Koulukoneen valinta

[Juha-Matti Keränen 3]

HIEMAN perusteluja suomeksi: Kiikkulauta ei ole kovin opettavainen jos pyritään tarkkuuteen.

Aerodynamiikaksi sama: Tuuli ja termiikki vaikuttaa enemmän pienellä siipikuormituksella varustettuun suureen siipeen verrattuna suurella siipikuormituksella varustettuun pieneen siipeen.

Ja kokemuksesta sama: Kokemuksesta tiedän, olen lentänyt skaalaa mm. seuraavasti: ultra (pieni siipikuormitus), C152 (hieman isompi siipikuormitus), C172 vähän vielä isompi siipikuormitus,

DA40 (vielä isompi siipikuormitus), SR20 (paljon isompi siipikuormitus), SR22 (vielä lisää isompi siipikuormitus), ja DA42 (yhtä suuri siipikuormitus kuin SR22). Ultra: pomputtaa paljon ja proseduurit

voi unohtaa kun teoriatunti ohi, suunta ja korkeus tinttikelillä epämääräistä tahkoamista, C152 pomputtaa yhä paljon - ei tule vielä mitään proseduurilentämisestä ja IFR:stä ei tulisi mitään, C172 pomputtaa vähemmän mutta silti paljon (IFR:ssä vielä haasteita), DA40, pomputtaa siedettävästi

(alkaisi toimia IFR:ään), SR20 ei enään paljoa pomputa, SR22, DA42 sivutuulta ei edes paljon huomaa ja termiikki ei vaikuta proseduurin suorittamiseen paljoa.

 

Lisäksi on näissä koneissa vielä muutakin eroa, siipikuormitus on vaan yksi juttu. Diamond DA20C1 ja DA40 on pituusvakavuudeltaan C152:sta selvästi parempi ja sen trimmaus leveliin on helpompaa, ja lentokorkeuden säilyttäminen

on konetyypillä helpompaa ilman autopilottia. Muuten ihan sivukommenttina, myös Piper Archer on selvästi vakavamman ja jämäkämmän tuntuinen kone kuin C152 tai C172.

 

 

Eipä nuo mopo-Cessna perusmittarikoululennoilla ja C172 mittarikurssin koulukeikoilla paljoa pomputellut suuntaan eikä toiseen, jos ei antanut pomputtaa. Liekö tuo tuuli sittemmin yltynyt  .

 

Ja eikös sitä 'kiikkulaudalla' (?) juuri opi lentämään tarkemmin, kun pitää katsoa ja skannata, että minnekkäs se kone onkaan menossa (lue: minne annan koneen mennä). Tosin C172 ei kyllä ole mielestäni yhtään mikään kiikkulauta, ihan sinne se menee minne käskee mennä. Ja vielä loppuun se, että lentokone tyyppiin, malliin tai merkkiin katsomatta, säilyttää kyllä lentokorkeuden kun sen trimmaa säilyttämään.

 

It ain't no rocket science.

[Karoliina Salminen 0]

Ja vielä loppuun se, että lentokone tyyppiin, malliin tai merkkiin katsomatta, säilyttää kyllä lentokorkeuden kun sen trimmaa säilyttämään.

 

Taidatkin olla oikein stability & control -asiantuntija kun uskallat noin yleistää.  :'( 

Mikä tahansa kone pysyy levelissä kun trimmaa. Niin se menee sanoi joulupukki kun lahjalistaa luki.

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Taidatkin olla oikein stability & control -asiantuntija kun uskallat noin yleistää.  :'(   

Mikä tahansa kone pysyy levelissä kun trimmaa. Niin se menee sanoi joulupukki kun lahjalistaa luki.

 

 

 

Trimmaatko jokaiseen puuskaan erikseen  , vai keskiarvoon

[Juha-Matti Keränen 3]

Taidatkin olla oikein stability & control -asiantuntija kun uskallat noin yleistää.  :'(   

Mikä tahansa kone pysyy levelissä kun trimmaa. Niin se menee sanoi joulupukki kun lahjalistaa luki.

 

No en nyt tuosta asiantuntija-statuksesta niin tiedä, mutta kyllä ne lentokoneet ovat ainakin tähän saakka levelissä pysyneet, kun ne on trimmannut pysymään. Onko lentämilläsi koneilla sitten ollut taipumusta siihen, että valittu lentosuunta ja -korkeus eivät tahdo pysyä vai mistähän lienee kysymys ?

 

Ei esimerkiksi Cessna 172 sellaista kyllä tee, ellei erikseen pyydä tekemään. Eikä kyllä ole tehnyt tähän saakka mikään muukaan kone, millä on tullut ajeltua.

[Juha Lampi 267]

Hmmmmm...ikähän mahtaisi olla sopivin koulukone?

 

Mielenkiintoisella tavalla tämä keskustelu heijastelee vertailuja sellaisistakin konetyypeistä, joita ei soveltuvuussyistä liiemmin käsitellä tässä yhteydessä.

 

"Ylätaso, alataso,

etukeno, takakeno,

aisat, länget ja kak-ku-lat..."

[Matti Huoviala 83]

Jaa, no koneen pitää olla kestävä.

Liika suorituskyky on pahasta.

Moottorikoniesta lienee nykyään pakko tehdä nokkapyöräkoneita, mutta kannuskoneilla oppisi oikeasti lentämää (loppuun saakka).

Periaatteessa Jounin kokema C140 lienee kohtuullinen. Siinä vaan taitaa olla liian heikko sivuvakain

J3 olis toinen hyvä, hyvät lentoonlähtösuoritusarvot verrattuna C150.

 

Lentokoneen vakavuudesta olisin sitä mieltä, että ei se Cirruskaan puuskissa sitä korkeutta itsekseen pidä. Mitähän se "level" nyt oikeastaan tarkoitti?

Kesnat ovat mielestäni vakaimpi härveleitä joilla olen lentänyt. Eivät mitään mukavia tai ainakaan erityisen hauskoja, mutta vakaita.  C42 on mielestäni hyvinkin vakaa kone vaikka ultra onkin. Se, miten kone itse puuskaan reagoi ei liene sitä vakavuutta, vaan se, miten puuskan häiriö korjaantuu. Mäkin puhun mitä sylki suuhun tuo.

Nyt alkaa olla noita argumentteja lähinnä kai siksi, että jotkut tykkää jostain koneesta enemmän kuin toisesta.

Itse pidän monestakin koneesta niiden ominaisuuksien vuoksi, mutta en olisi niitä suurin surminkaan ehdottamassa hyväksi koulukoneeksi. OT.

[Karoliina Salminen 0]

Copy-pastea esimerkiksi. Lentokoneen nimi poistettu.

 

  1. The xxx (xxxhp parallel-valve Lycoming engine, constant speed prop) is extremely susceptible to pilot induced pitch oscillations in the approach and landing configuration.

  2. The xxx (same configuration) exhibits neutral to negative longitudinal static stability through the majority of its allowable CG range.

  3. The xxx (same configuration) has very low maneuvering stability, making the stick force per g far lower than the lowest allowable for jet fighter aircraft in the USAF or USN.

  4. The xxx (same configuration) has poor lateral stability with no discernable dihedral effect.

 

Tuo on siis ihan lentävästä ja maailmalla suositusta koneesta koelentäjän analyysiä. Voi sitä yrittää trimmata, mutta ks. kohta 2, suomeksi negatiivinen pituusakselin suuntainen staattinen stabiilius. Staattinen stabiilisuus on edellytys dynaamiselle stabiilisuudelle.

[Juha-Matti Keränen 3]

Copy-pastea esimerkiksi. Lentokoneen nimi poistettu.

 

   1. The xxx (xxxhp parallel-valve Lycoming engine, constant speed prop) is extremely susceptible to pilot induced pitch oscillations in the approach and landing configuration.

   2. The xxx (same configuration) exhibits neutral to negative longitudinal static stability through the majority of its allowable CG range.

   3. The xxx (same configuration) has very low maneuvering stability, making the stick force per g far lower than the lowest allowable for jet fighter aircraft in the USAF or USN.

   4. The xxx (same configuration) has poor lateral stability with no discernable dihedral effect.

 

Tuo on siis ihan lentävästä ja maailmalla suositusta koneesta koelentäjän analyysiä. Voi sitä yrittää trimmata, mutta ks. kohta 2, suomeksi negatiivinen pituusakselin suuntainen staattinen stabiilius. Staattinen stabiilisuus on edellytys dynaamiselle stabiilisuudelle.

 

Hei, jos tollasia asioita miettii siellä lentäessä (liikaa), niin ei se ole kummakaan jos ei härveli pysy halutussa suunnassa ja korkeudessa.

 

Kandee kattoo niitä lennonvalvontamittareita kun ajelee, ne löytyy siitä ratin/sauvan edessä olevasta paneelista  .

[Matti Huoviala 83]

Ei tainnut Karoliinalla olla tyyppihyväksytty kone esimerkkinä vaikka suosituksi mainosti. X on aina X eikä siltä edellytetä samoja ominaisuuksia kuin tyyppihväksytyltä. Eikä se nyt niin suosittu ole. Lukumäärä on ihan jotain muuta verrattuna kesnaan.

-M-

" Hundreds are flying with tens of thousand of flight hours logged"

[Kate Alhola 0]

Hei, jos tollasia asioita miettii siellä lentäessä (liikaa), niin ei se ole kummakaan jos ei härveli pysy halutussa suunnassa ja korkeudessa.

 

Kandee kattoo niitä lennonvalvontamittareita kun ajelee, ne löytyy siitä ratin/sauvan edessä olevasta paneelista  .

 

Eiköhän täällä ole tullut opetelluksi pitämään kone hanskassa niiden mittareiden avulla umpipilvessä mutta

jonakin päivänä ymmärrät että jollakin koneella se on helpompaa kuin toisella.

 

Kate

 

 

PS. Ennen kuin joku fleimaa, en väitä että C172 olisi mitenkään vaikea lennettävä edes mittareiden kanssa siellä pilvessä.

Silti, jossakin oisessa koneessa voi olla parempi ohjaustuntuma.

[Kate Alhola 0]

Eipä nuo mopo-Cessna perusmittarikoululennoilla ja C172 mittarikurssin koulukeikoilla paljoa pomputellut suuntaan eikä toiseen, jos ei antanut pomputtaa. Liekö tuo tuuli sittemmin yltynyt  .

 

Ja eikös sitä 'kiikkulaudalla' (?) juuri opi lentämään tarkemmin, kun pitää katsoa ja skannata, että minnekkäs se kone onkaan menossa (lue: minne annan koneen mennä). Tosin C172 ei kyllä ole mielestäni yhtään mikään kiikkulauta, ihan sinne se menee minne käskee mennä. Ja vielä loppuun se, että lentokone tyyppiin, malliin tai merkkiin katsomatta, säilyttää kyllä lentokorkeuden kun sen trimmaa säilyttämään.

 

It ain't no rocket science.

 

Oletko koskaan tullun kunnon pomppukelissä laskuun pienen siipikuormituksen kokeella, esimerkiksi ultralla ?  En väitä etteikö puuskien pomputtamaa konetta saisi tuoduksi laskuun

mutta se vaan vaatii aikamoista käsi- ja jalkatyötä. Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää että siipikuormitus vaikuttaa asiaan ?

 

Kate

[Juha Lampi 267]

Ei muuten ois jotain kivaa canardia tyrkyllä koulukoneeksi (joo, tiedän ajatuksen akateemisuuden, mutta mikäs tässä teoreettisessa iltalenkkeilyssä...)

[Mikko Maliniemi 5]

Yritetään nyt pitää vähän tunteita kurissa itse kukin. Ei tämän nyt kuitenkaan niin vakava asia pitäisi olla 

[Tatu Koiranen 1 676]

Oletko koskaan tullun kunnon pomppukelissä laskuun pienen siipikuormituksen kokeella, esimerkiksi ultralla ?  En väitä etteikö puuskien pomputtamaa konetta saisi tuoduksi laskuun

Tietääkseni yksikään ei ole ikinä jäänyt ilmaan.

mutta se vaan vaatii aikamoista käsi- ja jalkatyötä.

No se taas johtuu sitten ultrien ominaisuuksista, kun muilla koneilla pärjää ilman "aikamoista käsi- ja jalkatyötä"

Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää että siipikuormitus vaikuttaa asiaan ?

 

Kate

 

Entä jos on tullut purjekoneella? Ainiin, niitä lennetään vaan täysin tyynessä ja ehdottoman pomputtomassa ilmassa.

 

ASK21: 33 kg / m^2

DG-500: 37 kg  / m^2

LS-4: 45 kg / m^2

C152: 51 kg / m^2

 

 

[Matti Huoviala 83]

Lasketsää nelosen vesien kanssa?

[Juha-Matti Keränen 3]

Oletko koskaan tullun kunnon pomppukelissä laskuun pienen siipikuormituksen kokeella, esimerkiksi ultralla ?  En väitä etteikö puuskien pomputtamaa konetta saisi tuoduksi laskuun

mutta se vaan vaatii aikamoista käsi- ja jalkatyötä. Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää että siipikuormitus vaikuttaa asiaan ?

 

Kate

 

Kuka tässä on keskustellut siipikuormituksesta ? En minä ainakaan.

[Jouni Laukkanen 54]

No en nyt tuosta asiantuntija-statuksesta niin tiedä, mutta kyllä ne lentokoneet ovat ainakin tähän saakka levelissä pysyneet, kun ne on trimmannut pysymään.

 

Niin, jos sä oot lentäny mittaria vaan Cessnoilla - ne on kaikki musta keskenään niin samanlaisia lentää. Vai onks se malli 750 jotenkin erilainen kuin 152 tai 172?

[Tatu Koiranen 1 676]

Lasketsää nelosen vesien kanssa?

 

Niin no sekin vielä, tuo nyt oli nopea prujaus netistä kun kummastuttaa tuollaiset kommentit siitä, miten laskeutuminen on niin äärettömän vaikeaa ja työlästä kun siipikuormakin on lähes olematon.

[Harri Heikkilä 16]

Kuka tässä on keskustellut siipikuormituksesta ? En minä ainakaan.

 

Tämähän on parasta keskusteluantia pitkään aikaan. Nyt sivulla 12 on saavutettu jo niin huono taso keskustelussa, inttämisessä ja viisastelussa, että määkin tohdin tökätä lusikkani soppaan.

 

Kas kun nythän kuitenkin on niin, että koulukonevalinnan perusteleminen ylätaso/alataso-, suorituskyky-, avioniikka-, vakavuus-, ohjaintuntuma- yms. perusteilla on ihan höpöhöpöä niin kauan kun puhutaan tyyppihyväksytyistä lenskareista. Tärkeintähän on, että lennonopettajalla on mukavaa, penkki on pehmeä, ei tule pukamia, ei vedä päähän, intercomi toimii niin että on helppo torua oppilasta niistä lukemattomista toopeiluista ja niin tietysti se on tosi tärkeetä että maalaus on tyylikäs jotta maallikot katselisivat ihaillen kun herrasmieslennonopettaja poistuu lenskarista sankarillisen hitaasti astellen! Ja ettei näytetä miltään rahvaalta.

 

Paheksun sitäpaitsi suuresti muutenkin, että muut kuin Jaska tahi muut FI-kelpuutetut täällä alkavat valkkaamaan koulukoneita opettajille. Hyi teitä. 

 

Ja joku yritti taas niistä tsekkilistoista keskustella käyttäen lentoturvallisuuskeppihevosta. Voihan nyt. Muistakaa, että niiden tsekkilistojen käyttö vfr-harrastuslentäjän lentotoiminnassa ei ole erityisen autuaaksi tekevä juttu vaikka semmoista kuulee väitettävän. Yhden ohjaajan miehistö on varsin "resurssikriittinen" ja ei ole kenenkään etu, että tarkastuslistoja käytetään siihen, että kun ei muuten olla ihan varmoja, että mitä pitäisi tehdä niin luetaan sitten tsekkilistaa. Liian usein törmää siihen, että tarkastuslistojen lukeminen on vähän samanlainen juttu kuin virren veisuu kirkossa sen serkkupojan häissä jota et ole nähnyt muutenkaan kolmeen vuoteen: Että ei oikein kehtaa olla veisaamatta kun mummot katselee heti paheksuen. Ainakin on pakko sitä suuta aukoa veisaamisen tahtiin.

 

Niin että semmoista tällä kertaa. Muuten olen sitä mieltä, että noin kolmannen viestin jälkeen tämän ketjun voisi ehkä vetää viemäristä. Tämä viesti mukaanluettuna.

 

Aurinkoisia terkkuja kaikille,

 

Harri

(kehno) lennonopettaja

8)

[Juha-Matti Keränen 3]

Niin, jos sä oot lentäny mittaria vaan Cessnoilla - ne on kaikki musta keskenään niin samanlaisia lentää. Vai onks se malli 750 jotenkin erilainen kuin 152 tai 172?

 

Pari pykälää nopeempi vaan, eipä sen kummempi. Cessna is Cessna  .

[Kate Alhola 0]

Tietääkseni yksikään ei ole ikinä jäänyt ilmaan.No se taas johtuu sitten ultrien ominaisuuksista, kun muilla koneilla pärjää ilman "aikamoista käsi- ja jalkatyötä"

Entä jos on tullut purjekoneella? Ainiin, niitä lennetään vaan täysin tyynessä ja ehdottoman pomputtomassa ilmassa.

 

ASK21: 33 kg / m^2

DG-500: 37 kg  / m^2

LS-4: 45 kg / m^2

C152: 51 kg / m^2

 

 

En ole koskaan purjekoneella lentänyt mutta jotenkin olen kuvitellut että ne on ihan tehty sellaisiksi että

niiden termiikkien olisikin niitä tarkoitus nostaa.  

 

Ihan vihjeeksi,

 

TL-96 ultra 36.8kg/m^2      

DA20 64.6Kg/m^2

DA40 85Kg/m²

SR20 107Kg/m²

Piper Arrow 83Kg/m2

 

 

Kate

[Tuomas Kuosmanen 51]

Ihan vihjeeksi,

 

TL-96 ultra 36.8kg/m^2      

DA20 64.6Kg/m^2

DA40 85Kg/m²

SR20 107Kg/m²

Piper Arrow 83Kg/m2

 

...

...

...

 

Tiiliskivi (10x20cm = 0.02 neliötä, noin 2.7 kiloa) = 135kg/m^2

 

Tämä lienee aika vakaa lennettävä jo?

 

(ellen laskenut nukuksissani väärin )

[Peter Lord 185]

Hei, te KAKEt (Kaikkien Alojen Kiistattomat Erikoisasiantuntijat)

 

osaisiko joku (lopulta ja viimeinkin) vielä yleistajuisesti kertoa, 

 

millainen kone olisi optimaalinen lentokerhon ainoaksi 4-paikkaiseksi maakoneksi jolla pitäisi koettaa opettaa PPL-oppilaspoloisia ja sitten kun ne on pahvinsa saaneet niin sillain antaa niiten niinku flygaa myös vähä kauemma?

 

Meillä kun ei Jyväskylässä oo kerholla minkään sortin koulukonetta kun se viimeine piti myydä pois että saatiin vesilentopojille (tai -pojalle) niinku Maule alle.  Se maule on kuulemma sellanen Monitoimikone. Ainakin johtokunnan pöytäkirja niin sano.

 

Minusta ei ehken tarvittas sellasta Monitoimikonetta. ihan vaan tavallinen LentKone riittäis.

Kun on (ainakin vielä)  noita jäseniäkin kun haluais lentää.

Maalta. Kesällä.

 

Vielä.

 

 

Peter

 

[Olle Sälgmark 2]

Hei, te KAKEt (Kaikkien Alojen Kiistattomat Erikoisasiantuntijat)

 

osaisiko joku (lopulta ja viimeinkin) vielä yleistajuisesti kertoa, 

 

millainen kone olisi optimaalinen lentokerhon ainoaksi 4-paikkaiseksi maakoneksi jolla pitäisi koettaa opettaa PPL-oppilaspoloisia ja sitten kun ne on pahvinsa saaneet niin sillain antaa niiten niinku flygaa myös vähä kauemma?

 

Meillä kun ei Jyväskylässä oo kerholla minkään sortin koulukonetta kun se viimeine piti myydä pois että saatiin vesilentopojille (tai -pojalle) niinku Maule alle.  Se maule on kuulemma sellanen Monitoimikone. Ainakin johtokunnan pöytäkirja niin sano.

 

Minusta ei ehken tarvittas sellasta Monitoimikonetta. ihan vaan tavallinen LentKone riittäis.

Kun on (ainakin vielä)  noita jäseniäkin kun haluais lentää.

Maalta. Kesällä.

 

Vielä.

 

 

Peter

 

 

Peter,en usko että saat tyhjentävää vastausta ikuna.

 

Kaksitoista sivua ja vasta tiiliskivissä,katukivet,myllynkivet ym jäljellä.

[Guest Kiwipilot]

Hei Peter! Miten olisi PA28-140 tai C-172

 

Sori, oli pakko . Eihän tässä ole väännetty kuin 12 sivua ja 230 viestiä ...