Kellään tietoja vanhoista kentistä?

[Markku Kiiski 2]

Siitä ei ollut kysymys, ihan huumorimielellä, en voinut vastustaa kiusausta kun sattui niin sopivasti. Ja eikun takaisin kentälle kaarien irroitukseen.

-M-

[Antti Laukkanen 15]

Siitä ei ollut kysymys, ihan huumorimielellä, en voinut vastustaa kiusausta kun sattui niin sopivasti. Ja eikun takaisin kentälle kaarien irroitukseen.

-M-

 

Silläpä siinä oliki tommoset humöörinaamat matkassa Se on sangen iloinen asia, että tuon harvennushakkuun seuraukset ovat osaavissa käsissä ja niistä valmistuu vielä jonakin päivänä hieno lentokone!

 

-A-

[Jouni Laukkanen 47]

Silläpä siinä oliki tommoset humöörinaamat matkassa Se on sangen iloinen asia, että tuon harvennushakkuun seuraukset ovat osaavissa käsissä ja niistä valmistuu vielä jonakin päivänä hieno lentokone!

 

-A-

 

Kuulema Keski-Pohjanmaaltakin oli myyty pois kone pois. Myyjien mielestä oli päässyt hyvään kotiin. 

[Antti Laukkanen 15]

Kuulema Keski-Pohjanmaaltakin oli myyty pois kone pois. Myyjien mielestä oli päässyt hyvään kotiin. 

 

Toivotaan niin 

 

-A-

[Guest kissat]

Tuossa aikaisemmin taisi joku väläyttää pakkomieltestä vanhoihin lentokenttiin; vaikuttaisi allekirjoittaneella ainakin olevan sellaisen. Löytyisiköhän keneltäkään/ mistään kuvía Siikajoen Tauvon/ Munahiedan varalaskupaikalta. Raahelaiset ilmailijat ovat käsittääkseni harrastaneet alueella ainakin purjelentoa. Nykykuvia voin käydä kyllä napsimassa itsekin (ja jopa julkaista ne täälläkin), mutta vanhat kuvat olisivat ihan mukavia. Varsinkin sellaiset missä olisi vielä toimintaa mukana.

[Jukka Nisula 2 235]

Tuossa aikaisemmin taisi joku väläyttää pakkomieltestä vanhoihin lentokenttiin; vaikuttaisi allekirjoittaneella ainakin olevan sellaisen. Löytyisiköhän keneltäkään/ mistään kuvía Siikajoen Tauvon/ Munahiedan varalaskupaikalta. Raahelaiset ilmailijat ovat käsittääkseni harrastaneet alueella ainakin purjelentoa. Nykykuvia voin käydä kyllä napsimassa itsekin (ja jopa julkaista ne täälläkin), mutta vanhat kuvat olisivat ihan mukavia. Varsinkin sellaiset missä olisi vielä toimintaa mukana.

 

Hei,

 

Tietoa tuolta Tauvosta on tulossa minulle lähiaikoina. Raahelaisia ilmailijoita koulutettiin kaksipaikkaisella Bergfalke-purjekoneella Tauvossa 1960-luvulla. Saan lähiaikoina lisää aiheeseen liittyvää materiaalia siellä kouluttaneelta, kuviakin pitäisi löytyä.

 

Jukka

[Guest kissat]

Kiva juttu! Myös Ilmavoimien kuvat kiinnostavat.

[Guest nasu32]

Taipalsaaren kenttä sijaitsi nykyisen Suur-Saimaan lomakeskuksen tuntumassa. Sieltä käsin suoritettiin kesällä 1959 ensimmäinen laajamittainen tuhohyönteisten torjuntaoperaatio Suomessa. Tilaajana oli Keskusmetsäseura Tapio. Veljekset Karhumäki Oy:n Karhu 48B, ohjaajana Erkki Alkio, ja Lentomainos Oy:n Fairchild, ohjaajana Antti Pesonen, varustettiin kiireellä ”omatekoisilla” pölytyslaitteilla VKOY:n tehtaalla Hallissa. Imatran Voima Oy käytti Bell 47D-1 helikopteriaan, ohjaajana Orvo Helenius, Jo tehtaalta oli helikopteriin hankittu tähän tarkoitukseen sopivat laitteet. Ruotsalainen Ostermans Aero suoritti myös joitakin lentoja.

 

Itse kävin Hallista käsin Viima IIB:llä (OH-VKS) 12 . – 13.8.1959 Taipalsaaressa viemässä rikkoutuneiden pölytyslaitteiden korjaustarvikkeita.

 

Keskusmetsäseura Tapio (metsänhoitaja Simonlinna) julkaisi tarkan selvityksen koko operaatiosta. Julkaisu löytyy Suomen Ilmailumuseosta, KarAirin papereista).

 

Kentän aikaisemmasta käytöstä minulla ei ole tietoa.

[Jorma Laiho 446]

Kyse oli mäntymittarista. Niitä oli tuhottamasti ympäri Etelä-Suomea, jäi mieleen pojankoltiaisena juuri tuon lentoruiskutusoperaation takia.

Tässä eräs linkki tuohon taphtumaan. DDT oli hyvässä maineessa silloin. Taipalsaaren kentästä on täällä ollut aiemminkin juttua, vanha sotakenttähän se on. Nykyisin kai puolustusvoimien harjoitusaluetta.

http://www.tuuma.net/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=12

[Guest kissat]

Kysymys Esko Kukkoselle ja muille ajan hengessä eläneille; oliko tuo Imatran Voiman helikopteri Bell 47D-1 varustettu kumiponttooneilla. Menee hieman ohi aiheesta, mutta mikäli kone on se miksi luulen, se on ensimmäinen maassa näkemäni ilma-alus ja ensimmäinen näkemäni helikopteri. Laskeutui Temmeksen kirkon kupeelle joko 50-luvun lopulla tai ihan 60-luvun alussa. Odotteli polttoainetäydennystä ja lähti sitten jatkamaan matkaa. Upea kokemus oli olla katsomassa, olin silloin alle kouluikäinen. Tosin joku umpivasemmistolainen esitti mielipiteenään, että " sottaa ne tämmöset härrävärkit tietää..."

[Ilkka Toivanen 2]

Taipalsaaren kenttä sijaitsi nykyisen Suur-Saimaan lomakeskuksen tuntumassa. Sieltä käsin suoritettiin kesällä 1959 ensimmäinen laajamittainen tuhohyönteisten torjuntaoperaatio Suomessa. Tilaajana oli Keskusmetsäseura Tapio. Veljekset Karhumäki Oy:n Karhu 48B, ohjaajana Erkki Alkio, ja Lentomainos Oy:n Fairchild, ohjaajana Antti Pesonen, varustettiin kiireellä ”omatekoisilla” pölytyslaitteilla VKOY:n tehtaalla Hallissa.

 

Ja tästä lystistä on kuva Niilo Karhumäen kirjassa Karhunahas (kuvaliite sivujen 144 ja 145 välissä) ja kopio Ismo Tervosen kirjassa Kar-Air - Tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957 - 198 sivulla 50.

 

Hienoa, Esko, että voit tuoda meille nuoremmalle sukupolvelle omakohtaisia kokemuksia moisista tapahtumista.

[Heikki Sten 1]

Taipalsaaresta vielä.

Ei siitä imperfektissä tarvitse puhua, kyllä se on olemassa ja käytössäkin.

Juhannusaattona lensin Lappeenrannasta Mikkeliin ja otin kuvan taipalsaaren kentästä.

 

[ attachment removed ]

 

Osasuurennos kertoo että siellä on Drakenin raato.

 

[ attachment removed ]

Kenttä näkyy myös Google Earth:issa

Armeija käyttää aluetta aktiivisesti eikä sinne ole lupa mennä.

[Arne Wallen 72]

Hieno juttu Heikki että sait tuon GPS laitteen hallintaan.

[Jukka Nisula 2 235]

Tuossa aikaisemmin taisi joku väläyttää pakkomieltestä vanhoihin lentokenttiin; vaikuttaisi allekirjoittaneella ainakin olevan sellaisen. Löytyisiköhän keneltäkään/ mistään kuvía Siikajoen Tauvon/ Munahiedan varalaskupaikalta. Raahelaiset ilmailijat ovat käsittääkseni harrastaneet alueella ainakin purjelentoa. Nykykuvia voin käydä kyllä napsimassa itsekin (ja jopa julkaista ne täälläkin), mutta vanhat kuvat olisivat ihan mukavia. Varsinkin sellaiset missä olisi vielä toimintaa mukana.

 

Tuossa jo aiemmin mainitsin, että tietoa ja kuvia tulee Tauvosta. Sain myös muutamia kuvia lentokapteeni Pentti "Jänö" Kaukoselta Oulusta. Hän kertoi samalla seuraavaa tietoa Tauvosta:

 

"Sitten Tauvoon. Se on Siikajoen kunnassa oleva hiekkainen niemi, Raahesta vajaa 20 km pohjoiseen. Raaheen oli perustettu ilmailukerho 1950-luvun lopulla. Perustaja Oulusta muuttanut teknikko Esko Mattila (myös yksi OIK:n kolmesta perustajasta). Kerho osti jostakin Harakka I:n, jolla talvella jäältä jonkin verran Esko oli antanut 1- paikkaiskoulutusta. Sitten ostettiin Bergfalke OH-KBD.

 

Piti päästä lentämään. Oli kesä. Ei ollut kellään 2- paikkaiskelpuutusta, eikä lentokenttää. Niinpä kutsuivat minut viikoksi lentämään konetta ja lennättämään kiinnostuneita kerhon jäseniä. Lensin 1.-7.8.1960 Tauvossa 101 lentoa vintturistartteina. Muutamalla lennolla pääsin jopa tinttiin, kun oli maatuuli. Raahelaiset olivat rakentaneet ns. Kanadan Fordista 2-kelaisen vintturin.

 

Tauvon lentopaikka oli suunnilleen 2 x 2 km pehmeää hiekkaa. Ei olisi kelvannut varalaskupaikaksi, sillä ympärimeno olisi ollut varma. Ihan vesirajasta saattoi löytää vähän kovaa pintaa, johon "tassut" pystyi asettamaan. Paikka piti tietää. Antti Ojala ja Aimo Runtti käväisivät siellä maissa meitä tervehtimässä Traenerillä. Vinttajana oli Erkki Nyman. Koulutin hänet myöhemmin Oulussa purjelentäjäksi."

 

 

Noin kertoi siis ilmailuveteraani "Jänö" Kaukonen Tauvon "komennuksestaan" kesällä 1960. Kuten "Jänö" tuossa toteaa, niin mikään varsinainen varalaskupaikka Tauvo ei ollut. Luonnonkenttä hiekkarannalla. Siitä tulee mieleen väkisinkin ehkäpä kuuluisin vastaava kenttä, Jatkosodan alussa käytetty Joensuun Noljakka ja sen lähirannat. Kun Höytiäinen-järven pinta oli normaalia alempana, paljastui laaja hiekkapohja, jota käytettiin kiitoalueena.

 

Aero O/Y:n Douglas DC-2 "Voima" OH-LDB käytti muuten aikanaan 13.10.1945 pakkolaskupaikkana vastaavaa rantaa Pohjanlahden rannikolla kuin Tauvo. Eikä ollenkaan kaukana siitä. Moottorihäiriön ja siitä aiheutuneen moottorin sammumisen vuoksi "Voima" teki pakkolaskun kovassa tuulessa Kalajoen hiekkasärkille rannan suuntaisesti. Kapteeni Helge "Hege" Laitisen tekemä lasku onnistui, moottori vaihdettiin ja kone lennettiin tyhjänä pois 17.10.45.

 

Myöskin Ilmavoimat lensi jonkin verran Fokker C.X - maalinhinauskoneella hiekkarannalta Lohtajan Vattajanniemessä, kun ammunnat alueella alkoivat 1950-luvun alussa.

 

Tässä muutama kuva Tauvosta kesällä 1960 "Jänön" kirjoittamin kuvatekstein:

 

Bergfalke laskeutuu kaukana rannasta. On merituuli. Katso kentän pintaa!

[ attachment removed / expired ]

 

Vintturi, Kanadan Ford eli Hanomac. Vintturi oli tehty Raahen Konepajalla kerholaisten toimesta.

[ attachment removed / expired ]

 

Valmistautuminen starttiin meren rannasta.

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

 

EDIT: Linkki Tauvoon: (Karttapaikka)

 

Tauvo, Munahieta

[Guest kissat]

Kiitos Jukka Nisulalle ja myöskin Pentti Kaukoselle mielenkiintoisesta Tauvon historiikista. Mattilan Eskon tunsinkin, olimme hänen kanssaan mm. muutaman kerran "Alterrundanissa", Norrbotttenissa järjestettävässä vanhojen autojen talviajoissa. Esko kuunteli sujuvasti ruotsinkieltä ja vastaili saksaksi... Miesten parhaita. Otan tämän syksyn ohjelmaan käydä Tauvossa tutustumassa "lentokenttään".

[Joni Sironen 8]

Tässä muutamia kuvia "varakentistä" kesältä 2005.

 

 

Längelmäki

[attachment]40069_langelmaki.jpg[/attachment]

 

 

 

Moi

 

Onko tässä kyseessä Pieksämäen kaakkoispuolella oleva Längelmäki (josta aiemmin keskustelussa ollut maininta) vai Längelmäki, joka 9 tien varrella Jämsästä lounaaseen?

[Jouni Laukkanen 47]

Moi

 

Onko tässä kyseessä Pieksämäen kaakkoispuolella oleva Längelmäki (josta aiemmin keskustelussa ollut maininta) vai Längelmäki, joka 9 tien varrella Jämsästä lounaaseen?

 

Tämä

[Juha Paulavuo 21]

Lentokonetehtaan jäärata Vihurin (  ) testaukseen.

 

Yllättävän kauas Näsijärvelle tuo kenttä oli tehty,  sotien aikanahan jääkenttä oli Pyhäjärvellä lentokonetehtaan lähistöllä. Mikähän mahtoi olla syynä testiradan viemiseen noin kauas?

[Jouni Laukkanen 47]

Yllättävän kauas Näsijärvelle tuo kenttä oli tehty,  sotien aikanahan jääkenttä oli Pyhäjärvellä lentokonetehtaan lähistöllä. Mikähän mahtoi olla syynä testiradan viemiseen noin kauas?

 

Kyseessä taitaa olla rata eikä kenttä.

[Guest Turvamies]

Tällä kertaa on koluttu Kontiomäki- Vartius rataosalla ja silmääni osui keskellä metsää, radan etelänpuolella n. 250 m radasta tienviitta "Lentokenttä". Kartan mukaan paikka on Raatelehto. Tasoristeyksen GPS koodit ovat, X: 71 48 793 Y: 35 86 356 (kkj).

 

 

[ attachment removed ]

 

Lähdin etsimään kenttää mutta huonolla tuloksella. Ainoa, maastollisesti mahdollinen kentän paikka löytyi reilun kilometrin päästä risteyksestä missä merkki on. Suoralla on tien sivuojat kaukana tiestä ja korkean puuston raja vielä kauempana ja se on tiestöllä oleva ainoa suora, joka voisi soveltua kiitoradaksi.

 

 

[ attachment removed ]

 

Onkohan paikka joku vanha lannoituskenttä ?

 

[Jouni Laukkanen 47]

Tällä kertaa on koluttu Kontiomäki- Vartius rataosalla ja silmääni osui keskellä metsää, radan etelänpuolella n. 250 m radasta tienviitta "Lentokenttä". Kartan mukaan paikka on Raatelehto. Tasoristeyksen GPS koodit ovat, X: 71 48 793 Y: 35 86 356 (kkj).

 

Lähdin etsimään kenttää mutta huonolla tuloksella. Ainoa, maastollisesti mahdollinen kentän paikka löytyi reilun kilometrin päästä risteyksestä missä merkki on. Suoralla on tien sivuojat kaukana tiestä ja korkean puuston raja vielä kauempana ja se on tiestöllä oleva ainoa suora, joka voisi soveltua kiitoradaksi.

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Onkohan paikka joku vanha lannoituskenttä ?

 

 

Olemme sijoittaneet samoille seuduille (sikäli kun oikein ymmärsin selostuksesi) vanhan metsälentopaikan nimeltä Kierroskangas. Minulla ei ole tiedostomappia mukanani, mutta omassa karttakirjassani se kenttä on sijoitettu tuohon. En ole varma, onko paikkaa koskaan käyty tsekkaamassa, koska suurimman osan näistä on käynyt läpi Aaltion Hanski, mutta muutoin kenttä voisi olla hieman idempänä kuin mihin olemme sen itse sijoittaneet.

 

Paikannuksesi voisi olla erittäin hyvä, varsinkin kun paikan kuvaus sopii erittäin hyvin tyypilliseen metsälentokenttään. Jos kenttä viettää voimakkaasti itään (ei saa selvää kuvasta, pitäisi vähintään korkeammassa, eli länsipäässä olla levennys, jossa lantakoneen saa ympäri ja kuormattua. Tällöin kyseessä on ns. one-way-strip, joita Suomessa ei kovin montaa ole - itse tiedän vain Kuoreveden Hatin. Muussa tapauksessa pitäisi kummastakin päästä löytyä tällainen ns. kääntöpaikka.

 

Lisäksi satelliittikuvan perusteella paikka olisi tosiaan idemmässä. En saa tähän linkkiä, työpaikan Exploder kaatuu joka kerta kun yritän kaivaa Google Mapsistä linkkiä.

[Guest Turvamies]

Olemme sijoittaneet samoille seuduille (sikäli kun oikein ymmärsin selostuksesi) vanhan metsälentopaikan nimeltä Kierroskangas. Minulla ei ole tiedostomappia mukanani, mutta omassa karttakirjassani se kenttä on sijoitettu tuohon. En ole varma, onko paikkaa koskaan käyty tsekkaamassa, koska suurimman osan näistä on käynyt läpi Aaltion Hanski, mutta muutoin kenttä voisi olla hieman idempänä kuin mihin olemme sen itse sijoittaneet.

 

Paikannuksesi voisi olla erittäin hyvä, varsinkin kun paikan kuvaus sopii erittäin hyvin tyypilliseen metsälentokenttään. Jos kenttä viettää voimakkaasti itään (ei saa selvää kuvasta, pitäisi vähintään korkeammassa, eli länsipäässä olla levennys, jossa lantakoneen saa ympäri ja kuormattua. Tällöin kyseessä on ns. one-way-strip, joita Suomessa ei kovin montaa ole - itse tiedän vain Kuoreveden Hatin. Muussa tapauksessa pitäisi kummastakin päästä löytyä tällainen ns. kääntöpaikka.

 

Lisäksi satelliittikuvan perusteella paikka olisi tosiaan idemmässä. En saa tähän linkkiä, työpaikan Exploder kaatuu joka kerta kun yritän kaivaa Google Mapsistä linkkiä.

 

Harmi, etten ottanut paikasta GPS koodeja, vaikka välineet oli. Kuvanotto hetkellä seisoin kohdassa, missä tien sivuojat olivat jo lähempänä tietä. Kameran linssi oli otto hetkellä itään päin ja kuvassa oleva suora oli kutakuinkin vatupassissa. "Kenttä" on, kuten kuvasta näkyy, pahoin pensittynyt, mutta olin siinä kuitenkin havaitsevinani länsipäässä eräänlaisen levennyksen. Itäpäätä en oikein kerennyt katsoa sillä silmällä, koska työ velvoitti etenemään. Kuvanottopaikasta risteykseen oli auton trippimittarin mukaan matkaa 1,2 km.

 

Linkittämässäsi "Kierroskankaassa" täplän pitäisi mielestäni olla todellakin hieman idempänä. Josko tuosta trippimittarin lukemasta olisi apuja ?

[Jukka Nisula 2 235]

Yllättävän kauas Näsijärvelle tuo kenttä oli tehty,  sotien aikanahan jääkenttä oli Pyhäjärvellä lentokonetehtaan lähistöllä. Mikähän mahtoi olla syynä testiradan viemiseen noin kauas?

 

Näsijärven testirataa, kuten Laukkasen Jouni tuossa myös mainitsee, käytettiin sotien aikana lentokoneiden nopeusmittarien kalibrointiin. Aimo Juholan kirjassa "Koelentotoiminta 1939-1945" kerrotaan seuraavaa: "Nopeusmittarien virheet pyrittiin sota-aikana päättelemään koelennoilla suorittamalla mahdollisimman vakionopeudella edestakaisia lentoja ns. ristiradalla Näsijärven päällä. Nopeus stabiloitiin matalalla lentäen hyvissä ajoin ennen ristiradan päätä. Ristiradan päissä oli tarkat kiintopisteet, joiden kohdalla ohjaaja tai tähystäjä käynnisti ja pysäytti sekuntikellon. Lento edellytti kohtalaisen hyviä, puuskattomia olosuhteita ja vaati tarkkaa suoritusta. Lennon jälkeen tulokset analysoitiin insinöörikunnan toimesta."

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 235]

Oravaisten tilapäinen "lantakenttä"

 

Nostetaan taas tämäkin perinteikäs ketju ylös. Nimittäin eilen kuulin, että Oravaisista hieman etelään olevaa Valtatie 8:n suoraa tieosuutta käytettiin tilapäisenä lannoituslentojen kiitoratana, tod.näk. 60-70-luvulla. Tie kulkee tuossa kohtaa hieman korkeammalla harjumaisella maastokohdalla. Jukka Hagström mm. lensi siltä metsänlannoituslentoja. Tieosuudella pysäytettiin autot nousujen ja laskujen ajaksi, eli tie oli koko ajan normaalissa käytössä. Nykyisin tuo kohta on levennetty Vaasaan päin ohituskaistaksi.

 

linkki: Oravainen

 

Onpas tuokin kohta tullut ajettua satoja kertoja molempiin suuntiin, mutta enpä ole sitä "kiitoradaksi" tiennyt. Laukkasen Jouni lantakenttäspesialistina varmaan osaa valottaa tuota ajanjaksoa ja touhua tarkemmin.

 

edit: Tässä kuva tuollaisesta touhusta jossakin päin Suomea 70-luvun lopulta tod.näköisesti. (J.Nisulan arkisto)

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 47]

Oravaisten tilapäinen "lantakenttä"

 

Nostetaan taas tämäkin perinteikäs ketju ylös. Nimittäin eilen kuulin, että Oravaisista hieman etelään olevaa Valtatie 8:n suoraa tieosuutta käytettiin tilapäisenä lannoituslentojen kiitoratana, tod.näk. 60-70-luvulla. Tie kulkee tuossa kohtaa hieman korkeammalla harjumaisella maastokohdalla. Jukka Hagström mm. lensi siltä metsänlannoituslentoja. Tieosuudella pysäytettiin autot nousujen ja laskujen ajaksi, eli tie oli koko ajan normaalissa käytössä. Nykyisin tuo kohta on levennetty Vaasaan päin ohituskaistaksi.

 

linkki: Oravainen

 

Onpas tuokin kohta tullut ajettua satoja kertoja molempiin suuntiin, mutta enpä ole sitä "kiitoradaksi" tiennyt. Laukkasen Jouni lantakenttäspesialistina varmaan osaa valottaa tuota ajanjaksoa ja touhua tarkemmin.

 

 

Tarkkaan en osaa sanoa, missä määrin maantiepätkiä käytettiin suhteessa vartavasten tehtyihin lentopaikkoihin. Ainakaan 70-luvun jälkeen ei uusia lentopaikkoja ole juuri perustettu. Tien etuina ovat valmis kestopäällyste, pidempi, leveämpi ja tasaisempi kiitotie ja enemmän estevapaata leveyttä. Reunojen vesakoitumisestakaan ei juuri tarvitse huolestua koska Tielaitos huolehtii siitä muutenkin. Ainakaan sellaisilla alueilla, missä ei ole lantakenttiä tai niiden kunnostaminen olisi aikaavievää ei juuri muita paikkoja käytetä. Näin esimerkiksi Teuvassa n. 10 vuotta sitten ajettiin peltoaukealla olevalta tieltä.

 

Yleisesti tällaisia tienpätkiä on erittäin paljon, mutta niistä ei ole olemassa koottua tietoa. Niiden käyttö on tullut ilmi oikeastaan vaan siinä, että koneesta on pääteline hajonnut ja siitä tehty vaurioilmoitus. Luonnollisesti paikallisella poliisilla tai metsänhoitoyhdistyksellä on tieto käytetyistä paikoista mutta tämä tieto on niin hajallaan, ettei sitä ole systemaattisesti kerätty. Esimerkiksi T:mi Karhumäki ajoi lantaa Juupajoen ja ent. Kuoreveden rajan tuntumassa Lylyssä. Paikalla on jopa järjestetty ohitustie (näkyy linkitetyssä kartassa selkeästi). Tällaisia paikkoja on lisää esimerkiksi ajettaessa Hämeenlinnasta kohti Forssaa ennen Lopen keskustaan kääntyvää tietä, Jyväskylän ja Keuruun välisellä tieosuudella ja Asikkalassa Iso-Äiniön kohdalla, etc. Periaatteessa samantasoisia paikkoja tulee vastaan monella tieosuudella. Niistä saattaa löytää yli kilometrin pituisia suoria estevapaita laskupaikkoja ja olenkin niitä merkkaillut omaan kepsuuni aina kun vastaan on tullut.