Kirjoitettu Elokuu 4, 2006 Uusinta tietoa Mäntän kentästä: http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=943.msg7842#msg7842 Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 19, 2006 Tulipa vastaan tämmönen sivu: (vai onko jo ollut) Tässä näkyy Oritkarin kenttä nykymuodossaan (2004) http://kartta.ouka.fi/cgi-bin/GifMap.dll?Cookie=1155996572_26712&Command=NULL&x=243&y=176 linkki korjattu nyt pitäs mennä oikein Markku ps. Ilmakuva ulottuu Oulun lentoasemalle asti! Harmittava takaisku ettei nuo 1947 ja 1965 ilmakuvat ulotu edes Oritkariin.. sama Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 19, 2006 Tämmönen kuva pitäis tuosta edellisestä linkistä löytyä ! [ attachment removed ] Markku Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 29, 2006 Siis onko Oritkarin kenttä ollut juuri samalla paikalla, missä nyt on kuvassa esiintyvä yhdistettyjen kuljetusten terminaali? Vai? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 29, 2006 Siis onko Oritkarin kenttä ollut juuri samalla paikalla, missä nyt on kuvassa esiintyvä yhdistettyjen kuljetusten terminaali? Vai? Tässä kuvassa kentän halki rantaan menevä tie ge ipsImage_thumbnailed" alt="oritkari_ilmakuva6_40.jpg.8cac81fb1a105ac3ff766ae0002ca296.jpg" /> Meni suunnilleen näin eli tuo rahtiterminaali on vähän kentän "ulkopuolella" Markku p> Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Syyskuu 9, 2006 Ylen arkistosta löytyy videopätkän loppupuolelta filmiä Porkkalan Friggesbystä talvella, kun suomalaiset pääsivät tutustumaan alueeseen. Filmillä myös rajan Beaver, joka laskeutui ensimmäisenä suomalaisena koneena sinne. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=27&a=126 Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Lokakuu 19, 2006 Tervehdys Minulla olisi jonkinverran tietoa vanhoista kentistä jos aihe on vielä ajankohtainen (onha tämä tietoni joka päivä entistä vanhempaa) Kentät ovat: Helsinki (Malmi), Ilmee, Immola, Joensuu, Joroinen, Karvia, Käkisalmi, Laajalahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Mänkijärvi, Paakkola, Parola, Perkjärvi, Puumala, Raulampi, Römpötti, Sakkola, Santahamina, Siikakangas, Suistamo, Suur-Merijoki, Turku, Utti, Vaasa, Värtsilä. Laitan esimerkin myöhemmin, jospa se olisi sellaista mikä kiinnostaa. Peska Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Lokakuu 19, 2006 Tervehdys Minulla olisi jonkinverran tietoa vanhoista kentistä jos aihe on vielä ajankohtainen (onha tämä tietoni joka päivä entistä vanhempaa) Kentät ovat: Helsinki (Malmi), Ilmee, Immola, Joensuu, Joroinen, Karvia, Käkisalmi, Laajalahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Mänkijärvi, Paakkola, Parola, Perkjärvi, Puumala, Raulampi, Römpötti, Sakkola, Santahamina, Siikakangas, Suistamo, Suur-Merijoki, Turku, Utti, Vaasa, Värtsilä. Laitan esimerkin myöhemmin, jospa se olisi sellaista mikä kiinnostaa. Peska Tottakai historiatiedot ovat aina ajankohtaisia. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Lokakuu 20, 2006 Selailtiin mausoleumin arkistoja ja mm. seuraavanlaista tarttui mukaan. Pari suttuista kuvaa, joista toinen esittää Santahaminaa ja toisen takana luki Helsinki (?). Ritarannan lehtileikkeleistä löytyi uutinen Porkkalan toisesta kentästä ja Noljakan kuvassa näkyy mm. vajaa kymmenen pommariakin. [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Marraskuu 17, 2006 Jos oikeita kenttiä haluat tietää niin tämän ao. listasta lyhyt yhteenveto. (En todellakaan viitsinyt selvittää missä Etelä-Suomen lääni sijaitsee.) Laitan tähän kaikki tiedossani olleet entiset kentät sekä melko yleisessä tiedossa olleet yksityiset kentät. Mitähän tästä jai puuttumaan? ------------------------------------ - Noljakka (Joensuu) - käytössä lähinnä pommtuskonekenttänä jatkosodan aikana, kun Höytiäisen vesi oli matalalla ------------------------------------ Hei! Vielä vanhoja kenttiä ja sodanaikaista lentotoimintaa muistellen - "Lentorykmentin muistot esille Vainoniemessä" "Vainoniemen jugendhuvilassa paljastetaan Joensuu-päivänä 29.11. seinätaulu, joska kertoo huvilan vaiheista jatkosodan vuosina. Tarkoitus on esitellä satavuotiaan huvilan historiaa vierailla vitriinein ja seinätauluin laajemminkin. Jatkosodan aikana Vainoniemi oli monien muiden huviloiden tapaan otettu puolustusvoimien käyttöön. Huvilan ikkunoista avautuvilla rannoilla oli sodan alkuvaiheessa lentokoneita ruuhkaksi asti. Pyhäselän rantatukikohtien pitkäaikaisin vieras oli Lentorykmentti 4:ään kuulunut Pommituslentolaivue 46, jonka lentävää henkilöstöä asui Vainoniemessä vuosina 1942-43. Laivueen käytössä oli myös samalla tontilla sijainnut pikku-Surakaksi kutsuttu entinen piirilääkäri K.B. Nohrströmmin huvila. Kiitorata oli talvisin aurattu jäälle. Kesäaikaan poikkeuksellinen alhainen vedenkorkeus teki mahdolliseksi käyttää Siilaisen ja Aavarannan laajoja rantahietikoita. Koneiden seisontapaikat ja huoltomuodostelmien tarvitsemat laitteet naamioitiin rannan suojaan. Koneet huollettiin taivasalla, joten pakkaset ja pölisevä hiekka olivat mekaanikoille jatkuva riesa. Laivueen pääasiallinen lentokalusto oli Dornier DO 17z-koneita. Niistä ensimmäinen lennettiin Linnunlahdelle helmikuussa 1942. Koneen siipien kärkiväli oli 18 metriä, ja tehot otettiin kahdesta 1000 hv:n BMW Bramo-lentokonemoottorista. Koneen prototyypin suiposta nokasta ja pitkästä sivuprofiilista tuli sen lempinimi "lentävä lyijykynä". Tyyppikoulutus näille koneille annettiin juuri Pyhäselän rantahietikoilla, joilta käsin laivue teki myös sotalentonsa. Palvelutehtävien lomassa henkilöstö kulutti aikaa saunomalla, kalastamalla, uimalla ja korttia pelaamalla. Kaukana eivät olleet kaupungin houkutuksetkaan. Vainoniemen aika päättyi laivueen osalta 1943, jolloin toiminta siirtyi Uukuniemeen Mansuvaaran kentälle. "Lentävien lyijykynien" tauluhankkeen takana ovat Joensuun kaupunki, Joensuun Yliopisto, sekä Joensuun ilmasilta. Vainoniemen on aikoinaan rakennuttanut kauppaneuvos Arvid Neppenström. Myös sukuhistoriaa aiotaan huvilassa panna esille." Sanomalehti Karjalainen 17.11.2006 Huvilan omistaa Joensuun kaupunki ja sitä voi vuokrata esim. juhlakäyttöön. Täytyykin yrittää käydä julkistamispäivänä paikan päällä, jos saisi vaikka kuvattua esille pantavaa aineistoa. Pitää samalla otta pari kuvaa "ikkunoista näkyvistä rannoista". Hienoa, että kaupunki osallistuu tällaiseen historian säilyttämiseen ja tiedon jakamiseen tulevillekin sukupolville. Vainoniemen huvila Aavaranta löytyy kartan yläreunasta ja kaupungin keskusta on kartan oikean reunan ulkopuolella. Aavarannan rannat on muokattu joskus 70-80 -luvulla, joten paikat siellä eivät ole sodanaikaisessa muodossaan. Terveisin Reijo Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Marraskuu 17, 2006 Kuvassa Santahaminan lentokenttä, tai no kentän jäänteet. Kiitotie etelään nähtynä. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Marraskuu 17, 2006 Kuvassa Santahaminan lentokenttä, tai no kentän jäänteet. Kiitotie etelään nähtynä. Eli kyseessä siis "legendaarinen" Sahara. Santahaminan käytöstä Ilmailu- ja Ilmavoimien toimesta löytyy tietoa sivustolta: http://www.santahamina.fi/ Klikkaa sieltä historia osiota, sitten itsenäisyyden aika, jonka alta löytyy historiaa Ilmailuvoimien toiminnasta. Pieni lainaus: "Saaren keskellä Saharassa oli pieni lentokenttä ja nykyisen Santahaminan korjaamon alueelle aloitettiin keväällä 1919 vesilentoaseman rakentaminen." EDIT: Lisää valokuvia merilentoasemasta sekä artikkeli Saharasta vanhan Nieuport-valokuvan kera löytyy kohdasta "Muistojeni Santahamina". kannattaa lukea! Lainaus jutusta: "Santahaminan suurin hiekkakenttä - Sahara - toimi 20- ja 30- luvuilla ennen Malmin kentän valmistumista Helsingin ainoana maalentokenttänä. Samalla se toimitti myös lentokonetehtaan koelentokentän virkaa." Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Marraskuu 20, 2006 Kolvasjärven kenttä Tiiksjärven lounaispuolella Karjalassa jota Tiedustelulentolaivue 14 käytti Tiiksjärven kentän lisäksi työkenttinään kesällä 1944. Kentän tarkka sijainti ilmenee kohtapuolin Virtualpilots.fi:n sivuille ilmestyvästä päivitetystä Google Earth -tiedostosta. Tiedustelulentolaivue 14 (TLe.Lv.14) käytti tosiaan Kolvasjärveä alkaen 31.8.44. Konetyyppinä pääasiassa Morane-Saulnier (MS) hävittäjät. Löysin tällaisen maininnan Kolvasjärvestä Hävittäjälentolaivue 26:n historiikista elo-syyskuun vaihteessa 1944. Laivue käytti jatkosodan lopulla vanhentuneita Brewstereitä. Kenttää ei ilmeisesti kuitenkaan ehditty käyttää, vaan toimittiin Värtsilästä sodan loppuun asti: "Käsky valmistaa Kolvasjärven kenttä tukikohdaksi kun Tiiksjärvi jää työkentäksi. " http://www.sci.fi/~fta/havllv26_2.htm Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Marraskuu 22, 2006 Selailtiin mausoleumin arkistoja ja mm. seuraavanlaista tarttui mukaan. Pari suttuista kuvaa, joista toinen esittää Santahaminaa ja toisen takana luki Helsinki (?). Ritarannan lehtileikkeleistä löytyi uutinen Porkkalan toisesta kentästä ja Noljakan kuvassa näkyy mm. vajaa kymmenen pommariakin. Tuo Porkkalan Bondarbyn kenttä oli sen verran kiinnostava että tein pienen maastotutkimuksen, kun paikka kerran on aika lähellä. Karttatutkimuksen perusteella tulin siihen tulokseen että vaikka lehtileikkeessä mainitaan kentän olleen Bondarbyn tilasta luoteeseen, mielestäni järkevä paikka kentälle löytyy tilan koillispuolelta. En ole lentokenttä-arkkitehti, mutta järkeilen tällä tavalla: - riittävän tasainen maasto. - kenttä on metsän ympäröimä kummaltakin puolelta, jolloin koneet voidaan helpommin suojata ja piilottaa metsään. - ko. paikalla kiitotien suunta on vallitseviin lounaisiin tuulensuuntiin nähden hyvä. Sitten kuviin. Ensimmäinen kuva on otettu paikasta A (kts. karttalinkki) eli oletetun normaali lentoonlähtöpaikan tienoilta, kuvaussuunta etelälounaaseen. Tämä kuva on otettu lähes vastakkaisesta suunnasta eli paikasta B. Välimatka on noin 850 m. Samasta paikasta, mutta zoomattuna niin että pohjoispään laskusektorin reunaesteistä saisi käsityksen. Mielestäni ei liian korkeita kallioita, varsinkin jos olettaa että kentän käyttöaikana metsikkö oli parturoitu matalaksi. Mitään jäänteitä itse kentästä en edes yrittänyt 50 vuoden jälkeen löytää. Onko kommentteja, olisiko kenttä voinut olla tässä? Toki kenttä on voinut sijaita myös lehtileikkeen mainitsemalla paikalla tilan luoteispuolella, missä on laajat Saltfjärdenin pellot, mutta jotenkin tämä tuntuu loogiselta? > Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Marraskuu 29, 2006 Seuraavassa muutama tekstipläjäys kotiseutuneuvos Leo Puurusen toimittamasta Nerkoon kyläkirjasta, jossa kerrotaan Nerkoon lentokentästä seuraavin sanoin: ----------------------------- Totta se on. Nerkoolla on ollut lentokenttä. Sitä alettiin rakentamaan talvisodan alkupuolella, vuoden 1940 alussa Nerkoon Alatalon pelloille Nerkoonjärven eteläpäähän. Kiitorata oli vajaan kilometrin pituinen, niin että kone pääsi nousemaan Nerkoonjärven päälle. Kiitorata oli niin kapea että vain yksi kone voi kerrallan sitä käyttää. Siihen ajettiin hiekkaa Ylätalon maalta vajaan kilometrin päästä, rautatien ylitse. Soranajoon tuli talvella Helsingistä kymmenkunta armeijan kuorma-autoa. Hiekan lapioimiseen tarvittiin runsaasti miehiä. Talvella kenttä pidettiin kunnossa auraamalla. Koneiden nousu tapahtui pohjoisesta etelään ja laskeutuminen etelästä pohjoiseen. Pentti Räihä näki aurinkoisena poutapäivänä heinäkuun alussa 1941, kuinka kentälle laskeutui yksi laivue, eli 11-12 konetta, yksi kerrallaan. Erään koneen nousukiito ei onnistunut. Kone tuuskahti nokalleen Kuistilan tilan takana olevaan metsään, pellon reunaan puuta vasten. Siinä kone kökötti pyrstö pystyssä. Kylläpä kylän pojille riitti ihmettelemistä. Koneen toinen siipi oli katkennut. Ohjaaja säilyi hengissä. Kerrottiin, että sama ohjaaja oli ollut kolmannen kerran tälläisessa onnettomuudessa. Kentän reunalle oli rakennettu kuusi korsua, joihin koneet voitiin viedä näkösuojaan. Kentän turvaksi oli määrätty sotilaista koostunut vartiokomennuskunta. Henkilökunta majoitettiin Paavolaan ja Alataloon. Työssä oli myös oman paikkakunnan ikämiehiä, jotka eivät olleet rintamalla. He menivät yöksi kotiinsa. Yhteensä väkeä oli viitisenkymmentä henkeä. Kun hälytys tuli puhelimitse Kuopiosta, veivattiiin käsin Paavolan pihalla olevaa hälyytyssireeniä. Kun sireeni ulvahti, pommikoneet olivat päällä varttitunnin sisällä. Venäläiset pommarit mourusivat jatkosodan aikana verrattain matalalla. Niin matalalla että Paavolan Pojat Pentti ja Aarne Räihä saattoivat selvästi nähdä koneet tuvan ikkunasta -ja juosta tuvan uuni taakse piiloon. Koneet eivät pelänneet ilmatorjuntaa. Koneiden säännöllinen reitti kulki rautatien suuntaisesti. Useimmiten ne olivat matkalla pommittamaan Iisalmea. Pommituksen jyly kuului selvästi Nerkoolle. Jatkosodan aikana sotilaskentän käyttö jäi vähäiseksi. Kuitenkin sitä vartioitiin kaiken aikaa. Kentällä oli liikekannallepanon alkaessa joukkojen kokoamiskeskus. Kun sota jatkui ja rintalinja siirtyi idemmäksi, myös lentokoneet siirrettiin lähempänä itärajaa oleville kentille. Kerran kesällä 1942 pojat olivat uimassa Nerkoon Hiekalla. Sireenin ulvahduksen jälkeen pojilla oli hetki aikaa pökäistä metsäään piiloon. Pelättiin, että pommikoneista ammuttaan konekivääreillä maassa olevia pieniäkin kohteita. Viimeksi kenttää käytettiin lentonäytöksessä elokuussa 1952. Nerkoon lentokentän taru päättyi pari vuotta sodan päättymisestä. Rakennelmat purettiiin. Eräästä parakista tehtiin aitta, jossa tuleva opettaja Oskari Karvonen nukkui kesäisin. Kenttä oli tehtävänsä täyttänyt. Eli toimi pienten lentokoneiden varalaskeutumispaikkana. Nykyään alue on peltoa. ---------- Osittain entisen toisintoa mutta menköön. Tarinaa lentonäytöksestä ---------- Nerkoon Alatalon pelloille rakennettiin talvisodan aikana lentokenttä. Kenttä kiitoratoineen oli valmis keväällä 1940. Koska se oli pienten koneiden varalaskeutumispaikka, sen käyttö jäi verrattain vähäiseksi. Kentän sota-aikaisista vaiheista on tehty oma juttunsa: Nerkoon lentokenttä (joka siis tuossa edellä) Pellot oli otettu viljelyskäyttöön niin, että kapea kiitorata oli enää jäljellä. Sitä käytetiin viljelystienä. Mutta pienkoneet kuitenkin voivat rullata siinä. Kylän ja koko pitäjän suuri tapahtuma koettiin heleänä elokuun päivänä 1952, kun lentokentällä järjestettiin suuri lentonäytös. Näyttelijä Oke Tuuri oli toiminut sota-aikana taistelulentäjänä. Hän oli esityksen päätähti. Koneessa oli radio mikrofoneineen. Oken ääni kuului maahan kovaäänisten kautta. Ja se tuli suorana lähetyksenä. Useat ketterät koneet suorittivat taitolentonumeroita. Silmukat ja vaakakierteet huimasivat katselijoiden päätä. Hurjimmat suoritukset esitti kuitenkin Anneli Kantola. Tämä hurjapää seisoi koneen siivellä. Ja vieläpä yhden käden varassa. Moni lapinlahtelainen sai elämänsä ensimmäistä kertaa nousta lentokoneeseen. Yleisöä lennätettiin ahkerasti. Toinen tapaus: Muistan huuhtikuussa 1954, kuinka istuimme ukin myllykuorman päällä Väärnin pappilan rannassa talvella katselemassa, kuinka hurjapäät tekivät huimia temppuja lentokoneen ulkopuolella. Joku seisoi lentokoneen siivellä, kun kone oli ilmassa. Moisia hurjimuksia en ollut aikaisemmin nähnyt Armeijalla oli sodan jälkeen suuria rahavaikeuksia. Lentonäytöksillä ja yleisölennätyksillä kerättiin rahaa koneiden ylläpitoon. Kolmas tapaus: Joskus 1950-luvun alussa järjestettiin Lapinlahden urheilukentällä lentonäytös. Siellä esiteltiin helikopteria. Kyseltiin vapaaehtoista nousemaan nuoratikkaita myöten koneeseen. Yleisöä sai houkutella pitkään. Vihdoin Sippolaisen Kaisa, myöhemmin Raskun Kaisana tunnettu, rohkaisi mielensä ja läksi nousemaan helikopteriin. Helppoa nousu ei ollut nuoratikkaita pitkin - mutta Kaisa onnistui! Kaisa oli tuolloin kentän sankari. ------------- Isä on kotoisin noilta kulmilta ja muistan kun hän kertoi minun ollessa pikkupoika että tuolla on lentokenttä ollut sotien aikaan, ompa hän ollut myös katsomassa tuota lentonäytöstä. Itselläni ei ole aivan tarkkaa käsitystä missä kohti tuo kenttä on ollut, mutta oheisella linkillä ollaan hyvinkin lähellä. Ompahan ensi kesänä yksi tutkimuskohde lisää. Itselleni ajatuksia sotkee alussa mainittu pohjois-eteläsuunta ja toisekseen maininta siitä että koneet lähtivät järven päälle. Isäkään ei aivan muista tarkkaan. Kansalaisen karttapaikalla jotain suuntimia: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=X%28P%297033521+Y%28I%293517037&scale=16000&y=7033481&x=3517201〈=FI Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Marraskuu 30, 2006 Mielenkiintoista detaljitietoa Nerkoosta, kiitoksia. Kirjoitin myös tähän samaan ketjuun (löytyy tuolta edeltä jostain...) Nerkoosta vähän. Sieltä uusintaa: Laitan tähän lainauksen "Lentosirkus Pilvien Huimapäissä" koneita lentäneeltä tamperelaiselta Unto Paunulta: "Toinen tapaus liittyi siihen Nerkoon näytökseen, elokuulta 1952, josta kaikilla mukana olleilla lienee oma tarinansa. Kenttä oli rakennettu sodan aikana noin 10 kilometriä Lapinlahden kirkonkylästä Iisalmeen päin, aivan radan varteen. Teimme Tampereella lähtövalmisteluja ja kysyin Esko Halmeelta sen sijaintia, hän kun oli käynyt siellä joskus sodan aikana. Hän osoittikin sen kartalta, mutta kun sijainti näytti niin selvältä, arvelin, että löytyyhän se sieltä helposti, kun kerran lentokenttä on. Lähdimme matkaan Austerilla, mukanani vanhempi veljeni Urho Paunu ja Oke Tuuri. Mutta annahan olla! Kun tultiin perille ja kartasta katsoen tiesin, missä kentän pitäisi olla, niin mitään siihen viittaavaakaan en nähnyt. Aloin kiertää aluetta varsin laajalti, mutta kaikkialla oli samanlaista ylä-savolaista maisemaa, metsää, järviä ja viljapeltoja, eikä kentästä ollut merkkiäkään. Siinä hommassa oli kulunut aikaa jo yli tunnin ja muitakin koneita ilmestyi ympärillemme, koska nekään eivät löytäneet kenttää. Osalta oli polttoaine niin vähissä, että ne luopuivat yrityksestä ja lensivät Rissalaan kentälle tankkaamaan. Onneksi liiton koneet olivat laskeutuneet kentälle jo aikaisemmin, ja paikalla ollut Raimo Aulio arvasi pulmamme. Hän starttasi kentältä Smolikillla ja ohjasi meidät yksi toisensa jälkeen alas. Iltaan mennessä olimme kaikki perillä. Tämä Nerkoon kenttä oli sotien jälkeen luovutettu takaisin maanviljelijöille, jotka olivat tehneet siitä vilja- ja heinävainiot. Kun oli myöhäiskesä, niin entisen kiitoradan kohdalle oli kasvanut hyvä odelmikko, eikä mitään kenttämerkkejä ollut olemassakaan. Kun emme sattuneet huomaamaan aivan metsän reunaan paikoitettuja liiton koneita, oli tilanne valmis edellä kerrotulle sekamelskalle." lähde: Eero Pakarinen: Lentosirkus Pilvien Huimapäät (kirja) Niin, näytös oli mennyt lopulta hyvin, vaikka Raimo Aulion laskunäytös moottori pysäytettynä hyvin liitävällä Praga Babyllä meni pitkäksi seuraavalle kaurapellolle. Kone jarruuntui ja pyrstö nousi pystyyn, muttei mennyt ympäri ja uhkaava vaaratilanne vältettiin. Kone liiti niin hyvin, että Nerkoon kiitoradan 500 metriä ei riittänyt, kun laskuun piti tulla metsän reunan yli. Yleisöä oli Nerkoossa ollut paljon, yhteensä 1903 maksanutta, joista lennätettiin 346:tta. Kentän pehmeydestä johtuen ei Reku Vennan ohjaama liian raskas Fairchild lennättänyt yleisöä, vaan seisoi koko lennätyksen ajan. Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Joulukuu 8, 2006 Tervehdys Tässä olisi esimerkki niistä vanhoista kentistä joista joskus mainitsin. Kaikki ne aiemmin mainitsemani kentätiedot ovat samanlaisessa muodiossa. Esimerkki kenttä on Utti Toivonmukaan nämä kuvat mahtuvat. Peska Ei ne kuvat mahtuneet pitää typistellä tai keksiä jokin muu konsti toimittaa ne niistä kiinnostuneille. Terv P Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Joulukuu 31, 2006 Onko tämmönen sivusto tuttu: http://russianairfields.com/ sieltä löytyy melko paljon kaikennäköistä kenttätietoa Venäjältä ja muualtakin Kari Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Joulukuu 31, 2006 Onko tämmönen sivusto tuttu: http://russianairfields.com/ sieltä löytyy melko paljon kaikennäköistä kenttätietoa Venäjältä ja muualtakin Kari Tässähän näkyvät entisen Neuvostoliiton kentät kohtuullisen hyvin. Ei tarvitse jokaista erikseen Googlettamaan. Minulla oli tämä linkki muistissa ennen kovalevyn hajoamista, mutta nyt on taas. Kiitos. 73`s -1DL Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Tammikuu 15, 2007 Tervehdys Tässä olisi esimerkki niistä vanhoista kentistä joista joskus mainitsin. Kaikki ne aiemmin mainitsemani kenttätiedot ovat samanlaisessa muodossa. Esimerkki kenttä on Utti Toivonmukaan nämä kuvat mahtuvat. Peska Ei ne kuvat mahtuneet pitää typistellä tai keksiä jokin muu konsti toimittaa ne niistä kiinnostuneille. Terv P Pekka Paajasen pyynnöstä ja hänen luvallaan laitan tänne näitä vanhoja kenttäkuvia kaikkien vanhojen lentokenttien ystävien iloksi. Kuvia ja karttoja on paljon, ja laitan niitä tänne osissa vähitellen. Aloitetaan tällä Utin kentällä, kuten Pekka oli ajatellut tuossa yllä, esimerkiksi. Kuvat ja tekstit puhukoon puolestaan. Kaikki kuvat "P.Paajasen arkistosta": > Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Tammikuu 16, 2007 Lisää kenttiä, nyt vuorossa Ilmee, Immola, ja Joensuu. Kuvat: "P.Paajasen arkisto". p> p> p> > p> p> p> Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Tammikuu 17, 2007 Kenttäsarja jatkuu. Tässä lisää kuvia ja karttoja 1930-luvun lopulta, vuorossa nyt Joroinen, Karvia ja Käkisalmi. Kuvat. "P.Paajasen arkisto". [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Tammikuu 17, 2007 Tervehdys Minulla olisi jonkinverran tietoa vanhoista kentistä jos aihe on vielä ajankohtainen (onha tämä tietoni joka päivä entistä vanhempaa) Kentät ovat: Helsinki (Malmi), Ilmee, Immola, Joensuu, Joroinen, Karvia, Käkisalmi, Laajalahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Mänkijärvi, Paakkola, Parola, Perkjärvi, Puumala, Raulampi, Römpötti, Sakkola, Santahamina, Siikakangas, Suistamo, Suur-Merijoki, Turku, Utti, Vaasa, Värtsilä. Laitan esimerkin myöhemmin, jospa se olisi sellaista mikä kiinnostaa. Peska Seuraavana vuorossa olisi sitten parin kentän satsi taas, eli oma "mielikenttäni" Laajalahti sekä Lappeenranta. Tarkkasilmäiset erottavat Laajalahden vuonna 1931 rakennetun lentokonehallin edestä viisi konetta, ainakin kahta eri tyyppiä. Keskemmällä kenttäaluetta näkyy vielä yksi kone. Koneet todennäköisesti ovat tulleet Kauhavan Ilmasotakoulusta ampumaleirille. Ollaan kesäkuun puolivälissä vuonna 1937, ja kenttä on jo hyvinkin lentokelpoinen, eikä kelirikkoa ole. Vasemmalla kentän luoteispuolella on ympyröity ehkäpä pommimaaleja. Lainauksessa yllä on mainittu kentät, jotka jo tässä ketjussa esiintyvät, ja ne jotka tulevat vielä. Kuvat: "P.Paajasen arkisto". [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Tammikuu 17, 2007 Kas, enpä olekaan vieraillut tässä threadissa aikoihin. Sillä välin on tupsahtanut paljon mielenkiintoisuuksia. Kiitoksia niistä! Huomattavan tutunnäköisinä maisemat vaan ovat säilyneet 70 vuotta, vaikka kehitys on kehittynyt. Joensuun kenttä olisi tainnut jäädä tunnistamatta, mutta muut, joita on saanut ilmasta pällistellä, olivat kyllä tunnistettavissa. Jäi tuosta mieleen kysymys koskemaan Ilmeen lentokenttää. Siitähän voi olla tietty ollut puhettakin joskus, mutta en nyt oitis löytänyt. Kuvittelin sen jotenkin jääneen rajan taakse, mutta tällä puolellahan tuo näyttäisi olevan. Setämies, jonka vaimo on ihan nurkilta, haastoikin joskus ikiajat sitten jostain lentokentästä, mutten silloin ymmärtänyt asiasta mitään. Joka tapauksessa, onko joku käynyt paikan päällä? Onko lentokenttähistoriasta jotakin havaittavaa tallella? Jos, olisi kiva käydä etsimässä paikka jollakin mökkireissulla, kun tuosta tulee lähes vierestä ajeltua. -Antti- PS. Ois se aika hienoa päräyttää kesnalla Käkisalmeenki iltakaffelle Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Kirjoitettu Tammikuu 18, 2007 Jäi tuosta mieleen kysymys koskemaan Ilmeen lentokenttää. Siitähän voi olla tietty ollut puhettakin joskus, mutta en nyt oitis löytänyt. Kuvittelin sen jotenkin jääneen rajan taakse, mutta tällä puolellahan tuo näyttäisi olevan. Setämies, jonka vaimo on ihan nurkilta, haastoikin joskus ikiajat sitten jostain lentokentästä, mutten silloin ymmärtänyt asiasta mitään. Joka tapauksessa, onko joku käynyt paikan päällä? Onko lentokenttähistoriasta jotakin havaittavaa tallella? Jos, olisi kiva käydä etsimässä paikka jollakin mökkireissulla, kun tuosta tulee lähes vierestä ajeltua. -Antti- Tässä samassa ketjussa sivulla 13 on mm. Laukkasen Jounin kommentteja Ilmeen kentästä ja paikasta Imatran Immolan pohjoispuolella, sekä omia kommenttejani. Jounin mukaan Ilmee (kylä) on kuitenkin rajan takana. Ketjussa tuli aiemmin selville, että Ilmee ja Laikko olisivat mahdollisesti samoja kenttiä. Laikossa on ampumarata nykyään. Molempia nimiä esiintyy kentän historiasta puhuttaessa. Lainaan Jounin kommenttia tähän: Sure... mutta kun tuo Ilmee: sekun kun on nykyisin rajan toisella puolella ja jos Ilmeen kirkolta lähtee kohtisuoraan rajaa kohti, niin siellä tulee ensimmäisenä 7 km päässä tuo jo mainittu Laikon kenttä, mikä näkyy esimerkiksi tässä pitäjänkartassa, sekä taloudellisessa kartassa vasemmassa alareunassa. http://www.imatra.fi/ek/talous/4123-4.htm http://mapy.mk.cvut.cz/data/Finsko-Finlandia/Karjala/cd3/kartat/taloudellinen_100000/4123.jpg Edit: kyllä tässä puhutaan samasta kentästä... yleensä se perimätieto johon olen törmännyt puhuu Laikosta, vaan Jukan skannaamasta kuvasta se sama löytyi Ilmeenä. Noh... molempi parempi. http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,27540.msg442149.html#msg442149 Laikon kentälle on tehty ampumarata: Laikon ampumarata "Seuralla on käytössä oma ampumarata Laikossa. Rata on rakennettu entiselle talvisodan aikaiselle lentokenttäalueelle. Alueella oli sodan jälkeisinä vuosina rajavartioston ampumarata, jonka rakenteita on hyödynnetty nykyisissä luodikko- ja hirviradoissa." http://yhdistykset.etela-karjala.fi/rem/ammunta.html Kyseessä on kuitenkin sama lentokenttä eli Laikko=Ilmee. edit: Kun tarkemmin lukee, niin kyllähän tuossa vanhassa kenttäselostuksessa myös mainitaan, että "kenttä on Laikon asemalta 600 metriä itään Vuoksenniska-Elisenvaara-radan varressa". Tämä Karttapaikan linkkikin alla sen todistaa. Rautatie ja Ylimmäisenjärvi ovat hyviä "johtolankoja". Vertaa vanhaan Ilmeen kenttäkarttaan ylempänä: Ilmeen kenttä eli Laikko karttakuva ampumaseuran sivulta: [ attachment removed ] Otapa Antti kamera mukaan, ja laita kuvia "kentästä" joskus tänne. Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla Edellinen 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Seuraava Sivu 17 / 33 Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun Luo käyttäjätili Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti! Luo uusi käyttäjätili Kirjaudu sisään Sinulla on jo käyttäjätili? Kirjaudu sisään Kirjaudu sisään seurataksesi sisältöä Seuraajat 10
Kirjoitettu Syyskuu 9, 2006 Ylen arkistosta löytyy videopätkän loppupuolelta filmiä Porkkalan Friggesbystä talvella, kun suomalaiset pääsivät tutustumaan alueeseen. Filmillä myös rajan Beaver, joka laskeutui ensimmäisenä suomalaisena koneena sinne. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=27&a=126 Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 19, 2006 Tervehdys Minulla olisi jonkinverran tietoa vanhoista kentistä jos aihe on vielä ajankohtainen (onha tämä tietoni joka päivä entistä vanhempaa) Kentät ovat: Helsinki (Malmi), Ilmee, Immola, Joensuu, Joroinen, Karvia, Käkisalmi, Laajalahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Mänkijärvi, Paakkola, Parola, Perkjärvi, Puumala, Raulampi, Römpötti, Sakkola, Santahamina, Siikakangas, Suistamo, Suur-Merijoki, Turku, Utti, Vaasa, Värtsilä. Laitan esimerkin myöhemmin, jospa se olisi sellaista mikä kiinnostaa. Peska Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 19, 2006 Tervehdys Minulla olisi jonkinverran tietoa vanhoista kentistä jos aihe on vielä ajankohtainen (onha tämä tietoni joka päivä entistä vanhempaa) Kentät ovat: Helsinki (Malmi), Ilmee, Immola, Joensuu, Joroinen, Karvia, Käkisalmi, Laajalahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Mänkijärvi, Paakkola, Parola, Perkjärvi, Puumala, Raulampi, Römpötti, Sakkola, Santahamina, Siikakangas, Suistamo, Suur-Merijoki, Turku, Utti, Vaasa, Värtsilä. Laitan esimerkin myöhemmin, jospa se olisi sellaista mikä kiinnostaa. Peska Tottakai historiatiedot ovat aina ajankohtaisia. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 20, 2006 Selailtiin mausoleumin arkistoja ja mm. seuraavanlaista tarttui mukaan. Pari suttuista kuvaa, joista toinen esittää Santahaminaa ja toisen takana luki Helsinki (?). Ritarannan lehtileikkeleistä löytyi uutinen Porkkalan toisesta kentästä ja Noljakan kuvassa näkyy mm. vajaa kymmenen pommariakin. [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 17, 2006 Jos oikeita kenttiä haluat tietää niin tämän ao. listasta lyhyt yhteenveto. (En todellakaan viitsinyt selvittää missä Etelä-Suomen lääni sijaitsee.) Laitan tähän kaikki tiedossani olleet entiset kentät sekä melko yleisessä tiedossa olleet yksityiset kentät. Mitähän tästä jai puuttumaan? ------------------------------------ - Noljakka (Joensuu) - käytössä lähinnä pommtuskonekenttänä jatkosodan aikana, kun Höytiäisen vesi oli matalalla ------------------------------------ Hei! Vielä vanhoja kenttiä ja sodanaikaista lentotoimintaa muistellen - "Lentorykmentin muistot esille Vainoniemessä" "Vainoniemen jugendhuvilassa paljastetaan Joensuu-päivänä 29.11. seinätaulu, joska kertoo huvilan vaiheista jatkosodan vuosina. Tarkoitus on esitellä satavuotiaan huvilan historiaa vierailla vitriinein ja seinätauluin laajemminkin. Jatkosodan aikana Vainoniemi oli monien muiden huviloiden tapaan otettu puolustusvoimien käyttöön. Huvilan ikkunoista avautuvilla rannoilla oli sodan alkuvaiheessa lentokoneita ruuhkaksi asti. Pyhäselän rantatukikohtien pitkäaikaisin vieras oli Lentorykmentti 4:ään kuulunut Pommituslentolaivue 46, jonka lentävää henkilöstöä asui Vainoniemessä vuosina 1942-43. Laivueen käytössä oli myös samalla tontilla sijainnut pikku-Surakaksi kutsuttu entinen piirilääkäri K.B. Nohrströmmin huvila. Kiitorata oli talvisin aurattu jäälle. Kesäaikaan poikkeuksellinen alhainen vedenkorkeus teki mahdolliseksi käyttää Siilaisen ja Aavarannan laajoja rantahietikoita. Koneiden seisontapaikat ja huoltomuodostelmien tarvitsemat laitteet naamioitiin rannan suojaan. Koneet huollettiin taivasalla, joten pakkaset ja pölisevä hiekka olivat mekaanikoille jatkuva riesa. Laivueen pääasiallinen lentokalusto oli Dornier DO 17z-koneita. Niistä ensimmäinen lennettiin Linnunlahdelle helmikuussa 1942. Koneen siipien kärkiväli oli 18 metriä, ja tehot otettiin kahdesta 1000 hv:n BMW Bramo-lentokonemoottorista. Koneen prototyypin suiposta nokasta ja pitkästä sivuprofiilista tuli sen lempinimi "lentävä lyijykynä". Tyyppikoulutus näille koneille annettiin juuri Pyhäselän rantahietikoilla, joilta käsin laivue teki myös sotalentonsa. Palvelutehtävien lomassa henkilöstö kulutti aikaa saunomalla, kalastamalla, uimalla ja korttia pelaamalla. Kaukana eivät olleet kaupungin houkutuksetkaan. Vainoniemen aika päättyi laivueen osalta 1943, jolloin toiminta siirtyi Uukuniemeen Mansuvaaran kentälle. "Lentävien lyijykynien" tauluhankkeen takana ovat Joensuun kaupunki, Joensuun Yliopisto, sekä Joensuun ilmasilta. Vainoniemen on aikoinaan rakennuttanut kauppaneuvos Arvid Neppenström. Myös sukuhistoriaa aiotaan huvilassa panna esille." Sanomalehti Karjalainen 17.11.2006 Huvilan omistaa Joensuun kaupunki ja sitä voi vuokrata esim. juhlakäyttöön. Täytyykin yrittää käydä julkistamispäivänä paikan päällä, jos saisi vaikka kuvattua esille pantavaa aineistoa. Pitää samalla otta pari kuvaa "ikkunoista näkyvistä rannoista". Hienoa, että kaupunki osallistuu tällaiseen historian säilyttämiseen ja tiedon jakamiseen tulevillekin sukupolville. Vainoniemen huvila Aavaranta löytyy kartan yläreunasta ja kaupungin keskusta on kartan oikean reunan ulkopuolella. Aavarannan rannat on muokattu joskus 70-80 -luvulla, joten paikat siellä eivät ole sodanaikaisessa muodossaan. Terveisin Reijo Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 17, 2006 Kuvassa Santahaminan lentokenttä, tai no kentän jäänteet. Kiitotie etelään nähtynä. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 17, 2006 Kuvassa Santahaminan lentokenttä, tai no kentän jäänteet. Kiitotie etelään nähtynä. Eli kyseessä siis "legendaarinen" Sahara. Santahaminan käytöstä Ilmailu- ja Ilmavoimien toimesta löytyy tietoa sivustolta: http://www.santahamina.fi/ Klikkaa sieltä historia osiota, sitten itsenäisyyden aika, jonka alta löytyy historiaa Ilmailuvoimien toiminnasta. Pieni lainaus: "Saaren keskellä Saharassa oli pieni lentokenttä ja nykyisen Santahaminan korjaamon alueelle aloitettiin keväällä 1919 vesilentoaseman rakentaminen." EDIT: Lisää valokuvia merilentoasemasta sekä artikkeli Saharasta vanhan Nieuport-valokuvan kera löytyy kohdasta "Muistojeni Santahamina". kannattaa lukea! Lainaus jutusta: "Santahaminan suurin hiekkakenttä - Sahara - toimi 20- ja 30- luvuilla ennen Malmin kentän valmistumista Helsingin ainoana maalentokenttänä. Samalla se toimitti myös lentokonetehtaan koelentokentän virkaa." Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 20, 2006 Kolvasjärven kenttä Tiiksjärven lounaispuolella Karjalassa jota Tiedustelulentolaivue 14 käytti Tiiksjärven kentän lisäksi työkenttinään kesällä 1944. Kentän tarkka sijainti ilmenee kohtapuolin Virtualpilots.fi:n sivuille ilmestyvästä päivitetystä Google Earth -tiedostosta. Tiedustelulentolaivue 14 (TLe.Lv.14) käytti tosiaan Kolvasjärveä alkaen 31.8.44. Konetyyppinä pääasiassa Morane-Saulnier (MS) hävittäjät. Löysin tällaisen maininnan Kolvasjärvestä Hävittäjälentolaivue 26:n historiikista elo-syyskuun vaihteessa 1944. Laivue käytti jatkosodan lopulla vanhentuneita Brewstereitä. Kenttää ei ilmeisesti kuitenkaan ehditty käyttää, vaan toimittiin Värtsilästä sodan loppuun asti: "Käsky valmistaa Kolvasjärven kenttä tukikohdaksi kun Tiiksjärvi jää työkentäksi. " http://www.sci.fi/~fta/havllv26_2.htm Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 22, 2006 Selailtiin mausoleumin arkistoja ja mm. seuraavanlaista tarttui mukaan. Pari suttuista kuvaa, joista toinen esittää Santahaminaa ja toisen takana luki Helsinki (?). Ritarannan lehtileikkeleistä löytyi uutinen Porkkalan toisesta kentästä ja Noljakan kuvassa näkyy mm. vajaa kymmenen pommariakin. Tuo Porkkalan Bondarbyn kenttä oli sen verran kiinnostava että tein pienen maastotutkimuksen, kun paikka kerran on aika lähellä. Karttatutkimuksen perusteella tulin siihen tulokseen että vaikka lehtileikkeessä mainitaan kentän olleen Bondarbyn tilasta luoteeseen, mielestäni järkevä paikka kentälle löytyy tilan koillispuolelta. En ole lentokenttä-arkkitehti, mutta järkeilen tällä tavalla: - riittävän tasainen maasto. - kenttä on metsän ympäröimä kummaltakin puolelta, jolloin koneet voidaan helpommin suojata ja piilottaa metsään. - ko. paikalla kiitotien suunta on vallitseviin lounaisiin tuulensuuntiin nähden hyvä. Sitten kuviin. Ensimmäinen kuva on otettu paikasta A (kts. karttalinkki) eli oletetun normaali lentoonlähtöpaikan tienoilta, kuvaussuunta etelälounaaseen. Tämä kuva on otettu lähes vastakkaisesta suunnasta eli paikasta B. Välimatka on noin 850 m. Samasta paikasta, mutta zoomattuna niin että pohjoispään laskusektorin reunaesteistä saisi käsityksen. Mielestäni ei liian korkeita kallioita, varsinkin jos olettaa että kentän käyttöaikana metsikkö oli parturoitu matalaksi. Mitään jäänteitä itse kentästä en edes yrittänyt 50 vuoden jälkeen löytää. Onko kommentteja, olisiko kenttä voinut olla tässä? Toki kenttä on voinut sijaita myös lehtileikkeen mainitsemalla paikalla tilan luoteispuolella, missä on laajat Saltfjärdenin pellot, mutta jotenkin tämä tuntuu loogiselta? > Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 29, 2006 Seuraavassa muutama tekstipläjäys kotiseutuneuvos Leo Puurusen toimittamasta Nerkoon kyläkirjasta, jossa kerrotaan Nerkoon lentokentästä seuraavin sanoin: ----------------------------- Totta se on. Nerkoolla on ollut lentokenttä. Sitä alettiin rakentamaan talvisodan alkupuolella, vuoden 1940 alussa Nerkoon Alatalon pelloille Nerkoonjärven eteläpäähän. Kiitorata oli vajaan kilometrin pituinen, niin että kone pääsi nousemaan Nerkoonjärven päälle. Kiitorata oli niin kapea että vain yksi kone voi kerrallan sitä käyttää. Siihen ajettiin hiekkaa Ylätalon maalta vajaan kilometrin päästä, rautatien ylitse. Soranajoon tuli talvella Helsingistä kymmenkunta armeijan kuorma-autoa. Hiekan lapioimiseen tarvittiin runsaasti miehiä. Talvella kenttä pidettiin kunnossa auraamalla. Koneiden nousu tapahtui pohjoisesta etelään ja laskeutuminen etelästä pohjoiseen. Pentti Räihä näki aurinkoisena poutapäivänä heinäkuun alussa 1941, kuinka kentälle laskeutui yksi laivue, eli 11-12 konetta, yksi kerrallaan. Erään koneen nousukiito ei onnistunut. Kone tuuskahti nokalleen Kuistilan tilan takana olevaan metsään, pellon reunaan puuta vasten. Siinä kone kökötti pyrstö pystyssä. Kylläpä kylän pojille riitti ihmettelemistä. Koneen toinen siipi oli katkennut. Ohjaaja säilyi hengissä. Kerrottiin, että sama ohjaaja oli ollut kolmannen kerran tälläisessa onnettomuudessa. Kentän reunalle oli rakennettu kuusi korsua, joihin koneet voitiin viedä näkösuojaan. Kentän turvaksi oli määrätty sotilaista koostunut vartiokomennuskunta. Henkilökunta majoitettiin Paavolaan ja Alataloon. Työssä oli myös oman paikkakunnan ikämiehiä, jotka eivät olleet rintamalla. He menivät yöksi kotiinsa. Yhteensä väkeä oli viitisenkymmentä henkeä. Kun hälytys tuli puhelimitse Kuopiosta, veivattiiin käsin Paavolan pihalla olevaa hälyytyssireeniä. Kun sireeni ulvahti, pommikoneet olivat päällä varttitunnin sisällä. Venäläiset pommarit mourusivat jatkosodan aikana verrattain matalalla. Niin matalalla että Paavolan Pojat Pentti ja Aarne Räihä saattoivat selvästi nähdä koneet tuvan ikkunasta -ja juosta tuvan uuni taakse piiloon. Koneet eivät pelänneet ilmatorjuntaa. Koneiden säännöllinen reitti kulki rautatien suuntaisesti. Useimmiten ne olivat matkalla pommittamaan Iisalmea. Pommituksen jyly kuului selvästi Nerkoolle. Jatkosodan aikana sotilaskentän käyttö jäi vähäiseksi. Kuitenkin sitä vartioitiin kaiken aikaa. Kentällä oli liikekannallepanon alkaessa joukkojen kokoamiskeskus. Kun sota jatkui ja rintalinja siirtyi idemmäksi, myös lentokoneet siirrettiin lähempänä itärajaa oleville kentille. Kerran kesällä 1942 pojat olivat uimassa Nerkoon Hiekalla. Sireenin ulvahduksen jälkeen pojilla oli hetki aikaa pökäistä metsäään piiloon. Pelättiin, että pommikoneista ammuttaan konekivääreillä maassa olevia pieniäkin kohteita. Viimeksi kenttää käytettiin lentonäytöksessä elokuussa 1952. Nerkoon lentokentän taru päättyi pari vuotta sodan päättymisestä. Rakennelmat purettiiin. Eräästä parakista tehtiin aitta, jossa tuleva opettaja Oskari Karvonen nukkui kesäisin. Kenttä oli tehtävänsä täyttänyt. Eli toimi pienten lentokoneiden varalaskeutumispaikkana. Nykyään alue on peltoa. ---------- Osittain entisen toisintoa mutta menköön. Tarinaa lentonäytöksestä ---------- Nerkoon Alatalon pelloille rakennettiin talvisodan aikana lentokenttä. Kenttä kiitoratoineen oli valmis keväällä 1940. Koska se oli pienten koneiden varalaskeutumispaikka, sen käyttö jäi verrattain vähäiseksi. Kentän sota-aikaisista vaiheista on tehty oma juttunsa: Nerkoon lentokenttä (joka siis tuossa edellä) Pellot oli otettu viljelyskäyttöön niin, että kapea kiitorata oli enää jäljellä. Sitä käytetiin viljelystienä. Mutta pienkoneet kuitenkin voivat rullata siinä. Kylän ja koko pitäjän suuri tapahtuma koettiin heleänä elokuun päivänä 1952, kun lentokentällä järjestettiin suuri lentonäytös. Näyttelijä Oke Tuuri oli toiminut sota-aikana taistelulentäjänä. Hän oli esityksen päätähti. Koneessa oli radio mikrofoneineen. Oken ääni kuului maahan kovaäänisten kautta. Ja se tuli suorana lähetyksenä. Useat ketterät koneet suorittivat taitolentonumeroita. Silmukat ja vaakakierteet huimasivat katselijoiden päätä. Hurjimmat suoritukset esitti kuitenkin Anneli Kantola. Tämä hurjapää seisoi koneen siivellä. Ja vieläpä yhden käden varassa. Moni lapinlahtelainen sai elämänsä ensimmäistä kertaa nousta lentokoneeseen. Yleisöä lennätettiin ahkerasti. Toinen tapaus: Muistan huuhtikuussa 1954, kuinka istuimme ukin myllykuorman päällä Väärnin pappilan rannassa talvella katselemassa, kuinka hurjapäät tekivät huimia temppuja lentokoneen ulkopuolella. Joku seisoi lentokoneen siivellä, kun kone oli ilmassa. Moisia hurjimuksia en ollut aikaisemmin nähnyt Armeijalla oli sodan jälkeen suuria rahavaikeuksia. Lentonäytöksillä ja yleisölennätyksillä kerättiin rahaa koneiden ylläpitoon. Kolmas tapaus: Joskus 1950-luvun alussa järjestettiin Lapinlahden urheilukentällä lentonäytös. Siellä esiteltiin helikopteria. Kyseltiin vapaaehtoista nousemaan nuoratikkaita myöten koneeseen. Yleisöä sai houkutella pitkään. Vihdoin Sippolaisen Kaisa, myöhemmin Raskun Kaisana tunnettu, rohkaisi mielensä ja läksi nousemaan helikopteriin. Helppoa nousu ei ollut nuoratikkaita pitkin - mutta Kaisa onnistui! Kaisa oli tuolloin kentän sankari. ------------- Isä on kotoisin noilta kulmilta ja muistan kun hän kertoi minun ollessa pikkupoika että tuolla on lentokenttä ollut sotien aikaan, ompa hän ollut myös katsomassa tuota lentonäytöstä. Itselläni ei ole aivan tarkkaa käsitystä missä kohti tuo kenttä on ollut, mutta oheisella linkillä ollaan hyvinkin lähellä. Ompahan ensi kesänä yksi tutkimuskohde lisää. Itselleni ajatuksia sotkee alussa mainittu pohjois-eteläsuunta ja toisekseen maininta siitä että koneet lähtivät järven päälle. Isäkään ei aivan muista tarkkaan. Kansalaisen karttapaikalla jotain suuntimia: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=X%28P%297033521+Y%28I%293517037&scale=16000&y=7033481&x=3517201〈=FI Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 30, 2006 Mielenkiintoista detaljitietoa Nerkoosta, kiitoksia. Kirjoitin myös tähän samaan ketjuun (löytyy tuolta edeltä jostain...) Nerkoosta vähän. Sieltä uusintaa: Laitan tähän lainauksen "Lentosirkus Pilvien Huimapäissä" koneita lentäneeltä tamperelaiselta Unto Paunulta: "Toinen tapaus liittyi siihen Nerkoon näytökseen, elokuulta 1952, josta kaikilla mukana olleilla lienee oma tarinansa. Kenttä oli rakennettu sodan aikana noin 10 kilometriä Lapinlahden kirkonkylästä Iisalmeen päin, aivan radan varteen. Teimme Tampereella lähtövalmisteluja ja kysyin Esko Halmeelta sen sijaintia, hän kun oli käynyt siellä joskus sodan aikana. Hän osoittikin sen kartalta, mutta kun sijainti näytti niin selvältä, arvelin, että löytyyhän se sieltä helposti, kun kerran lentokenttä on. Lähdimme matkaan Austerilla, mukanani vanhempi veljeni Urho Paunu ja Oke Tuuri. Mutta annahan olla! Kun tultiin perille ja kartasta katsoen tiesin, missä kentän pitäisi olla, niin mitään siihen viittaavaakaan en nähnyt. Aloin kiertää aluetta varsin laajalti, mutta kaikkialla oli samanlaista ylä-savolaista maisemaa, metsää, järviä ja viljapeltoja, eikä kentästä ollut merkkiäkään. Siinä hommassa oli kulunut aikaa jo yli tunnin ja muitakin koneita ilmestyi ympärillemme, koska nekään eivät löytäneet kenttää. Osalta oli polttoaine niin vähissä, että ne luopuivat yrityksestä ja lensivät Rissalaan kentälle tankkaamaan. Onneksi liiton koneet olivat laskeutuneet kentälle jo aikaisemmin, ja paikalla ollut Raimo Aulio arvasi pulmamme. Hän starttasi kentältä Smolikillla ja ohjasi meidät yksi toisensa jälkeen alas. Iltaan mennessä olimme kaikki perillä. Tämä Nerkoon kenttä oli sotien jälkeen luovutettu takaisin maanviljelijöille, jotka olivat tehneet siitä vilja- ja heinävainiot. Kun oli myöhäiskesä, niin entisen kiitoradan kohdalle oli kasvanut hyvä odelmikko, eikä mitään kenttämerkkejä ollut olemassakaan. Kun emme sattuneet huomaamaan aivan metsän reunaan paikoitettuja liiton koneita, oli tilanne valmis edellä kerrotulle sekamelskalle." lähde: Eero Pakarinen: Lentosirkus Pilvien Huimapäät (kirja) Niin, näytös oli mennyt lopulta hyvin, vaikka Raimo Aulion laskunäytös moottori pysäytettynä hyvin liitävällä Praga Babyllä meni pitkäksi seuraavalle kaurapellolle. Kone jarruuntui ja pyrstö nousi pystyyn, muttei mennyt ympäri ja uhkaava vaaratilanne vältettiin. Kone liiti niin hyvin, että Nerkoon kiitoradan 500 metriä ei riittänyt, kun laskuun piti tulla metsän reunan yli. Yleisöä oli Nerkoossa ollut paljon, yhteensä 1903 maksanutta, joista lennätettiin 346:tta. Kentän pehmeydestä johtuen ei Reku Vennan ohjaama liian raskas Fairchild lennättänyt yleisöä, vaan seisoi koko lennätyksen ajan. Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 8, 2006 Tervehdys Tässä olisi esimerkki niistä vanhoista kentistä joista joskus mainitsin. Kaikki ne aiemmin mainitsemani kentätiedot ovat samanlaisessa muodiossa. Esimerkki kenttä on Utti Toivonmukaan nämä kuvat mahtuvat. Peska Ei ne kuvat mahtuneet pitää typistellä tai keksiä jokin muu konsti toimittaa ne niistä kiinnostuneille. Terv P Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 31, 2006 Onko tämmönen sivusto tuttu: http://russianairfields.com/ sieltä löytyy melko paljon kaikennäköistä kenttätietoa Venäjältä ja muualtakin Kari Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 31, 2006 Onko tämmönen sivusto tuttu: http://russianairfields.com/ sieltä löytyy melko paljon kaikennäköistä kenttätietoa Venäjältä ja muualtakin Kari Tässähän näkyvät entisen Neuvostoliiton kentät kohtuullisen hyvin. Ei tarvitse jokaista erikseen Googlettamaan. Minulla oli tämä linkki muistissa ennen kovalevyn hajoamista, mutta nyt on taas. Kiitos. 73`s -1DL Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 15, 2007 Tervehdys Tässä olisi esimerkki niistä vanhoista kentistä joista joskus mainitsin. Kaikki ne aiemmin mainitsemani kenttätiedot ovat samanlaisessa muodossa. Esimerkki kenttä on Utti Toivonmukaan nämä kuvat mahtuvat. Peska Ei ne kuvat mahtuneet pitää typistellä tai keksiä jokin muu konsti toimittaa ne niistä kiinnostuneille. Terv P Pekka Paajasen pyynnöstä ja hänen luvallaan laitan tänne näitä vanhoja kenttäkuvia kaikkien vanhojen lentokenttien ystävien iloksi. Kuvia ja karttoja on paljon, ja laitan niitä tänne osissa vähitellen. Aloitetaan tällä Utin kentällä, kuten Pekka oli ajatellut tuossa yllä, esimerkiksi. Kuvat ja tekstit puhukoon puolestaan. Kaikki kuvat "P.Paajasen arkistosta": > Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 16, 2007 Lisää kenttiä, nyt vuorossa Ilmee, Immola, ja Joensuu. Kuvat: "P.Paajasen arkisto". p> p> p> > p> p> p> Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 17, 2007 Kenttäsarja jatkuu. Tässä lisää kuvia ja karttoja 1930-luvun lopulta, vuorossa nyt Joroinen, Karvia ja Käkisalmi. Kuvat. "P.Paajasen arkisto". [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 17, 2007 Tervehdys Minulla olisi jonkinverran tietoa vanhoista kentistä jos aihe on vielä ajankohtainen (onha tämä tietoni joka päivä entistä vanhempaa) Kentät ovat: Helsinki (Malmi), Ilmee, Immola, Joensuu, Joroinen, Karvia, Käkisalmi, Laajalahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Mänkijärvi, Paakkola, Parola, Perkjärvi, Puumala, Raulampi, Römpötti, Sakkola, Santahamina, Siikakangas, Suistamo, Suur-Merijoki, Turku, Utti, Vaasa, Värtsilä. Laitan esimerkin myöhemmin, jospa se olisi sellaista mikä kiinnostaa. Peska Seuraavana vuorossa olisi sitten parin kentän satsi taas, eli oma "mielikenttäni" Laajalahti sekä Lappeenranta. Tarkkasilmäiset erottavat Laajalahden vuonna 1931 rakennetun lentokonehallin edestä viisi konetta, ainakin kahta eri tyyppiä. Keskemmällä kenttäaluetta näkyy vielä yksi kone. Koneet todennäköisesti ovat tulleet Kauhavan Ilmasotakoulusta ampumaleirille. Ollaan kesäkuun puolivälissä vuonna 1937, ja kenttä on jo hyvinkin lentokelpoinen, eikä kelirikkoa ole. Vasemmalla kentän luoteispuolella on ympyröity ehkäpä pommimaaleja. Lainauksessa yllä on mainittu kentät, jotka jo tässä ketjussa esiintyvät, ja ne jotka tulevat vielä. Kuvat: "P.Paajasen arkisto". [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 17, 2007 Kas, enpä olekaan vieraillut tässä threadissa aikoihin. Sillä välin on tupsahtanut paljon mielenkiintoisuuksia. Kiitoksia niistä! Huomattavan tutunnäköisinä maisemat vaan ovat säilyneet 70 vuotta, vaikka kehitys on kehittynyt. Joensuun kenttä olisi tainnut jäädä tunnistamatta, mutta muut, joita on saanut ilmasta pällistellä, olivat kyllä tunnistettavissa. Jäi tuosta mieleen kysymys koskemaan Ilmeen lentokenttää. Siitähän voi olla tietty ollut puhettakin joskus, mutta en nyt oitis löytänyt. Kuvittelin sen jotenkin jääneen rajan taakse, mutta tällä puolellahan tuo näyttäisi olevan. Setämies, jonka vaimo on ihan nurkilta, haastoikin joskus ikiajat sitten jostain lentokentästä, mutten silloin ymmärtänyt asiasta mitään. Joka tapauksessa, onko joku käynyt paikan päällä? Onko lentokenttähistoriasta jotakin havaittavaa tallella? Jos, olisi kiva käydä etsimässä paikka jollakin mökkireissulla, kun tuosta tulee lähes vierestä ajeltua. -Antti- PS. Ois se aika hienoa päräyttää kesnalla Käkisalmeenki iltakaffelle Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 18, 2007 Jäi tuosta mieleen kysymys koskemaan Ilmeen lentokenttää. Siitähän voi olla tietty ollut puhettakin joskus, mutta en nyt oitis löytänyt. Kuvittelin sen jotenkin jääneen rajan taakse, mutta tällä puolellahan tuo näyttäisi olevan. Setämies, jonka vaimo on ihan nurkilta, haastoikin joskus ikiajat sitten jostain lentokentästä, mutten silloin ymmärtänyt asiasta mitään. Joka tapauksessa, onko joku käynyt paikan päällä? Onko lentokenttähistoriasta jotakin havaittavaa tallella? Jos, olisi kiva käydä etsimässä paikka jollakin mökkireissulla, kun tuosta tulee lähes vierestä ajeltua. -Antti- Tässä samassa ketjussa sivulla 13 on mm. Laukkasen Jounin kommentteja Ilmeen kentästä ja paikasta Imatran Immolan pohjoispuolella, sekä omia kommenttejani. Jounin mukaan Ilmee (kylä) on kuitenkin rajan takana. Ketjussa tuli aiemmin selville, että Ilmee ja Laikko olisivat mahdollisesti samoja kenttiä. Laikossa on ampumarata nykyään. Molempia nimiä esiintyy kentän historiasta puhuttaessa. Lainaan Jounin kommenttia tähän: Sure... mutta kun tuo Ilmee: sekun kun on nykyisin rajan toisella puolella ja jos Ilmeen kirkolta lähtee kohtisuoraan rajaa kohti, niin siellä tulee ensimmäisenä 7 km päässä tuo jo mainittu Laikon kenttä, mikä näkyy esimerkiksi tässä pitäjänkartassa, sekä taloudellisessa kartassa vasemmassa alareunassa. http://www.imatra.fi/ek/talous/4123-4.htm http://mapy.mk.cvut.cz/data/Finsko-Finlandia/Karjala/cd3/kartat/taloudellinen_100000/4123.jpg Edit: kyllä tässä puhutaan samasta kentästä... yleensä se perimätieto johon olen törmännyt puhuu Laikosta, vaan Jukan skannaamasta kuvasta se sama löytyi Ilmeenä. Noh... molempi parempi. http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,27540.msg442149.html#msg442149 Laikon kentälle on tehty ampumarata: Laikon ampumarata "Seuralla on käytössä oma ampumarata Laikossa. Rata on rakennettu entiselle talvisodan aikaiselle lentokenttäalueelle. Alueella oli sodan jälkeisinä vuosina rajavartioston ampumarata, jonka rakenteita on hyödynnetty nykyisissä luodikko- ja hirviradoissa." http://yhdistykset.etela-karjala.fi/rem/ammunta.html Kyseessä on kuitenkin sama lentokenttä eli Laikko=Ilmee. edit: Kun tarkemmin lukee, niin kyllähän tuossa vanhassa kenttäselostuksessa myös mainitaan, että "kenttä on Laikon asemalta 600 metriä itään Vuoksenniska-Elisenvaara-radan varressa". Tämä Karttapaikan linkkikin alla sen todistaa. Rautatie ja Ylimmäisenjärvi ovat hyviä "johtolankoja". Vertaa vanhaan Ilmeen kenttäkarttaan ylempänä: Ilmeen kenttä eli Laikko karttakuva ampumaseuran sivulta: [ attachment removed ] Otapa Antti kamera mukaan, ja laita kuvia "kentästä" joskus tänne. Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
