Finnairin lentäjien työehtosopimusneuvottelut

[Kari Rantamäki 1]

On olemassa muutakin taloutta kuin 110-lasissa porskuttaminen maksimivoittojen perässä äärimmilleen viritetyn koneiston kanssa, joka ei kestä edes kasvun hidastumista murenematta käsiin. On olemassa myös käsite kohtuus. Kohtuudesta ei varmaan moni tykkää puhua, kun puhutaan lentäjien palkoista, että sikäli huono esimerkki. Mutta se on silti se käsite, joka tähän passaa oikein hyvin. Kaiken ei tarvitse olla viritettynä murtumispisteeseen joka kvartaalilla, että sikariporras saa leveimmän mahdollisen leivän. Itse olen niin nuori, etten ole juuri muuta kuin kvartaalitaloutta elämäni aikana nähnyt, mutta tiedän sen, että tämmönen maailma, jossa nyt eletään niin hukkuu kohta omaan näppäryyteensä. Ai hups... sehän olikin jo alkanut.

 

On mielenkiintoista miten vähän ihmiset suostuvat ymmärtämään sitä, että kun toimitaan kilpailluilla markkinoilla, ei vain oman yhtiön toimenpiteet ratkaise tätä viritysastetta vaan kilpailijat. Uskotko siis ihan tosissasi, että Finnair ei nostaisi lippujen hintoja ylös, jos se siihen kykenisi? Jos mielestäsi yhtiön ei tarvitse optimoida toimintaansa, niin voinet kertoa mikä on Finnairin kilpailuvaltti jolla voidaan pitää korkeampaa kustannustasoa eli lue korkeampi hintoja? Keskimäärin "sikariportaan" palkkioiden idea on ihan sama, kuin työntekijöillekin maksettujen tulos/kannustepalkkioiden, eli saada johto toimivaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla omistajan kannalta.

 

Kvartaalitaloudella tarkoittanet ilmeisesti hallintotapaa, joka kunnioittaa sijoittajia jotka pitävät omistusta yhtiöissä puhtaasti sijoituksena, ja tuottamatonta toimintaa ei kauaa katsella? Mikä on mielestäsi sitten oikea aikahorisontti sijoitukselle? 1, 2, 5, 10 vuotta vai elinikä? Yksinkertainen fakta nyt vain on se, että yhtiöt jotka ovat pörssissä ovat helposti vaihdettavia, ja jos omistaja ei usko yhtiön tuottavan itselleen, niin miksi sijoitusta pitäisi pitää? 

 

Nyt pitäisi varmaan miettiä monenlaisia muitakin innovatiivisia keinoja pitää Finnair kunnossa, ja ehkä miettiä sitä, mikä ajaa sen vaikeuksiin ja työtaisteluun jopa. Ainut syy ei ole nykyinen taloustilanne. Eikä ainut ratkaisu ole rokottaa sen ammattikunnan toimintaa, joka pitää koneet ilmassa ja lööpit tyhjänä. Asioita voi katsoa vähän pitkäjänteisemminkin ja siten, että missä kohtaa on ehkä tullut ryssittyä, kun on pakko elää kokoajan veitsenterällä. En tietenkään tarkoita tällä sitä, että kun sanoo hokkus pokkus niin talouden vaikeudet on voitettu ja raha tulee tyhjästä. Protestoin vain tätä ajattelua, että kaikki pelkistyy vain kvartaaleita myötäileviin taloudellisesti hyviin ponnistuksiin.

 

Kerro nyt ihmeessä miten lentoliikenteen kaltaisessa tarkkaan säännellyssä liiketoiminnassa voidaan keksiä mitään erityisen innovatiivista? Tarkoitatko mahdollisesti että Finnairin pitäisi siirtyä puolihalpikseksi tai halpikseksi?  Se on kyllä virheajatus, että lentokoneet pitäisi ilmassa lentäjät, lentoemännät, tai vaikka huolto, sillä kaikki kaupallisesti toimivan yhtiön lentokoneet pitää ilmassa vain ja ainoastaan siitä palvelusta maksava asiakas, ja ilman asiakkaita ei ole koko yhtiölle tarvetta. Minä en ainakaan ulkopuolisena kyllä näe Finnairin toiminnassa merkittäviä vikoja viime vuosina, mutta kun kilpailutilanne on mikä on, niin vahvemmat yhtiöt kykenevät puristamaan heikompiaan, ja niin kuuluukin jos heikommat eivät ala toimimaan tehostaakseen toimintaansa, eli yksinkertaistaen asiakkaat kaikkoavat yhtiöltä ja jos se ei ole tulevaisuudessa kilpailukykyinen on sieltä kuopasta nouseminen aina vaan hankalampaa. Esimerkkinä voit katsoa Aliatalia, senkö kohtalon haluat Finnairille? eli vahvat ammattiliitot kuristavat yhtiön jäykäksi, ja yhtiö tuottaa tappioita lopulta ajautuen lukuisten valtionapukierrosten jälkeen jonkun sijoittajaryhmän haltuun?  Eiköhän Finnairin johdon näkemys juuri ole se, että tässä on kyseessä suht pitkäaikainen hintojen muutos, joka johtuu kysynnän tippumisesta, ja haluaa pitää yhtiön kilpailukykyisenä, ja mahdollisesti kohtuullisessa kunnossa, jotta voi tulevan nousun tullessa panostaa vielä mahdollisesti enemmän siinä vaiheessa?

[Jussi Aaltonen 0]

Kvartaalitaloudella tarkoittanet ilmeisesti hallintotapaa, joka kunnioittaa sijoittajia jotka pitävät omistusta yhtiöissä puhtaasti sijoituksena, ja tuottamatonta toimintaa ei kauaa katsella? Mikä on mielestäsi sitten oikea aikahorisontti sijoitukselle? 1, 2, 5, 10 vuotta vai elinikä? Yksinkertainen fakta nyt vain on se, että yhtiöt jotka ovat pörssissä ovat helposti vaihdettavia, ja jos omistaja ei usko yhtiön tuottavan itselleen, niin miksi sijoitusta pitäisi pitää? 

 

Eli suomennettuna = Kvartaalitaloudessa yhtiön tärkein voimavara on sijoittajat, ei suinkaan ammattitaitoinen henkilökunta. Henkilökunta on vain yksi tuotannon tekijöistä, jolla ei ole juuri suurempaa arvoa kuin heidän työkaluillaan... työkaluilla itseasiassa lienee jopa suurempi arvo koska ne voi aina realisoida

 

Aina kannattaa muistaa vanha totuus: Jos maksaa palkaksi banaaneja saa töihin apinoita. Aloilla, joilla on mahdollisuus valita, on pitkälti jo nyt tilanne jossa suuriin pörssiyhtiöhin ajaudutaan paremman puutteessa ja terävimmät kaverit valitsevat työnantajan jonka palveluksessa leipä tai työn mielekkyys eivät riipu hetkellisistä heilahduksista osakemarkkinoilla.

[Ilkka Mannikainen 776]

Kippari-aihetta sivuten; parin viikon takaisia Hesareita lukiessani tuli mieleen kun Viking Isabellaa siinä seurataan, kellään tietoa että minkälaisessa palkkataulukossa näiden alusten päälliköt seilaa ja millaiset on työjaksot?

[Arne Wallen 72]

Oli ainakin viikko töitä laivalla, viikko kotona, vaihtopäivät muistaakseni Torstaina, vai oliko Ke.Työaika ruorissa hiukka kipparista riippuen, yleensä ajo satamasta ulos, senpä jälkeen vain hankalimmissa paikoissa ainakin läsnä brygalla, usein itse ajaen.Myös satamaan tulo.Aia varustamon ohjeiden mukaan ellei kipparin omassa harkinnassa, näin myös pienemmissä varustamoissa.

Paperitöitä sekä muutama edustustehtävä per reissu.

Rahallisesti en ota kantaa, vaihtelee per henkilö ja yhtiöittäin.

Vastuu koko reissusta, aina ja täysin, paperitöitä enemmän, ajotöitä vähemmän.

[Kari Rantamäki 1]

Kippari-aihetta sivuten; parin viikon takaisia Hesareita lukiessani tuli mieleen kun Viking Isabellaa siinä seurataan, kellään tietoa että minkälaisessa palkkataulukossa näiden alusten päälliköt seilaa ja millaiset on työjaksot?

 

Suomen laivapäällystöliiton työehtosopimuksen mukaan näyttäisi alan Finncommeilla olevan tämän näköiset palkkataulukot:

http://www.seacommand.fi/media/SM_2007_palkka_3.pdf

 

Ja muissa:

http://www.seacommand.fi/media/SM_2007_palkka_1.pdf

 

Se mikä oikea todellinen palkkataso onkin sitten hankalampi homma arvuutella.

[Mika B Virolainen 0]

Mietin joskus aikaisemmin, että milloin mahdetaan nähdä uutiset, että Finncomm tilaa lisää pikkuemppuja ja alkaa lentää pienempiä Skandinavian ja Euroopan syöttöliikennereittejä Finnairille. No nythän Finncomm on päinvastoin ilmoittanut luopuvansa suihkukonekalustosta, mutta toisaalta Hienonen mainitsi uutena mahdollisuutena Finnairin Emppujen vuokraamisen Finncommille. Jos ajatellaan, että Finncomm kykenee operoimaan 70-paikkaista konetta huomattavasti pienemmillä palkkakustannuksilla verrattuna Finnairiin, niin ei ole ihme, että joku laskee yhteen 1+1 ja tekee asiasta tietyt johtopäätökset. Pienemmissä koneissahan lentävän henkilöstön palkkakustannusten osuus lennon kokonaiskustannuksista on muutenkin suurempi. Sinällään en keksi mitään erityistä syytä - muuta kuin Finncommin nykyinen laivasto - miksei Finncommin konsepti voisi toimia myös pidemmillä syöttöliikennereitteillä. Kovien kustannuspaineiden kanssa painitaan nykyisin varmasti myös monilla pienemmän matkustajakysynnän Euroopan reiteillä aivan samoin kuin kotimaanliikenteessä.

 

FinnComm ei kaiketi ole ilmoittanut luopuvansa suihkukalustosta, vaim harkitsevansa sitä..

 

Tästä samasta kirjoitin jo muutama kk sitten. Kun Finnairinkin nousu oli kovaa, eli viimeiset 5-10 vuotta, ei kukaan ay-piireissä kaiketi pitänyt pahana reittien siirtymistä FC:n hoidettavaksi. Samaan aikaan kun AY:n hoitamien reittien määrä kasvoi kasvamistaan joka aikataulukaudella, ja lentäjiä oli jatkuvasti koulutuksessa. Tämä, käytännössä siis ulkoistaminen jatkui melko pitkään, ts kunnes merkittävä osa kotimaan ja muutama ulkomaan reittikin on ulkoistettu.

On mielenkiintoista nähdä jatkuuko sama tendenssi kuten Antti yllä mainitsee, myös muille reiteille. Jos näin käy, mikä mahtaa olla liiton vastaus. Toisaalta voidaan kysyä kuinka vahvalla pohjalla yhtiön toiminta on, jos ainoa keino saada reittejä kannattavaksi on ulkoistaa niiden hoito! Mitä sen polun päässä on? Lopulta Finnair operoi itse vain kaukoreitit?

[Jaakko Rissanen 53]

Moro,

 

terveiset harjoittelusta m/s Nordlandialta! Merillä palkkataso ei valitettavasti ole päässyt nousemaan läheskään samaan tahtiin lentäjien kanssa. Nuo Laivanpäällystöliiton sivuilta löytyvät numeroarvot ovat harvinaisen totta liian monilla varustamoilla, tosin sitten paljon parempaankin onneksi päästään. Työajat ovat matkustajaliikenteessä toimivilla aluksilla pääasiassa 14 päivää laivalla, 14 vapaata. Toinen vaihtoehto on 10-10. Rahtilaivoilla ollaan tavallisesti pidempiä jaksoja kerrallaan. Onpahan Norjassa siirrytty joissakin offshore-aluksissa jopa 1/1-vuoroista 1/2:een. Eli työviikkoa kohden kaksi lomaviikkoa... Merten Finnairilla (Silja) kipparit tienaavat n. 8000 euroa kuukaudessa juuri varustamolle tulleen perämiehen lähtöpalkan ollessa 3000. Vikingin lukemia en tiedä, mutta kaiketi samansuuntaisia ovat.

[Jouni Laukkanen 62]

Merten Finnairilla (Silja) kipparit tienaavat n. 8000 euroa kuukaudessa juuri varustamolle tulleen perämiehen lähtöpalkan ollessa 3000. Vikingin lukemia en tiedä, mutta kaiketi samansuuntaisia ovat.

 

Toissavuonna istuttiin iltaa liikennelentäjien kanssa risteilyllä ja kaverit kertoivat hämmästyneensä Turku-Tukholma -linjan kipparin duunista. Botski pitää kuulemma ajaa irti laiturista, jonka jälkeen luotsi ajaa avomerelle. Seuraa tunnin ajo, jonka jälkeen ruotsalainen luotsi astuu laivaan ja sitten jää hommaksi laivan ajo laituriin. Miettivät valinneensa ammattinsa joskus ihan väärin.

[Tero Knuth 0]

Niissä maissa, joissa työntekijän asema on parempi, tapahtuu markkinataloutta sitten vähän toisesta suunnasta.

 

Ei tuokaan ole oikein hyvä tie, sillä se nostaa kynnystä palkata työntekijä. Mikäli kustannus työntekijän palkkaamisesta kasvaa, niin tämä auttamattomasti pienentää rekrytointien määrää ja ei liene lainkaan varmaa, että irtisanomiset tämän ansiosta vähenisivät enemmän kuin rekrytoinnit.

 

-Tero-

[Jaakko Rissanen 53]

Nykyisinhän reittiliikenteessä laivan ei tarvitse ottaa ulkopuolista luotsia, mikäli omasta takaa on käytettävissä linjaluotsitutkinnon suorittanut henkilö. Näin meille tutuilla matkustajalaivoilla onkin. (Lähes) kaikki perämiehet ovat tuon tutkinnon suorittaneet. Isabellan taannoinen matalikolle ajo liittyi juurikin linjaluotsin koeluotsaukseen (kannattaa katsoa Onnettomuustutkinnan sivuilta). Esim. Nordlandialla homma toimii siten, että kippari ajaa laituriin ja pois, muuten vahtipäällikkönä toimii perämies, jonka kanssa sillalla on tavallisesti vahtimies. Käsiohjauksessa mennään vain todella huonossa kelissä ja satamaan tultaessa/lähtiessä. Tietenkin kipparin hommiin sisältyy paaaaljon muutakin, joten kyllä hän palkkansa ansaitsee. Yliperämiehen pääasiallinen vastuu on taas laivan kunnossapidossa ja lastauksessa.

[Guest petikko]

Toissavuonna istuttiin iltaa liikennelentäjien kanssa risteilyllä ja kaverit kertoivat hämmästyneensä Turku-Tukholma -linjan kipparin duunista. Botski pitää kuulemma ajaa irti laiturista, jonka jälkeen luotsi ajaa avomerelle. Seuraa tunnin ajo, jonka jälkeen ruotsalainen luotsi astuu laivaan ja sitten jää hommaksi laivan ajo laituriin. Miettivät valinneensa ammattinsa joskus ihan väärin.

 

Reittilennolla ei kaiketi manuaaliohjauksessa ajeta kuin maksimissaan kymmeniä minuutteja ja aika usein kapteeni teettää tuon duunin perämiehellä.

[Jaakko Rissanen 53]

Reittilennolla ei kaiketi manuaaliohjauksessa ajeta kuin maksimissaan kymmeniä minuutteja ja aika usein kapteeni teettää tuon duunin perämiehellä.

Kyllä se 50-50 menee, kumpikin toimii vuorollaan lentävänä ja monitoroivana ohjaajana. Toinen lentää menomatkan, toinen paluun. Kaukoliikenne asia erikseen.

[Sami Virkkula 0]

Tähän väliin pieni "jäniskevennys"

 

http://sunkku.kuvat.fi/kuvat/Tuulen+viem%E4%E4/Unifil+2/IMG_0507.jpg

[Tero Partanen 1]

Nähtävästi Hienosen blogista editoitu pois suurin osa kommenteista. Siellä oli paljon myös lentäjien vaatimuksia puoltavia kommentteja. Nyt tuolla on enää muutamia.

 

Viimeisin näistä aika typerä. Kyllä tietämättömyys ja ylimielisyys on huono kombinaatio:

 

"Minusta on käsittämätöntä, että yksi henkilöryhmä voi sabotoida kokonaista toiminta-alaa. On järjenvastaista, että yhtiö joutuu maksamaan pullakuskeille 140T€ työstä, joka on täysin automatisoitu modernin teknologian voimin."

 

Vai että pullakuskeja...

 

Tero

[Ilkka Mannikainen 776]

Sama kirjoittaja muuten kirjoittaa, että Finnair on Finncomin emoyhtiö.

 

Taas tätä massaa joka ei mistään mitään tiedä.

[Boris Grahn 0]

Vai että pullakuskeja...

Tero

 

Pullakuskeista - se entinen radio-ohjelma - sentään irtosi aikanaan halpaa, keskihuonoa huumoria...

[Mikko Kartano 157]

Nähtävästi Hienosen blogista editoitu pois suurin osa kommenteista.

 

Muuttivat ohjeistusta siten, että vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan.

 

-m

 

ps. Siksi hieman huvituttaa tuo seulan läpi päässyt hra Roger Wilco.

 

[Kristian Pöykkö 8]

Muuttivat ohjeistusta siten, että vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan.

 

-m

 

ps. Siksi hieman huvituttaa tuo seulan läpi päässyt hra Roger Wilco.

 

 

Onneksi ei sentään Per Sepano...

[Kristian Pöykkö 8]

Eh...  ???

 

 

 

Voe luoja! 

Tosin tuossa mennään jo aika (hyvänmaun) rajoilla...

[Guest petikko]

Mielenkiintoista nähdä käykö lentäjille kuten paperiliitolle. Olisi tavallaan mielenkiintoista olla itse mukana pelissä. Yhtälössä mukana olisi omat eläkesuunnitelmat, mahdolliset kakkostyöpaikat ja toisaalta riskitaso ansion optimointiin.

 

Veikkaan että tässä käy aholat. Neljän vuoden päästä on löydetty lopullinen ratkaisu Finnairin lentäjätilanteeseen.

[Perttu Hörkkö 0]

Mielenkiintoista nähdä käykö lentäjille kuten paperiliitolle. Olisi tavallaan mielenkiintoista olla itse mukana pelissä. Yhtälössä mukana olisi omat eläkesuunnitelmat, mahdolliset kakkostyöpaikat ja toisaalta riskitaso ansion optimointiin.

 

Veikkaan että tässä käy aholat. Neljän vuoden päästä on löydetty lopullinen ratkaisu Finnairin lentäjätilanteeseen.

 

Ottamatta kantaa Finnairin kiistoihin väittäisin, että montaa työpaikkaa enempää ei suomalaisilla paperimiehillä olisi jäljellä vaikka palkkoja olisi tiputettu 30%. Suurempi syy voisi olla etäisyys markkinoille ja puun hidas kasvu. Toki hankala ammattiliitto tekee työn lopettamisen helpommaksi muttei ehkä riittävä peruste tehtaiden lopettamiselle jos fundamentit kunnossa. Onhan Suomessa pantu monta tehdasta (oliko esim UPM Kajaani) kiinni jossa sekä työnantaja ja työntekijäpuoli kiitelleet yhteistyötä vaikka lopputulos olikin pahin mahdollinen eli tehtaan lopetus.

[Juhani Nieminen 0]

Mielenkiintoista nähdä käykö lentäjille kuten paperiliitolle. Olisi tavallaan mielenkiintoista olla itse mukana pelissä. Yhtälössä mukana olisi omat eläkesuunnitelmat, mahdolliset kakkostyöpaikat ja toisaalta riskitaso ansion optimointiin.

 

Veikkaan että tässä käy aholat. Neljän vuoden päästä on löydetty lopullinen ratkaisu Finnairin lentäjätilanteeseen.

 

Avoimessa jakelussa olevien lähteiden nojalla voisi päätellä, ettei Finnairin kilpailukyky ole lentäjistä kiinni. Jos yhtiö ei tulevista vuosista selviä, lienevät syyt jossain syvemmällä kokonaisuudessa. Tilanne tuskin muuttuisi, vaikka ohjaamomiehistö tekisi töitä palkatta.

 

-JNi

[Jaakko Nors 0]

Tappiolle rojahtanut tulos, päätös olla maksamatta osinkoa vuodelta 2008 (toisin kuin pari tappiollista paperiyhtiötä) ja uusi säästöohjelma antavat aika vahvasti viestiä siitä, että yhtiössä pyritään tosissaan pitämään kiinni yrityksen elinkelpoisuudesta. Markkinatilanne on hyvin haastava. Tämä on sekä omistajien, henkilöstön ja asiakkaiden etu. Tätäkin työehtosopimusneuvottelua pitäisi katsoa osana kokonaisuutta.

 

Tätä taustaa vasten näissä neuvotteluissa kannattaisi pyrkiä maltillisesti ratkaisuun, jossa tingitäisiin AY-väen vaatimuksista, mikäli sillä voitaisiin välttää dramaattisemmat toimenpiteet, lähinnä työsuhteisiin liittyen. Vastakkainasettelun aika on ohi. Ratkaisut pitäisi syntyä yhteistyössä neuvotellen.

[Juha Paulavuo 21]

Finnairin lentäjien lakonuhka saa poikkeuksellista arvostelua oman työyhteisön sisältä. Kuuden henkilöstöjärjestön puheenjohtajat paheksuvat lentäjien vaatimuksia ja patistavat työnantajaa pitämään puolensa.  Puheenjohtajien kannanoton mukaan lentäjien työtaistelu vaarantaa muiden työntekijäryhmien työpaikkoja. Myös yhtiön kannattava toiminta tässä taloudellisessa tilanteessa on uhattuna.  Allekirjoittajien mukaan lentäjillä on jo nyt erikoisetuja, joita muilla henkilöstöryhmillä ei ole. Työtaistelu ei siis kohdistu toimeentulon turvaamiseen, puheenjohtajat muistuttavat. 

 

Lentäjien lakko uhkaa alkaa ensi viikon keskiviikkona. Kiistaa sovitellaan seuraavan kerran torstaina.

 

turun sanomat

[Sami J Sallinen 4]

Mun puolesta nuo Fineairin lentäjät saavat ajattaa vaikka koko yhtiön nurin.