Mahdoton kaarto

[Jaakko Kuusisto 3]

Mahdotonta kaartoa ei ole, jos menee etusektoriin laskuun 

Pääsee jopa lennon jälkeen kaffeelle 

[Ari Simonen 28]

Mahdoton kaarto= Niin matalasta korkeudesta aloitettu kaarto että korkeus ei riitä kaarron turvalliseen suorittamiseen ja laskun tekemiseen.

[Mika Koski 0]

Tässä riittänee likimääräksi sama määrä korkeutta joka tarvitaan "yläkauttavetoon" eli silmukan elikkä "surmansilmukan" laelle pääsemiseksi. Käytössä sellaista tilannetta ei startin jälkeen riittävän lähellä kenttää tapahtua ? Kovassa vastatuulessa ehkä ja pitkällä kiitoradalla kevyellä kuormalla ?

 

Joopa joo. Kohta väität, että split-s ja immelman ovat "vaihdannaisia" mitä tulee lentokorkeuden muutokseen moottorihäiriötilanteessa. Tai vielä parempi, että jos ei voi kaartaa takaisin, niin vetää muutaman immelmannin putkeen, niin saa sen verran lisäkorkua, että kaarto onnistuu.  

 

 

Ehdotan, että "takaisinkaarto onnistuu korkeudesta, josta onnistuu alakauttaveto" on tästä lähdin Takamaan I laki. Laitetaan nyt samantien tuohon järjestysnumerokin mukaan, sillä pahaa pelkään ettei jäänyt viimeiseksi.

 

Mersun R/C mallilla oli kiva tehdä noita alakauttavetoja..laskuissa tarvittiin aina melkolailla nopeutta koska konemallini oli todella raskaasti ylipainoinen. Vaati ainakin 60-70 lentoa että alkoi olla hyvin näpeissä se laite.

 

Tulihan se R/C sieltä.

 

Mika

 

[Juha Lampi 267]

Mahdoton kaarto= Niin matalasta korkeudesta aloitettu kaarto että korkeus ei riitä kaarron turvalliseen suorittamiseen ja laskun tekemiseen.

 

Mahdoton kaarto= Mielentilaan ja hätääntymisasteeseen nähden liian vaativa kaarto, vaikka korkeus teoriassa riittäisi.

[Olli Hänninen 14]

[quote author=Mika Koski link=topic=85612.msg1052985#msg1052985 date=124229371

 

 

Siinä tapauksessa kokeneet lennonopettajani ovat puhuneet ihan puuta heinää, niin kuin sinä väität. Olen itsekin tullut opettajan kanssa myötätuulessa laskuun Puchacz- merkkisellä purjekoneella ja n.4-6 solmun myötätuulessa laskuun tultaessa sivuperäsin ei todellakaan ollut yhtä tehokas kuin vastatuuleen(tai lähes vastaiseen) laskeuduttaessa itse asiassa suuntaa oli vaikea pitää kun peräsimessä ei ollut samanlaista tehoa ja saman totesi opettaja, vai valehtelikohan se ope sitten. Sinä olet lentänyt 14m/s tuulessa, joo uskotaan, mutta sitä en usko että olet laskeutunut 14m/s myötätuulessa, sillä siihen ei pysty ainoakaan lentokone maailmassa. Lentokoneilla on suurimmat sallitut sivu - ja myötätuulikomponentit laskussa, joita noudatetaan ja ne samat raja-arvot ovat myös purjekoneilla. Olen koko ajan puhunut myötätuuleen laskeutumisesta(en normaali lentotilassa lentämisestä) ja koneiden suurimmista myötätuulikomponenteista. Koettakaa nyt lukea ne viestit vähän tarkemmin ettei heti sen kummemmin lukematta tarvitse luulla että kaveri puhuu puuta heinää!

 

 

 

 

 

Toinen asia, joka on ihan täyttä puutaheinää on tuo sivuperäsimen tehottomuus myötätuuleen lennettäessä. Peräsin toimii ihan samalla tavalla myötä- ja vastatuuleen, mikäli ilmanopeus on sama. Olen lentänyt purjekoneella 14 m/s tuulessa ja ei ollut vaikeuksia pitää konetta suunnassa missään vaiheessa. Se, mikä on muistettava purjekoneilla takaisin kaarrettaessa, on se, että ilmanopeus muuttuu rajusti 180 ast kaarron aikana. Toisin sanoen, on pidettävä huolta ilmanopeudesta koko kaarron ajan.

 

Ei pahalla, mutta jatketaanko tosiasioissa pitäytyen,

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Myötätuulessa ja vastatuulessa lennetään ilmanopeuden mukaan, ei maanopeuden 

[Olli Hänninen 14]

Myötätuulessa ja vastatuulessa lennetään ilmanopeuden mukaan, ei maanopeuden 

Olenko muka väittänyt niin?  ???

 

Lue ne viestit vähän tarkemmin ja ajatuksen kanssa niin ei tarvitse opettaa yksinkertaisia asioita ja luulla että kaveri puhuu puuta heinää. Tuollaista en ole todellakaan väittänyt, nyt olet ymmärtänyt väärin. 

[Jarmo Kempas 0]

11. kesäkuuta 1991, OH-TUG, Kiikala. Hinuri kääntyi takaisin, ohjaaja eli tunnin maakosketuksen jälkeen. Hinauksessa ollut pursikone laski etusektoriin. Ohjaaja elää edelleen.

 

6. toukokuuta 1993, OH-MHX, Räyskälä. Kuin kopio edellisestä. Nyt ei koneesta jäänyt jäljelle kuin kasa hiiltynyttä lasia.

 

Tilastoista noita voi lukea lisää. Lähteenä käy vaikkapa Wiki.

 

jk

 

 

[Guest petikko]

Legendaarinen myötätuulikaarto.  

[Jaakko Kuusisto 3]

Olenko muka väittänyt niin?  ???

 

Lue ne viestit vähän tarkemmin ja ajatuksen kanssa niin ei tarvitse opettaa yksinkertaisia asioita ja luulla että kaveri puhuu puuta heinää. Tuollaista en ole todellakaan väittänyt, nyt olet ymmärtänyt väärin. 

 

mitäs väittämiä minä tuossa esitin, kun noin hiillyit

 

totesin vain, että ilmanopeuden mukaan lennämme

 

lisäys:

myötätuulikomponentti määräytyy pidentyneen laskumatkan tuovan ratavaatimusten mukaan.

Ei pienentyneen sivuperäsintehon     mukaan.

[Olli Hänninen 14]

mitäs väittämiä minä tuossa esitin, kun noin hiillyit

 

totesin vain, että ilmanopeuden mukaan lennämme

Siltä se ainakin näytti että väitit minun puhuneen maanopeuksista. Tiedän kyllä että ilmanopeuden mukaan sitä tässä lennetään ja on myös tähän asti lennetty. 

[Tommi Kaukonen 5]

Todellinen alakautta-veto  

 

Nyt kannattaisi jakaa ketju moneen osaan

Osa 1 : 1-moottoriset lentsikat

Osa 2 : Purjelentokoneet ( niissä ei ole purjeita, eikä moottoria)

Osa 3 : Taitoiset lentokoneet

Osa 4 : Kuumailmapallot

Osa 5 : Simulaattorit

Osa 6 : Lentävät matot

Osa 7 : Levitaation harrastajat

 

 

Tuosta puuttuu Osa 8: Matkustavaisten koneet

 

Eikö se yksi lintuparveen törmännyt laskeutunut New Yorkissa Hudson-jokeen, vaikka olisi yhtä hyvin voinut kaartaa takaisin kentälle?

[Jukka Takamaa 0]

Tuosta puuttuu Osa 8: Matkustavaisten koneet

 

Eikö se yksi lintuparveen törmännyt laskeutunut New Yorkissa Hudson-jokeen, vaikka olisi yhtä hyvin voinut kaartaa takaisin kentälle?

 

Niin hän katsoi että alakauttaveto ei onnistu ja pakko laskeutua jonnekin etusektoriin missä tasaista...ei huono päätös.

[Jaakko Kuusisto 3]

Tuosta puuttuu Osa 8: Matkustavaisten koneet

 

Eikö se yksi lintuparveen törmännyt laskeutunut New Yorkissa Hudson-jokeen, vaikka olisi yhtä hyvin voinut kaartaa takaisin kentälle?

 

Nyt ei puutu;

Nyt kannattaisi jakaa ketju moneen osaan

 

Osa 1 : 1-moottoriset lentsikat

Osa 2 : Purjelentokoneet ( niissä ei ole purjeita, eikä moottoria)

Osa 3 : Taitoiset lentokoneet

Osa 4 : Kuumailmapallot

Osa 5 : Simulaattorit

Osa 6 : Lentävät matot

Osa 7 : Levitaation harrastajat

Osa 8 : Matkustavaisten lentokoneet

Osa 9 : Koneet, joissa sivuperäsinteho menee, tuulen mukana, harakoille.

Osa 10 : Koneet joissa ei ole sivuperäsintä

 

 

[Matti Huoviala 83]

Siltä se ainakin näytti että väitit minun puhuneen maanopeuksista. Tiedän kyllä että ilmanopeuden mukaan sitä tässä lennetään ja on myös tähän asti lennetty. 

 

Ja jokunen muukin quote tarvittaessa...

 

Olen kyllä kokeillut ja puhatsin sivuperäsin vaikuttaa samalla tavalla ilmanopeudella 100kmh sekä myötä- että vastatuuleen lennettäessä. Sama ominaisuus on havaittu myös muilla lentämilläni yksi- ja kaksipaikkaisilla purjelentokoneilla.

 

Lentokorkeudella ei ollut suurta merkitystä tehoon.

 

-M-

 

[Jukka Takamaa 0]

Nyt ei puutu;

Nyt kannattaisi jakaa ketju moneen osaan

 

 

Osa 9 : Koneet, joissa sivuperäsinteho menee, tuulen mukana, harakoille.

Osa 10 : Koneet joissa ei ole sivuperäsintä

 

 

 

Viittaatko koneeseen jossa oli Vinkan kuomu mutta muuten pieni hinu ja vastus kuin elefantissa ?

 

Paljonko muuten oli lentokorkeutta tuossa kun "Muhinut/Suhinut lähti takaisin kentälle" ..noin about ?

 

11. kesäkuuta 1991, OH-TUG, Kiikala. Hinuri kääntyi takaisin, ohjaaja eli tunnin maakosketuksen jälkeen. Hinauksessa ollut pursikone laski etusektoriin. Ohjaaja elää edelleen.

 

6. toukokuuta 1993, OH-MHX, Räyskälä. Kuin kopio edellisestä. Nyt ei koneesta jäänyt jäljelle kuin kasa hiiltynyttä lasia.

 

Tilastoista noita voi lukea lisää. Lähteenä käy vaikkapa Wiki.

 

jk

 

 

 

14. kesäkuuta 1972 OH-YHA,

Nummela PIK-15 Hinu-hinauslentokone

Ohjaaja paloi

Moottorihäiriö ja maahansyöksy

 

Vastaava myös ?

 

....ja tämä:

 

1. toukokuuta 1963 OH- TZE, ??

Zlin Z.326 Trener Master-yleisilmailulentokone

Ohjaaja Moottorihäiriö purjekoneen hinauksessa,

ohjaaja yritti palata kentälle

 

 

[Olli Hänninen 14]

Ja jokunen muukin quote tarvittaessa...

 

Olen kyllä kokeillut ja puhatsin sivuperäsin vaikuttaa samalla tavalla ilmanopeudella 100kmh sekä myötä- että vastatuuleen lennettäessä. Sama ominaisuus on havaittu myös muilla lentämilläni yksi- ja kaksipaikkaisilla purjelentokoneilla.

 

Lentokorkeudella ei ollut suurta merkitystä tehoon.

 

-M-

 

Joo, mutta laskussa, laskussa on ihan eri juttu, sitä olen koko ajan tarkoittanut. Koneilla on suurimmat sallitut sivu/myötätuulikomponentit laskussa ja lentoonlähdössä. Laskettaessa myötäiseen tuuleen ei sivuperäsin suinkaan ole mikään tehokas, tuntuu että peräsin loppuu ja sitä muuttuu matkustajaksi koneen mennessä sinne minne haluaa jos mennään koneen myötätuulikomponenttia laskussa uhmaten. Miksei sitten aina tulla laskuun sille kiitotielle minne huvittaa jos kerta myötä/vasta/sivutuulella ei ole mitään vaikutusta peräsintehoihin????!!!

[Jussi Salminen 12]

Mahdotonta kaartoa voi varioida?

 

Jukelle tiedoksi. Mahdottomasta kaarrosta on olemassa tällainenkin variaatio: Vauhdilla pinnoissa vastakkaisesta suunnasta. Kiitoradan päässä pystykäännös ja laskuun. Vesivehmaalla PIK-15 Hinu paloi, kaksi kuollutta. Oli kuulemma harjoiteltu homma.

 

Jussi Salminen

[Tuomo Toivola 0]

Miksei sitten aina tulla laskuun sille kiitotielle minne huvittaa jos kerta myötä/vasta/sivutuulella ei ole mitään vaikutusta peräsintehoihin????!!!

 

Öööh...Siksi, että vastatuuleen laskeuduttaessa maapallo ei tule niin vinhaa vauhtia vastaan?

 

Tarkoitatko nyt tuolla peräsintehon katoamisella sitä, että kun kone on jo maassa ja rullaa pysähdyksiin niin jossain vaiheessa ohjaimista loppuu teho, ja tämä tapahtuisi nopeammin myötätuuleen laskiessa? Vai sitä, että myötätuuleen laskiessa koneen vielä ollessa ilmassa peräsimestä loppuu teho?

Ensimmäisen ymmärtäisin, toista en oikein...joudut vääntämään rautalangasta.

[Olle Sälgmark 2]

Öööh...Siksi, että vastatuuleen laskeuduttaessa maapallo ei tule niin vinhaa vauhtia vastaan?

 

 

Justiinsa niin,eikä tule se kiitotien loppu vastaan.

 

Lisäksi on kosketusnopeus maapallon kanssa kohdallaan.

 

10kt myötätuuli on mennyt hyvin pitkillä kentillä,sen ylitys lienee sairasta puuhaa ainakin piipperoilla.

[Jaakko Kuusisto 3]

Olenko muka väittänyt niin?  ???

 

Lue ne viestit vähän tarkemmin ja ajatuksen kanssa niin ei tarvitse opettaa yksinkertaisia asioita ja luulla että kaveri puhuu puuta heinää. Tuollaista en ole todellakaan väittänyt, nyt olet ymmärtänyt väärin. 

 

Olli-poika, nuori ilmailuystäväni  ,

opiskele sinäkin luetun ymmärtämistä, äläkä ala vanhemmille=kokeneemmille uhoamaan .

Kun lukee ja lentää oikein säilyy pitkään hengissä.

Kohteliaisuudesta ei ole ainakaan haittaa = lentsikkakin lentää kauniimmin kohteliailla ohjainliikkeillä, vaikka olis kummonen hätä menossa.

[Olli Hänninen 14]

Öööh...Siksi, että vastatuuleen laskeuduttaessa maapallo ei tule niin vinhaa vauhtia vastaan?

 

Tarkoitatko nyt tuolla peräsintehon katoamisella sitä, että kun kone on jo maassa ja rullaa pysähdyksiin niin jossain vaiheessa ohjaimista loppuu teho, ja tämä tapahtuisi nopeammin myötätuuleen laskiessa? Vai sitä, että myötätuuleen laskiessa koneen vielä ollessa ilmassa peräsimestä loppuu teho?

Ensimmäisen ymmärtäisin, toista en oikein...joudut vääntämään rautalangasta.

Tarkoitin vähän molempia, laskussa myötätuuleen(siis suoraan myötäisessä tuulessa kulloisenkin koneen raja-arvojen paikkeilla)loppuvedossa sivuperäsintuntuma ja tehokkuus on huono tai ainakin huonompi kuin suoraan vastatuuleen tultaessa, kokeiltu on ihan open kanssa(purjekoneilla) ja todettu että näin se on. En tarkoittanut, että peräsimestä loppuisi teho kokonaan vaan sitä että peräsintä saa polkea reilummin koneen pitämiseksi kiitotiellä ja joskus maksimi myötätuulikomponentilla voi tuntua siltä että peräsin on mennyt rikki kun ei polkemalla saa aikaan toivottua vaikutusta. Riippuu myös konetyypistä, mutta luulisin, että koneilla joilla on pinta-alaltaan iso sivuperäsin on tämä ongelma, koska isomman sivuperäsimen polkeminen vaatii jo muutenkin enemmän voimaa ja myötätuuleen laskeutuessa se vain korostuu.

[Olli Hänninen 14]

Olli-poika, nuori ilmailuystäväni  ,

opiskele sinäkin luetun ymmärtämistä, äläkä ala vanhemmille=kokeneemmille uhoamaan .

Kun lukee ja lentää oikein säilyy pitkään hengissä.

Kohteliaisuudesta ei ole ainakaan haittaa = lentsikkakin lentää kauniimmin kohteliailla ohjainliikkeillä, vaikka olis kummonen hätä menossa.

Tarkoitukseni ei ole ollut uhota vanhemmille ja kokeneemmille eikä kenellekään muillekaan. Olen vain yrittänyt toitottaa itse oppimaani ja kokemaani asiaa. Vaikea antaa periksi kun moni lennonopettaja on näin sanonut ja open kanssa on vielä kokeiltu tuo myötätuulilasku koneen suurimmalla myötätuulikomponenttiarvolla ja todettu että sivuperäsin ei loppuvedossa ole ollut mikään tehokas vaan suunnan pitämiseksi on todella pitänyt polkea ja välttämättä siltikään ei ole saatu toivottua vaikutusta aikaan. Tämä riippuu tietysti myös konetyypistä, joten mielelläni lopettaisin keskustelun tästä aiheesta tähän paikkaan.

[Olle Sälgmark 2]

Tarkoitin vähän molempia, laskussa myötätuuleen(siis suoraan myötäisessä tuulessa kulloisenkin koneen raja-arvojen paikkeilla)loppuvedossa sivuperäsintuntuma ja tehokkuus on huono tai ainakin huonompi kuin suoraan vastatuuleen tultaessa, kokeiltu on ihan open kanssa(purjekoneilla) ja todettu että näin se on. En tarkoittanut, että peräsimestä loppuisi teho kokonaan vaan sitä että peräsintä saa polkea reilummin koneen pitämiseksi kiitotiellä ja joskus maksimi myötätuulikomponentilla voi tuntua siltä että peräsin on mennyt rikki kun ei polkemalla saa aikaan toivottua vaikutusta. Riippuu myös konetyypistä, mutta luulisin, että koneilla joilla on pinta-alaltaan iso sivuperäsin on tämä ongelma, koska isomman sivuperäsimen polkeminen vaatii jo muutenkin enemmän voimaa ja myötätuuleen laskeutuessa se vain korostuu.

 

Tämä kaikki johtuu siitä ja vain siitä(niin kaun kuin olet ilmassa)että silmät jä pääkoppa vertaa kaikkea maanpintaan,maanopeus on suuri ja siksi polkeminen ei tee samaa vaikutusta kuin vastatuuleen.

Sinä ja kone lennät ilmamassassa,ei ole tuulta.

[Matti Huoviala 83]

... laskussa myötätuuleen(siis suoraan myötäisessä tuulessa kulloisenkin koneen raja-arvojen paikkeilla)loppuvedossa sivuperäsintuntuma ja tehokkuus on huono tai ainakin huonompi kuin suoraan vastatuuleen tultaessa, kokeiltu on ihan open kanssa(purjekoneilla) ja todettu että näin se on

 

Ei ole.

Nyt kannattaa uskoa Jaskan sanaa ja olla esittämättä liian varmaa mielipidettä.

Loppuloivennus tai -veto, ihan miten vaan, tehdään samalla tavalla (ja samalla ilmanopeudella) välittämättä tuulensuunnasta. Voi olla mahdollista, että olet ehkä ymmärtänyt asian tässä kohtaa vähän eri tavalla, kuin opettajasi on tarkoittanut.

-M-