Onko lentäminen vaarallista ?

[Guest JoukoA]

Se on turvallisin tapa matkustaa!

Tuntemattoman pelko hieman vaivasi joskus. Kun ei tiedä/näe kuka siellä styraa - vai eikö kukaan.

Kerran menin saarelle T Savolaisen kyydissä. Herra malttoi tehdä kunnollisen lähestymisen - ei

kurvannut finaaliin siivenkärki aaltoja hipoen kuten eräät muut.

 

Varjoliitäjälle kaiketi kuuluu asiaan pieni pelon kutina - taitaa olla monelle se viehättävin puoli.

Olisi ehkä meilläkin parempi hakea se adrenaliinihyöky jotenkin muuten kuin pelkäämäällä

kiinnijäämistä rikkeistä ja typeryyksistä.

[Jukka Takamaa 0]

Se on turvallisin tapa matkustaa!

Tuntemattoman pelko hieman vaivasi joskus. Kun ei tiedä/näe kuka siellä styraa - vai eikö kukaan.

----snip------

Varjoliitäjälle kaiketi kuuluu asiaan pieni pelon kutina - taitaa olla monelle se viehättävin puoli.

Olisi ehkä meilläkin parempi hakea se adrenaliinihyöky jotenkin muuten kuin pelkäämäällä

kiinnijäämistä rikkeistä ja typeryyksistä.

 

Kuinkahan moni selviäis hengissä jos lyötäs noi vermeet niskaan;

 

Epäilen että harjoitus tekee mestarin, mutta pidän tuota erittäin vaarallisena, koska en näe mitää mahdollisuutta selvitä, jos osuu vähääkään kallioon.

 

Leikkimielisesti suunnittelin matkustajakoneen, jossa matkustamosta olisi ollut näkyvyys ohjaamon ikkunoiden kautta eteenpäin..se voisi lisätä avaruuden tunnetta ja lentämisen kokemusta.

 

OT: Siitä oli muuten oma ketjukin..joka suljettiin; http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,83515.20.html

[Jari J Sivula 1]

Niinhän ne neuvovat, että, jos olet epävarma, säilytä korkeus, taivaaseen ei ole kuultu kenenkään törmänneen......

 

jari

[Jyrki Hämäläinen 2]

Onko (air)bussissa kyydissä istuminen lentämistä ? = ei ole.

 

Joten jos saa ehdottaa, niin tämä kysely pitäisi jakaa kahteen eri kyselyyn. Eli:

Onko lentomatkustus vaarallista ?

Onko harrastuslentäminen vaarallista ?

 

Myös tuo harrastuslentäminen sisältää paljon kovin erilaisia tapoja lentää, joten pitäisikö sekin pilkkoa pienempiin paloihin ? Ja mitä ensinnäkin tarkoittaa vaarallista ? Hengenvaarallista ?

 

Tai sitten se alimmainen äänestysvaihtoehto.

 

t. Jyrki

 

[Guest Kiwipilot]

Onhan se, varsinkin perseelleen lentäminen liukkaalla jalkakäytävällä.

 

[Kimmo Huoviala 1]

Niinhän ne neuvovat, että, jos olet epävarma, säilytä korkeus, taivaaseen ei ole kuultu kenenkään törmänneen......

 

jari

 

Entäs jos on hypoksian oireita?

 

Lentämisen turvallisuuteen vaikuttaa merkittävästi se henkilö joka istuu edessä, monesti vasemmalla puolella. Jos on toinenkin lentotyöläinen mukana myös hänellä on suuri osa vastata turvallisuudesta. Ja monella muulla, välillisesti tai välittömästi.

 

Syökää kanaa, syökää kalaa... Ja suunnitelkaa hyvin ja käyttäkää varmistuslankaa oikein! Ja puhutaan selkeästi ja kirjoitetaan myös.

[O-P Pietila 1]

Lennonopettajani vertasi aikoinaan PPL-kurssin alussa lentämistä moottoripyörällä ajamiseen.

Molemmissa (puhun nyt VFR-lentämisestä pienkoneella) on omat riskinsä joita voi minimoida omalla

tarkkaavaisuudella, mutta molemmissa on myös riskejä joihin ei voi itse vaikuttaa (tekniikan kestäminen, muu liikenne)

vrt. VFR-lentäminen ruuhka-aikaan esim. Malmin laskukierroksessa. Henkilökohtainen kokemus muutamasta "läheltä piti"-tilanteesta,

mm. Lähialueen sisään/uloslentopaikoista, mm. Deger.

[Guest arttula]

Entäs jos on hypoksian oireita?

 

Hypoksia on sikäli salakavala, että se ei välttämättä anna oireita, vaan päätöksenteko hidastuu, ja muuttuu epäjohdonmukaiseksi. Ja sitten menee taju.

 

Offtopicia, mutta niin on tämä koko typerä pollikin.

[Guest JoukoA]

Kuinkahan moni selviäis hengissä jos lyötäs noi vermeet niskaan;

 

Epäilen että harjoitus tekee mestarin, mutta pidän tuota erittäin vaarallisena, koska en näe mitää mahdollisuutta selvitä, jos osuu vähääkään kallioon.

Epätarkka ilmaisu; Varjoliidin on lentolaite - ei putoamaan tarkoitettu kuten nuo tuolla videolla. Vaatii lupakirjan, min. PP2. En pidä sillä lentämistä vaarallisena. Tosin en ole mikään alan hero, vain nelisen tuntia yhdellä keikalla. Yhteensä alle 100h.

http://koti.mbnet.fi/ka2/ 

[Juha Lampi 270]

Vaarallisuus on vaaka

 

Toisessa kupissa on kokemus, huolellinen valmistautuminen, hyvä terveys, asenteet kohdallaan, hyvät esitiedot, luotettava lentolaite jne.

 

Toinen kuppi taas sisältää teknisiä häiriöitä, päin lentäviä lintuja tai törttöileviä kanssailmailijoita, äkillisesti huononevaa keliä, ennakoimattoman sairauskohtauksen tms.

 

Viisari, joka siinä kuppien välissä kallistelee, osoittaa onnettomuustodennäköisyyttä...

 

(Ai niin, tässäkin ketjussa on näköjään havaittavissa henkistä puhdistautumista )

[Arne Wallen 72]

Juurikin saunasta tulleena, eli kaikin puolin puhdas. 8)

Jos osuu kallioon millä lentolaitteella tahansa, vaikka kompatilla, rikki menee ja jos vielä itse on kyydissä voi vaikka sattua.

[Olli Hänninen 14]

Hävittäjällä lentäminen sota-aikana on vaarallista. Lentäminen ei ole vaarallista, mutta sakkaus on meinaan perhanan vaarallinen tauti ainakin matalalla. Inhimillinen tekijä on aika monissa lento-onnettomuuksissa mukana, mutta lento-onnettomuudetkin ovat usein usean huonon tuurin ja sattumuksen summia. Yleisesti ottaen lentäminen on turvallista kun ei oteta turhia riskejä. Mielestäni lentäminen on turvallisin tapa matkustaa.

[Aarno Isomäki 11]

olin kerran jossain tilaisuudessa, jossa puhuttin lentoturvallisuudesta. oman lajin asioita siinä sivuttiin, mutta tämä kuulemani "neliapilasääntö" pätee varmaan ihan kaikkeen ilmailuun.

 

kuvitellaan neliapila, jossa:

 

1. lehdessä on kokemus/taito

2. lehdessä on sää/olosuhteet

3. lehdessä on välineet ja niiden kunto/soveltuvuus

4. lehdessä on joku muu (jota en nyt juuri muista:)

 

 

yksi asia kuulemma voi olla aina pielessä ja silti turvallisuus ei vaarannu.

 

esim1. kokenut pilotti osaa lentää turvallisesti huonoissa säässä tarkoitukseen soveltuvilla välineillä.

 

esim2: kokematon pilotti, sopimattomilla välineillä saattaa aiheuttaa jo onnettomuuden.

 

esim3: kokematon pilotti, huonossa säässä, tarkoitukseen soveltumattomilla välineillä aiheuttaa onnettomuuden lähes satavarmasti.

[Guest JoukoA]

olin kerran jossain tilaisuudessa, jossa puhuttin lentoturvallisuudesta. oman lajin asioita siinä sivuttiin, mutta tämä kuulemani "neliapilasääntö" pätee varmaan ihan kaikkeen ilmailuun.

 

kuvitellaan neliapila, jossa:

 

1. lehdessä on kokemus/taito

2. lehdessä on sää/olosuhteet

3. lehdessä on välineet ja niiden kunto/soveltuvuus

4. lehdessä on joku muu (jota en nyt juuri muista:)

 

(jota en nyt juuri muista   Puuttuva välilyönti Aarnon ansiokkaaseen huomautukseen selventänee asian:

Pilotin kunto; takana ryyppyputki tms. Vaarantuu muidenkin lennot. Oppilaat esimerkiksi. Ei nauruhymiötä siihen.

[Olli Hänninen 14]

Piti käydä saunassa miettimässä asioita ja tulla takaisin. Itse olen miettinyt tällä tavalla: lento-onnettomuus on kuin ketjureaktion tulos joka lähtee vyörymään eteenpäin jos jokin asia menee pieleen, mutta ketjureaktio voidaan pysäyttää jollain varajärjestelmällä tai -keinolla. Esimerkiksi jos sää huononee niin seuraavaksi kysytään onko kone IFR-kelpoinen jos on niin sitten seuraava kysymys on: onko pilotti IFR-kelpoinen, jos molemmat vastaukset ovat kyllä, saadaan ketjureaktio pysähtymään, mutta jos toinen tai molemmat ei toteudu niin reaktio menee eteenpäin ja seuraavaksi tulee esiin onko mahdollista mennä laskuun jonnekin lentokentälle VFR-olosuhteissa, jos se on mahdollista niin ketjureaktio saadaan taas pysähtymään eikä mahdollista onnettomuutta synny, mutta jos vastaus on ei, niin reaktio jatkuu ja seuraava kysymys on: onko mahdollista tehdä sitten lasku vaikka pellolle tai maantielle, jos on niin saatetaan välttyä onnettomuudelta, jos ei niin reaktio jatkuu ja seuraavaksi kysytään että onko mahdollista saada lennonjohdolta apua jos tämäkään ei onnistu, niin sitten ollaan aika huonossa jamassa. Niin kuin tuossa aikaisemmin sanoinkin lento-onnettomuus on usean huonon sattumuksen summa ja jos vain jossain vaiheessa saadaan ketjureaktio pysähtymään niin asiat ovat hyvin. Mutta tällaisessa sään huononemistilanteessa ketjureaktio on lähtenyt liikkeelle jo siitä kun lentoa on valmisteltu, tämän takia pitäisi aina olla jokin varakeino eli ässä hihassa niin sanotusti jos jokin ei mene suunnitelmien mukaan(useimmiten ilmailussa on kyllä huolehdittu varajärjestelmistä tai -keinoista), sillä tavalla saadaan ilmailusta turvallista.  

[Kalle Keihänen 1]

Yksinkertaisesti:

 

1) Ihminen ei lennä luonnostaan

2) Jos ihminen lentää, on se kyseisen yksilön aikaansaannosta, ja hän vastaa itse itselleen aiheuttamistaan riskeistä

3) Jos joku muu rakentaa lentolaitteen, pitää yksilön luottaa ammattitaitoon sekä valmistamisen että ohjaamisen osalta

4) huollon PITÄÄ toimia

 

Lentämisen suurin riski onkin juuri siinä, että "homma ei oo omas käres"  eli pitää luottaa jonkun muun tekemisiin.  Jos tähän tekemiseen ei luota, on lentäminen vaarallista.

 

(en pidä lentämistä kovinkaan vaarallisena)

[Jaakko Nors 0]

Minä ajattelin tämän kysymyksen hyvin yksinkertaisesti käsittävän lentomatkailua. Siis kyydissä istumista sekä koneen ohjaamista, pois lukien extreme harrastuslajit joissa pointtina ei ole matkustaminen paikasta toiseen vaan eräänlainen elämysperäisen kokemus harrastaminen. Koska kyydissä ollessaan voi menettä henkensä, määrittelen lentämisen hiukan vaaralliseksi.

 

Toisaalta Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä "Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004–2006" -tutkimuksessa (julkaistu 4.8.2008) todetaan seuraavasti:

 

Yhtenä ajatuksena liikenneturvallisuustavoitteita asetettaessa on esitetty, että liikenteen tulisi olla yhtä

turvallista kuin työelämä keskimäärin. Loukkaantumisten määritelmä- ja tilastointieroista

johtuen keskityttiin kuolemantapausten vertailuihin. Tutkimus perustui eri tilastoihin käyttäen

riskistöinä henkilö- ja liikennesuoritteita sekä aikaa.

 

Liikenteessä vietetty tunti on turvallisinta viettää junassa, linja-autossa tai jalankulkijana. Tunti ilmaliikenteessä

on likimain yhtä turvallinen kuin tunti henkilöautossa – näin vaikka tarkastelujaksoon osui

harvinainen helikopterionnettomuus Tallinnan edustalla (14 kuollutta).

 

Voi tutustua koko julkaisuun täältä: www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=57092&name=DLFE-3207.pdf&title=LVM_38/2008

 

Eli heidän näkemys lentomatkailusta tuntuisi olevan pessimistisempi kuin näkemykset yleisesti tässä kyselyssä. Sain vaikutelman, että he jopa odottivat tutkimuksessa lentoliikenteen olevan vieläkin vaarallisempaa.

[Jari J Sivula 1]

Tuo "omas käres" ei näytä kovin hyvältä sekään, kun ajattelee ultria tai experimentaleja. Niiden tilastot ovat huonommat, kuin tyyppihyväksyttyjen ja enimmäkseen omistajat huoltavat ja osa rakentaakin ne itse. Tietysti yhden henkilön huolto-organisaatiossa tahtovat virheet helpommin jäädä huomaamatta.

Syy pienkoneiden onnnettomuuksiin (=vaarallisuuteen) piilee usein lennon valmistelussa. Lähdetään liian huonoon keliin, kiireellä, puutteellisin suunnitelmin, varustein.

Turvallisuuden mittaaminen yleensä kilometrejä kohti tuntien sijasta saattaa olla markkinointijuttu. 

Toisaalta moottoripyörään verrattuna lentokone on melko turvallinen.

 

[Nils Rostedt 13]

Minä ajattelin tämän kysymyksen hyvin yksinkertaisesti käsittävän lentomatkailua. Siis kyydissä istumista sekä koneen ohjaamista, pois lukien extreme harrastuslajit joissa pointtina ei ole matkustaminen paikasta toiseen vaan eräänlainen elämysperäisen kokemus harrastaminen. Koska kyydissä ollessaan voi menettä henkensä, määrittelen lentämisen hiukan vaaralliseksi.

 

Toisaalta Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä "Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004–2006" -tutkimuksessa (julkaistu 4.8.2008) todetaan seuraavasti:

 

Voi tutustua koko julkaisuun täältä: www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=57092&name=DLFE-3207.pdf&title=LVM_38/2008

 

Eli heidän näkemys lentomatkailusta tuntuisi olevan pessimistisempi kuin näkemykset yleisesti tässä kyselyssä. Sain vaikutelman, että he jopa odottivat tutkimuksessa lentoliikenteen olevan vieläkin vaarallisempaa.

 

Tuota tutkimusta kannattaa lukea kokonaan. Sisäsivuilla löytyy mielenkiintoinen taulukko (alla) missä onnettomuustiheys on esitetty sekä kuljetun matkan suhteen että liikenteessä vietetyn ajan suhteen. Jos vertailuperusteena on kuljettu matka, ilmailu (siis lentomatkustaminen) on turvallisimmasta päästä. Huomattavaa on että tutkimusjaksolla sattui tuhoisa helikopterionnettomuus, joka vaikuttaa lukuihin merkittävästi.

 

Sitä saa sitten jokainen pohtia, onko liikenteessä oleminen ajanvietettä vai paikasta toiseen siirtymistä, ja valita haluamansa luvut sen mukaan  8)

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Karoliina Salminen 0]

Tuo "omas käres" ei näytä kovin hyvältä sekään, kun ajattelee ultria tai experimentaleja. Niiden tilastot ovat huonommat, kuin tyyppihyväksyttyjen ja enimmäkseen omistajat huoltavat ja osa rakentaakin ne itse.

 

Ei se johdu itse rakentamisesta, koska rakentaminen on liiankin valvottua ja reguloitua. Pikemminkin ongelma ei ole edes ongelma, koska jokainen rakentaja ja lentäjä itse vastaa tekemisistään (ja vastustan kaikenlaista holhousyhteiskuntaa), mutta jos se halutaan väkisin kaivaa, niin ultrien ja experimentalien ei tarvitse täyttää moottorikoneelle asetettuja turvallisuusominaisuuksia. Ja sen seurauksena esimerkiksi sakkausominaisuudet saattavat olla kelvottomat (kärkisakkaaja), kierreominaisuudet saattavat olla kelvottomat (kone ei oikene kierteestä), sakkausnopeus saattaa olla (experimentalissa) niin suuri että pakkolaskusta ei voi selvitä hengissä kuin tuurilla, ultrissa painorajan vuoksi rakenteet saattavat olla heppoisia (mistään roll barista ei voi edes unelmoida sillä painolimitillä) - niissä kun kompromissataan turvallisuudesta aikaisemmin kuin painosta jne. Ei se ole regulaation puute joka sen aiheuttaa vaan kunkin rakennussarjan suunnittelijan tekemä valinta että kompromissaako performanssia vai turvallisuutta tai sitten se saattaa olla itse regulaatio joka johtaa turvattomampaan ratkaisuun. Joissakin tapauksissa kompromissataan turvallisuutta ja jotkut rakennussarjat hyvinkin täyttävät sertifioitua lentokonetta vastaavat turvamääräykset. Ja esimerkkinä USA:n FAA on kova keksimään kaikenlaisia määräyksiä experimentaleillekin, jotka itse asiassa huonontaisivat turvallisuutta. Esimerkiksi yksi viimeisistä älyttömyyksistä oli että experimentaliin pitäisi pistää sertifioidut turvavyöt. Tuo taisi mennä kumoon, mutta olisihan se ollut aika hassu kun esim. taitolentokoneissa olisi monipistevöiden sijaan Cessna-tyyliset 3-pistevyöt jotka on niin löysät että ne ovat lähinnä muodolliset ja turvalliset ainoastaan paperilla ja stämppeleissä jotka nekin on jo iästä kellastuneita ja muste haalistunutta puolen vuosisadan takaa.

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Ei se johdu itse rakentamisesta, koska rakentaminen on liiankin valvottua ja reguloitua. Pikemminkin ongelma ei ole edes ongelma, koska jokainen rakentaja ja lentäjä itse vastaa tekemisistään (ja vastustan kaikenlaista holhousyhteiskuntaa), mutta jos se halutaan väkisin kaivaa, niin ultrien ja experimentalien ei tarvitse täyttää moottorikoneelle asetettuja turvallisuusominaisuuksia. Ja sen seurauksena esimerkiksi sakkausominaisuudet saattavat olla kelvottomat (kärkisakkaaja), kierreominaisuudet saattavat olla kelvottomat (kone ei oikene kierteestä), sakkausnopeus saattaa olla (experimentalissa) niin suuri että pakkolaskusta ei voi selvitä hengissä kuin tuurilla, ultrissa painorajan vuoksi rakenteet saattavat olla heppoisia (mistään roll barista ei voi edes unelmoida sillä painolimitillä) - niissä kun kompromissataan turvallisuudesta aikaisemmin kuin painosta jne.

 

 

 

Joo Karoliina puhuu asiaa.

 

Muutama pointti tuli mieleen tästä rakennussarjasta...kuinka Vne voi olla alempi kuin cruise speed ?

 

http://www.lancair.com/Main/evo.html

 

Kuitenkin arvaan että tuolla ei ole kiva laskeutua pöpelikköön kun taas joku 100 kiloinen ultra ei siitä juuri edes vaurioidu saati pilotti. Myöskään tuolla ei helposti joudu pöpelikköön..on osat ja varusteet sen verran laadukkaita...turbiiniversion kulutus on aika huomattava.

[Kimmo Huoviala 1]

 

Muutama pointti tuli mieleen tästä rakennussarjasta...kuinka Vne voi olla alempi kuin cruise speed ?

 

http://www.lancair.com/Main/evo.html

 

 

Siinäpä on ilmakehän ominaisuuksista johtuva lentämisen perusasia Jukalle kotiläksynä. Jään mielenkiinnolla odottamaan kun ymmärrys tulee.

[Jukka Takamaa 0]

Okei kun katto on 28 000 ft niin huiput on jossain alempana koska videon mukaan kone kykenee 28 000 jalassa 270 kts nopeuteen.

 

Miksi se on noin epämääräisesti ilmoitettu onko tuo Vne merenpinnan tasolla ?

 

61 kts ( 113 km/h ) on sakkausnopeus laipat ulkona.

 

http://www.urbandictionary.com/define.php?term=VNE

 

Muistaakseni PT-6 kun tehoja otetaan yli 900 hv kulutti enemmän kuin tuo 39 GPH, tosin eihän tuossa ole sanottu millä nopeudella se lentää kun kaikki tehot otetaan irti...jopa 380 KTS ( 703 km/t... n. P-51D:n huippunopeus ) videon mukaan.

 

Videolla viisaasti myös mainitaan viitaten lentotaitoihin..joita voisi parantaan Lancairin tarjoamilla kursseilla...siksi Vne on 250 kts luulen ma.

[Kimmo Huoviala 1]

Okei kun katto on 28 000 ft niin huiput on jossain alempana koska videon mukaan kone kykenee 28 000 jalassa 270 kts nopeuteen.

 

Miksi se on noin epämääräisesti ilmoitettu onko tuo Vne merenpinnan tasolla ?

 

61 kts ( 113 km/h ) on sakkausnopeus laipat ulkona.

 

http://www.urbandictionary.com/define.php?term=VNE

 

TAS, CAS, IAS, EAS?

 

KVG.

 

5p : http://en.wikipedia.org/wiki/Airspeed

[Matti Huoviala 84]

Okei kun katto on 28 000 ft niin huiput on jossain alempana koska videon mukaan kone kykenee 28 000 jalassa 270 kts nopeuteen.

 

Miksi se on noin epämääräisesti ilmoitettu onko tuo Vne merenpinnan tasolla ?

 

61 kts ( 113 km/h ) on sakkausnopeus laipat ulkona.

 

http://www.urbandictionary.com/define.php?term=VNE

 

Miten niin epämääräisesti sanottu?

Ei se ihan hirveän vaikeaa olisi ollut ottaa itsekin selvää.

http://en.wikipedia.org/wiki/True_airspeed

 

Jos vaikka vähän lukaisisit ja ottaisit näistä hommeleista selvää. Jos et jotain ihan heti ymmärrä, olen varma, että asialliset vastaukset kysymyksiin löytyvät tältäkin foorumilta. Lupaan niitä itsekin antaa, jos osaan.

 

Solmu on solmu, mutta naru kulkee eri oloissa eri lailla.

 

-M-