Kellään tietoja vanhoista kentistä?

[Kauko Lehtinen 0]

Kun johonkin juttuun jää koukkuun, niin se on sitten menoa. Alkoivat nämä kentät vaivata tosi perusteellisesti.

 

Ymmärtääkseni Jounilla on Laikon kenttä edelleen hakusessa. Löysin vuonna 1940 painetun, 1:100 000 mittakaavaisen, topografikarttalehden numero 4123. Siinä löytyy Laikon kylän läheltä lentokenttä. Pahoittelen suttuisuutta. Jounille lähetinkin jo karttalehden tarkempaa katsomista varten sähköpostilla.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Jos kentän sijoittaa Jounin aiemmin tähän keskusteluun lähettämään karttaan niin se sijoittuu ympyröidylle alueelle. Hieman kaakompana sijaitseva Lentokentäntie ei siis näyttäisi tuon vanhan kartan tiedon perusteella olevan samassa paikassa missä kenttä.

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Edit: kirijoitusvirhe

 

[Jouni Laukkanen 47]

Kun johonkin juttuun jää koukkuun, niin se on sitten menoa. Alkoivat nämä kentät vaivata tosi perusteellisesti.

 

Ymmärtääkseni Jounilla on Laikon kenttä edelleen hakusessa. Löysin vuonna 1940 painetun, 1:100 000 mittakaavaisen, topografikarttalehden numero 4123. Siinä löytyy Laikon kylän läheltä lentokenttä. Pahoittelen suttuisuutta. Jounille lähetinkin jo karttalehden tarkempaa katsomista varten sähköpostilla.

 

Jos kentän sijoittaa Jounin aiemmin tähän keskusteluun lähettämään karttaan niin se sijoittuu ympyröidylle alueelle. Hieman kaakompana sijaitseva Lentokentäntie ei siis näyttäisi tuon vanhan kartan tiedon perusteella olevan samassa paikassa missä kenttä.

 

 

No voi ihmeitten ihme! Että tällainenkin tieto saadaan kaivettua esille! Määrään Kaukolle välittömästi K-pillerin nautittavaksi.

 

Onkos se Jurmo nyt ainoa maalentopaikka, jonka paikka on vielä hakusessa?

 

Ja onhan Kaukolla E-G:n vesilentosatama Savonlinnassa myös tiedossa?

[Kauko Lehtinen 0]

 

Onkos se Jurmo nyt ainoa maalentopaikka, jonka paikka on vielä hakusessa?

 

Ja onhan Kaukolla E-G:n vesilentosatama Savonlinnassa myös tiedossa?

 

Kiitos lääkemääräyksestä,

 

Jurmo, hmm... pitääpä tutkia, olin jo unohtanut koko saaren. Minulla saattaa olla jotain tuttuja sillä suunnalla, yritän kysellä.

E-G:n lentosatamasta en ole kuullutkaan mutta kattotaan löytyiskö jotain - haasteet senkun kasvavat. Ensimmäisenä tulee mieleen E.G:n tukikohta Laitaatsillassa kaupungin länsipuolella, vaan enpä ole varma.

 

Viikonloppuna pukkaan kehiin pari kuvaa ja karttaa Viipurin Tervaniemestä ja Turkinsaaresta sekä Sortavalan Kasinhännästä. Ne eivät ole kai varsinaisesti hukassa olleetkaan mutta löysin pari selventävää lähdettä kumminkin. Paikkojen historiastahan oli jo hyviä linkkejä puheenvuorossa # 94 sivulla 5.

 

Edit: pieni tarkennus

[Kauko Lehtinen 0]

Mitenkäs nämä vesilentokentät?

 

Katajanokalla oli joskus joku ennen laivoja ja Ivalossa oli jotain. Jos jollain on tietoa vanhoista vesilentokentistä, niin voi kirjoittaa.

 

Lentosatamista on välillä ollut juttua ja yllä olevaankin on tullut jokunen vastaus. Juha Paulavuon viestissä 94 (sivu 5) on hyviä näitä koskevia, linkkejä ilmavoimien historiasivuille.

 

Kasinhäntä näkyy hyvin tässä kartassa aivan alareunassa:

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Tein kuvasta noin omituisen mallisen, että sijainti Sortavalaan verraten hahmottuisi paremmin. Lentokonehalli on edelleen pystyssä ja näkyy hyvin laivaväylälle esim Sortavalasta Valamoon mentäessä. Tässä parin vuoden takainen kuva hallista:

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Tervaniemen lentosataman paikka näkyy tässä Viipurin kartassa:

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Samoin tässä lounaan suunnasta otetussa kuvassa:

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Toinen otos koilisen suunnasta kuvattuna:

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Turkinsaaren sijainti Viipurin kaupungin ja sen ulkosataman, Uuraan, välissä näkyy tässä kartassa:

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Toissakesänä kuljin tuosta laivalla ohitse mutta enpä onneton silloin huomannut katsoa tai kuvata.

 

Edit: Turkinsaaren täydennys ja kirjoitusvirheiden korjauksia.

 

 

[Jouni Laukkanen 47]

Tässä sitten julkinen kysymys Sasu Mattilalle tai muille joita asia kiinnostaa.

 

Saamassani metsäkenttäluettelossa on kummitellut Kuorevedelle (nyk. Jämpsän kaupunkiin) rakennettu Liesin kenttä. Paikka on lähellä Juupajoen rajaa, jossakin Iso-Liesijärven maastossa. Tässä lentopaikkaseloste:

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Kenttä on selosteen mukaan Lyly-Jokela-Kuorevesi-tieltä n. 1 km luoteeseen Liesin metsäautotiellä. Lähin puhelin oli tuolloin (60-luvun lopulla) Liesin kämpällä. Alla olevaan karttaan on merkitty Kolonkulman metsälentokenttä, mikä taas ei mielestäni sovi selostukseen: matka on liian pitkä ja se ei sijaitse metsäauto- vaan pikemminkin kylätiellä. Tai sitten siinä on jokin juttu, jota en ole ymmärtänyt.

 

Täytyy tosin myöntää, että tätä Kolonkulman kentästä ei taas löydy mitään "virallista" tietoa, joten onkohan sittenkin kysymys juuri Liesin kentästä. Oletan, että Lyly-Jokela-Kuorevesi kulkee kartassa Iso-Liesijärven pohjoiseteläpuolitse (Jokela kaiketi sijaitsee jossain siinä matkan varrella) ja Kuorevedellä oletan tarkoitettavan Hallin kylää. Liesin kämppä sijaitsee järven itäpäässä (fakta).

 

Siis: onko kellään näkemystä paikasta. Itse en ole Liesin kenttää yrityksistä huolimatta löytänyt, vaikka olen etsinyt sitä maasta että ilmasta käsin.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Erkki Mikola 1]

Käykääpä katsomassa Malmin Isossa Pyöreässä ilmakuvia Malmin kentästä 60 vuoden ajalta. En tiedä varmasti kauanko ne ovat/voivat olla siellä. Toivottavasti ikuisesti. Kuvat on otettu 10 vuoden välein alkaen 1943. Siinä vanhimmassa kuvassa näkyy hyvin pudonneen lentokoneen jättämä kraateri kentän luoteisreunalla. (kuulin jonkun sanovan että se oli SB-3, joku teistä, joka tuntee Malmin sotahistorian paremmin kuin minä, voisi varmaan kertoa, mikä kone, ja milloin se putosi)

Samassa kuvassa näkyy myös kiitotiellä parhaillaan nousua tai laskua tekevä 4-moottorinen kone ja pitkin kenttää parkkeerattuja muita sotakoneita. Kuvat ovat ihan kentän päältä ja suoraan alaspäin. Eli tyypillisiä kartoituskuvia.

(Ne ilmestyivät sinne eilen, kun Maanmittauslaitos toi henkilökuntaansa syysretkelle Malmille.

Kuvat ovat ainakin toistaiseksi ymmärtääkseni Maanmittauslaitoksen omaisuutta, mutta toivottavasti sillä on varaa lahjoittaa ne Ilmailulaitokselle tai Ilmailulaitoksella varaa ostaa ne, ja panna pysyvästi näytille johonkin sopivaan paikkaan)

 

Niistä kuvista, jos mistä näkyy, että Malmi on harvinaisen autenttisena säilynyt 1930-luvun lentokenttä, jossa historiallista arvoa ei ole pelkästään rakennuksilla, vaan myös kiitoteillä.

 

Kahdessa vanhimmassa kuvassa näkyy keskellä kentän nurmea iso valkoinen teksti "HELSINKI". Kiinnostaisi myös teiltä tietäjiltä, millä tekniikalla se teksti oli luotu (valkoista hiekkaa, valkoisia kukkia, maalia vai mitä) Ja milloin tuosta tekstistä luovuttiin? Kun se turkkilainen matkustajakone yritti laskeutua Malmille, teksti oli jo poissa, eikä selitä pilotin virhettä

[Erkki Mikola 1]

 

http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/lentokentta/malsalmi.htm

 

Tämä tapaus kyseessä?

 

Melkoisella varmuudella. Se kraateri on todella iso siinä kuvassa. Ja juuri Sunnuntaipalstoilla.

 

Edit: Oishan tuo pitänyt tietää/muistaa, kun sama juttu on täälläkin

http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/suosta1.html

 

[Jouni Laukkanen 47]

Ja kun Jyväskylästä asti kysytään Savonlinnan vesilentosatamaa, niin historiallisia siellä on E-G:n halli ja ramppi Laitaatsillassa, jonne pitää maitse ajaa Laitaatsillan pohjoisrantaa. Olen kyllä nähnyt kuvia, joissa Soini W. Särkkä operoi Savonlinnasta vedestä käsin Norsulla, mutta silloin oli talvi. Se nykyään käytetty vesilentosatama on taas ihan siinä torin rannassa.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Savonlinnan vanha "maalentoasema" taas sijaitsi kaupungin pohjoispuolella Lehtiniemessä.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Aw... Oi Gurut! Voiko PSP:ssä säätää kuvan kokoa tiedoston koon mukaan. Pikseleitä ja kokoa kyllä, mutta miten sen järkevimmin tekisi. Vastauksella ei ole kiire, sillä lähden huomenna... tai siis tänään viettämään syntymäpäiviäni Super Cubilla useammalla eteläsuomalaisella pikkukentällä - jos säät sen sallivat. Vihertykää!

[Jukka Nisula 2 235]

Kokkolan Laajalahden lentokentän historiaa löytyy Kokkolan Ilmailukerhon julkaisemasta kirjasta "Ilmailua Kokkolassa 70 vuotta",kirjoittaja Hernesmaa, 1995. Kirjaa voi tiedustella kerholta. Kirjassa on valokuvia 30-50-luvuilta sekä kentän pohjakartta kiitoratoineen. Kenttää käytti sekä ilmavoimat että kokkolalaiset kerhot aina 50-luvun lopulle asti, kunnes kentän pehmeyden (vesijättömaa) takia lentotoiminta siirtyi läheiselle Kruunupyyn uudelle lentoasemalle. Laajalahden 30-luvulla rakennettu lentokonehalli siirrettiin Kruunupyyhyn 1963-64 ja on edelleen käytössä. Ilmavoimat lensi kentältä ilmamaaliammuntoja sota-aikana meren päällä, kalustonaan Kauhavan koneita, mm. Tuiskut ja Bulldogit. Vielä 80-luvulla oli hallin betonipohja kivijalkoineen jäljellä. Muuten kenttä oli pusikoitunut ja maatalouskäytössä ainakin osittain.

[Ari Katajamäki 0]

 

Eli oliko se tuossa paikassa:

[ Attachment removed / expired ]

Maanmittauslaitoksen paikannimihaku viittaa tuohon.

Oliko kiitorata itä-länsisuuntainen tuon suoran tienpätkän kohdalla?

 

[Jukka Nisula 2 235]

Ei ollut siinä. Siellä on hiekkadyynialue ja uimaranta. Kenttä oli siitä punaisesta pisteestä suoraan alaspäin ihan kuvan alareunassa, ei näy kokonaan kuvassa. Siinä on jotain pellontilkkuja keltaisella. Alhaalla oleva valtatie 8 menee aika lähellä ja Kokkolasta päin tullessa kasitieltä kääntyy oikealle Laajalahdentie-Bredviksvägen ja siltä taasaoikealle pikkutie menee perille.

[Ari Kutvonen 2]

Kun keski-pohjanmaa nousi esille niin jatketaan.

Kalajoen vanha kenttä.

Olen antanut itseni ymmärtää sen sijainneen raviradan nurkilla. Kenttä ei tainnut koskaan olla virallisesti käytössä vaikka sillä oli aktiivisena käyttäjänä ainakin oulun tilauslento, tuossa aiemmin nähdyllä kalustolla.

70 luvulla taidettiin ainakin juhannuksena lennättää porukkaa vielä rallye-C185 kalustolla?

 

Jouni, Markku, keskipohjanmaan miehet...???

[Jukka Nisula 2 235]

Jatketaan vaan! Laajalahdesta vielä sen verran, että kiitotie oli suunnilleen pohjois-eteläsuunnassa ja lentokonehalli sen itäpuolella. Alueella oli myös pieni ampumarata metsässä. Isäni kertoi myös löytäneensä pikkupoikana 40-luvulla puusta(!) tehdyn harjoituslentopommin sieltä hiekkarannalta, kait käytetty pommitusharjoituksessa? Hän kertoi myös Tuisku-lentäjistä, joilla oli tapana huiskutella ohjaamosta katoille kiivenneille pojille, palatessaan mereltä matalalla Ykspihlajan talojen yli, resuinen maalipussi perässä. Oli osumia tullut...

[Jukka Nisula 2 235]

Laitanpa tähän muutaman kartan Kokkolan Laajalahden kentästä. Uudemmassa näkyy kentän sijainti nykykartassa. Olen lisännyt siihen kenttäalueen paikan (nurmikenttähän se oli) ja lentokonehallin sijainnin. Alue kuuluu nykyään Kruunupyyn kuntaan. Vanhempi kartta (Kokkolan Ilmailukerhon luvalla) on mielenkiintoinen. Siinä on kentän pohjakartta vuodelta 1952, johon on piirretty kiitotiet. Lentokonehallin paikka näkyy neliönä kiitoradan oikealla puolella tien vieressä. Ampurata on myös merkitty metsään. Huomaa, että kentän eteläpään korkeus merenpinnasta on vain 1 metri lähellä olevasta merenpinnasta, joten alavalla vesijättömaalla se on sijainnut.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Ilkka Mäkelä 1 206]

Heh, henkilökohtaista historian havinaa tuossa vanhemmassa karttapiirroksessa vuodelta 1952. Kapteeni J. Karunko on isäni työkolleega. Kysymyksessä Topografikunnan karttaryhmän 4 tai 5 päällikkö. Isäukkoni Paavo Mäkelä oli Topografikunnan karttaryhmän 7 päällikkö, luutnantin arvoisena v. 1952.

 

Suomessahan oli sodan jälkeen vielä kokonaan kartoittamattomia alueita etenkin Lapissa mutta myös Pohjanmaalla. Muistaakseni Kälviällä asuttiin maalaistalossa kesä 1951, jolloin isäni ryhmä (upseeri, ansioitunut aliupseeri plus 2 ansioitunutta sotamiestä ns. lattamiehinä) kartoitti esim. Lohtajan ampumaleirin alueen, siis ilmakuvien perusteella, korkeuskäyrät, tiet, talot, etäisyydet jne. Wanhan Kansan tietäjiltä paikalliset talon- ja paikannimet otettiin talteen tuleville sukupolville.

Lapissa oltiin pari seuraavaa kesää, mm. Norvajärven kansakoululla, jolloin isäni ryhmä peruskartoitti esim. Rovaniemen lentokentän ympäristön. Yksi kesä meni erämaamökillä, jolle piti kävellä tavaroiden ja pystykorvakoiran kanssa pitkospuita pitkin noin 4-5 Km. Myös Pello ja Tervola tulivat tutuiksi. Tosin muistot ovat varsin hämärät, koska oma ikäni oli silloin 3-7 vuoden välillä.

Talvikauden Topografikunta vietti sitten Katajanokalla puhtaaksipiirtäen kesällä taltioituja piirroksia ja dataa peruskarttamuotoon. Se oli silloin pelkkää käsivaratyötä. Taitaa olla nykyisin "kadonnut" ammattikunta.

[Jukka Nisula 2 235]

Vanhoista lentokentistä kiinnostuneille olisi tarjolla Hangon Täcktomin kentän historiaa, siitä ei tässä ketjussa vielä ole juttua. Kenttä alkoi todella kiehtoa, ja samalla tuli tutkittua Hangon rintaman ilmataistelutkin:

 

“Venäläiset rakensivat vuonna 1941 Hangon tukikohtansa suojaksi lentokentän Täcktomin kylän laajoille pelloille. Täcktomin lentokentällä toimi 13. Hävittäjälentorykmentti. Siihen kuului kuusikymmentä I-16- ja I- 153 hävittäjää. Lentävien yksiköiden lisäksi rykmentissä oli lentokenttä- ja viestikomppaniat, nekin Täcktomissa. Sodan syttyessä oli Hangossa vain rykmentin 4. Eskadrilli, johon kuului 15 hävittäjäkonetta. Kolme muuta eskadrilliä oli Leningradissa hakemassa uusia koneita. Tukikohdan koneet kävivät lukuisia ilmataisteluita saksalaisia pommikoneita vastaan Hankoniemen ja saariston yllä. Täcktomin lentokentältä voivat sodan aikana toimia vain hävittäjäkoneet, pommikoneille se oli liian pieni, joskin laajennustyöt olivat käynnissä. Osalle koneista oli valmistunut betoniset maanalaiset suojat, joihin johtivat betonoidut rullaustiet, mutta muut joutuivat olemaan maanpäällisissä hirsisuojissa kentän pohjoispuolella. Kentän länsilaidalle oli rakenteilla suuri teräksinen lentokonesuoja, joka ei valmistunut. Kenttä oli ympäröity lähipuolustus- ja ilmatorjuntakonekiväärein ja majoituskorsuin. 93. Erillinen ilmatorjuntapatteristo oli ryhmittynyt kolmioon Täcktomin lentokentän ympärille. Sen patterit olivat Hankoniemen etelärannalla Gloskärissä ja Tallholmissa sekä kolmas Dynamiittitehtaan luona. Patteriston nelitykkiset patterit oli varustettu 76 mm:n ilmatorjuntatykein.

Täcktomin kenttää käytetään edelleen pienkonekenttänä. Kentän rakentajista on edelleen muistona betonisuojien rauniot ja lähipuolustuskaivannot kentän laidoilla. Maanpäälliset lentokonesuojat ovat kokonaan hävinneet”. (lähteenä Hangon museon julkaisu Hankoniemi 1940-41, 1984, myös kartta alla)

 

Hangonkylän lentosatamassa toimi myös 10.merilentoasema. Sillä oli käytössä aluksi 10-15 (myöh.2-3) kappaletta MBR-2 lentovenettä Hangon ja Leningradin/Tallinnan liikennettä varten.

 

Suomalaiset siirsivät pääosan LeLv 6:n koneista Nummelaan 26.6.1941. Sieltä oli tarkoitus mm.vakoilla Hangon aluetta ja osallistua ilmataisteluihin Täcktomin koneita vastaan.LeLv 6:lla oli 2.7.-41 koneita Nummelassa seuraavasti: 5 kpl:tta Polikarpov I-153 -sotasaaliskoneita, 2 kpl:tta Koolhoven F.K.52 ja 3 kpl:tta Tupolev SB-2-sotasaalis koneita. 30.10.-41 saapui Nummelaan 8 kpl:tta Curtiss Hawk 75A-koneita LeLv 32:sta, tarkoituksenaan tuhota Täcktomissa vielä olevat 20 hävittäjäkonetta rynnäköimällä. Kova ilmatorjunta ja kahden oman koneen menetys kuitenkin muutti suunnitelmat, ja tehtäväksi jäi Hangon motista pois lentävien koneiden torjunta. Yksi Tupolev SB-2 (VP-3) tuhoutui starttionnettomuudessa 1.8.-41 Nummelassa, ohjaajan ja tähystäjän saadessa surmansa, kk-ampuja selviytyi lievin vammoin.

 

Selailin Jaakko Hyvösen kirjaa “Kohtalokkaat lennot 1939-1944" ja löysin sieltä seuraavat tapaukset, joissa menehtyi suomalaisia lentäjiä, ja joihin ilmeisesti osallistui Täcktomiin tukeutuneet venäläisten hävittäjät. Hangossa oli venäläisten tukikohta 22.3.1940-2.12.1941, eli nämä tapaukset ajoittuvat kyseiseen jaksoon ja jatkosodan alkuun. Viimeiset venäläiset hävittäjät poistuivat Täcktomista iltapäivällä 2.12.1941. Hyvösen mukaan kentällä oli todettu parhaimmillaan 30 hävittäjäkonetta. Ohjaajien taso oli keskimääräistä parempi, osa I-16-koneista ja lentäjistä oli tullut Baltian rintamalta Hankoon. Kolme heistä sai kesän ja syksyn 1941 taisteluissa ”Neuvostoliiton sankarin” arvon; Kapteenit L.G.Belousov ja Antonenko sekä yliluutnantti Brinko. Venäläisten menetyksistä Hangon rintamalla minulla ei ole paljon tietoa, joten täytyy keskittyä suomalaisiin:

 

- 9.7.1941 tuhoutui FR-147 sulkulennolla Vestanfjärdin Nivelaksissa 30 km Hangosta luoteeseen.

Ohjaaja stm. Niemelä Esko sai surmansa. Ilmataistelu viiden viholliskoneen kanssa, syöksyi metsään etsiessä pakkolaskupaikkaa osumia saaneella Fokkerillaan.

- 10.7.1941 ammuttiin IT-14 (I-153 “Tsaikka”) alas ilmataistelussa Hangon pohjoispuolella ohjaajan saadessa surmansa.Ohjaaja luutn. Kallio, Veikko. Ilmataistelu I-153 ja MiG-3-koneiden kanssa. Syöksyi mereen Käringsholmin lähellä.

- 2.8.1941 ammuttiin FR-126 alas ilmataistelussa Hangon länsipuolella Ormskärin lähistöllä ohjaajan saadessa surmansa. Vihollisen I-16 ampui alas, n.7 km Hangosta koilliseen. Ohjaaja vänr. Nyberg, Juha.

- 1.11.1941 syöksyi CU-570 mereen Hangon vuokra-alueen itäpuolella ohjaajan saadessa surmansa. Kapt. Berg, Paavo. Ilmataistelu I-16 koneen kanssa. Berg syöksyi mereen Koön eteläpuolella.(Berg pudotti I-16:n ja sai ilmeisesti osuman it-tulesta, huom.)

- 5.11.1941 ammuttiin CU-567 alas ilmataistelussa Hangon itäpuolella ohjaajan saadessa surmansa.Vänr. Lakio, Alpo. Ilmataistelu kahdeksan I-16 koneen kanssa. Syöksyi mereen Hästö-Busöstä etelään, Jussaröstä suunnassa 253 astetta. (suom.Curtisseja oli taistelussa 4 kpl:tta ja ne pudottivat yhden I-16:n ja vaurioittivat toista, joka teki pakkolaskun Täcktomin kentälle, huom.)

 

Näiden tapausten lisäksi voi mainita, että 2-paikkainen Koolhoven FK.52 KO-130 miehistönään alik.Antila ja ltk.mek. Sairio katosi lentolehtisten pudotuslennolla Hangon vuokra-alueella yöllä 16.8.1941. Kone löytyi samana yönä pakkolaskun tehneenä Virosta, eksyttyään ilmeisesti myrskyssä, ja molemmat saivat surmansa.

 

Edellämainittujen koneiden lisäksi suomalaiset menettivät Hangon rintamalla ilmeisesti vielä 2 kpl:tta Fokker D 21-konetta ilman ohjaajamenetyksiä, sekä yksi sotasaalis I-153 “Tsaikka”ammuttiin alas Hankoniemellä 24.10.1941 (korpr.Koskinen, IT-20). Koskinen teki pakkolaskun Inkooseen ja kone korjattiin Tampereella.

 

Lentolaivue 32:ssa Curtisseilla lentänyt “Kössi” Karhila kertoo marraskuun -41 tapauksista seuraavaa: ”Sitten saimme käskyn lähteä Hangon rintamalle. Meidän olisi käskyn mukaan rynnäköillä estettävä vihollislentäjien toiminta Täcktomin kentältä. Eihän siitä mitään tullut ylivoimaisen ilmatorjuntatulen takia. Pojat päättivät pudottaa viholliskoneet ilmataisteluissa. Olin yhteysupseerina ja tavallaan lennonjohtajanakin tykistön tulenjohtotornissa, jossa käytössäni oli radio. Menetimme kapteeni Paavo Bergin ilmataistelussa, johon vihollisen runsas ilmatorjunta osallistui tuhoisasti. Näin koneen putoavan. Muutama päivä myöhemmin vänrikki Alpo Lakio sai surmansa samoissa olosuhteissa. Viiden viikon komennus päättyi ja palasin Suulajärvelle.” (Karhunen: Kotkat iskevät)

 

Saksalaiset pommittivat Täcktomin lentokenttää 24.6.1941, jolloin Malmilta lähteneet neljä Junkers Ju-88 konetta (Kustenfliegergruppe 806) osallistui iskuun. Myöskin panssarilaiva Ilmarinen ampui 20 kranaattia Täcktomin lentokentälle 12.7.1941.

 

Kuvassa lentokenttä sodan aikaisessa asussaan. Kentän koko oli noin 1100 metriä x 1000 metriä. ( Kartan mittakaava ei täsmää kuvassa.) Muut piirrokset lainasin kirjasta “krasnij gangut”, Stig Nyström 1984.

 

Jukka                        

 

 

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Nils Rostedt 13]

Vanhoista lentokentistä kiinnostuneille olisi tarjolla Hangon Täcktomin kentän historiaa, siitä ei tässä ketjussa vielä ole juttua. Kenttä alkoi todella kiehtoa, ja samalla tuli tutkittua Hangon rintaman ilmataistelutkin:

 

Hieno kertomus ja paljon uutta tietoa Hangon lentopaikasta, missä meikäläinen oppi lentämään !

Karttapiirrosten perusteella nykyinen kiitotie on sodanaikaisen kentän itälaidalla, ja suuri osa vanhan kentän länsiosaa on nykyään golf-ratana. Karmaa.

 

/ Nils

[Jukka Nisula 2 235]

Hieno kertomus ja paljon uutta tietoa Hangon lentopaikasta, missä meikäläinen oppi lentämään !

Karttapiirrosten perusteella nykyinen kiitotie on sodanaikaisen kentän itälaidalla, ja suuri osa vanhan kentän länsiosaa on nykyään golf-ratana. Karmaa.

 

/ Nils

 

Kiitti vaan! Kiva kuulla kentän nykytilastakin, olisiko valokuvia? Itse en ole kentällä käynyt, Hangossa kylläkin joitakin kertoja. Laitan vielä yhden piirroksen, jossa on noita konesuojiakin.

 

Jukka

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Nils Rostedt 13]

Innostuin tekemään Hangon kentästä pari overlay-kuvaa, missä verrataan uutta ja vanhaa.

 

[ Attachment removed / expired ]

Tässä on Jukan löytämä karttapiirros ja voimassaoleva lähestymiskartta päällekkäin. Nykyisen kentän sijainti näkyy hyvin.

 

 

[ Attachment removed / expired ]

Tässä vuorostaan peruskartan ote ja sama sodanaikaisen kentän piirros, joka tosin näkyy vain heikosti. Mutta esim. golfradan paikka näkyy hyvin.

 

[ Attachment removed / expired ]

Lopuksi ilmakuva kentästä, näkymä pohjoisesta etelään (v.2001). Pohjoispään pellot näkyvät tässä hyvin.

 

/ Nils

 

[Jukka Nisula 2 235]

Olipa mielenkiintoisia kuvia. Niin ne ajat ja maisemat muuttuu, kuvat selvensivät hienosti paikkoja. Täytyykin käydä paikanpäällä joskus.

Ne maanpäälliset konesuojat ovat kai kaikki hävinneet, näin luin siitä historiikista, joitain kuoppia lienee jäljellä vain. Kyllä saat karmat näistä hienoista kuvista!

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 235]

Hieno kertomus ja paljon uutta tietoa Hangon lentopaikasta, missä meikäläinen oppi lentämään !

Karttapiirrosten perusteella nykyinen kiitotie on sodanaikaisen kentän itälaidalla, ja suuri osa vanhan kentän länsiosaa on nykyään golf-ratana. Karmaa.

 

/ Nils

 

Lisäänpä vielä kertomukseeni sen, että Malmille oli sijoitettuna 6 kpl:tta Brewster-koneita marraskuussa 1941, ja ne valvoivat Hangon rintaman tilannetta sieltä käsin. Mahdollisista ilmataisteluista Täcktomin koneiden kanssa minulla ei ole nyt juuri tietoa, mutta täytyy tutkia. Tai jos joku tietää niin voisi kertoa.

 

Kyseessä oli Lentolaivue 24:n 2.lentue (Osasto Ahola), joka toimi Malmilta 6.11.1941 - 8.1.1942. Lentueenpäällikkönä oli kapteeni L. Ahola.

 

http://www.geocities.com/finnmilpge/fmp_faf_lelv24.html

 

Jukka

[Erkki Mikola 1]

Ne maanpäälliset konesuojat ovat kai kaikki hävinneet, näin luin siitä historiikista, joitain kuoppia lienee jäljellä vain.

 

Montuista ja Malmista puheenollen, moniko tietää niistä kuopista, jotka ovat Malmin kentän laidalla tuulipussikukkulan länsipuolella. Ainakin kaksi isoa monttua siellä on aivan kentän nykyisen aidan ulkopuolella, eli kaikkien vapaasti tutkittavissa. Puistola-seuran satakielikierroksella kuulin, että ne ovat jäänteitä sodanaikaisista hävittäjäsuojista. Kaikkia koneita kun ei haluttu pitää samassa paikassa alttiina ilmapommituksille. Liekö jollakulla samanlaista karttaa Malmin sodanaikaisista rakennelmista kuin saimme Täcktomista?

[Jukka Nisula 2 235]

Hangon Täcktomin kentästä löytyy tietoa ja pari hyvää kuvaa osoitteessa:

 

http://www.lentopaikat.net/efhn.shtml

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 235]

Vaasan kenttä on maamme vanhimpia maalentokenttiä Turun Artukaisten ja Helsingin Malmin kanssa. Säännöllinen reittiliikenne Aero Oy:n Dragon Rapide “Salamalla”OH-BLA alkoi 3.5.1938 Helsingin ja Vaasan välillä. Talvi- ja jatkosodan aikana kenttä toimi sotilaskenttänä, mm.1941- 44 saksalaiset käyttivät sitä.

 

Vaasan lentoasema on muuttunut paljon lähes 70:ssä vuodessa. Olen piirtänyt kartan, jossa näkyy kiitoteiden kehitys vuosien aikana. Selvyyden vuoksi jätin vanhat tiet ym.yksityiskohdat pois, Tuovilanjoki ja nykyinen tie Vaasaan on kartassa, sekä lentoaseman nykyiset päärakennukset. Katkoviivalla on merkitty nykyinen kiitotie 34-16, joka on 2500 metriä sekä rullaustiet ja platta. Sivukiitotie 29-11 on nykyään pois käytöstä (katkoviivalla ja risteillä merkitty). Alla merkittävimmät kiitoteiden pidennykset: 

                                         

- 1938 kenttä oli kolmion muotoinen , n.40 hehtaarin nurmikenttä, (pääsuunnat kuvassa tummalla), pituudet n. 600 metriä/rata.

- 1943 kiitotie 34-16 oli pidennetty 1200 metriin (piirretty kuvaan rasterilla), edelleen ruohopintainen, myöh. sorapinta

- 1955-58 rakennettiin sivukiitotie 29-11 valmiiksi, ja päällystettiin asfaltilla, pituus n.1300 m

- 1958-59 pidennettiin pääkiitotie 34-16 1800 metriin ja päällystettiin asfaltilla

- 1971 pidennettiin 34-16 edelleen 2000 metriin ja kenttä oli suihkukonekelpoinen

- 1997-98 valmistui viimeisin 500 metrin pidennys nykyiseen 2500 metriin (34-16).

 

Samoihin aikoihin eli 1998 poistettiin sivukiitotie 29-11 käytöstä lentokerhojen vastustuksesta huolimatta. Vallitseehan Vaasassa usein länsituulet. Sitä ei ole enää merkitty ilmailukarttoihin. 11:n päässä lennätetään rc-lennokkeja ja rataa käytetään kiihdytyautokilpailuihin. Kiitotie 34-16 on ainoa kiitotie käytössä. Sodan aikaisista poikkiradoista ei ole mitään jäljellä. Nykyisen parkkipaikan reunassa sivukiitotien puolessa välissä kumpareen kyljessä on ollut pari pientä konesuojaa (konekorsua) sodan aikana. Myöhemmin niissä oli säilytetty yksityiskoneita. Konesuojat ja kentän itäreunassa aikanaan ollut pieni puinen “smolikhalli” on purettu jo aikoja sitten.

 

Jukka

 

 

 

 

 

Tässä piirtämäni kartta

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Nykyinen VAC-kartta

[ Attachment removed / expired ]

Allekirjoittanut laskussa 34:lle kesällä 2003. Vasemmalla suljettu rata 29-11.

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Guest schumi]

Joopa joo. Tietoa Kirkkonummen kentästä jos et ole jo saanut: Oikeastaan vuokrakauden kenttiä on kaksi, ensimmäinen Friggesbyssä Porkkalantien varressa ja toinen Degerbyssä Hangontien varressa, oli kuulemma rajavalvonnan käyttämä kenttä. Degerbyn kenttä on ultrakeveiden käytössä. Lisäksi lähellä Pikkalan Essoa oli eräällä pellolla pari sataa metriä pitkä suora kaistale niitetty matalaksi, ja kaistaleen alussa oli ränsistynyt tuulipussi...

 

Friggesbyn kenttä on mielestäni näistä mielenkiintoisin. Paikka sijaitsee noin viisi kilometriä Porkkalantien alusta siis Hangontieltä, vasemmalla puolella mennessä. Paikalla on useita lentokoneiden betonisia U:n muotoisia sirpalesuojia ja pellolla pyöreä vesitornin kivijalka (joku väitti sitä lennonjohtotornin kivijalaksi). Kirjallisuudessa on mainittu että vuokrakauden loppupuolella alueella operoi myös suihkukoneita (eli MiG-15?)

 

Kentän kiitorata oli suunnilleen pohjois-eteläsuunnassa. Kentän pinta oli silattu metallilevyillä joissa oli hakaset toisiinsa liittämistä varten ja levyissä oli taottuja kupuja. Jenkit käyttivät Tyynen Meren saarilla saman tapaista, PSP-(Pierced Steel Plating) päällystystä. Olen toimittanut Degerbyn museoon kappaleen tällaista levyä.

 

Alue on nykyisin viljelysmaata, mistä ainakin minulle nousee epäluuloja, kun vain kuvittelee venäläisten 40- ja 50-lukujen öljynvaihto- ym. jätehuoltopolitiikkaa...alue on yksityisessä omistuksessa, mutta ainakin länsilaidan metsässä liikkuminen kuuluu jokamiehen oikeuksien piiriin?

 

Friggesbyssä löytyy myös osoite Lentotie (ja oliko myös Lentokuja?), tie joka päättyy kenttäalueen eteläpuolelle.

 

OHO! Kävi niin että ajauduin aiheeseen hakumoottorilla, enkä nähnyt jo vastattuja viestejä! Tässä tuli siis vain vanhan toistoa. Mutta oli mielenkiintoisia viestejä, kun lukemaan pääsin!