Puskalennon plaanit

[Jari J Sivula 1]

Puskasta lentäessä on tullut mietittyä plaanin tekemistä monesti. Jos on lento suuntautuu paikasta A paikkaan B, on plaani helppo tehdä. Jos käyn esimerkiksi Jyväsjärvellä EFJYn lähialueen reunalla, plaani on hyvä tehdä mennessä tai ainakin kertoa tornille aikeista vaikka ei menisikään lähialueelle. Huvikseen kun lentää ei todellakaan monesti tiedä, mihin on menossa ja kuinka kauan on ilmassa. Tuntuu, ettei ole eväitä plaanin tekoon, kun tiedossa on toiminta-aika, henkilömäärä ja jonkinlainen lähtösuunta. Reissu saattaa suuntautua melkein minne tahansa ja kestää epämääräisen ajan. Tietysti plaanin voi tehdä johonkin ja sitten muuttaa sitä aina, kun haaveet menee "hovissa uusiksi". Tuntuu vaan ikävältä kiusata lennonjohtajaa vähän väliä. Toinen mahdollisuus on tietysti kertoa tiedoksi, että lennellään siellä sun täällä ja soitellaan laskuilmoitus sitten joskus. Moisesta epämääräisestä tiedosta ei taida olla kovin paljoa hyötyä.

Mitenkäs te muut hoidatte homman? Mielestäni plaani kuitenkin kannattaa tehdä, jos on edellytykset sen tekemiseksi.

 

Jari

[Håkan Sandberg 5]

Niin

 

Monet lentävät ns. löttöstelyä G-ilmatilassa. Silloin ei tarvitse suunnitelmaa antaa/jättää lj:lle. Mutta noin oman pelastuspalvelun kannalta plaani tulisi olla. Ei ole kovin hyvä ilmailutapa lentää sinne tänne vailla mitään suunnitelmaa, ellei kyseessä ole paikallislento kenttä kainalossa. Tuon plaaninhan voi jättää vaikka kaverille maassa.

HS

[Katja Korvola 0]

Sana "plaani" viittaa jonkinlaiseen lentosuunnitelmaan, sekös se on ?

[Jari J Sivula 1]

Sana "plaani" viittaa jonkinlaiseen lentosuunnitelmaan, sekös se on ?

 

Sehän se on.

Ilmatilaa on kahdenlaista pääluokkaa, valvottua ja valvomatonta. Valvotussa ilmatilassa tarvitaan aina lentosuunnitelma ja lennonjohtoselvitys (=lupa tehdä jotain tietyin edellytyksin). Selvityksen antaa asianomainen lennonjohto. Valvomattomassa ilmatilassa saa lentää ilman suunnitelmaa.

 

Lentosuunnitelma sisältää parhaimmillaan kaikki tiedot lennosta ja minimissään esim. henkilöluvun ja koneen toiminta-ajan (kauanko polttoainetta) ja määränpään.  Lentosuunnitelma auttaa lennonjohtoa liikenteen ohjaamisessa. Lenonjohto myös valvoo, että suunnitelman tehnyt kone laskeutuu tai päättää lentosuunnitelmansa. Jos laskuilmoitusta ei tule suunnitelman mukaan, selvitetään koneen tilanne ja tarvittaessa käynnistetään etsintä- ja pelastustoimet.  Tämä hälytyspalvelu on yksi tärkeimmistä lentosuunnitelmaan liittyvistä palveluista.

 

Menetelmä toimii hyvin, kun lennetään suunnitelmallisesti lentopaikalta toiselle, mutta jos (kuten minä usein) pörrää vain huvikseen tietämättä lahtiessään, mihin oikein on menossa ja kuinka kauan lentää, onkin suunnitelman teko vähän vaikeaa. 

Meillä Jyväskylän seudulla pörrää arkipäivinä lentokadetteja Vinkoilla monesti matalalla. Viikolla onkin tärkeää kertoa lennonjohdolle lentämisestään, että kaikki lentelevät saavat tiedon muusta liikenteestä.

 

Jari

 

 

 

 

 

 

[Katja Korvola 0]

Ok, Jari kiitos taas valaisusta. Minäkin muuten olen jyväskylästä, ja onneksi asutaan hyvin "reitin varrella", joten todella hyvin näkyy nuo tikkiksen kentälle laskeutuvat koneet. Aika hyvin alkaa olla jo mielessä esim hki-jkl koneiden aikataulut, tietää milloin voi bongailla niitäkin

[Joel Kajas 0]

No sehän se on

 

Jari ehtikin ensin, mutta viestini oli sisällöltään täysin sama.

 

Tuossa tarkempaa lisätietoa:

 

https://ais.fi/ais/aicb/B/B2005/B0042005.pdf

 

Keskustelua löytyy vaikka kuinka paljon kun laitat foorumin hakuun hakusanaksi "lentosuunnitelma" tai "plaani". Keskusteluja lukiessa kannattaa toki olla kriittinen.

 

Sitten on vielä erikseen operationaalinen lentosuunnitelma, mutta sillä ei ole mitään tekemistä lennonjohtoelimille jätettävän "plaanin" kanssa, niitä ei pidä sekoittaa toisiina. Se operationaalinen lentosuunnitelma on lentäjän itseään varten tekemä suunnitelma siitä, miten lennon aikoo lentää, eli sisältää reitin, lentokorkeudet, nopeudet, tuulitiedot, ohjaussuunnat, välimatkat ja aika-arviot reittipisteisiin, polttoaine- ja painolaskelmat, radiotaajuudet puheradioille ja suunnistusvehkeille yms. itse lentämiseen liittyvää tietoa.

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Håkan jo tuolla aiemmin viittasikin, että hälytyspalvelun saamiseksi sen plaanin voi jättää kaverille. Kannattaa sitten katsoa, että millaiselle kaverille vastuun sälyttää.

 

Toinen vaihtoehto on käyttää viranomaista ja merkitä plaaniin lentoajaksi niin pitkä pätkä, että se taatusti kattaa koko päivän lentelyt, vaikka se olisikin pitempi kuin toiminta-aika. Usein helikopteritoiminnassa käytetään tätä mahdollisuutta. Jotta plaanista olisi hyötyä etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta, olisi toiminta-alue ilmoitettava melko kattavasti reittikentässä.

 

Jos haluaa saada tuon SAR-option maksimaaliset mahdollisuudet käyttöön, kannattaa ilmoittaa sopivalle ATS-elimelle lennon kulusta. Kun aikoinaan oli olemassa ns. harvaan aseuttu alue, tuli siellä tehdä paikkailmoitukset 20-40 minuutin välein. Tämä siksi, että lennon aloittamisesta (tai viimeksi tunnetusta paikasta) kulunut aika vaikuttaa myös määriteltävän etsintäalueen kokoon.

[Joel Kajas 0]

 

Jep, lähtöpaikka vaikka EFHV, C172, toiminta-aika 5 tuntia=kone melkein missä hyvänsä Hyvinkään ja Kittilän välissä. Ei taitaisi etsimällä löytyä.

[Katja Korvola 0]

Aivan oikeasti mielenkiintoisia asioita, harmi että olen kokki, enkä millään tavalla ilmailuun liittyvä kaveri. Lapsilla on "Lentokapteeni Leo Liito" niminen kirja, jota lukiessani olen törmännyt lentosuunnitelma termiin, josta Leo saa kuulemma tietoa matkan varrella vallitsevasta säästä ja tiedon mihin hänen tulee rullata koneensa Madridin kentälle laskeuduttuaan. Olen taatusti ainoa laatuaan, joka opiskelee ilmailutermejä lasten kirjoista lueskelemalla Saatte sitten täällä korjailla asiavirheet, KUN niitä tulee...

[Joel Kajas 0]

No tuo Kapteeni Liidon suunnitelma voisi muistuttaa enemmän sitä operationaalista lentosuunnitelmaa, ei plaania 

 

Ilmailukerhoissa voi harrastaa ilmailua ja opetella jopa lentämään 

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Puskalentäjäkin voi tehdä AFIL-plaanin radiollaan.

Siinä pitää kertoa oleelliset lennon asiat.

Jos lentoreitti menee minne mieli juolahtaa, tai tuuli kuljettaa lennon aikana, unohda koko plaanin teko.

 

Plaanin idea on saada pelastuspalvelua lennon ajaksi ja silloin on pakollista kertoa missä ja milloin liikkuu.

 

Aikoinaan teki Thurston ( amfibiokone ) Kuopion lentonäytöksestä lähtiessään hullun plaanin: " Pohjoisen järvet, ARR NIL".

Hän ei saanut pelastuspalvelua lennolleen, eikä halunnutkaan. 

[Jari J Sivula 1]

Minä jätän tietysti epävirallisen plaanin vaimolle (jos ei tule mukaan). Pelastuspalvelu on silloin luotettavissa käsissä.

Saunakin on silloin valmiina sopivaan aikaan, jos sattuu tulemaan illemmalla.

Unohdin kerran päättää virallisen suunnitelman ja puolen tunnin päästä puhelin soi ja melko ystävällinen ääni kysyi, että "oliko mukava lento". Nolona pyytelin anteeksi ja kiittelin huolenpidosta.

 

Niin, Katja, Keski-Suomen Ilmailijoissa saa moottorilento-, purjelento-, moottoripurjelento- ja ultrakoulutusta.....

 

Jari

[Jouni Laukkanen 55]

 

Puskalentäjäkin voi tehdä AFIL-plaanin radiollaan.

Siinä pitää kertoa oleelliset lennon asiat.

Jos lentoreitti menee minne mieli juolahtaa, tai tuuli kuljettaa lennon aikana, unohda koko plaanin teko.

 

 

Tämä on aivan totta, mutta kannattaa katsoa millaisessa liikennetilanteessa sitä AFILia jättää. Kännykköjen aikakaudella voi olla jopa helpompi jättää plaani puhelimella. Samoin plaanin aktivointi/päättäminen onnistuu puhelimella maassa ja lennon kaksi kriittisintä vaihetta saadaan näin hälytyspalvelun piiriin.

 

Plaanin toinen hyvä tarkoitus on 10 min säännön välttäminen lennettäessä valvottuun ilmatilaan.

[Guest Kiwipilot]

Jos haluaa saada tuon SAR-option maksimaaliset mahdollisuudet käyttöön, kannattaa ilmoittaa sopivalle ATS-elimelle lennon kulusta. Kun aikoinaan oli olemassa ns. harvaan aseuttu alue, tuli siellä tehdä paikkailmoitukset 20-40 minuutin välein. Tämä siksi, että lennon aloittamisesta (tai viimeksi tunnetusta paikasta) kulunut aika vaikuttaa myös määriteltävän etsintäalueen kokoon.

 

Joskus väänsin lennonopettajan kanssa tuosta SAR-ajan päivityksestä: kaveri oli sitä mieltä että alle kahden-kolmen tunnin on ihan turha päivitellä. Itse kuitenkin pidän tuota kahta tuntia aivan maksimina, sillä pakkolaskutilanteessa minuutitkin voivat ratkaista mitä tulee SAR-palvelun aktivoitumiseen ja pelastettavan paikantamiseen.

[Miika Asunta 2]

Onko reittimerkintä STAYn/ ja remarks-kohdan STAYINFOn/ -merkinnät varattu yksinomaan IFR-lennoille, vai voiko tätä tapaa käyttää myös VFR-lennoilla osoittamaan paikkoja, joissa pyöritään pitempään?

 

Miika

 

[Juha Lampi 275]

Tämä on aivan totta, mutta kannattaa katsoa millaisessa liikennetilanteessa sitä AFILia jättää. Kännykköjen aikakaudella voi olla jopa helpompi jättää plaani puhelimella. Samoin plaanin aktivointi/päättäminen onnistuu puhelimella maassa ja lennon kaksi kriittisintä vaihetta saadaan näin hälytyspalvelun piiriin.

 

Plaanin toinen hyvä tarkoitus on 10 min säännön välttäminen lennettäessä valvottuun ilmatilaan.

 

Näistä voisi hyvin järjestää vähän jumppaa kerhojen "plaanikammoisille"

 

Sitten, jos haluaa välttää tuon 10 minsan säännön, täytyy muuten pitää silmällä ajankulua, ettei ihan tolkuttomasti myöhästy arvioista ilmoittautumispisteeseen. Mites se menikään, jos kolme minuuttia jää plaanista, eeehm...?  ???

[Katja Korvola 0]

Niin, Katja, Keski-Suomen Ilmailijoissa saa moottorilento-, purjelento-, moottoripurjelento- ja ultrakoulutusta.....

 

Jari

 

 

Siis voisinko minäkin mennä lompsuttaa tuollaiseen johonkin?? Oikeasti? Täytyypäs googletella ja miettiä joskos rohkenisin. Olisi varmaan aika kivaa, vastapainoa tälle muulle olostelulle...

 

 

*menipäs putkeen tuo lainaus*

 

 

Edit: Lainaus kuntoon / IP

[Joel Kajas 0]

Eiköhän aika iso osa ilmailun harrastelijoista johonkin kerhoon kuulu. Kerhoissa on jäseninä kaikelaisia ihmisiä vähän joka alalta, varmaan kokkejakin löytyy Teoriakurssin käymällä voi jo syventää aika paljon ilmailutietouttaan. Siitä se homma jatkuu näppärästi opettajan kanssa taivaalla. Mulle ainakin vuosikymmenien opiskelu-uran mielekkäimmät ja kiinnostavimmat oppitunnit olivat kerhon PPL-teoriat. Ei nukuttanut ja tylsistyttänyt niin kuin oppitunnit yleensä. Niistä jäi jopa jotain mieleenkin.

 

Mites tämä nyt liittyisi plaaneihin...

[Juha Lampi 275]

Eiköhän aika iso osa ilmailun harrastelijoista johonkin kerhoon kuulu. Kerhoissa on jäseninä kaikelaisia ihmisiä vähän joka alalta, varmaan kokkejakin löytyy Teoriakurssin käymällä voi jo syventää aika paljon ilmailutietouttaan. Siitä se homma jatkuu näppärästi opettajan kanssa taivaalla. Mulle ainakin vuosikymmenien opiskelu-uran mielekkäimmät ja kiinnostavimmat oppitunnit olivat kerhon PPL-teoriat. Ei nukuttanut ja tylsistyttänyt niin kuin oppitunnit yleensä. Niistä jäi jopa jotain mieleenkin.

 

Mites tämä nyt liittyisi plaaneihin...

 

Liittyyhän se tulevaisuuden plaaneihin Eri ilmailumuotoja voi käydä kokeilemassa tutustumislennoilla, joissa saa ohjata itse. Tällaisen lennon voi sitten kirjata ekaksi koululennoksi, jos päättää jatkaa aeroplaanailua 

[Katja Korvola 0]

Mennään nyt selkeästi ohi plaanin, mutta kävin kattelemassa noita keski-vuomen ilmailujuttujen sivuja. Siis voisinko periaatteessa minäkin liittyä johonkin kerhoon ja suorittaa jonkun lentoluvan? Mulla on hikisesti b-ajokortti nyt, varmaan pitää siis opiskella ensin todellakin kaikenlaisia ilmailutermejä ja sääntöjä ennenkuin koneen puikkoihin pääsee.

 

Tästäkin on varmaan keskusteluja, voin käytellä hakua tähän puuhaan.

Ajatella, hyvästit vaajakoski-lusi ahdistukselle

Olisihan se aika metkaa...

[Guest Kiwipilot]

Mennään nyt selkeästi ohi plaanin, mutta kävin kattelemassa noita keski-vuomen ilmailujuttujen sivuja. Siis voisinko periaatteessa minäkin liittyä johonkin kerhoon ja suorittaa jonkun lentoluvan?

 

Tottakai! Ekaksi kannataa käydä lennonopettajan kanssa tutustumislennolla ja kokeilla hieman ohjaamistakin. Jos homma sitten tuntuu kivalta, seuraavaksi aika ilmailulääkärille ja enintään II-luokan medikaali (lääkärintodistus) taskuun. Siitä sitten teorioiden kautta taivaalle. Voin taata, että sen jälkeen taivaalle katsominen ei koskaan enää tunnu entiseltään

[Katja Korvola 0]

Jummi! Ohi plaanin sen verran ,että NYT rupesi kyllä mietityttämään hyvässä mielessä tuokin puuha!

Kiitos taas tiedoista, ja anteeksi tosiaan tyylikäs plaanin ohitus. Modet heivatkoon nämä  höpinät tästä ketjusta....

[Jari J Sivula 1]

GPS:n käyttö on helppoa, mutta OFP:llä on puolensa. Jos lentelee GPS:n kanssa kiinnittämättä huomiota suunnistukseen sen enempää ja GPS:n patterit loppuvat, saattaa olla niin sanotusti eksyksissä. OFP:n tarkistuspisteiden kanssa ei koskaan ole kovin kaukana viimeisestä varmasta sijainnista ja "kartalle nouseminen" käy eksähtämisen jälkeen nopeasti. Kun piirtää viivan kartalle ja merkkaa tarkistuspisteet, tulee tutustuttua reittiin alustavasti jo ennen lentoa, mikä ei varmaankaan ole haitaksi. Kello, kartta ja kompassi-menetelmä sitäpaitsi on hauskaa.  Samalla tulee todellakin pidettyä huolta aikataulusta ja voi tarvittaessa päivittää plaania.

Meillä vaimo tykkää hoitaa suunnistuksen, kun on mukana. Liekö minun suunnistus huonoa, vai tykkääkö sitten todella.

 

Siis voisinko periaatteessa minäkin liittyä johonkin kerhoon ja suorittaa jonkun lentoluvan?

 

Suurin osa ihmisistä oppii lentämään. Opiskelun määrä riippuu lupakirjasta. Yksityislentäjän lupakirjaan tarvitaan 45 h lentämistä 100+ h teoriaa ja n. 8000 ecua. Ultralupakirjaan noin puolet edellisistä. Terveysvaatimukset ovat suurin piirtein kuorma-autokortin luokkaa. Kannattaa ainakin käydä kyydissä katsomassa, miltä tuntuu. Halvin tapa lentää itse lienee varjoliito, on todella hauskaa.

 

Toisaalta sanovat, että lupakirjan saa 45 tunnissa ja sitten loppuikä menee lentämisen opetteluun. Se onkin yksi homman juju. Jatkuvasti oppii jotain uutta ja se on palkitsevaa.

 

 

Jari

[Jari J Sivula 1]

Voin taata, että sen jälkeen taivaalle katsominen ei koskaan enää tunnu entiseltään

 

Eipä tuota voi sen paremmin ilmaista......

Tämän kuvan plaanittomalta lennolta Päijänteen Ristinselällä otti Petteri Kolehmainen.

 

[ attachment removed / expired ]

 

jari

[Juha Lampi 275]

Komppaan tuossa ofp+kartta+kello-asiassa  

 

Excelillä on laadittu näppäriä ofp-lomakkeita, joilla voi laskea mm. tuulikorjaukset, polttoaineet ja painot.

 

Kartalle sitten reittiviivaan poikkiväkäset aikamerkintöineen jaksonvaihdoista, maamerkeistä sun muista. Kannattaa myös opetella oman peukalonleveytensä muuntaminen lentominuuteiksi

 

Lentoa voi mukavasti esiverrytellä suunnistamalla MS lentosimulaattorilla, varsinkin, jos on ladannut FISDin hienot Suomi-lisukkeet. Jos simua ei ole, myös Google Earthin palveluilla pääsee tuntumaan - nykyään jo summittaisia säätiloja myöten.

 

Sitten kun on "warm fuzzy"-fiilinki siitä, että kyläää muutenkin löytää, gps on oiva apuväline.

 

Meille tähdennettiin kouluvaiheessa, että jokaiselle lennolle on hyvä miettiä selkeä tehtävä. Ei sen tarvitse olla pilkuntarkka ja tilanteenmukainen plaanijoustavuus lennolla voi olla hyvinkin terveellistä, mutta ilmassa ei oikein voi painaa pausea ja ottaa aikalisää. Ennakkovalmistautuminen on siis kultaa.