Mahdoton kaarto

[Ari Simonen 28]

Takaisin voi kaartaa heti kun korkeutta on niin paljon, että se on alakautta vetona mahdollista

En helkutissa tekis noin...  alakauttaveto= kone käännetään selälleen ja sitten tulee se alakauttaveto...

[Jukka Siirilä 80]

Takaisin voi kaartaa heti kun korkeutta on niin paljon, että se on alakautta vetona mahdollista

 

Nyt ei ole faktaa tarjolla, mutta voisin kuvitella lennokkikokemuksella että 180 asteen kaarto vie paljon vähemmän korkeutta kuin alakauttaveto. Lisäksi tuossa tulee jonkin verran nopeutta lisää joka pitää himmailla pois ennen laskua. Voisi kuvitella että jos tuon tekee kiitotien päällä ei ehdi enää hidastelemaan.

 

Toisaalta mikään yleisilmailukone ei varmaankaan kerää kiitotien päällä riittävästi korkeutta alakauttavetoon eikä perus cessna/piper -kalustolla varmaan edes tuollaista saa tehdä.

[Hannu Niemi 1]

... ainoa vaaratekijä on tällöin jos on lähdetty voimakkaaseen vastatuuleen ja kun kaarretaan myötätuuleen laskua varten, niin useimmista purjekoneista loppuu peräsinteho jolloin olet ohjaamossa täysin matkustajana, eikä sen myötätuulen tarvitse olla edes kova, sellainen 4-6 solmua ja useimmilla konetyypeillä on jo silloin erittäin vaikeaa pitää suunta sivuperäsimellä.

 

Kisoissa aika ajoin tullaan myötätuuleen (suoraan) laskuun ja ainakin minusta sivuperäsinteho on aina riittänyt. Toki nopeutta on alkuun "tarpeeksi" mutta kyllä kosketukseen tullaan normaalilla ilmanopeudella enkä ole moista ilmiötä havainnut 

 

Sinänsä sinne maahan ei kauheasti kannata vilkuilla, kun saattaa muuten "sovittaa" nopeutensa sen maan mukaan ja SE ei ole hyvä juttu matalalla. Muistan kerran, kuinka kelasin ylös matalista kovassa tuulessa ja kaarto vastatuuleen tuntui pysähtyvän, ja taas myötätuuleen kone meni niin %&¤&¤%&moista karkua. Mutta kun ilmanopeus pysyy asiallisessa lukemissa, ei se tuuli nyt koko kioskia kaada.

 

Ehkä tuo nyt ei ollut se "mahdoton" kaarto, mutta aika hyvin sitä ehkä simuloi. Peltoonkin olen kerran pakon edesä mennyt myötätuuleen (tietoisesti), kun reunaesteet ja peltoalueen topografia tekivät sen lähes ainoaksi vaihtoehdoksi - lue ainoaksi.

 

Itse topikin aiheeseen: jos korkeutta ja varsinkin nopeutta on riittävästi, purjekoneella se kaarto voi olla mahdollinen, mutta mieluimmin jättäisin kokeilemati

 

hannu

 

 

[Olli Hänninen 14]

En ole purjekoneilla pahemmin operoinut, mutta luulisi että niissäkin pidetään kiinni ilmanopeudesta eikä niinkään välitetä maanopeudesta. Jos ajellaan ilmanopeuksilla niin kaartaminen myötätuuleen ei pahemmin vaikuta ohjaustehoihin.

Niin mutta kun tulet laskuun niin kyllä vaikuttaa peräsintehoihin jos on kova myötätuuli, konetta on tällöin laskussa vaikeampi pitää suunnassa. On niissä moottorikoneissakin suurimmat sallitut myötätuulikomponentit, eli tätä myötätuulessa laskuun tulemista hain tässä takaa.

[Olli Hänninen 14]

Kisoissa aika ajoin tullaan myötätuuleen (suoraan) laskuun ja ainakin minusta sivuperäsinteho on aina riittänyt. Toki nopeutta on alkuun "tarpeeksi" mutta kyllä kosketukseen tullaan normaalilla ilmanopeudella enkä ole moista ilmiötä havainnut 

 

Sinänsä sinne maahan ei kauheasti kannata vilkuilla, kun saattaa muuten "sovittaa" nopeutensa sen maan mukaan ja SE ei ole hyvä juttu matalalla. Muistan kerran, kuinka kelasin ylös matalista kovassa tuulessa ja kaarto vastatuuleen tuntui pysähtyvän, ja taas myötätuuleen kone meni niin %&¤&¤%&moista karkua. Mutta kun ilmanopeus pysyy asiallisessa lukemissa, ei se tuuli nyt koko kioskia kaada.

 

Ehkä tuo nyt ei ollut se "mahdoton" kaarto, mutta aika hyvin sitä ehkä simuloi. Peltoonkin olen kerran pakon edesä mennyt myötätuuleen (tietoisesti), kun reunaesteet ja peltoalueen topografia tekivät sen lähes ainoaksi vaihtoehdoksi - lue ainoaksi.

 

Itse topikin aiheeseen: jos korkeutta ja varsinkin nopeutta on riittävästi, purjekoneella se kaarto voi olla mahdollinen, mutta mieluimmin jättäisin kokeilemati

 

hannu

 

 

Niin, no eihän se myötätuuleen laskeutuminen vaikuta peräsintehoihin jos se tuuli ei ole mikään voimakas, silti kuitenkin konetta on myötätuuleen laskeuduttaessa vaikeampi pitää suunnassa kuin vastatuuleen tultaessa. Mutta joka koneen käsikirjasta löytyy se konetyypin suurin sallittu myötätuulikomponentti ja jos sen ylität niin luulen ettei kone ainakaan kovin hyvin pysy käsissä laskussa. Itse olen sen verran nuori ja kokematon purjelentäjä etten ole edes lentänyt vielä millään tehokoneilla, mutta luulen että niistäkin löytyy se suurin myötätuulikomponentti laskussa, mitä minä ainakin noudattaisin.

[Jussi Salminen 12]

En helkutissa tekis noin...  alakauttaveto= kone käännetään selälleen ja sitten tulee se alakauttaveto...

 

Ei Juke suorastaan väärässäkään ole tässä asiassa. Riippuu nimittäin koneesta ja pilotista. Olen katsellut vierestä kun Vilkku Salminen teki (muistaakseni Kemin Malja - kilpailussa Vesivehmaalla) Tuuli III.lla maaliinlaskun kiitotien päältä puolisilmukalla alakautta. Lähtökorkeus vähän toistasataa metriä.Hyvinhän se kääntyi. Maaliinlasku meni kuitenkin pitkäksi kun ei saanut rajusti potkimallakaan ylimääräistä nopeutta pois. Esim. taitolentokoneella, kokeneelle pilotille. Tuo ei olisi temppu eikä mikään. Ei vaan taida tulla ensimmäiseksi mieleen kriisitilanteessa. Älkää ihmeessä kuvitelko, että  -kuka tahansa, millä koneella tahansa- onnistuu. Joten tätä vaihtoehtoa teillä ei ole.

 

Jussi Salminen

[Jaakko Männistö 267]

En helkutissa tekis noin...   alakauttaveto= kone käännetään selälleen ja sitten tulee se alakauttaveto...

No ei kyllä ainakaan yölennolla,tai pitäis olla hyvin kyllästynyt omaan lähihistoriaansa,että tuota vois kokeilla  Muuten,tässä topikissa on ilmeisesti painiskeltu pelkästään kauniissa kesäillassa,eli tilanne entisestään vakavoituu kun startataan sysipimeään yöhön vaikkapa loppusyksystä,luntakaan ei vielä ole apuna, noin visuaalisesti ,ei myöskään asutusta eikä tievalaistusta,on vain pimeys! Oletetaan,että ollaan paikkeilla jolloin käsityksemme mukaan mahikset ovat fifty/fifty: takaisin tai etusektoriin, kun lapaan iskee siesta! Mitäs tekisitte?   Vaikka joku kyllä jossain sanoi,että vain hullut lähtee yksmoottorisella yölennolle,niin tunnustaudun kuuluvani näihin hulluihin

[Juha-Matti Keränen 3]

En ole purjekoneilla pahemmin operoinut, mutta luulisi että niissäkin pidetään kiinni ilmanopeudesta eikä niinkään välitetä maanopeudesta. Jos ajellaan ilmanopeuksilla niin kaartaminen myötätuuleen ei pahemmin vaikuta ohjaustehoihin.

 

Täh ????

[Jukka Takamaa 0]

En helkutissa tekis noin...   alakauttaveto= kone käännetään selälleen ja sitten tulee se alakauttaveto...

 

Flightsimussa onnistuu hyvin...kiitotie löytyy hyvin kun ensin lentää kiitotien yli ja kääntää koneen ylösalaisin ja alkaa vetämään.

[Mikko Kartano 157]

Joku kyllä sanoi,että vain hullut lähtee yksmoottorisella yölennolle,tunnustaudun kuuluvani myös tähän ryhmään 

 

Niin siihen ryhmään, joka lähtee 1-moottorisella yölennolle vai siihen, joka pitää moisia hulluina?

 

Malmillahan tuota takaisin kääntymistä yölennolla koitettiin jokunen vuosi sitten Bravolla...

 

-m, joka pitää yölennoista niin paljon, että uhmaa onneaan vuodesta toiseen

 

[Mika Koski 0]

Ei Juke suorastaan väärässäkään ole tässä asiassa.

 

Tämä keskustelu on mennyt jo niin mahdottomaksi, että on pakko kysyä onko tämä jo trollausta vai totaalista irtautumista realiteeteistä? Simulaattori ja RC -miehet puhuvat asioista, joista heillä ei ole mitään tietoa, saatika kokemusta. Kyllä uskaltaisin sanoa vähäisen taitolentokokemukseni ja -koulutuksen turvin, että kyllä tässä keskustelussa ollaan menty niin metsään kuin vain voi olla. Se, että joku joskus jossain on tehnyt etukäteen suunnitellun ja valmistellun lähinnä stunt -lentämistä muistuttavan tempun, niin sillä ei ole mitään todistusarvoa tässä keskustelussa. Harva stunt -lentäjä jää vanhuuseläkkeelle. Aika moni Fougakin ajettiin metsään "taitolennossa".

 

Jos nyt lähdetään siitä, että moottori sammuu yllättäen nousussa... Split-S:n onnistuminen tarkoittaisi sitä, että ensiksi koneella on työnnettävä vauhtia liikehtimisnopeudelle, jotta se saadaan edes käännettyä selkälentoon. Tämän jälkeen, jollei ole jo törmätty maan pintaan, tulisi työntää nokka selkälennossa ylös, jottei kone alakauttavedossa menisi törkeästi ylinopeudelle ja jotta puolisilmukan säde olisi edes kohtuullinen. Ei millään onnistu, joten eiköhän lopeta tämä roskan jauhanta.

 

On erittäin hyvä asia, että taitolentokoulutus sekä purje- että moottoripuolella on viime vuosina lisääntynyt (kiitokset Peuralle, Tenhuselle ja muille), sillä jo pelkästään se tieto, että hätäoikaisua selkälennosta ei tehdä alakauttavedolla, vaan pyöräyttämällä siivekkeillä, säästää muutaman koneen ja hengen.

 

Toinen asia, joka on ihan täyttä puutaheinää on tuo sivuperäsimen tehottomuus myötätuuleen lennettäessä. Peräsin toimii ihan samalla tavalla myötä- ja vastatuuleen, mikäli ilmanopeus on sama. Olen lentänyt purjekoneella 14 m/s tuulessa ja ei ollut vaikeuksia pitää konetta suunnassa missään vaiheessa. Se, mikä on muistettava purjekoneilla takaisin kaarrettaessa, on se, että ilmanopeus muuttuu rajusti 180 ast kaarron aikana. Toisin sanoen, on pidettävä huolta ilmanopeudesta koko kaarron ajan.

 

Ei pahalla, mutta jatketaanko tosiasioissa pitäytyen,

 

Mika

 

[Jukka Takamaa 0]

Jos nyt lähdetään siitä, että moottori sammuu yllättäen nousussa... Split-S:n onnistuminen tarkoittaisi sitä, että ensiksi koneella on työnnettävä vauhtia liikehtimisnopeudelle, jotta se saadaan edes käännettyä selkälentoon. Tämän jälkeen, jollei ole jo törmätty maan pintaan, tulisi työntää nokka selkälennossa ylös, jottei kone alakauttavedossa menisi törkeästi ylinopeudelle ja jotta puolisilmukan säde olisi edes kohtuullinen. Ei millään onnistu, joten eiköhän lopeta tämä roskan jauhanta.

 

Mika

 

 

Nyt taisi karata keskustelu täysin lapasesta..siis ehdotin pelkästään takaisin kaartamista kun korkeutta on riittävästi alakautta vetoon.

 

Takaisin voi kaartaa heti kun korkeutta on niin paljon, että se on alakautta vetona mahdollista ( edellyttää aika jyrkkää nousua kiitotieltä ). Käsittääksen myös se auttaa jos kiitotie on pitkä ja kone on ollut jo korkealla ylitettyään kiitotien loppupään. Kiitotielle palaaminen edellyttää myös myötätuuleen lentämistä ja laskua myötätuuleen, joka taas puolestaa edellyttää ylinopeutta laskussa maanopeudessa.

 

Tunsin kerran erään luutnantin joka yritti Fougalla paluuta kentälle moottorien sammuttua jäätymisen seurauksena. Vetää edelleen hiljaseksi..meillä oli tapana moikata kun meni töihin ja minä menin kouluun. Merkillistä, että miehen olemus ja otteet ovat edelleen niin selkeitä mielessäni. Hänellä kävi huono tuuri ja vaihtoehdot olivat vähissä.

 

Kehoittaisin harkitsemaan, mutta olemaan päättäväinen lentonopeuden ylläpitämisen suhteen oli päätös mikä tahansa. Useimmat Bede-5B pilotit yrittivät startata myllyä uudelleen sen sammuttua startissa ja menettivät sen kalliin sekunnin lentokoneen suunnan ja nopeuden ylläpitämiseksi. Hallittu pakkolasku on aina parempi, kuin tulla kierteessä männikköön.

[Juha Lampi 267]

Vai tarkoitettiinkohan "sivuperäsimen tehottomuus myötätuulessa"-argumentilla kosketuksen jälkeistä laskukiitoa myötätuulessa? Jos siihen asti on päästy ehjänä, tokko loppukaan ihan hengelle hupaa on.

[Mika Koski 0]

Nyt taisi karata keskustelu täysin lapasesta..siis ehdotin pelkästään takaisin kaartamista kun korkeutta on riittävästi alakautta vetoon.

 

Vastako nyt? Ymmärsin kyllä mitä sinä tarkoitit. Kukaan ei pystyne todistamaan ainakaan empiirisesti, mutta veikkaan, että useimmilla SEP -yleisilmailukoneilla, joita ei ole suunniteltu taitolentoon, tuo alakautta veto ei onnistu moottori sammuneena, vaikka se aloitettaisiin koneen lakikorkeudesta. Eli väittämäsi lienee vailla liittymäkohtaa todellisuuteen. Muuten se on ihan kiva teoreettinen ajatelma.

 

Perustelen väittämäni sillä, että yleisilmailukoneessa ei välttämättä riitä ohjainten teho koneen kääntämiseen selkälentoon SEKÄ pitäminen selkälennossa sellaisella nopeudella, josta puolisilmukka onnistuu. Puolivaakakierteen aloitus vaatii melko suuren nopeuden ja vastaavasti puolisilmukka riittävän pienen. Lisäksi epäilen, että vaikka koneen korkeusperäsimessä riittäisi työntö stabiilin selkälennon saavuttamiseksi, niin kone sakkaa (tai joutuu selkäsyöksykierteeseen) ennen puolisilmukan aloitusnopeuden saavuttamista tai viimeistään hajoaa puolisilmukan oikaisussa, joten split-s ei onnistu. Eli ei voi määritellä korkeutta, joka on riittävä alakautta vetoon.

 

Mika

[Antti Laukkanen 15]

Vastako nyt? Ymmärsin kyllä mitä sinä tarkoitit.

 

Saatan olla väärässä, mutta rohkenen epäillä, ettet vieläkään ymmärtänyt, mitä Jukka tarkoitti. Hän ei puhu paluun suorittamisesta alakauttavetona, vaan ainoastaan korkeudesta, joka siihen riittää. Takaisinkaartamisestahan tuossa kaiken aikaa oli puhe. Jos minä puolestani en ymmärtänyt, olen lopputuloksen kannalta ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.

 

t. nimimerkki joskus vähän livenneen hitaan vaakakierteen alakautta oikaissut 

 

PS. Tulee tästä mieleen hauska anekdootti päinvastaisesta metodista. Olin kerran joitakin vuosia takaperin tuossa kentällä jossain työtehtävissä ja joku pyssy-yhtiön sotapeli oli meneillään. Hornaattori läksi sitten Pirkkalaan - Vantaasta siis on kyse. 04:ltä joutui starttaamaan väärään suuntaan. En muista oliko silloin vielä leftiä ja rightia erikseen, mutta siltä nykyiseltä rightilta, enivei. Kaiffari nykäisi pörriäisen suoraan noususta puolisilmukalla katolleen, heitti sitten puolivaakakierteen ja poistui nätisi kääntyneenä Tampereen suuntaan. Ihan mukava show sinällään.

[Guest Sakari Pyörre]

Nyt taisi karata keskustelu täysin lapasesta..siis ehdotin pelkästään takaisin kaartamista kun korkeutta on riittävästi alakautta vetoon.

 

Tässä on kato se ongelma kun eihän meillä muilla ole oikein kokemusta siitä, paljonko alakautta veto vaatisi korkeutta. Enkä minä ainakaan sitä kokemusta aio hankkiakaan.

[Ilkka Mäkelä 1 209]

On se helppoa ehdottaa, että mahdoton kaarto on joissakin oloissa ehkä mahdollinen  etenkin, jos tietää, ettei itse tule koskaan joutumaan sellaiseen tilanteeseen 1-moottorikoneen ohjaamossa, vaikkapa siksi, ettei ole lupakirjaa eikä tule.

 

Tässä totaalisen mahdollinen skenaario:

 

Suomalainen mies tulee taivaan portilla Pyhän Pietarin puheille. P. Pietari siinä kysymään: "Mitäs ukko täällä teet ja miten kävi?"

 

Suomalainen: "Kas kun yritin takaisinkaartoa kentälle kun Flightforumissa sanottiin että se on mahdollista"

 

P. Pietari: "Ookkona yksinkertainen, pitikö mennä niitä urpoja uskomaan, tännehän et pääse, tervemenoa alakertaan"

 

 

[Jukka Takamaa 0]

Eli ei voi määritellä korkeutta, joka on riittävä alakautta vetoon.

 

Mika

 

Tässä riittänee likimääräksi sama määrä korkeutta joka tarvitaan "yläkauttavetoon" eli silmukan elikkä "surmansilmukan" laelle pääsemiseksi. Käytössä sellaista tilannetta ei startin jälkeen riittävän lähellä kenttää tapahtua ? Kovassa vastatuulessa ehkä ja pitkällä kiitoradalla kevyellä kuormalla ?

 

Mersun R/C mallilla oli kiva tehdä noita alakauttavetoja..laskuissa tarvittiin aina melkolailla nopeutta koska konemallini oli todella raskaasti ylipainoinen. Vaati ainakin 60-70 lentoa että alkoi olla hyvin näpeissä se laite.

[Jaakko Kuusisto 3]

On se helppoa ehdottaa, että mahdoton kaarto on joissakin oloissa ehkä mahdollinen  etenkin, jos tietää, ettei itse tule koskaan joutumaan sellaiseen tilanteeseen 1-moottorikoneen ohjaamossa, vaikkapa siksi, ettei ole lupakirjaa eikä tule.

 

Tässä totaalisen mahdollinen skenaario:

 

Suomalainen mies tulee taivaan portilla Pyhän Pietarin puheille. P. Pietari siinä kysymään: "Mitäs ukko täällä teet ja miten kävi?"

 

Suomalainen: "Kas kun yritin takaisinkaartoa kentälle kun Flightforumissa sanottiin että se on mahdollista"

 

P. Pietari: "Ookkona yksinkertainen, pitikö mennä niitä urpoja uskomaan, tännehän et pääse, tervemenoa alakertaan"

 

 

 

Todellinen alakautta-veto  

 

Nyt kannattaisi jakaa ketju moneen osaan

Osa 1 : 1-moottoriset lentsikat

Osa 2 : Purjelentokoneet ( niissä ei ole purjeita, eikä moottoria)

Osa 3 : Taitoiset lentokoneet

Osa 4 : Kuumailmapallot

Osa 5 : Simulaattorit

Osa 6 : Lentävät matot

Osa 7 : Levitaation harrastajat

 

[Olle Sälgmark 2]

On se helppoa ehdottaa, että mahdoton kaarto on joissakin oloissa ehkä mahdollinen  etenkin, jos tietää, ettei itse tule koskaan joutumaan sellaiseen tilanteeseen 1-moottorikoneen ohjaamossa, vaikkapa siksi, ettei ole lupakirjaa eikä tule.

 

Tässä totaalisen mahdollinen skenaario:

 

Suomalainen mies tulee taivaan portilla Pyhän Pietarin puheille. P. Pietari siinä kysymään: "Mitäs ukko täällä teet ja miten kävi?"

 

Suomalainen: "Kas kun yritin takaisinkaartoa kentälle kun Flightforumissa sanottiin että se on mahdollista"

 

P. Pietari: "Ookkona yksinkertainen, pitikö mennä niitä urpoja uskomaan, tännehän et pääse, tervemenoa alakertaan"

 

 

 

Tai Pietari toteaa että tervetuloa, tänne pääset koska sinulla ollut täysi helvetti jo maan päällä foorumilaisten kanssa,täällä on jo muitakin alakauttavetäjiä.

[Jaakko Kuusisto 3]

Tai Pietari toteaa että tervetuloa, tänne pääset koska sinulla ollut täysi helv**** jo maan päällä foorumilaisten kanssa,täällä on jo muitakin alakauttavetäjiä.

 

Mä joka seurustelen täällä  ja ajan Saabilla, on pääsy yläkertaan turvattu.

[Olle Sälgmark 2]

Mä joka seurustelen täällä  ja ajan Saabilla, on pääsy yläkertaan turvattu.

 

Pitää paikkansa,då har du någontig att se framemot.......

[Jaakko Kuusisto 3]

Pitää paikkansa,då har du någontig att se framemot.......

 

SAAB-sjuk ? 

[Jarmo Kempas 0]

...no tähän on pakko kommentoida että Saabismi ei ole sairaus! Jos olisi niin siitä maksettaisiin KELA-korvaus.

 

jk

 

PS. olen tuntenut aivan liian monta mahdottoman yrittäjää. Nyt heistä on jäljellä vain kaiverrus kivessä. RIP.

[Juha Lampi 267]

Mullakin on ollut Saabi  8)

 

Ketjun otsikosta huolimatta mieluusti (toistonkin uhalla) keskittyisin keskusteluun mahdollisista kaarroista. Siis siihen, että osaa realistisesti ja välittömästi nähdä koko hallitun pakkolaskukierroksensa heti lähdöstä asti: "Tuohon laskeudun ja päätös pitää". Se kaarto voi sitten olla asteina enemmän tai vähemmän - mieluummin mahdollisimman vähän, mutta ehkä joskus jopa 360 astetta. Tuo purjekonekeskustelu on ollut erittäin kiinnostavaa vertailuaineistoa tällaiselle pikkupörrääjälle.

 

Mahdottomat kaarrot eivät käytännössä kauheasti kiinnosta. Epäselvissä tapauksissa katsotaan kaarto mahdottomaksi.