Jouni Laukkanen

Kellään tietoja vanhoista kentistä?

Aloittanut Jouni Laukkanen,

812 viestiä aiheessa

Kirjoitettu

Pvm:llä 3.9.1943 kello 08:15 starttasi LLv.6:n Dornier Do 22 K -meritoimintakone (DR-198) Santahaminan merilentoasemalta. Miehistön muodostivat lentomestari Venna ohjaajana, vänrikki Mäkitalo kuvaajana sekä teknisiä tehtäviä hoitavana mekaanikko Simola. Lentotehtäväksi oli määrätty eräiden lentokenttien valokuvaaminen Etelä-Suomen alueella. Kuvauskierros alkoi Nummelasta (klo 08:40), sitten Kiikala (09:08) - Oripää (09:36) - Tampere (?) - Räyskälä (10:40) - paluu Santahaminaan kello 11.45. Kierros kesti kaikkiaan 3,5 tuntia, kuvauskorkeuden ollessa noin 3100 metriä.

 

img_1208.jpg.ed188e5ea15d4243f0bfefde66633db9.jpg

Kansallisarkisto

 

Kiinnostuin kirjoittamaan tämän stoorin kun havaitsin valokuvassa Nummelan kentän lyhimmällä kiitoradalla jotain poikkeuksellista. Yhdistin sen oitis aikaisemmin kuulemaani juttuun, siinä näkyy rakennelmia ts. lavastekaupunki joka rakennettiin Nummelan lentokentällä kuvattavaa elokuvaa varten. Vuonna 1944 valmistunut täyspitkä elokuva oli nimeltään "Herra ja ylhäisyys". Pääosissa Tauno Palo ja Regina Linnanheimo.

 

Elokuvasta ja lavastekaupungista löytyy perusteellista tietoa kirjoituksineen ja osin värikuvineen, kun googlaa elonet ja kirjoittaa hakuun herra ja ylhäisyys.

 

 

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

7.8.2004 at 00.19, Petri Lehtovirta kirjoitti:

peltoaukeamille suihkukoneille tarkoitettu lentokenttä, joka päällystettiin teräslevyin.

”tukikohtaa purettaessa Friggesbyn lentokentän päällysteenä olleet metallilevyt kerättiin talteen uudelleen käytettäviksi.”

Wanha poiminta, mutta eräältä sotahistoriafoorumilta sattui silmiin tarkentava tieto:

käytetty teräslevy on ns Marston Mat, https://en.wikipedia.org/wiki/Marston_Mat.
Neuvostoliitto sai sitä maiden välisellä Lend-Lease-sopimuksella runsaasti....



Ja Porkkala-ketjussa, jossa oli kuva pellon keskellä lojuvasta betonirakennelmasta,
 

Lainaa

Friggesbyn kenttä on mielestäni näistä mielenkiintoisin. Paikka sijaitsee noin viisi kilometriä Porkkalantien alusta siis Hangontieltä, vasemmalla puolella mennessä. Paikalla on useita lentokoneiden betonisia U:n muotoisia sirpalesuojia ja pellolla pyöreä vesitornin kivijalka

 

"Se pyöreä, kallistunut pömpeli keskellä lentokenttäaukeaa ei ole lennonjohtotornin jalusta vaan polttoainesäiliön kuori. Sen sisällä lienee ollut jonkinlainen "kumipallo", joka oli tiiviisti polttoaineen ympärillä ja vaikeutti syttymistä."

Lähde:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2012/09/lentokentan-kangastus-friggesby-ja.html

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu (muokattu)

Lentorykmentti 1:n sotapäiväkirjoja selatessani tuli eteen seuraavat Aunuksen Karjalassa olleet suomalaisten sotajoukkojen rakentamat lentokentät tai varalaskupaikat, joita ei ole paljon ilmailuhistoriallisessa kirjallisuudessamme mainittu. Osasyynä taitaa olla se tosiasia, että kentät valmistuivat vasta loppuvuonna 1943, (osa vasta keväällä -44)  ja niitä ei juurikaan ehditty käyttää vuonna 1944. Poikkeuksena Nurmoilasta 10 km pohjoiseen ollut Koverin kenttä, josta onkin jo ollut juttua aiemmin tässä säikeessä. 

Mutta seuraavista kentistä olisi kiva saada lisätietoja, tai selvittää niiden tarkka sijainti. Nämä tiedot kerrotaan LeR 1:n sotapäiväkirjoissa:

- Suurmäki: Lentokentän työt aloitettiin toukokuun (1944) jälkipuoliskolla. Kentällä oli töissä 2 Paves, 2 SST- ja 2 McCormick traktoria, 2 piikki- ja yksi sileä jyrä, sekä miestyövoimaa 160 miestä Täyd.P. 5:sta. Lisäksi oli 20.6. alkaen 150 sotavankia.

- Ylä-Mantereen (palokankaan) varalaskupaikka. Raivaus ja jyräystyöt suoritettiin 17. D:n toimesta. Kentästä, joka valmistui 5.8.1943 tuli erinomainen kaikille koneille sopiva laskupaikka. Kiitoradan pituus 1100 m.

- Valkeajärven (Valkiajärven) varalaskupaikka valmistui 30.8.1943. Kentän raivaus- ja tasaustyöt suoritti 5. D. Kenttä, jonka kiitoradan pituus on 800 m on käyttökelpoinen kaikille konetyypeille.

- Suvalton palokankaalla 4 km. Syvärin asemalta NE ovat uuden varalaskupaikan rakennustyöt käynnissä. Kentän raivaustyöt on suoritettu 17.D:n av.voimalla ja tasoitustyöt ovat vielä käynnissä. Varalaskupaikasta tulee 100-150 m leveä ja lähes 1000 m pitkä. Se on hyvin vähätöinen.

- Salmenniskalla (Jessoilasta 12 km S) on IlmaV E:n suostumuksella AunRE:n (200 alokasta, 13 hevosta ja 4 k-autoa) ja Le.R 2:n (2-4 tr.) avustuksella 18.11.1943 aloitettu uuden selustakentän raivaustyöt. Kiitoradasta tulee aluksi vain 100 m:n levyinen ja 1000-1200 m pituinen sekä NE-SW-suuntainen. Venäläisten keskeneräisiä rakennuksia on myös alustavasti ryhdytty kunnostamaan. Aun.R:n viestikomentaja huolehtii puh.yhteyksistä (aluksi vain Jessoilaan).

- Salmenniskan kenttä (joulukuu 1943): Kiitorata saatu raivatuksi ja tasatuksi kuukauden loppuun mennessä 1000 metrin pituudelta ja lisäksi on kiitoradan itäpäästä kaadettu puut 300 m:n matkalta, joten kiitoradalle on esteetön lasku molemmilta puolilta. Pinta jyrätty raskaalla piikkijyrällä. Kiitoradan pohjoissivulle on raivattu kaksi rullaustietä, joittn varrelle on sijoitettu seisontapaikat 8:lle koneelle. Sirpalesuojia ei ole rakennettu.

- Salmenniska: Kenttä jyrätty alkukuussa raskaalla piikkijyrällä. Voidaan käyttää pakkotapauksissa vieläkin pyöräkoneilla siellä vallitsevien edullisten lumisuhteitten takia. Kentällä Täyd.P.6:n toimesta ollut 1 +4 vahvuinen vartio 31.1.1944 alkaen.

-Salmenniskalla (helmikuu -44) on Lin.RP 211:n os. Tuovinen aloittanut majoitus-, toimisto- ja keittiörakennusten korjaustyöt. Le.R 2 on huolehtinut kiitoradan jyräyksestä kun Le.R 1:ltä ei riitä jyräyskalustoa.

 

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu (muokattu)

Tässä vähän lisää tietoa em. kentistä. Korjasin Suurmäen kentän tietoihin kentän rakentamisvuoden, se on siis 1944 eikä 1943. Salmenniskalla jatkettiin rakennustöitä keväällä- 44.

Le.R 1:n toimintakertomuksesta lokakuu 1943:

- Ylä-Mantereen varalaskupaikka edelleen kunnossa.

- Valkiajärven varalaskupaikka edelleen kunnossa.

- Koverin kankaalla aloitettiin kuukauden lopulla varalaskupaikan kunnostaminen (Nurmoilan kentältä n. 9 km NNE).

- Suvalton varalaskupaikan kunnostyöt jatkuvat.

Le.R 1:n toimintakertomuksesta marraskuu 1943:

- Suvalton palokankaalla (Syvärin as:lta 4-4,5 km NE) valmistui lokakuussa aloitettu varalaskupaikka välttävään kuntoon marraskuun aikana. Sitä on keväällä vielä hiukan viimeisteltävä. Raivaus- ja tasoitustyöt on tehnyt VI AK yhdellä sv.joukkueella ja traktorilla sekä muutamilla hevosilla. Le.R 1 on avustanut vain ohjeilla ja 1 kev.traktorilla. Kenttä on suht.kovapohjaista palokangasta ja W-E-suuntainen sekä 75-150 m levyinen ja 350+650 = 1000 m pituinen. Kentällä ei ole mitään maj.mahdollisuuksia Vaasenia lähempänä (10 km). Sitä voidaan käyttää yhteys- ja sanit.koneiden laskupaikkana ja FK-koneiden työkenttänä (esim. tyk.tj) sekä tarpeenvaatiessa myös FR-ja CU-koneiden varalaskupaikkana.

- Koverin kentällä (10 km Nurmoilasta NNE) ovat rakennustyöt edistyneet niin ripeästi VI AK:lta saadulla alokasjoukkueella, että kuukauden lopulla voitiin sinne jo laskea CU-koneella. Tämä minimikiitorata on 100-150 m leveä ja 1000 m pitkä (NE-SW). Sen jyräys aloitettiin heti lumen tultua. Lekojen sirpalevallit (8 kpl.) ovat lähellä valmistumista. Lentueen johto, oleilukorsu sekä tekn. ja sähkövoimakorsut ovat tekeillä.

(joulukuu-43) Koverin kentällä jatkettu lämmitys- ja valaistusverkoston rakennustöitä. Kentälle jyrätty kiitorata. Kenttä on käyttökunnossa heti kun lentueen johto- ja oleskelukorsuun sekä teknilliseen rakennukseen saadaan ovet ja ikkunat. Sirpalevallit lekoille ja dieselkorsu valmistuivat kuukauden aikana.

(tammikuu-44) Koverin kentän lämmityslinja saatu kuukauden kuluessa valmiiksi. Väliaikainen valaistus järjestetty sahalle ja asuinrakennukseen. Voima-koneena tulipalossa tuhoutuneen "Onen & Sons' in" tilalle "Red Top". Suoritettu sisäasennustyöt komentokorsussa, tekn.rakennuksessa ja Dieselkorsussa. Kiitorata pidetty auki jyräämällä ja se on ollut käyttökunnossa koko kuukauden ajan. Päivystys, teknillinen- ja varavoimakorsut valmistuneet. 2./LeLv 32:n henkilöstö on kaatanut henkilöstön asuinrakennuksia varten tarvittavat hirret, joiden kuljetus ja sahaus työn alla. Osa työvoimaa saatu Koveri 2:n vankileiriltä.

(helmikuu-44) Kiitorata on pidetty kunnossa samalla tavalla kuin Nurmoilan kiitorata. Kiitoradan pituus 1100 m ja leveys tällä hetkellä vain 40 m. Kiitorata on suunnassa NE-SW.

(huhtikuu-44) Koverissa on sauna valmistumisvaiheessa. Lisäksi on rakennettu 6 kpl. mekaanikkojen työkalusuojia, käymälöitä, puusuojia ja -katoksia.

Koverin lentokentällä oli komennuksella ja rakennustöissä 1944 ainakin Lentokenttäkomppania 1.

Le.R 1:n toimintakertomuksesta touko-kesäkuu 1944:

- Suurmäki:

Lentokentän työt aloitettiin toukokuun (1944) jälkipuoliskolla. Kentällä oli töissä 2 Paves, 2 SST- ja 2 McCormick traktoria, 2 piikki- ja yksi sileä jyrä, sekä miestyövoimaa 160 miestä Täyd.P. 5:sta. Lisäksi oli 20.6. alkaen 150 sotavankia. 22.6.44 keskeytettiin kentän rakennustyöt, jolloin kiitorataa oli valmiina n. 650 m. Kenttä oli erikoisen pölyävä mutta tasainen (tuhottiin 1.7.44).

- Salmenniska:

Työt aloitettiin 8.5.44. Kentällä oli töissä Täyd.P. 6:sta 180 miestä ja 20 hevosta, 46. Autok:sta 15 k-autoa, Le.R 1:stä yksi Mc Cormick ja Le.R 2:sta yksi Stalinets traktori. Työ ei edistynyt suunnitelmien mukaisesti, sillä kenttätyö oli odotettua suuritöisempi. Kentälle jouduttiin kaivamaan kiitoradan poikki viisi salaojaa, joista yhteen ennätettiiin laskea jo lautaputki. Kentän työnjohdon valvonta oli aluksi Lin.RP211:n rakennusmestarilla, mutta työn edistyessä liian hitaasti komennettiin sinne yksi upseeri TL.Lv.12:sta, ja myöhemmin Le.R 1:n rakennusmestari, joka irroitettiin kaikesta muusta rykmentin rakennustoiminnasta. Lentokentän rakennustyöt asuinrakennusten osalta valmistuivat 15.6.44. Lentokenttätyö keskeytettiin 16.6.44 jolloin kenttä jäi täysin kelvottomaksi lentotoiminnalle.

- Puujoki: (Derevjannoje)

Lentokenttä oli täysin käyttökelpoinen kaikille koneille. Kentällä oli rakennusvaiheessa komentopaikka, 2 asuin- ja yksi teknillinen rakennus.

Lisäksi Lentorykmentti 1:n sotapäiväkirjasta löytyi seuraavia mainintoja:

Toukokuu -44:

Kelirikon päätyttyä oli Le.R 1:llä käytössä seuraavat tukikohdat: Nurmoila, Koveri ja Soloma (Solomanni). Uusien lentokenttien saamiseksi aloitettiin työt Suurmäessä, Salmenniskan kenttää salaojitettiin ja Derevjannojen (Puujoki) kenttää samoin kuin sinne johtavaa n. 2 km pituista tietä salaojitettiin.

18/19.6 (1944) yöllä tuhottiin Vosnesenjan, Voronpään (Vorobjeva) ja Nurmoilan lentokentät käyttökelvottomiksi.

18-20.6. Latvan lentokenttä kynnettiin.

25.6. Nurmoilan ja Koverin lentokentät tuhottiin lopullisesti räjäyttämällä, samoinkuin Viteleen betoni- ja nurmikiitoradat.

Ilmatiedustelumme totesi vihollisen aloittaneen 28.6. Nurmoilan lentokentän kunnostamistyöt.

 

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

Vanhoista kentistä..Parissa julkaisussa olen lukenut että sisällissodan aikana punaisilla oli lentokenttä Kouvolan veturitallien alapuolella olevalla pellolla.Oliko? Lennettiinkö sieltä?Ja nykyään lentokentälle on rakennettu taloja mutta olisi kiva tietää missä kohdin se oli.Punikkien lentotoiminnasta ei ole muutenkaan paljon kerrottu,lienee ollut aika vähäistä...

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu (muokattu)

Pilven Veikko-lehdessä no 1 maaliskuu 2008 on Aarno Liusvaaran kirjoitus Ilmavoimien alkutaipaleelta. Venäläisten toiminnasta v. 1918 kerrotaan seuraavasti: "Punaisilla oli Helsingin lisäksi toimivia lento-osastoja Tampereella, Kouvolassa ja Viipurissa. Kaikki punaisten lentäjät olivat vain venäläisiä, jotka lensivät vain rahasta. Palkka piti maksaa joka lennon jälkeen. Vasta maaliskuussa annettiin punaisten toimesta käsky alkaa kouluttaa suomalaisia ohjaajia Helsingissä, mutta se keskeytyi 13.4.1918 Helsingin valtaukseen.  "Keskisen rintaman lento-osasto toimi Kouvolassa veturitallien lounaispuolella. Lentäjät olivat venäläisiä, joista ainoastaan Jefimow oli kokeneempi ohjaaja. Hän ja kolme mekaanikkoa sekä päällikkö toveri Roine asuivat Kouvolan ratapihalla olevassa II-luokan rautatievaunussa. Sotalennot alkoivat 2.3 pommituksella Mäntyharjulla ja jatkuivat melko vilkkaina viikon verran. Osasto sai käyttöönsä vielä neljännen Nieuport-koneen, mutta sitä ei koottu käyttöön. Lumien sulettua maaliskuun lopulla, raivattiin Utin aseman pohjoispuolelle Salpausselän harjanteelle lentokenttä, ja koneet lensivät Kouvolasta Uttiin huhtikuun 1. tai 2. päivänä. Samoin lentäjien rautatievaunu siirrettiin Uttiin."

Edelleen: "Kun rintamat etenivät huhtikuun lopulla niin lännessä kuin Kannaksella, purkivat mekaanikot koneet laatikoihin tarkoituksenaan lähettää ne takaisin Venäjälle. Tästä kuitenkin luovuttiin kun tieto rautatieyhteyksien katkeamisesta kiiri Kouvolaan. Koneet poistettiin junasta ja poltettiin aseman lounaispuolella. Lentäjät pakenivat Utista autolla Kotkaan ja sieltä laivalla Venäjälle."

Mukana on valokuva, jonka alkuperää ja kuvalähdettä artikkelissa ei mainita. Laitan sen ohessa.

edit: Huom!

Karjalan Lennoston historia kertoo, että "vapaussodan aikana punaiset olivat etsineet sopivaa lentokentän paikkaa Kouvolan lähettyviltä. Sellainen löytyi runsaan kymmenen kilometrin päästä kaupungin itäpuolelta Utin kankaalta. Kevättalvella 1918 punaiset siirsivät sinne lentokalustonsa  lähellä olleelta tilapäiseltä lentopaikalta". Kirjassa on mukana myös tämä sama valokuva, jonka kuvateksti on: "Punaisten polttamat koneet Utissa 1918". Lisäksi kirja kertoo näin: Lentotoiminta Utissa päättyi Utissa lyhyeen, sillä punaiset joutuivat vetäytymään jo huhtikuussa 1918. Koneet poltettiin Utin aseman viereisellä pellolla, koska niitä ei pystytty kuljettamaan Neuvosto-Venäjälle."

Summa summarum. Tieto lisää tuskaa...kumpi tieto on oikein? Nyt tarvitaan Risto Sollon paikallistuntemusta! Onko kuvassa Kouvolan aseman seutu vai Utin?

Alkuperäiseen kysymykseen sen sijaan löytyi vastaus: Kouvolassa oli aseman luona punaisten tilapäinen lentokenttä, ja sieltä käsin tehtiin taistelulentoja.

Jukka

IMG_20171116_0001.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu (muokattu)

Kylläpähän epäilisin kuvan olevan Utista,minusta Kouvolan asemanseutu oli jo tuohon aikaan tiiviimmin rakennettu.Vaan nytpä tuli kovasti tietoa Kouvolan lentelijöistä,kiitosta vaan!Tuo vasemmanreunimmainen rakennus saattaisi olla Utin asema.

Muokattu: , käyttäjä: Risto Sollo

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

Utin tuolloinen rautatieasemarakennus on keskeltä korkeampi rakennus kuvassa maatalon pihapiirin takana, siis keskellä kuvaa. Se paloi vuonna 1920 ja Kaipiaisten suuresta asemasta "sahattiin" osa pois ja siirrettiin Uttiin 1922. Kaipiainen oli Savon radan linjauksen vuoksi jo tuolloin menettänyt merkityksensä Kouvolalle Pietarin ja Riihimäen välisen rataosuuden merkittävimpänä asemana. Tuo Utin asemarakennus on edelleen olemassa.

Kouvolan punaisten lentokentästä on käyty laaja keskustelu tämän threadin sivuilla 22 ja 23.

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu (muokattu)

Hienoa! Ja tosiaan kymmenen vuotta sitten käytyä keskustelua täällä foorumilla. Siellähän on Ristolle ja meille muille tarkkaa tietoa paikasta! Eipä vaan tullut tarkistettua...

Vielä kun saisi nuo karttakuvat uudestaan näkyviin.

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

No niinpäs,enpä itse älynnyt etsiä tuolta vanhoista jutuista.Ja tuota  Utin aseman kärähtämistä en tiennyt,sen tiesin että nykyinen on puolikas Kaipiaista.Telefoonitolpasta kuvassa arvelin laitimmaista taloa asemaksi,ilmankos pääni kuvankäsittelyohjelma ei oikein ällännyt kun asema on vähän erilainen nykyään...Mäntyharjun pommitus...Siellähän sodittiin ihan oikeasti vaan paljonkohan tuollainen Nieuport vei pommeja?

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

16.11.2017 at 23.16, Jukka Nisula kirjoitti:

Oliko punaisten Nieuportit samaa kaksipaikkaista mallia?

Jukka

Valkoisten Nieuportit olivat sotasaaliskoneita. Ilmailuvoimilla oli kolme  venäläisen Lebedevin tehtaan valmistamaa Nieuport 10 konetta ja kolme A/O DUKS:n valmistamaa yksipaikkaista: 2 x Nieuport 17 ja 1 x Nieuport 21. Keskinen, Partonen Stenman. "Suomen ilmavoimat 1918-27" - opuksessa on useita kuvia Nieuport-koneista venäläistunnuksin.    

Markku 

 

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu (muokattu)

Nostetaanpa vanhaa keskustelua kun tuli vastaan arjenhistoria.fi -sivustolla tällainen kuva: http://www.arjenhistoria.fi/actions/viewimage.php?id=78281&imgres=lres

Mitä mieltä foorumilla ollaan, onko tuo nyt Kouvolan ratapihan alapuolella ollut kenttä? Utilta tuo ei minun silmääni näytä.

 

Kuvassa seuraavat tunnisteet:

Paikkakunta: Kouvola - Utti?
Aihe:

SPAD VII-lentokone, joka oli todellisuudessa punaisten lentokone ja jota venäläinen "palkkasoturilentäjä" lensi. Venäläiset joukot vetäytyessään polttivat sen osaksi, mutta siitä saatiin myöhemmin (1922) lentävä lentokone Suomen ilmailuvoimille kun osia ostettiin sen valmistusmaasta Ranskasta. Valkoisten lentokone.

 

Muokattu: , käyttäjä: Jani Kortesluoma
Kirjoitusvirhe

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti n:o 3/2011:    

https://drive.google.com/file/d/1LS6_m4rQ1G0NtmPEtNE4pu_SraNyyRKP/view

Heikkisen Raimon kirjoittaman S.P.A.D. S.VII:n vaiheista kertovan artikkelin mukaan kone tuli Pietaristasta junalla Uttiin punaisten käytöön.  Kuvassa koneessa on vielä venäläiset tunnukset. joten kuva on kaikella todennäköisyydellä otettu ennen "lahtarien" käsiin joutumistaan. Onko Raimolla parempaa tietoa asiasta?

Markku

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

2 tuntia sitten, Markku Kanninen kirjoitti:

Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti n:o 3/2011:    

https://drive.google.com/file/d/1LS6_m4rQ1G0NtmPEtNE4pu_SraNyyRKP/view

Heikkisen Raimon kirjoittaman S.P.A.D. S.VII:n vaiheista kertovan artikkelin mukaan kone tuli Pietaristasta junalla Uttiin punaisten käytöön.  Kuvassa koneessa on vielä venäläiset tunnukset. joten kuva on kaikella todennäköisyydellä otettu ennen "lahtarien" käsiin joutumistaan. Onko Raimolla parempaa tietoa asiasta?

Markku

Kiitos Markku! Sattuisiko sinulla olemaan tuota lehtijuttua skannattuna kokonaan?

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu

Vaikka täällä on käsitelty lähinnä Suomen kenttiä, niin luulen, että tietoa löytyy kysymykseeni.

Minua on viime aikoina kiinnostanut tämä ajankohta ja tapahtuma. Löytyykö kirjallisuutta tai tietoa NL:n kentistä ajankohtana 09.1941-01.1944. Niistä haluaisin tietää nimet ja sijainnin sekä:

- Toiminta kentältä, hävittäjä,pommitus tai evakuointi/huolto

- lähinnä suomalaisten toiminta kenttiä vastaan hävittäjillä,pommareilla ,tykistöllä,jne

Erityisesti kiinnostaa kentät rintamalinjalta Nevaan. Syvärin eteläiset kentät myös kiinnostavat. Pohjoisrintaman läheiset kentät sopivat myös.

Tällä hetkellä tiedossani on yksi kenttä ja sen sijainti eli Kasimovo. Muita nimeltä,mutta ei sijaintia, Pietarhovi,Gorskaja, Krasna Gorki, Barki.

Tietoa voi antaa täällä tai vinkkinä kirjallisuuteen mieluimmin suomeksi, mutta ,jos hyvää, englanniksi tai saksaksi.

Terveisin  Teppo

 

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoitettu (muokattu)

Tästä KA:sta löytyneestä kartasta voi aloittaa, kartan päiväys 20.4.1942. Useimmista kentistä löytyy tarkempia tietoja googlaamalla/Wikipediasta; monet  kentät ovat vielä käytössä.

Suomalaisten sotatoimista löytyy tietoja Lentorykmentti 4-kirjallisuudesta.

Muutama kommentti kenttien nimistä: Krasnaja Gorka (Inkerimaan Yhinmäki) ja Borki (ei Barki); kannattaa hankkia hyvä Inkerinmaan kartta, esim vuonna 1992 painettu Inkerin 1:200.000 kartta (kustantaja Ingriainfo Oy), mistä helposti löytää kenttien paikat.

 

IMG_7647.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Carl-Fredrik Geust
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti

Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään
Palaa aiheisiin Ilmailuhistoria