoista nähdä pystyykö tulevaisuudessa kun yhä kasvanan tietojenkäsittelytehon myötä saadaan yhä tarkempia CFD malleja.

 

CFD (ja yleensäkin FE-mallinnus) on vain pieni osa lentokoneen mallinnusta, lentokone on paljon muutakin ilman virtausta pinnoilla. CFD:tä voi lähinnä ajatella tuulitunnelin korvaajana, ei koelentojen. Koelentoja taas voidaan korvata/täydentää ns. kokonaismalleilla, joissa yhdistetään aikajatkuvat FE-menetelmät, perinteiset dynaamiset mallinnusmenetelmät, man- ja hardware-in-the-loop menetelmät jne... näiden käyttöä rajoittaa laskentateho ja tietyt mallinnusmetodiset ongelmat.

 

Yksittäisten mallien tarkkuus sinällään ei nykypäivänä enää ole ongelma tai käyttöä rajoittava tekijä. Jos verrataan mallinuksen epävarmuuksia lennonaikaisen mittauksen epävarmuuksiin niin ollaan melko pitkälle samoissa lukemissa... lennonaikainen mittaaminenkaan ei ole aivan yksinkertaista puuhaa.

 

Mallinnuksen käytössä ollaan tänäpäivänä jo niin pitkällä että koneet eivät lähde koelennoille jotta niiden ominaisuuksista saataisiin tietoa vaan koelennoille lähdetään ensisijaisesti  verifioimaan simulointimalleilla saadut tulokset.

 

Pienkonevalmistajat ja nyrkkipajat touhuavat toki edelleenkin  varsin perinteisillä menetelmillä ja toisaalta määräykset raahaavat jäljessä joten isot ja osaavatkin joutuvat puuhastelemaan perinteisin menetelmin.

[Jukka Takamaa 0]

Muuten...jos Moller ei koskaan toimitaisikaan Skycaria olisiko kyseessä ns." pyramidihuijaus " ? Monihan on maksanut kymmeniä tuhansia optiostaan ?

[Seppo Pietikainen 0]

Muuten...jos Moller ei koskaan toimitaisikaan Skycaria olisiko kyseessä ns." pyramidihuijaus " ? Monihan on maksanut kymmeniä tuhansia optiostaan ?

 

Kyseessä ei ole pyramidihuijaus jos Moller ei ole maksanut korvauksia "viivästymisestä" ensimmäisille asiakkailleen myöhempien asiakkaiden maksamista rahoista.

 

Enkä pidä Molleria huijarina, vaikka en uskokaan hänen viritelmänsä tulevaisuuteen tippaakaan. Hän itse on ilmeisimminkin vakuuttunut asiastaan, samoin useat hänen mahdollisista asiakkaistaan.

 

Homman kuseminen  bisnesmielessä ei läheskään aina tarkoita epärehellisyyttä bisneksessä.

 

[Arne Wallen 72]

Niin moller on toimittanut jonkun toimivan ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, pyramidijutut toimivat käsittääkseni silleen että kerätään rahaa ja luvataan vielä enemmän ja sitten homma ruiskii kintuille.Jos sijoittaa johonkin jonk näet, eli joku luvannut rakentaa pyramidin ja siitä tulee pikkusen odotettua pienempi, kyseessä voi olla pyramidihuijaus muttei nykypäivänä tarkoitettua.

Tämä näin kansakoulupohjalta.(vaihtoehtoa ei -50 luvulla ollut, kaikki aloitti kansakoululla).

[Guest kenkku]

Mutta CERNin uusi Hadron-törmäyttäjä on suunniteltu nimenomaan nk. Higgsin hiukkasen (jonka uskotaan aiheuttavan painovoiman) tutkimiseen, ehkäpä siltä suunnalta on jossain vaiheessa uutisia luvassa myös.

Lukion ja muutaman fysiikan luennon pohjalta:

 

Higgsin hiukkanen ei aiheuta painovoimaa (eli sitä, että kaksi massallista objektia vetävät toisiaan puoleensa). Higgsin hiukkanen liittyy alkeishiukkasten massoihin - Higgsin mekanismi aiheuttaisi massan alkeishiukkasille (huom! alkeishiukkasille eli bosoneille, jotka aiheuttavat perusvuorovaikutukset sekä fermioneille, joista mm. materia koostuu). Higgsin mekanismi ja painovoima liittyvät toisiinsa vain siten, että Higgsin mekanismi aiheuttaa alkeishiukkasille ominaisuuden (massan), joka liittyy painovoimaan.

 

..mutta ei siinä kaikki. Normaali materia koostuu lähinnä protoneista, neutroneista ja elektroneista. Näistä vain elektroni on alkeishiukkanen, jota ei ainakaan nykytiedolla voida jakaa osiin. Protoni ja neutroni taas ovat baryoneja, jotka koostuvat kvarkeista (fermioneja) ja gluoneista (baryoneja). Tässä tuleekin se jännä osa - suurin osa protonin ja neutronin massasta ei johdukaan kvarkkien ja gluonien massoista! Protoni koostuu kahdesta ylös-kvarkista ja yhdestä alas-kvarkista, joiden yhteenlaskettu massa olisi suurimmillaan n. 13 MeV/c^2, lisäksi protonissa on kolme gluonia, joilla ei teoriassa ole massaa ja vaikka olisikin, se olisi kokeiden perusteella enintään 20 MeV/c^2 per gluoni. Protonin kokonaismassa taas on n. 940 MeV/c^2, joka on aika huimasti enemmän kuin niiden hiukkasten massa, joista se koostuu. Loput massasta selittyykin gluonien aiheuttamasta vahvasta vuorovaikutuksesta, joka pitää protonit ja neutronit sisäisesti kasassa sekä sitoo ne atomin ytimeksi.

 

Suurin osa atomien massasta siis ei koostu Higgsin mekanismin aiheuttamasta alkeishiukkasten massasta, vaan atomin ytimen sisäisestä sidosenergiasta. Vaikka Higgsin kentälle voitaisiin tehdä jotakin, ei siis painovoimaa voitaisi kumota pelkästään sen avulla. Näin minä ainakin asian ymmärsin.

[Jukka Takamaa 0]

Niin moller on toimittanut jonkun toimivan ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, pyramidijutut toimivat käsittääkseni silleen että kerätään rahaa ja luvataan vielä enemmän ja sitten homma ruiskii kintuille.

 

Mitä toimivaa Moller on toimittanut ?

 

Pyramidihuijauksesahan voidaan antaa "asiakkaalle" vaikka maastopyörä ja luvataan tulevaisuudessa 10 000 euroa selvää voittoa...en näe eroa tähän käytäntöön tässä vaiheessa...mutta kun tuote on olemassa, joka on luvattu tilanne on tietenkin toinen.

Aivan samalla tavallahan ns. pyramidihuijari on saattanut uskoa palavasti konseptiinsa itse ymmärtämättä olevansa huijari. Tosin tietenkin myös on eri asia jos Moller esimerkiksi sanoo, että rahat menee kehittämiseen ja vaarana on että valmista ei tule koskaan. Silloinhan "asiakas" on ottanut tietoisen riskin.

 

Näin mä tämän koen ainakin nyt.

 

Varmaan nämä jotka on rahaa noihin laittanut kokevat tuon konseptin onnistumismahdollisuudet suurina. Mutta osa varmaan ostaa myös "läpinäkymättömyyspulveria" isolla rahalla.

[Kate Alhola 0]

Mitä toimivaa Moller on toimittanut ?

 

Pyramidihuijauksesahan voidaan antaa "asiakkaalle" vaikka maastopyörä ja luvataan tulevaisuudessa 10 000 euroa selvää voittoa...en näe eroa tähän käytäntöön tässä vaiheessa...mutta kun tuote on olemassa, joka on luvattu tilanne on tietenkin toinen.

Aivan samalla tavallahan ns. pyramidihuijari on saattanut uskoa palavasti konseptiinsa itse ymmärtämättä olevansa huijari. Tosin tietenkin myös on eri asia jos Moller esimerkiksi sanoo, että rahat menee kehittämiseen ja vaarana on että valmista ei tule koskaan. Silloinhan "asiakas" on ottanut tietoisen riskin.

 

Näin mä tämän koen ainakin nyt.

 

Varmaan nämä jotka on rahaa noihin laittanut kokevat tuon konseptin onnistumismahdollisuudet suurina. Mutta osa varmaan ostaa myös "läpinäkymättömyyspulveria" isolla rahalla.

 

Jos annan sinulle maastopyörän ja lupaan 10000 Euroa selvää voittoa, ei kyseessä ole PYRAMIDIhuijaus, ehkä vain ihan tavallinen huijaus eikä edes sitä jos olen antanut sinulle

ilmaiseksi maastopyörän ja luvannut sitä kymppitonin voittoa ilman että sinä olisit maksanut minulle.

 

Jos olisin myynyt sinulle maastopyörän viidellätonnilla ja luvannut että tämä bisnes tuo sinulle kymppitonnin voiton mutta mitään bisnestä ei olisi edes

olemassa olisi kyseessä se ihan tavallinen huijaus, eli siis petos nimikkeellä oleva rikos. Mitään pyramidia en kyllä tässäkään näe.

 

Jos minulla sensijaan olisi ihan oikea bisnes ei kyseessä olisi välttämättä minkään lain rikkominen jos bisnes ei sitten hyvistä

yrityksistä onnistu.

 

Pyramidi huijauksessa täytyy olla pyramidi. Siis, jos myisin sinulle san maastopyörän viidellä tonnilla ja sanoisin että

sen jälkeen voit alkaa näiden maastopyörien jälleenyyjäksi ja saat jokaisesta myymästäsi pyörästä 25% provikan.

Tämähän ei vielä tekisi siitä pyramidia mutta todennäköisesti et saisi myydyksi yhtään huonoa pyörää viidellä tonnilla

eteenpäin kun kaupasta saisi paljon halvempaa. Se pyramidi tuleekin siitä että sanoisin että kun myyt sen pyörän

jollekkin viidellä tonnilla, saat sen 25% ja tämä sinulta pyörän osatanut tulee sinun jälleenmyyjäksi ja saat

25% hänen kaikista tilittämistään pyörien myyntituloista. Edelleenkin kun tämä sinun jälleenmyyjä myisi

pyöriä ja hänen asiakkaat myisivät pyöriä, hän saisi 25% kaikista hänen jälleenmyyjien tilityksistä ja

sinä saisit 25% kaikesta mitä hän tilittää hänen jälleenmyyjien myynnistä jne.

 

Pyramidihuijauksessa ei siis ole tarkoituskaan myydä surkeaa pyörää viidellä tonnilla vaan saada ostaja

"jälleenmyyjäksi" hankkimaan lisää jälleenmyyjiä. Pyramidi toimii siisi siten että

jos vaikka ostat sen yhden pyörän viidellä tonnilla ja saat neljä jälleenmyyjää, olet saanut jokaiselta 1250 Euroa,

kun jokainen haistä hommaa neljä jäleenmyyjää, saat 4*4*(0.25*0.75*5000)=15000 Euroa

Jos jokainen näiden "jälleenmyyjien" asiakkaista kanssa myy neljä pyörää saatkin jo

4*4*4*(0.25*0.75*.075*5000)=45000  .

 

Homma siis toimii niin kauan kun olet kohtalaisen lähellä pyramidin huippua ja pystyt saamaan

"jälleenmyyjiä" jotka pystyvät saamaa itselleen "jälleenmyyjiä" jne.

 

Homma perustuu eksponentiaaliseen kasvuun joka ei voi jatkua ikuisesti. Kun pyramidi

on kasvanut riittävän suureksi, siellä alatasolla olevat eivät enää pysty saamaan

uusia jälleenmyyjiä ja heille jää käteen vain viidellä tonnilla ostettu viidenkympin

arvoinen kiinalainen maastopyörä.

 

Käsittääkseni Möller ei yrittänytkään perustaa tällaista pyramidia ja myös on ihan oikeasti kehittänyt

tuotetta, demonnut prototyyppiä jne. En näe tässä pienintäkään merkkiä huijauksesta. Sensijaan

jos paljastuisi että hän on käyttänyt suurimman osan rahoistaan makeaan elämään yms

tuotekehityksen sijaan olisi tilanne toinene.

 

Kate

[Guest 55-HO]

USKON  :    http://www.youtube.com/watch?v=tpUMSarCSQw   

 

Risto

[Guest Staok]

USKON  :    http://www.youtube.com/watch?v=tpUMSarCSQw   

 

Risto

 

"Brute force, if it doesn't work you're just not using enough."

[Jukka Takamaa 0]

 

 

Käsittääkseni Möller ei yrittänytkään perustaa tällaista pyramidia ja myös on ihan oikeasti kehittänyt

tuotetta, demonnut prototyyppiä jne. En näe tässä pienintäkään merkkiä huijauksesta. Sensijaan

jos paljastuisi että hän on käyttänyt suurimman osan rahoistaan makeaan elämään yms

tuotekehityksen sijaan olisi tilanne toinene.

 

Kate

 

Mikäli Möller esimerkiksi 1/4 kokoisella R/C mallilla edes olisi voinut osoittaa tuon lentävän niin olisin sijoittanut heti. IMHO.

[Olle Sälgmark 2]

Totta toki uskon.

 

http://www.roligaklipp.se/flygande-bil,2051.html

 

Tällä systeemillä olis noussu seneca ja learjettikin

[Jukka Takamaa 0]

STOL ja VTOL tekniikka on oma tieteensä, mutta V-22 Ospreynkin juuret ovat jo vanhat.

 

Tässä saksalainen malli sotavuosilta:

http://www.luft46.com/ksart/kswsf-2.jpg

 

Lisää: http://www.luft46.com/misc/wes1003.html ( suunnitelma vuodelta 1938 ).

 

 

Haluaisn tietää mihin tekniikkaan ( ja fysikaalisiin/aerodynaamisiin seikkoihin ) perustuu Skycarin ohjaus  ( ja ilmassa pysyminen ) pintaleijunnasta varsinaiseen 500 km/t matkalentoon siirryttäessä ? Onko arvauksia ?