Kellään tietoja vanhoista kentistä?

[Jouni Laukkanen 47]

Muistelisin jostakin lukeneeni, että se Utin ensimmäinen kenttä (tuo Jukan mainitsema kilpa-ajorata) olisi ollut rautatieaseman lähettyvillä, jopa mahdollisesti sen eteläpuolella.

 

Ilmailulaitoksen julkaisema Ilmailuasioiden esittelijästä Ilmailulaitokseksi mainitsee näin: Punaiset perustivat Keskisen rintaman lentoaseman Kouvolaan (minne?). Lentotoimintaa kesti kentän huonokuntoisuuden takia tosin vain vajaan kuukauden ja huhtikuussa 1918 punaiset raivasivat uuden kentän nykyisen kentän länsipäähän, mikä houkuttelisi sijoittamaan lentokentän Teemun lähettämän kartan suorakaiteeseen. Ainoa vaan, että siinä oleva suorakaide on muutaman kilometrin pitkä ja myös muodoltaan sopimaton lentokentäksi. Kukas osaa suomentaa tuon tekstin?

 

[Kari Syrjänen 3]

"Arm. ampumarata"

[Kari Syrjänen 3]

Hieman historiaa, kun satun tuolla alueella asustelemaan:

 

"v.1912 Senaatti pakkolunasti maata Tykkimäen ja Tyrrin väliseltä alueelta Salpausselän ja rautatien välisen maaston. Tälle alueelle tehtiin tykistön koeampumarata. Alueen itäpäässä oli konekiväärirata. Sotien jälkeen alueelle sijoitettiin Säkkijärven Hyppälän kylän asukkaita ja ampumarata raivattiin pelloiksi ja asutustiloiksi."

 

Kari

[Jouni Laukkanen 47]

Hieman historiaa, kun satun tuolla alueella asustelemaan:

 

"v.1912 Senaatti pakkolunasti maata Tykkimäen ja Tyrrin väliseltä alueelta Salpausselän ja rautatien välisen maaston. Tälle alueelle tehtiin tykistön koeampumarata. Alueen itäpäässä oli konekiväärirata. Sotien jälkeen alueelle sijoitettiin Säkkijärven Hyppälän kylän asukkaita ja ampumarata raivattiin pelloiksi ja asutustiloiksi."

 

Kari

 

Onkos sinulla se kilpa-ajoradan paikka tiedossa?

[Kari Syrjänen 3]

Onkos sinulla se kilpa-ajoradan paikka tiedossa?

 

Siitä ei paikkakuntalaisilla ole muistikuvaa, jollei sillä tarkoiteta Utin vanhan parakkialueen kohdilla sijainnutta hevosharjoitusaluetta. Erään vanhan vaarin mukaan siinä toisinaan otettiin hevosista mittaa kilpailemalla, muttei siinäkään varsinaista kilparataa ole ollut.

 

Ilmakillan sivutkaan eivät tuo lisävalaistusta asiaan:

 

http://users.kymp.net/ilmakilta/lentotukikohta.htm

 

 

Kari

[Jouni Laukkanen 47]

Siitä ei paikkakuntalaisilla ole muistikuvaa, jollei sillä tarkoiteta Utin vanhan parakkialueen kohdilla sijainnutta hevosharjoitusaluetta.

Kiitos Kari! Itselle on tuo vanhan parakkialueenkin paikka hieman epäselvä.

 

Yhtä lailla mielenkiinnon kohteena olisi Tampereella sijainneen valkoisten Vehmaisten tukikohdan paikka. Siitä minulla on aavistus, mutta ei tarkempaa tietoa.

[Kari Syrjänen 3]

tässä

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 47]

tässä

 

Hienoa!

 

Yhdistelin tässä pari karttaa. Olis ehkä pitänyt skaalata pystysuunnassa enemmän kun näyttää hieman vetelevän. Ampumaratakin menee osittain mäkeen.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Juha Ritari 243]

Lainaus Jounilta:

 

Ilmailulaitoksen julkaisema Ilmailuasioiden esittelijästä Ilmailulaitokseksi mainitsee näin: Punaiset perustivat Keskisen rintaman lentoaseman Kouvolaan (minne?). Lentotoimintaa kesti kentän huonokuntoisuuden takia tosin vain vajaan kuukauden ja huhtikuussa 1918 punaiset raivasivat uuden kentän nykyisen kentän länsipäähän, mikä houkuttelisi sijoittamaan lentokentän Teemun lähettämän kartan suorakaiteeseen. Ainoa vaan, että siinä oleva suorakaide on muutaman kilometrin pitkä ja myös muodoltaan sopimaton lentokentäksi. Kukas osaa suomentaa tuon tekstin?

 

 

 

Punaiset perustivat keskisen rintaman lentoaseman Kouvolan rautatieaseman ja maantien väliselle pellolle veturitallien lounaispuolelle. Kun keväällä lumen alta paljastuivat peltojen ojat, ja muutenkin olisivat koneet vajonneet märkiin peltoihin, raivattiin Salpausselän harjanteelle Utin  kankaalle nykyisen kentän länsipäähän kovapohjainen kenttä. Punaisilla oli Kouvolassa kolme konetta ja Utissa enimmillääm neljä. Jokseenkin noin on noissa pitäjän historiaa käsittelevissä kirjoissa. Minun tulkintani Kouvolan kentän paikaksi on tässä kuvassa:

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 47]

Eli se sijoittuisi näin:

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Antti Laukkanen 15]

Tuossa taitaa olla Audikauppa ja Aikuiskoulutuskeskus nykyisellään. Sekä liuta omakotiasutusta.

 

-A-

[Antti Laukkanen 15]

"Arm. ampumarata"

 

Ei nyt ole sanakirjaa, kourassa, mutta eikös tuossa lue

 

Арт. Стрельбище?

 

Tuossa on siis kahdesti t eikä m, jotka ovat omiaan menemään sekaisin kaunokirjoituksessa ja painetussa pikkutekstissä. Ampuratahan tuo on, mutta lyhenne edessä olisi ikäänkuin Art. eikä Arm. Sanakirjan puute ei nyt auta keksimään, mikä se voisi olla, mutta ilmeisesti viittaus armeijaan ei ole ihan niin selvä, kuin miltä ensi silmäyksellä näyttäisi. Vain olenko ihan väärässä?

 

-A-

[Kari Syrjänen 3]

арт = артиллерийское = tykistö

[Guest vaiskiii]

Töröstinmäellä oli ainakin sodan loppuvaiheessa ilmavalvontatutka. Jossakin oli hupaisa kertomus siitä, kun nk valvontakomission tarkastajat saapui paikalle uhoamaan.

Poislähtiessään korkein ryssä kysyi: missä on se Raija? Finski luutnantti antoi laatikostaan paperin, jossa oli koordinaatteja. Pienempi herra katseli paperia ja aika pian totesi, että koordinaatit ovat sen paikan missä seisoksivat. Lähtivät saman tien pois. Kun olen muistavinani, että kyse oli Raijasta (Freya) eikä Irjasta. Yritin joltakin kouvolalaiselta sitten kysellä Töröstinmäen vaiheista.  PDF-fileinä löytyy tästäkin PC-koneesta ruski lyhenneluettelot topografikartoista, militaarijutuista ym ym.

 

[Antti Laukkanen 15]

арт = артиллерийское = tykistö

 

Jees, kiitos 

 

-A-

[Guest vaiskiii]

Pystyykö joku kommentoimaan tuota tutkajuttua, kun nyt löysin myös ao artikkelin, jonka voin vaikka skannata, lyhyt ote jutusta: (onko tuossa perää?)

 

”Valvontakomission NL-jäsenet 2. luokan kom.kapt. Fedotov ja kapt. Maltsev olivat tarkastuskäynnillä Töröstinmäen tutka-asemalla 27.10.1944

– Raijan ollessa täydessä käynnissä.

Tarkastajat olivat mm kysyneet: onko kukaan nähnyt Helsingin elokuvateatterissa Capitolissa muutama päivä sitten esitettyä elokuvaa ”Volga, Volga”.

Kun tarkastajat poislähtiessään kysyivät Raijan sijaintitietoja, ltn Erkki Wallenius oli pistänyt kouraan lapun, jossa koordinaatit: 60 °51’45” N , 26°41’20” E --

Kysyjän kasvojen väristä oli vaikea päätellä, oliko kyseessä hämmästys vai kiukku..."

 

PS  Kellä olisi Pekka Vanhalan kirja: ”Tuokiokuvia Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta Talvi- ja Jatkosodassa” (Pilot-kustannus Oy, 2003).

[Juha Ritari 243]

Väiskihän tiesi tämänkin jutun. Tosiaankin Valvontakomissio kävi kahteenkin kertaan ihmettelemässä Kouvolassa Töröstinmäellä Aunuksenlinnasta siirrettyä Raijaa (= peitenimi saksalaiselle Freya-ilmavalvontatutkalle). Korialla oli Riitta-järjestelmä, näiden keskinäinen etäisyys oli vain reilut pari kilometriä. Hain kirjastosta tuon Väiskin vihjaaman Pekka Vanhalan kirjan "Tuokiokuvia Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta Talvi- ja Jatkosodassa sekä sotien poliittinen tausta". 196 sivua.

Töröstin Raija kuuluu tutkakeskustelun puolella, mutta laitetaanpa tähän vanhojen kenttienkin puolelle hieman tätä samaa asiaa.

Aunuksenlinnassa oli v. 1944 vahvistettu joukkueellinen saksalaista ilmavalvontaväkeä ja Raija-tutka (Freya) venäläisten liikehtiessä yhä varmemmin kohti Suomea. 18.6. ins.lt. Boris Heimburger (suomalainen ups.) sai ylemmältä taholta käskyn, jonka mukaan piti kiireellisesti purkaa ja siirtää Aunuksenlinnan saksalainen viestikalusto kauemmas sotatoimialueelta. Heimburger saapui kuriirikoneella Malmilta Nurmoilaan 19.6, jossa  saksalaiset olivat jo hiki suikassa purkaneet Raijaa. Aunuksessa oli junien puute ja Ilmavoimat määräsi H:n käyttöön junakuljetusten lisäksi kaksi junkers 34:sta ja yhden Ju-52:n. Nurmoilassa nämä lastattiin täyteen Raijan hienomekaanisia laitteita ja 19.6 ne lennätettiin Värtsilän kentälle. 20.6 Nurmoila suljettiin, mutta vielä seuraavanakin päivänä laskeutumisia ilmeni, kunnes pioneerit räjäyttivät sen lentokelvottomaksi.

Värtsilästä kalusto ja saksalaiset tuotiin junalla Korian asemalle ja sieltä autoilla, ei Korian Lepolan tutka-asemalle vaan Kouvolan Töröstiin laittamaan Raija-asema pystyyn. Raija-vaunuja oli kaikkine lisineen 12 kpl, ne saapuivat Korialle 22.6. Kaksi tutkakalustoon liittyvää vaunua jäi evakuoinnissa jumiin Aunuksenlinnaan. Pioneerit tuhosivat ne. Töröstissä oli korkea mäki, sähköt ja puhelinlinjat lähellä sekä aseman suojaamiseen tarvittava it-patteri jo valmiina ja se sopi maantieteellisesti hyvin tutkastrategiaan. Kirjassaan Vanhala kertoo noin 50 sivulla melko värikkäästi näitä tutkajuttuja.

Minun osaltani Töröstin Raija-kuvion osareferointi ehkä jatkuu joskus paremmalla ajalla, nostan tutkakeskustelu-otsikon ylös. Mäkihän näkyy hyvin tuossa Jounin kartassa hieman ylempänä.

[Jouni Laukkanen 47]

Pistetäänpäs tähän vielä muutama Etelä-Suomessa hukassa oleva kenttä.

 

Urjalassa, Menosen kylällä on joskus 70-luvulla lennetty lantaa. Paikka on jossakin 9-tien läheisyydessä.

 

Humppilassa, Vitikan kylän lähellä, Hevosvanhin-mäen pohjoispuolella on ollut pellolla UL-kenttä.

 

Urjalassa, Honkolan kartanon mailla on harjoitettu lannoituslentotoimintaa.

 

Kiikoisissa, Kiikoisjärven itärannalla Koluskoskella on ollut UL-kenttä

 

Kokemäellä, Lievikoskella lähellä Kauvatsaa on ollut UL-kenttä. Todennäköisesti kinkin osoittamasta paikasta itään.

 

Kiikoisissa, tien 44 länsipuolella matkatessa tieltä 11 kohti Laviaa on isohko ja laaja kenttäalue Pappilankallion lounaispuolella, jota on käytetty luultavasti puutavaran varastointiin, niin myös ehkä lentopaikkana.

[Ilkka Toivanen 2]

Eli se sijoittuisi näin:

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä heikkolaatuinen kuva (skanneri ei tsori ollut käytettävissä) Bremerin "Suomen Ilmavoimat Vapaussodassa" -kirjasta:

 

[ attachment removed ]

 

[Jouni Laukkanen 47]

Tässä heikkolaatuinen kuva (skanneri ei tsori ollut käytettävissä) Bremerin "Suomen Ilmavoimat Vapaussodassa" -kirjasta:

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Wau! Jos Juhan kartta yllätti, niin tämä vielä enemmän! Ilmeisesti tuossa vasemalla on sitten se Töröstinmäki.

Ei tuossa kirjassa olisi ollut tarkempaa kuvausta Kolhon ja Tampereen Vehmaisten tukikohdista?

 

Entä onko Juhalla tai Ilkalla tietoa siitä miten se ensimmäinen kenttä Utissa sijoittui?

[Ilkka Toivanen 2]

Vähän vielä täydennystä tuohon punaisten Kouvolan kenttään:

 

Kouvolan aseman veturitallien lounaispuolella, rautatien ja Myllykoskelle johtavan maantien välillä olevat pellot raivattiin nopeasti lentokentäksi poistamalla pelloilta aidat ja muut esteet. Kauppalanpuoleiselle reunalle rakennettiin laudoista niin suuri vaja, että kaikki kolme konetta mahtuivat siihen. Pommivarasto sijoitettiin lähellä olevan Sihvosen talon halkovajaan. Öljyt lämmitettiin tavallisesti ulkosalla. Lentäjät olivat venäläisiä; heistä oli ohjaajia ainoastaan yksi, nimeltään Jefimow, ja mekaanikkoja 3-4. He asuivat Kouvolan ratapihalla olevassa II luokan rautatievaunussa.

 

Bremerin mukaan ensimmäiset tiedot punaisten lennoista Kouvolasta koskivat Mäntyharjun pommitusta 2. - 5. maaliskuuta. Tämän jälkeen punaisten lentotoiminta olisi ollut hyvin laimeaa.

 

Utin kentästä mainitaan samaisessa kirjassa seuraavaa:

Kun lumi maaliskuun lopussa oli painunut niin paljon, että ojat tulivat pelloilla esille, haittasi se lentotoimintaa.

Tämän johdosta raivattiin osa, noin 2 km Utin aseman pohjoispuolella ja Kouvolasta Lappeenrantaan johtavan maantien varrella olevaa Salpausselän tasaista harjannetta lentokentäksi. Huhtikuun 1 tai 2 päivänä lensi mainittu venäläinen lentäjä kaksi konetta Kouvolasta Utin kentälle. Vartiokojuiksi, tavaroiden säilytystä ym. varten siirrettiin lähellä olevalta leirialueelta pari lautavajaa ja iso teltta. II luokan rautatievaunu, jossa lentäjät asuivat, siirrettiin Kouvolasta Utin asemalle.

 

Lisäksi valkoisten Utin lentoaseman perustamisesta todetaan:

Valkoiset saapuivat toukokuun 10 päivänä luutnantit Pajunen ja Michelsson, 8 vartiomiestä sekä 200 vankia Uttiin kentänraivaustöihin. Lentokenttä sijaitsee noin 2 km Utin rautatieaseman pohjoispuolella Salpausselän tasaisella harjanteella, jossa punaisten keskisen rintaman lentoasema oli huhtikuun aikana. Noin 2 km lentoasemalta länteen Kouvolan tien varrella sijaitsee venäläisten leiriharjoituksia varten rakentama Utin leirialue. Täältä siirrettiin aluksi joukko pieniä lautavajoja ja hökkeleitä lentokentälle.

 

Laukka- tai kilparadasta Bremer ei mainitse mitään, mutta hänellähän on voinut puuttua asiasta mainitseva lähde penkoessaan asioita 1920- ja 30-lukujen taitteessa. Vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että paikka olisi ollut alusta lähtien se, missä kenttäalue on nykyäänkin (ml. Mersun vitriiniaukio).

[Jouni Laukkanen 47]

Lisäksi valkoisten Utin lentoaseman perustamisesta todetaan:

Laukka- tai kilparadasta Bremer ei mainitse mitään, mutta hänellähän on voinut puuttua asiasta mainitseva lähde penkoessaan asioita 1920- ja 30-lukujen taitteessa. Vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että paikka olisi ollut alusta lähtien se, missä kenttäalue on nykyäänkin (ml. Mersun vitriiniaukio).

 

Mielenkiintoista. Omaan mieleen on jäänyt vain mielleyhtymä tuosta kentän sijainnista, jota verrattiin Utin asemaan, mutta ei tuota etäisyystietoa. Olisi vaan luontevaa, että tuo aiemmin mainittu ajorata sijaitsisi kankaalla - sellainen kun on ilmeisen hyvä hevosille juosta. Ja jos kerran venäläisetkin olivat ampumaratansa sijoittaneet samaiselle kankaalle lännemmäksi, ei olisi yhtään uskaliasta päätellä, että Utin kenttä on sijainnut alusta alkaen nykyisellä paikallaan, vaikka kaikki lähteet eivät sitä näin suorasukaisesti kerrokaan.

 

AIka mainiosti tulee tuota ymmärrystä lisää kun eri lähteiden tietoja yhdistelee. Vaikka ilmeisesti paikallisilla nämä tiedot ovatkin tarkkaan olleet tiedossa.

[Osmo Jalovaara 188]

Ei tuossa kirjassa olisi ollut tarkempaa kuvausta Kolhon ja Tampereen Vehmaisten tukikohdista?

 

Onhan siellä.

 

Lento-osasto 1:n perustaminen

s.45:

Ilmoittauduttuaan helmikuun 24 päivänä kenraali Mannerheimille päämajassa Seinäjoella matkusti luutnantti Landergren seuraavana päivänä käytettäväkseen asetetulla veturilla Vilppulan rintamalle tiedustellakseen sen välittömästä läheisyydestä lentoasemaksi sopivaa paikkaa. Sellaisen hän löysikin Kolhon sahan alueelta Ukonselkä-nimisen järven rannalta läheltä Kolhon rautatieasemaa, joka sijaitsi noin 10 km Vilppulasta pohjoiseen.

s.47:

Lentokonesuoja oli merkitty olleen valmiina maaliskuun 1 päivänä, mutta sen sijaan oli bensiinikysymys vielä ratkaisematta.

------

Osaston henkilökunta majoitettiin sahan henkilökunnan asuntoihin. Upseerit majoitti luokseen isännöitsijä J.V. Rantahalme, joka muutenkin suuressa määrin avusti lentäjiä heidän sielläoloaikanaan.

s.48:

Osaston teknillisestä huollosta tuskin voitaneen puhua. Kunnoillista teknillistä varastoa ja työpajaa ei ollut, vaan suoritettiin pienet korjaustyöt sahan pannu- ja konehuoneissa.

Kuvia Kolhosta on ainakin sivulla 59; F3 Albaross lähdössä ensimmäiselle rintamalennolle 18.3.18,  s.61; Kolhon Ukonselkä jolta koneet starttasivat, ja s.63; Kolhon lentokonesuojat.

s.65:

Maaliskuun 21 päivänä koneet siirrettiinkin Orivedelle. Koska rintamalinja todennäköisesti siirtyisi etelämmäksi, ei Orivedelle rakennettu mitään lentokonesuojaa, vaan pidettiin koneet siellä taivasalla. Ne sijoitettiin Pappilanselkä-nimiselle järvelle rautatieaseman lähellä olevan sahan rantaan. Miehistö asui Orivesi-Eräjäevi-rautatieylikäytävän luona olevassa talossa.

s.74:

Maaliskuun 28 päivänä se (lento-osasto) siirrettinkin Vehmaisten rautatieaseman eteläpuolella sijaitsevaan Kaukajärven kartanoon. Lentoonlähtö tapahtui pitkältä ja kapealta Kaukajärven jäältä. Paikka ei ollut lentoasemaksi sopiva.

Kuva Kaukajärven kartanosta sivulla 75.

s.81.

Lento-osasto siirrettin huhtikuun 10 päivänä Tampereelle, Naistenlahteen, jossa aikaisemmin oli ollut punaisten lentoasema. Tämä johtui siitä, että Kaukajärven kartanoon, jossa lento-osasto oli majoitettuna sijoitettiin kenttäsairaala ym. Osaston henkilökunta asettui asumaan kaupungille.

 

Valitettavasti minulla ei ole käytettävissäni skanneria tällä hetkellä, joten en saa kuvia julki.

 

OJ

 

 

[Jouni Laukkanen 47]

 

s.74:

Maaliskuun 28 päivänä se (lento-osasto) siirrettinkin Vehmaisten rautatieaseman eteläpuolella sijaitsevaan Kaukajärven kartanoon. Lentoonlähtö tapahtui pitkältä ja kapealta Kaukajärven jäältä. Paikka ei ollut lentoasemaksi sopiva.

Kuva Kaukajärven kartanosta sivulla 75.

 

Kiitos Osmo! Täytyypä laittaa tuo kirja hankintalistalle, sehän on aivan mainio näissä jutuissa.

 

Paikkatieto"Vehmainen" tukikohdan sijaintina on erittäin ylimalkainen ja näkemäni kuvat ovat viitanneet Vehmaisten rajamailla sijaitsevan pitkänomaisen Kaukajärven rantamaisemiin, nimenomaan pohjoisrannalle. Wikipediassa on ensimmäinen näkemäni maininta Kaukajärvestä.

 

En ole toistaiseksi pystynyt tarkemmin paikantamaan paikkaa, mutta syykin selvisi. Vaikka Kaukajärven kartano ei ollut alkuperäinen maalaiskartano, oli se arkkitehtoonisesti arvokas (Wivi Lönnin 1909 suunnittelema). Aikanaan alueen maita hallinnut Anshelm Grahnin suku luopui maistaan ja rakennuksistaan ja myi kartanon 1952 Tampereen kaupungille. Rakennus rappeutui kaupungin omistuksessa niin pahasti, että se oli purettava 1975. Ei ihme, ettei ilmakuvassa näy kartanosta jälkeäkään ja paikka on pahoin metsittynyt. Ero on huikea, kun vertaa sitä vertaa (kelvottomaksi moitittuun) Suomen Ilmavoimat 1918-27 kirjan sivujen 22 ja 23 ylälaidan kuviin. Olen käynyt tutkimassa maastoa paikan päällä ja kaikki näistä kuvista näkyvä on hävinnyt.

 

Sivun 22 kuvan sijoittaisin tähän: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Vehmaisten+tukikohta&y=6818144&x=2496000〈=FI kuvan vasemmassa reunassa sijaitsevan mäennyppylän avulla. Jos uskaltaudun jäälle, käyn ottamassa kuvan tästä kohtaa.

 

Olen useaan otteeseen ihastellut Kaukajärveä loistavana lentopaikkana. Aprikoin miksi paikkaa on pidetty ammoin epäsopivana ja tulin siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta silloiset koneet ja/tai ohjaajien taidot/ tunnettu ohjaustekniikka edellyttivät monisuuntakenttää, mitä Kaukajärvi ei ole.

 

Kolhon tukikohdan paikasta olen hieman ymmälläni. Osmon lainaus mainitsee Ukonselän, joka näkyy tässä ilmakuvassa taka-alalla. Kuvassa näkyvä tehdasalue tunnetaan nykyisin Kolhon kyllästämönä, mutta siinä ei näy samanlaisia rakennuksia kuin (edelleen parjatun) Suomen Ilmavoimat 1918-1927, sivun 22 alalaidassa. Myös lentoaseman muistomerkki on pystytetty Ukonselän rantaan. Siitä huolimatta edellisen linkin teksti mainitsee, että ensimmäinen lento suoritettiin Kaijanselältä, joka on tuossa edellisessä ilmakuvassa etualalla. Valtion Lentokonetehtaan historia, osa 2 esittää sivulla 73 samaisella paikalla sijainneen tehtaan GA.Serlachiuksen /Kolho Oy:n sahana ja vastaavassa ilmakuvassa jo näkyy tukikohtakuvassa näkyvien tiilirakennusten kaltaisia tehdasrakennuksia. Karhunahas-kirjassa sivujen 248 ja 249 väliin sijoitetussa liitteessä näkyy vielä varhaisempi ilmakuva, joka muistuttaa vielä enemmän sisällissodan aikaisia maisemia. Tohdinkin siis epäillä, että Kolhon lentoasema on sijainnut tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kolhon+tukikohta&y=6891899&x=2526972〈=FI

 

Oriveden tukikohta sijaitsi oman tulkintani mukaan tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Oriveden+tukikohta&y=6836970&x=2518844〈=FI

 

Kun Kolhon tapauksessa Valtion lentokonetehtaan Kolhon osasto sijaitsi aivan samassa paikassa kuin ensimmäinen tukikohta, oli Orivedelläkin vastaava kytkentä hyvin lähellä. Lahden toisella puolella Vehkalahdessa sijaitsi Aeron moottorikorjaamo, nykyisin osoitteessa Aerontie 8

 

No nämähän ovat tulkintoja tiedonmurusista, mutta jos jollakulla olisi tarkempaa faktaa, niin korjatkaa vaan, olkaa hyvät.

[Juha Ritari 243]

Mielenkiintoista. Omaan mieleen on jäänyt vain mielleyhtymä tuosta kentän sijainnista, jota verrattiin Utin asemaan, mutta ei tuota etäisyystietoa. Olisi vaan luontevaa, että tuo aiemmin mainittu ajorata sijaitsisi kankaalla - sellainen kun on ilmeisen hyvä hevosille juosta. Ja jos kerran venäläisetkin olivat ampumaratansa sijoittaneet samaiselle kankaalle lännemmäksi, ei olisi yhtään uskaliasta päätellä, että Utin kenttä on sijainnut alusta alkaen nykyisellä paikallaan, vaikka kaikki lähteet eivät sitä näin suorasukaisesti kerrokaan.

 

AIka mainiosti tulee tuota ymmärrystä lisää kun eri lähteiden tietoja yhdistelee. Vaikka ilmeisesti paikallisilla nämä tiedot ovatkin tarkkaan olleet tiedossa.

 

Repikäähän tuosta se kavioura. Utin kuva otettu 1920-luvun vaihteessa kentän itäpuolelta. Vasemmalla ylempänä taitaa näkyä se tykkijullien ampumaratakin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Laitetaanpa tähän vielä -70-luvun GT-kartasta ote. Jos jollain on aikaa, ollos hyvä laittakaa kavioura kartan päälle.

 

[ attachment removed / expired ]