Koira ja sähköjohdot

[Guest arttula]

Meidän rakas Pikku Perkeleemme on nyt keksinyt sähköjohtojen pureskelun. Toissapäivänä pätki yhden johdon, eilen ostettiin siihen uusi, ja taas se on kappaleina. Ollaan kokeiltu kaupasta saatavaa suuihketta, joka ainakin minusta maistuu tosi karvaalta, mutta ei tunnu neitiä yhtään hidastavan.

 

Olisiko kellään hyvää kikkakakkosta, jolla tun saisi loppumaan ?

[Jukka Siirilä 80]

Onkos neidillä jotain laillista pureskeltavaa? Eli esim puruluita.

 

Meillä on toiminut hyvin vaihtokauppaperiaate. Eli kun neiti pureskelee jotain kiellettyä viedään sille pureskeltavaksi jotain sallittua kuten vaikka puruluu tai lelu.

[Guest arttula]

Onkos neidillä jotain laillista pureskeltavaa? Eli esim puruluita.

 

Meillä on toiminut hyvin vaihtokauppaperiaate. Eli kun neiti pureskelee jotain kiellettyä viedään sille pureskeltavaksi jotain sallittua kuten vaikka puruluu tai lelu.

 

Leluja ja puruluita on niin paljon lattialla, ettei ohi kompastumatta pääse. Aamulla jätin hänelle kaksi uutta ja ihanaa luuta purtavaksi. Molemmat olivat koskemattomina, kun tulin. Ja johto silppuna. Nyt luu kyllä maistuu.

 

Ongelmana on, ettei hän milloinkaan tee mitään kiellettyä, kun olemme kotona. Mutta yksin jäädessään pahanteko alkaa. Eli vaikea saada rysän päältä kiinni. Ja olin vain 3 tuntia poissa.

[Jari J Sivula 1]

Hirtehinen keino olisi laittaa johto tarjolle ja kytkeä siihen sähköpaimen. Olisi turvallisempi, kuin 230V.

Meillä on 3kk pentu, joka on eksinyt vasta kengät. Kalliiksi tulee sekin. Kengät on sijoitettu nyt korkeammalle.

 

Jari

[Guest arttula]

Hirtehinen keino olisi laittaa johto tarjolle ja kytkeä siihen sähköpaimen. Olisi turvallisempi, kuin 230V.

Meillä on 3kk pentu, joka on eksinyt vasta kengät. Kalliiksi tulee sekin. Kengät on sijoitettu nyt korkeammalle.

 

Jari

 

Joo, kävi kotiin tullessani mielessä kyllä yhdistää johto seuraavaksi 20 000 voltin jännitteeseen...

 

Kengät saavat täälläkin kyytiä (vaikka on marinoitu tuossa "puremisenestoaineessa"). Nykyisin jätetään enää risoiksi pureskeltuja kenkiä, joihin saa purkaa energiaansa.

[Henri Stschukin 0]

Tuttua tarinaa. Meidän Pinseri lopetti tuhotyöt pikkuhiljaa, kun jätettiin sille askarreltavaksi kuminen "kongi" jossa on ruokaa sisällä. Siis kongiin ruokaa sisälle ja pakkaseen. Siinä riittää muutamaksi tunniksi tekemistä.

[Guest arttula]

Tuttua tarinaa. Meidän Pinseri lopetti tuhotyöt pikkuhiljaa, kun jätettiin sille askarreltavaksi kuminen "kongi" jossa on ruokaa sisällä. Siis kongiin ruokaa sisälle ja pakkaseen. Siinä riittää muutamaksi tunniksi tekemistä.

 

Semmoinenkin puuhapallo löytyy jo...

[Henri Stschukin 0]

Semmoinenkin puuhapallo löytyy jo...

Yksi vaihtoehto on sellainen koiraportti, esimerkiksi vessan oviaukkoon. Ja aina kun lähdette, niin hurtta putkaan ja vesikuppi vaan lattialle. Meillä oli sellainen käytössä aluksi, mutta sitten siirryttiin asteittain kongileikkiin. Saapiko kysyä, että mitä rotua se teidän termiitti edustikaan?

[Guest arttula]

Yksi vaihtoehto on sellainen koiraportti, esimerkiksi vessan oviaukkoon. Ja aina kun lähdette, niin hurtta putkaan ja vesikuppi vaan lattialle. Meillä oli sellainen käytössä aluksi, mutta sitten siirryttiin asteittain kongileikkiin. Saapiko kysyä, että mitä rotua se teidän termiitti edustikaan?

 

Täytyy tosiaan alkaa miettimään, laittaisiko tuon putkaan päiväksi. Tämä on vaan niin pieni asunto, ettei täällä oikein saa mihinkään järkevänkokoiseen tilaan tuota teljettyä. Tämä Pikku Perkeleemme on saksanpaimenkoira. Ikää nyt n. 8 kk. Eli yltää jo joka paikkaan, ja järkeä ei ole yhtään. Virtaa kyllä löytyy.

[Sami Virkkula 0]

Tähän ei sähköpaimenet ja putkat auta, sehän syö sieltä seinät eli hänellä on tylsää ja protestoi sitä.

 

Lääkkeeksi tarjoaisin iltalenkkiä ja ennenkaikkea leikkimistä että kaverin pää saadaan väsymyksestä turvoksiin. Töihin lähtiessä voi antaa aktivointipallon/lelun niin ei tarvi aikansa kuluksi johtoja syödä.

[Guest arttula]

Tähän ei sähköpaimenet ja putkat auta, sehän syö sieltä seinät eli hänellä on tylsää ja protestoi sitä.

 

Lääkkeeksi tarjoaisin iltalenkkiä ja ennenkaikkea leikkimistä että kaverin pää saadaan väsymyksestä turvoksiin. Töihin lähtiessä voi antaa aktivointipallon/lelun.

 

Ollaan nykyisin vähintään n. 3 tuntia päivässä koiran kanssa ulkona. Itse tuota ei kävelemällä tai juoksemalla sa edes hengästymään, mutta koirapuistossa toiseten kanssa painiessa saa suurimman energian purettua. Näin eilen illallakin. Aamulla ei millään oikein ehdi tekemään pitkää lenkkiä, eikä puistostakaan löydy siihen aikaa seuraa. Sehän olisikin ideaalitilanne, että koira saisi painia itsensä väsyksiin aamulla, ja jäädä sitten lepäämään työpäivän ajaksi.

 

Joo, ja olen samaa mieltä tuosta putkajutusta. Tämä veitikka kyllä hajoittaisi vaikkä pöntön, jos vessaan telkeäisi.

[Sami Virkkula 0]

Ollaan nykyisin vähintään n. 3 tuntia päivässä koiran kanssa ulkona. Itse tuota ei kävelemällä tai juoksemalla sa edes hengästymään, mutta koirapuistossa toiseten kanssa painiessa saa suurimman energian purettua. Näin eilen illallakin. Aamulla ei millään oikein ehdi tekemään pitkää lenkkiä, eikä puistostakaan löydy siihen aikaa seuraa. Sehän olisikin ideaalitilanne, että koira saisi painia itsensä väsyksiin aamulla, ja jäädä sitten lepäämään työpäivän ajaksi.

 

Joo, ja olen samaa mieltä tuosta putkajutusta. Tämä veitikka kyllä hajoittaisi vaikkä pöntön, jos vessaan telkeäisi.

 

Joo noita on turha yrittää juoksuttaa tainnoksiin siinä loppuu vain itseltä kunto. Niiltä kun pistää pään töihin niin alkaa uni maistumaan. Itse kokeilisin tuota aktivointipalloa ja jotain palvelustehtäviä.

[Arne Wallen 72]

Selvää häirikköainesta, vie se psykiatrin juttusille.

[Guest arttula]

Joo noita on turha yrittää juoksuttaa tainnoksiin siinä loppuu vain itseltä kunto. Niiltä kun pistää pään töihin niin alkaa uni maistumaan. Itse kokeilisin tuota aktivointipalloa ja jotain palvelustehtäviä.

 

Meillä tosiaan on tuollainen aktivointipallo, jonka sisään saa laittaa ruokaa. Se on yleensä ihan täysi, kun tullaan kotiin, ja sitten vasta koira alkaa sen kanssa puuhaamaan. Vaikuttaa hieman siltä, ettei häntä kiinnosta lainkaan omat lelut silloin, kun on yksin. Muuten kyllä puuhailee niiden kanssa paljonkin.

 

Kastraatio-separaatioahdistustahan tämä. Yritettiin pienestä pitäen jättää häntä enenevissä määrin yksin, jotta tottuisi. Ja hyvin menikin siihen saakka, kunnes koira alkoi yltämään joka paikkaan. TOistaiseksi ei vieläole koskenut tietokoneeni johtoihin tms., mutta kun se päivä koittaa, tehdään tuosta rukkaset.

 

Haluaisko joku vähän käytetyn koiran ?

[Joel Kajas 0]

Eikös tuo ole vähän siinä iässäkin, varmaan vanhemmiten vähän rauhoittuu. Sitä virtaa tuon ikäisellä koiralla on jalkaväkidivisioonan verran.

[Guest arttula]

Eikös tuo ole vähän siinä iässäkin, varmaan vanhemmiten vähän rauhoittuu. Sitä virtaa tuon ikäisellä koiralla on jalkaväkidivisioonan verran.

 

On, mutta kukkaro ja hermot ei kestä enää montaa takaiskua tai kuukautta odotella...

[Guest arttula]

Onko kellään mitään hyvää reseptiä "myrkystä", jolla voisi sivellä noita johtoja. Semmoista, joka maistuisi tosi pahalta koiran suussa Vai pitäisiköhän tätä kysyä tuolta "Bon Appetit" -ketjussa ?

 

Cayennepippuria on jo kokeiltu. Koira tykkäsi siitä.

[Joel Kajas 0]

Kotisinappia. Siinä keltaisessa pullossa. Sitä ei syö erkkikään

 

Pitää kysyä vaimokkeelta löytyiskö siltä jotain niksejä. Mitä karkoitetta olet kokeillut?

[Guest arttula]

Kotisinappia. Siinä keltaisessa pullossa. Sitä ei syö erkkikään

 

Pitää kysyä vaimokkeelta löytyiskö siltä jotain niksejä. Mitä karkoitetta olet kokeillut?

 

Joo, pitääpä tuota sinappia vielä kokeilla. Hyvä idea.

 

Meillä on sellaista kaupasta ostettua suihketta nimeltä "Chew Stoppa". Ei muuten toimi, mutta maistuu pirun pahalta omassa suussa, kun sitä on suihkinut suojeltaviin kohteisiin.

[Jussi Seppälä 1]

Tämä nyt ei varsinaisesti ongelmaan liity, mutta kirjoitanpa kuitenkin kun on tuttu rotu kyseessä.

 

Rouvan sakemanni oli jo melkein 8v kun aloimme seurustella. Tulin koiran kanssa hienosti juttuun alusta asti ja jo muutaman kuukauden kuluttua oli kuin koira olisi ollut minulla aina. Kaiken helppouteen vaikuttivat toki koiran äärettömän hyvä luonne ja rouvan sille antama tiukka koulutus. On takuulla ollut hurjan näköistä kun 155-senttinen nainen on heittänyt isoa mustaa sakemannia niskaperseotteella koulutuksen tiimellyksessä.

 

Koira pysyi todella hyvässä kunnossa yli kymmenvuotiaaksi ja alkoi käydä takajaloistaan huonoksi vasta viimeisen puolen vuoden aikana. Perheeseen reilut puolitoista vuotta sitten tullut pikkumies oli koiralle uusi vahdittava ja mielenkiintoisen tuoksuinen uusi kaveri. Koira kävi lipaisemassa vauvan päätä aina kun vain pääsi. Oli kaikinpuolin helppoa kun koira oli siinä vaiheessa jo riittävän vanha ja rauhoittunut.

 

Tane jouduttiin lopettamaan viime kesäkuussa juuri täytettyään 12v. Takajalat lakkasivat pelaamasta viimeisinä päivinä eikä kärsimyksen pidentäminen enää tullut kyseeseen. Oli todella tiukka paikka myös minulle, ja kesti pitkään ennen kuin tajusi, ettei se kuono enää työnny ovenraosta kun tulee kotiin.

 

Toistaiseksi pojassa riittää puuhaa ja vahdittavaa, mutta myös uusi sakemanni tulee perheeseen aivan varmasti sopivassa välissä. (Sitten pääsen itsekin nautiskelemaan pennun terminaattorimoodista. Heh, hutera aasinsilta aiheeseen löytyi sittenkin..)

[Jussi Aaltonen 0]

Onko kellään mitään hyvää reseptiä "myrkystä", jolla voisi sivellä noita johtoja. Semmoista, joka maistuisi tosi pahalta koiran suussa Vai pitäisiköhän tätä kysyä tuolta "Bon Appetit" -ketjussa ?

 

Cayennepippuria on jo kokeiltu. Koira tykkäsi siitä.

 

Ainoa pomminvarma sively on koiran oma paska... mutta uskoisin että et halua lähteä sille tielle

 

... mutta se toimii loistavasti esimerkiksi kaivuuhalujen hillitsijänä. Jos esimerkiksi tietty kukkapenkki tms kiinnostaa liikaa niin kun hieman hautaa sinne koiran omia pökäleitä niin kaivamiset loppuu siihen kun ensimmäinen papana tulee vastaan... lannoituskin hoituu siinä sivussa

 

Ongelma on siinä että koira ei ole mikään kulinaristi. Sille on aivan sama miltä jokin maistuu, ennemminkin se reagoi hajuihin... pitää siis löytää jokin haju jota koira ei siedä tai jonka se yhdistää aivoherneessään johonkin epämiellyttävään.

[Guest arttula]

Ainoa pomminvarma sively on koiran oma paska... mutta uskoisin että et halua lähteä sille tielle

 

Hohhoo !!! Ei muuten toimi tämän kanssa. Heti vetelee suihinsa pihalta omat pökäleensä, jos silmä välttää. Ja henki haisee raikkaalle...

 

EDIT// Ai juu, eikä tarvi muuten kissanpottaakaan täällä kovin usein tyhjennellä. Nekin maistuvat tämän kulinaristin suussa ilmeisesti taivaallisilta.

[Guest arttula]

Toistaiseksi pojassa riittää puuhaa ja vahdittavaa, mutta myös uusi sakemanni tulee perheeseen aivan varmasti sopivassa välissä. (Sitten pääsen itsekin nautiskelemaan pennun terminaattorimoodista. Heh, hutera aasinsilta aiheeseen löytyi sittenkin..)

 

Tämä on toinen sakemannini, ja en voisi kuvitellakaan mitään toista rotua. Aivan mielettömän upealuonteinen koira muuten: kiltti, avoin ja luoksepäästävä. Sekä äärimmäisen uskollinen ja palvelualtis. Jostain syystä minulle kertyy näitä termiittikoiria. Edellinen sakemanni söi betoniseinästä palasia ja kaikki keittiön kaapinovet ja jalkalistat. Mutta hieno koira hänkin muuten.

[Jussi Aaltonen 0]

Hohhoo !!! Ei muuten toimi tämän kanssa. Heti vetelee suihinsa pihalta omat pökäleensä, jos silmä välttää. Ja henki haisee raikkaalle...

 

Oho... tuo on jo kohtalaisen omituista. Kaiken muun pitäisi kelvata, mutta oman pökäleen pitäisi olla inhotus.

[Jussi Seppälä 1]

Tämä on toinen sakemannini, ja en voisi kuvitellakaan mitään toista rotua. Aivan mielettömän upealuonteinen koira muuten: kiltti, avoin ja luoksepäästävä. Sekä äärimmäisen uskollinen ja palvelualtis. Jostain syystä minulle kertyy näitä termiittikoiria. Edellinen sakemanni söi betoniseinästä palasia ja kaikki keittiön kaapinovet ja jalkalistat. Mutta hieno koira hänkin muuten.

 

Kai ensimmäinenkin silti rauhoittui jossain vaiheessa..?