Battler Britton - historiallisesti todenmukaista ja mahdollista vai ei?

[Ilkka Mäkelä 1 206]

Tuli joskus kauan sitten luvatuksi vääntää juttua "majuri Robert Brittonista" jolla oli tapana lentää ja voittaa  Tässä siis muutama ruutu ja nippu leikillisiä kysymyksiä. Tarinan julkaissut v. 1962 Kustannus Oy Pecos Bill, copyright Reportage Bureau Laszlo.

 

Numerossa 15/1962 sankarimme lähti pienelle lomalle Burmaan koneella, joka ei voine olla muu kuin Mosquito, vaikka ykkösmoottorin ilmanottoaukko (tjsp) näyttää liian isolta? Nokka on sopivasti piilossa, joten versiosta ei saa selvää, mutta: Olihan Mosquito varmasti operatiivisessa laivuekäytössä huhtikuussa 1942? Totta kai majurille annettiin lomareissua varten yksi Mosquito lainaksi, polttoaineineen, Burmaan ja takaisin? Eikö niin?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Toiminnan miehenä Britton otti lomallaan vastaan pikku tehtävän viedä Andaman-saarille japanilaisten linjojen taakse paikallisille sisseille radiolähettimen, joten piti hypätä Hurricaneen ja matkan varrella ampua alas tuhma, ilkeä japanilainen ilmeisesti Zero-hävittäjälentäjä. Onhan japanilainen lentäjä varmasti niin tumppu, että muutama jyrkkä kaarto riittää siihen, että hän joutuu sanomaan "AAH" siinä, missä saksalainen sanoisi "Zum Teufel"?

 

Seuraavaksi piti laskeutua viidakkoon raivatulle tilapäiskentälle ja sammuttaa ensin Hurricanen moottori, jottei vihollinen huomaisi. Kukaanhan ei tietenkään huomannut palavan Zeron putoamista, eihän? Onhan huuva ja epoletit muuten varmasti oikein/oikeata mallia?

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Siis moottori pysäytettynä Britton purjelentää kohti viidakkoon raivattua kiitotien tapaista. Saahan telineet varmasti alas moottori pysäytettynä? Putoavatko ne alas itsestään? Pitääkö veivata kammesta tai pumpata käsipumpulla? Jos moottori on pysäytettynä, niin mihin potkurinlavat katosivat? Onhan Hurricanen liitosuhde nyt vähintään 20:1? 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Britton siis laskeutuu ja tapaa sissit ja luovuttaa radion. Yllättäen japanilainen jalkaväkipartio havaitsee hänet ja yrittää vallata koneen. Onhan japanilainen jalkaväkiukko varmasti niin tumppu, että vaikka pääsee kahden metrin päähän Brittonista kivääri kädessä, niin kivääri on kädessä väärinpäin eikä osoita Brittoniin vaan taivaalle?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Brittonin tyrmättyä kiväärimiehen pelkillä nyrkeillä, tietysti, toinen ilkeä japanilainen heittää kranun, joka silpoo Hurricanen peräsintä, joten Britton ei pääse enää ilmaan. Tuhmat japanilaiset saavat kuitenkin kyytiä. Rullausta vain sopivalla teholla, vasen jarru pohjaan, käännös vasempaan - päin ja pitkä sarja konekivääreillä, ja mitä tapahtuu?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kaikki japanilaiset heittivät henkensä, tietysti. Helpostihan tuo käy? Onhan Hurricanen kk:t varmasti kohdistettu niin, että rullaavasta koneesta sarjaa ampumalla luodit eivät nouse taivaalle, vaan pysyvät noin metri 30 cm korkeudella maanpinnasta, jotta ne osuvat ja tappavat maassa seisovat ukot? Nouseehan pyrstö maasta juuri sopivasti, kun käyttää tehoa ja jarruttaa samaan aikaan? Pikkujuttu Brittonille?  8)

 

[ attachment removed / expired ]

 

(jatkuu muutaman ruudun verran seuraavassa numerossa )

 

[Ilkka Mäkelä 1 206]

Erinäisten seikkailujen jälkeen Britton pääsi saarilla sijaitsevalle japanilaisten lentokentälle, jossa toki sopivasti odottaa vartioimaton Zero tjsp, joka on helppo vallata omaan käyttöön, kun kerran Hurricanella lähtö ei onnistu:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Zeron hallintalaitteet on tietysti niin helppo omaksua 30 sekunnissa, että laite lähtee itsestään käyntiin ja nousee ilmaan ilman apuvoimia? Totta kai Britton hallitsee myös koneella lentämisen niin paljon paremmin kuin japanilaiset itse, että perään lähtevät koneet on helppo pudottaa?

 

Sattumoisin Andaman-saarten vesillä seilaa myös englantilainen lentotukialus, joka lähettää ilmaan Fulmar-koneita auttamaan japanilaisten koneiden tuhoamisessa. Seilaahan siellä ihan varmasti sellainen huhtikuussa 1942? Toki Fulmarit voittavat Zerot 6-0?

 

[ attachment removed / expired ]

 

Britton on toki myös tukialuksille laskeutumisen ekspertti, etenkin Zerolla, jolla tulee loistava lasku tukialuksen kannelle, mistä Britton myös ehtii mukavasti takaisin kaverinsa häihin Burmaan, joten kaikki hyvin valtakunnassa 

 

[ attachment removed / expired ]

 

...sen pituinen se.

 

[Guest Sakari Pyörre]

Älä ny Ilkka tosikoksi rupea, Battler Britton oli sentään aikanaan monelle pojalle (meillekin?) johdanto ilmailuharrastukseen!

[Pekka Salo 42]

Sankarini paluu 

 

Muistelen isävainaan kertoneen, että Hurricanen siipikonekiväärit kohdistettiin nostamalla kone pyrstöstä vaateriin. Sitten ammuttiin 500m päässä olevaan tauluun. Muistaakseni n. 1,5 X 1,5 metriä. Kummankin siiven konekiväärien osumakeskeispiste piti olla taulun keskellä siiven korkeudella. Tjsp. Jos näin oli, niin eipä noitten japanialaisten warriorioiden olis paljoa tarvinnut edes kumarrella. Yli olisi mennyt.

 

Eräässä jaksossa Battlerin pudotti Zero. Sankarimme pelastautui laskuvarjolla mereen ja pelastuslautalle. Ilkeä japsi aikoi kuitenkin viedä tehtävän lopuun, ja alkoi tulitaa lautta. Koneen lentäessä lautan yli, täräytti brittisankarimme pistoollillaan ilkeää Zeroa, ja osui bensaputkeen - BUUM - ja rosvon taru oli lopussa 

 

Pekka

[Pentti Perttula 0]

Tämä kommentti on nyt ohi aiheen, mutta täytyy kyllä ihailla tuota piirtäjän tussin käyttöä, vaikka ei toistaisikaan kaikkia yksityiskohtia oikein. Väkevää jälkeä.

 

[Ilkka Mäkelä 1 206]

Suomenkielinen wikipediakin tunnistaa sankarin, joka siis oli myös Perun laivaston luutnantti ja muukalaislegioonan kapteeni 

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Battler_Britton

[Guest 55-HO]

Tämä kommentti on nyt ohi aiheen, mutta täytyy kyllä ihailla tuota piirtäjän tussin käyttöä, vaikka ei toistaisikaan kaikkia yksityiskohtia oikein. Väkevää jälkeä.

 

 

Todellakin täytyy , Pentin tapaan ihailla ko. sarjiksessa piirtäjän (?) taitoa.

Varmaankin hän piirtäessään, on eläytynyt tilanteeseen,,, . mielestäni mahtavat, valot ja varsinkin varjostukset.

 

Uskon, että lukijajoukosta löytyy myöskin  taiteilijoita, jotka voisivat toteuttaa vastaavanlaisia tussi/muunlaisia versioita lentolaitekuvista, sitä haluaville.

 

Ei muutakuin pyyntöjä ja tarjouksia kehiin.

 

Risto

 

[Ilkka Mäkelä 1 206]

Lehti on siis heinolalaisesta divarista ostettu (kolme numeroa 5 €). Joku aikaisemmista omistajista on piirrellyt jotain tupakkapiipun tapaisia omia kuvioitaan muutamille henkilöille, jos joku sitä ihmettelee.

[Guest 55-HO]

Lehti on siis heinolalaisesta divarista ostettu (kolme numeroa 5 €). Joku aikaisemmista omistajista on piirrellyt jotain tupakkapiipun tapaisia omia kuvioitaan muutamille henkilöille, jos joku sitä ihmettelee.

 

Niinpä,niin...... Ettet`vaan olis Ilkka ite piirtäny    No... Uskotaan, ettet...

 

Tuohonaikaan oli muistaakseni yleistä, piirrellä sarjiksiin ja koulukirjoihin "omanlaisia" kommentteja.

 

Risto

[Seppo Sipilä 8]

Ilman muuta täyttä totta joka ruutu. Tästä sotasarjakuvagenrestä löytyy niin nerokasta komiikkaa, ettei TV:stä saa yhtä hyviä nauruja mistään.

 

Omista suosikkiruuduistani yksi on Korkeajännityksestä - abouttiarallaa 200-metrinen saksalainen sotalaiva joutuu niiden HYVIEN ja FIKSUJEN ilmojen urhojen hyökkäyksen kohteeksi. Ruudun täyttää koko valtava laiva tolkuttomassa taistelun ja räjähdysten melskeessä. Keulakannen kärjestä lähtee puhekupla, jossa lukee "Aaargh! Minuun osui!" ja peräkannen takatuhdolta toinen, jossa lukee "Aargh! Minuun myös!"  

 

[Juha Lampi 266]

Korkkareissa voi AINA luottaa moniin asioihin 

 

Saksalaiset häviävät aina.

Wehrmachtin eli Heerin, Luftwaffen tai Kriegsmarinen saksalaiset sotilaat voivat olla kunniallisia ja hyviä, mutta SS-miehet ja Gestapo-agentit ovat aina raakoja ja sodankäynnin säännöistä piittaamattomia natsifanaatikkoja.

Alussa usein epävarma ja pelkurimainenkin soturi kasvaa taistelujen myötä sankariksi.

Päähenkilön puolella on joskus pelkuri tai petturi joka kuolee lopussa.

Paha britti kiusaa hyvää brittiä, mutta paljastuu lopuksi pelkuriksi tai petturiksi ja menettää henkensä taistelussa.

Petturit ja pelkurit kuolevat aina.

Samalla puolella taistelevat vihamiehet ystävystyvät lopuksi.

Eri puolilla taistelevat britti ja hyvä saksalainen ystävystyvät sodan aikana.

Hyvä saksalainen ei koskaan ole natsi, vaan lähes aina vihaa natsihallintoa ja joskus jopa tappaa pahan natsin.

Fanaattiset natsit ja Neuvostoliiton politrukit ovat yleensä sotilaallisesti epäpäteviä.

Hyvä britti kostaa pahan natsin tekemät vääryydet.

Vanhat, usein ensimmäisen maailmansodan aikaiset, vihollisuudet jatkuvat toisessa maailmansodassa ja päättyvät joko rauhaan tai kostoon.

Luoti hipaisee tai raapaisee päähenkilön päätä, jolloin tämä kaatuu tajuttomana tai pökertyneenä, tai vaihtoehtoisesti se osuu vain jalkaan tai käteen. Tajunnan menettäminen vihollistulen seurauksena on yleistä Korkeajännityksen sotilaille.

Hyvä saksalainen loikkaa liittoutuneiden puolelle tai auttaa liittoutuneita tavalla tai toisella.

Tarinan lopussa päähenkilö on vihollisten, joiden joukossa on yleensä paha natsi, piirittämänä, mutta päähenkilön ystävä, hyvä saksalainen tai päähenkilön entinen kiistakumppani, pelastaa tilanteen viime hetkellä. Tämä on yksi Korkeajännityksen yleisimmistä kliseistä.

Päähenkilön tai pahan natsin ase jumiutuu tai ammukset loppuvat ratkaisevalla hetkellä

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeaj%C3%A4nnitys

 

Tätä keskustelua houkuttaisi laajentaa myös Siivet-sarjikseen (Air Ace Picture Library), muuuutta... 

 

http://www.bookpalace.com/PicLibs/AirAce/INDEX.HTM

[Kimmo Huoviala 1]

Argh, minuun osui mutta voin jatkaa.  Tuli nuita muutamaa joskus lavailtua läpi..

 

Kukaan muistaa Joe Missouria?

[Ilkka Mäkelä 1 206]

Tässä piirustustyylin näytteeksi vielä muutama ruutu, toisesta tarinasta:

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Pentti Perttula 0]

Näissä on kyllä eri piirtäjä kuin tuossa edellisessä sarjassa. Sarjaa muistaakseni piirsi aika moni. Vaikka tietyt perusasiat säilyivät, niin kynän käytössä on eroja.

 

[Pekka Salo 42]

Eräässä jaksossa sankarini itse sai siipeensä. Puhekupla kertoi Battlerin tunteista sanoin: "AARGH, MINUUN OSUI! KÄTENI, SE ON KUIN TULESSA!".

[Antton Rintala 0]

Battler Brittonia on aina yhtä hauska lukea kuin myös Dogfight Dixonia  Valitettavasti hyllystä löytyy vain yksi Korkkari johon on kerätty molemmilta herroilta kaksi tarinaa. Molemmissa Brittonin matka suuntautui Maltalle jenkki adjutantin kanssa.

 

Valitettavasti Battleria näkyy kaupan lehtihyllyillä nykyään harvoin, samoin peruskorkkarin ilmaan suuntautuvat tarinat ovat olleet kateissa muutaman numeron ajan, eikä seuraavassakaan näy lohtua (otsikoista päätellen)

 

nimim. korkkarin kestotilaaja.

[Pentti Perttula 0]

Minulla on Eric Hammelin "Aces at War" -sarjan 4. osa. Siinä on 38 amerikkalaisen taistelulentäjän lyhyitä kertomuksia kovista tilanteista - pääosin II maailmansodasta, mutta myös Koreasta, Vietnamista ja jopa Israelista. Suosittelen lämpimästi. Huomasin, että ykkösosa on näköjään julkaistu uudelleen pari vuotta sitten ja sitä saa pehmeäkantisena edullisesti. Kovakantisen nelosen hinnat vaihtelevat 35:stä yli 100 euroon. Sain oman kappaleeni yli 10 vuotta sitten lahjaksi kirjailijan omistuskirjoituksella. Oli muuten ensimmäinen amerikkalainen, joka osasi kirjoittaa nimeni täysin oikein.

 

[Antti Laukkanen 15]

Argh, minuun osui mutta voin jatkaa. 

 

Tästä tulee kerrassaan mieleen vanha kunnon "Hevoseni oksentaa, jaksan silti jalkaisin...".

 

Sinällään on aina yhtä masentavaa lukea brittiläistä historiankirjoitusta II Maailmansodasta. Oli se sitten tämmöistä kevyttä ns. viihteellistä tavaraa tai sitten vähän enemmän vakavissaan tehtyä tarinaa. Objektiivisuus ja oma erinomaisuus hipoo lähes Neuvostoliiton sankaritekoja saman aiheen piirissä.

 

-A-

[Jari J Sivula 1]

Miten Battler sai Hurricanen motin käyntiin siellä saarella sammutettuaan sen ensin laskussa? Sähköstartti??

 

Jari

[Reijo Liljedahl 21]

Miten Battler sai Hurricanen motin käyntiin siellä saarella sammutettuaan sen ensin laskussa? Sähköstartti??

 

Jari

 

Hurricane taisi sentään olla Battlerille entuudestaan tuttu, mutta Zeron käynnistys onnistui myös vieläpä ummikkona. Tuskin Zeron kojetaulussa oli tekstejä englanniksi? Piirtäjä on harmittavasti jättänyt piirtämättä juuri tuon kriittisen käynnistysruudun.

 

Minulla on parhaiten jäänyt mieleen 60-luvun kultaisilta vuosilta kiperä tilanne kun Battler oli saanut hännilleen tavallista taitavamman hunnikoiran. Kurvaa väännettiin pitkään eikä natsi jäänyt yhtään jälkeen ennen kuin Battler huomasi edessään vuorenseinämän jonka läpi johti niin kapea rotko että siinä mahtui lentämään vain kylkilentoa. Tätä ei Schweinhund hallinnut vaan räjähti liekkimereksi Battlerin sujutellessa kyljellään rotkossa, AAARRGGHHH!

 

Täytyy olla historiallista faktaa, ei kai nyt kukaan tuollaista keksimäänkään pysty?

 

Reijo

[Olli Luoma 79]

Maailmassa tapahtuu asioita, joita ei tiede pysty selittämään. Menee hiukan OTksi, mutta kirjallisuudessa (?) erinmonainen oivallus on Martti Innasella. Hän kirjoittaa novellisaan "Tarzan ja Pielaveten salainen aarre" seuraavasti:

 

... ja samassa Tarzan putosi lattian salaluukusta alas pimeään kellariin ja luukku meni umpeen!

Kellarissa oli kauhutohtori Hullu-Humperttonin paras ystävä, kaamea ropottikone, joka sitoi apinoiten kuninkaan kätet nopeasti tukevalla setolkaremelillä. Ja äkkiä  alkoi kellarin seinän reiästä tulla hirmuisesti sihisten vihreää, tappavaa kaasua! Ja sivulla paloi nopeasti tulilanka, mikä meni sisään isoon tynnyriin ja tynnyrin kyljessä luki: Ruutia, sano.

Kun Tarzan kohotti katseensa ylöspäin, hän hoksasi, että siellä oli Tahvanaisen sirkuksen iso siperiantiikeri, joka kumeasti karjuen meinasi hyökätä viitakon kuninkaan päälle, ylhäältä, kellarin orrelta käsin!

Sano, tilanne muuttuu uhkaavaksi, sano; sanoi Tartzan matalasti itsekseen.

 

Luku päättyy

 

Seuraava luku alkaa.

 

5. ja viimeinen luku

Päästyään pinteestä Tarzan vapautti konstaapeli Lötjösen nopeasti siteistä ja yhtessä he vankitsivat luihut roistot viipymättä. ... 

 

Että jos kerran Tarzan tuolla tavalla, niin kyllä sitten Battlerkin.

 

 

Lämpimin palloterveisin

 

Olli L

 

 

 

[Juha Lampi 266]

[ot jatkuu] Juuri tuo Innasen kirjassa ollut "selvittyään-pinteestä"-tapaus on lähipiirissäni muuttunut lentäväksi lauseeksi. Hauska nähdä täälläkin Huuhaan lukijoita  [ot päättyy]

[Juha Lampi 266]

Niin...jos BoB:n opetusten mukaan lentäjien lentosaappaat varustettiin vetskareilla, notta ei lähde kaikki nahat mukana, kun noita hiillostuneita pilotteja vedettiin ulos palaneista koneenraadoistaan palaneilla käsillään ja jaloillaan...niin täytynee sitten olla uskomatta noihin sankaritekoihin.... SE pitää olla karjalaisia sankaritekoja  .

 

Voihan siitä aina leikkiä laskea 

 

 

a-HAA, siksi m36-buutsit uusittiin vetskarillisiksi  entäs sitten ne "escape boots"...

[Juha-Matti Hakala 1]

Heh.  "Korkeajänistys, iskee kuin puolitoista volttia"

[Ilkka Toivanen 2]

Hurricane taisi sentään olla Battlerille entuudestaan tuttu, mutta Zeron käynnistys onnistui myös vieläpä ummikkona. Tuskin Zeron kojetaulussa oli tekstejä englanniksi? Piirtäjä on harmittavasti jättänyt piirtämättä juuri tuon kriittisen käynnistysruudun.

 

Minulla on parhaiten jäänyt mieleen 60-luvun kultaisilta vuosilta kiperä tilanne kun Battler oli saanut hännilleen tavallista taitavamman hunnikoiran. Kurvaa väännettiin pitkään eikä natsi jäänyt yhtään jälkeen ennen kuin Battler huomasi edessään vuorenseinämän jonka läpi johti niin kapea rotko että siinä mahtui lentämään vain kylkilentoa. Tätä ei Schweinhund hallinnut vaan räjähti liekkimereksi Battlerin sujutellessa kyljellään rotkossa, AAARRGGHHH!

 

Täytyy olla historiallista faktaa, ei kai nyt kukaan tuollaista keksimäänkään pysty?

 

Reijo

 

Perustuuko tämä fakta siihen legendaan, että suomalainen lensi Heinolan rautatiesillan ali vinoittain, ja perässä tullut vihullinen katkoi siipensä ja tuhosi itsensä perässä...

 

(tästäkin legendasta olisi mukava kuulla lisää faktaa - legendan kertojat ovat kylmenneet, kertominen on tapahtunut silloin kuin viitostien silta kulki rautatiesillan vierestä)

 

Disclaimer: en ole nähnyt mitään historiatietoa ko. legendasta, joten haluaisin vain kuulla foorumin mielipiteen miten tällainen legenda olisi voinut syntyä vrt. tämän ketjun aihe.