Mahdoton kaarto

[Jaakko Kuusisto 3]

Pistämätön totuus!

 

Niinpä voi joissain tilanteissa olla hyvä suunnitellusti nousukaartaa jo etukäteen (motin vielä vetäessä) takaisin - tai ainakin avarampien maisemien suuntaan

 

Vähän lentäneille ohjaajille ei ole kuin yksi ohje: laskeudu etusektoriin suurimpia esteitä väistellen. Unohda, edes ajatuksissasi, takaisinkaartoa.

 

Tiedän kokemuksesta, että kun olen tehnyt päätöksen on pakkotilanteen hallintaan, on tilanteen vieminen loppuun saakka pelkkää hallittua toimintaa.

 

Kokenut konkari voi tehdä mitä vain, koska tuntee koneensa ominaisuudet.

 

LOPETTAKAA JO TUO PUHUMINEN TAKAISINKAARROSTA

 

Pyydän anteeksi tiukkaa tekstiäni, mutta puhumme vakavasta asiasta.

Kun motti menee startissa matalalla, saatta silikonipaska luikahtaa lahkeeseen

 

 

 

[Tuomo Seppälä 0]

Vähän lentäneille ohjaajille ei ole kuin yksi ohje: laskeudu etusektoriin suurimpia esteitä väistellen. Unohda, edes ajatuksissasi, takaisinkaartoa.

 

Tiedän kokemuksesta, että kun olen tehnyt päätöksen on pakkotilanteen hallintaan, on tilanteen vieminen loppuun saakka pelkkää hallittua toimintaa.

 

Kokenut konkari voi tehdä mitä vain, koska tuntee koneensa ominaisuudet.

 

LOPETTAKAA JO TUO PUHUMINEN TAKAISINKAARROSTA

 

Hyvä Jaakko että pidät "juniorit" ruodussa, mutta älä kiellä ihmisiä puhumasta asiasta vaikka se olisi vakava. On myös hyvä että muistuttelet sillointällöin etusektorista mutta mielestäni keskustelua ei pidä silti uhata lopettaa.

 

Juttelin eilen erään kokeneen lennonopettajan kanssa ja hän sanoi että etusektoriin vaan, varsinkin oppilaan tapauksessa. Toisaalta hän kertoi myös että muutaman kerran oli tullut partial power loss, eli osa tehoista pois, jolloin hän oli opettajana ottanut kontrollit ja kaartanut takaisin.

 

Muuten ketjun aloittajalle vielä kysymys:

 

Kun kerroit ketjun alussa kokeilleesi takaisinkaartoa simussa, veditko tehot idlelle vai motin kokonaan sammuksiin? Eilen tyyppäilin pikkukaljoissa RealAirin C172:lla siten että vedin Mixturen CUTOFFiin 700ft AGL, ja ei se oikein takaisin kääntynyt siten että olisi päässyt hyvin laskuun, Arlandan kiitotielle 19!

 

Tiedän että simu on simu, mutta kunhan kokeilin.

 

-tuomo

[Juha Lampi 282]

Vähän lentäneille ohjaajille ei ole kuin yksi ohje: laskeudu etusektoriin suurimpia esteitä väistellen.

 

Ensiksi: täytyy täsmentää, että ennakkoon kaartamisella en tietenkään tarkoittanut minkäänlaista häiriötilannetta, edes osatehoille vajoamista, vaan täysin normaalia nousua selvityskorkeuteen/matkalentokorkeuteen asianmukaisessa suunnassa. Tarkoitin vastata Olen esittämään mainioon esimerkkiin, jossa eikun jatketaan vain kiitotien jatkeella, eikä koskaan päästä tilanteeseen, jossa moottorihäiriössä voitaisiin tonnista kaartaa takaisin kentälle asti. Mutta entäs jos oltaisiinkin tämä sama matka (3700m) kurvattu niin, että jos pata kylmenee, oltaisiinkin silloin lähtökentän myötätuuliosan keskellä tuhannessa jalassa. Edelleen mahdotonta päästä kentälle, niinkö?

 

Toiseksi: kokemattomat varmasti kuuntelevat kokeneiden asiallisia ja eriteltyjä perusteluja. Keskustelu jatkuu joka tapauksessa; kyse on vain siitä, kuinka hyvin tilaisuus hyödynnetään.

 

Kolmanneksi: Ilmailuhallinnon asiaa käsittelevällä erityissivulla on tällainenkin lause: "Tilastot paljastavat, että kokeneet ohjaajat yrittävät yhtä usein tai jopa useamminkin kuin kokemattomammat lentäjät pakkolaskutilanteessa kääntyä takaisin ja joutuvat onnettomuuteen." Tätäkin asiaa on jo tässä keskustelussa sivuttu, mutta olisiko syytä keskustella edelleen

[Guest petikko]

"Tilastot paljastavat, että kokeneet ohjaajat yrittävät yhtä usein tai jopa useamminkin kuin kokemattomammat lentäjät pakkolaskutilanteessa kääntyä takaisin ja joutuvat onnettomuuteen." Tätäkin asiaa on jo tässä keskustelussa sivuttu, mutta olisiko syytä keskustella edelleen

 

 

Näin on ja keskustelun henki näyttäisi siltä ettei tilanne ole muuttumassa.

[Olavi Lehtinen 0]

Ensiksi: täytyy täsmentää, että ennakkoon kaartamisella en tietenkään tarkoittanut minkäänlaista häiriötilannetta, edes osatehoille vajoamista, vaan täysin normaalia nousua selvityskorkeuteen/matkalentokorkeuteen asianmukaisessa suunnassa. Tarkoitin vastata Olen esittämään mainioon esimerkkiin, jossa eikun jatketaan vain kiitotien jatkeella, eikä koskaan päästä tilanteeseen, jossa moottorihäiriössä voitaisiin tonnista kaartaa takaisin kentälle asti. Mutta entäs jos oltaisiinkin tämä sama matka (3700m) kurvattu niin, että jos pata kylmenee, oltaisiinkin silloin lähtökentän myötätuuliosan keskellä tuhannessa jalassa. Edelleen mahdotonta päästä kentälle, niinkö?

 

Toiseksi: kokemattomat varmasti kuuntelevat kokeneiden asiallisia ja eriteltyjä perusteluja. Keskustelu jatkuu joka tapauksessa; kyse on vain siitä, kuinka hyvin tilaisuus hyödynnetään.

 

Kolmanneksi: Ilmailuhallinnon asiaa käsittelevällä erityissivulla on tällainenkin lause: "Tilastot paljastavat, että kokeneet ohjaajat yrittävät yhtä usein tai jopa useamminkin kuin kokemattomammat lentäjät pakkolaskutilanteessa kääntyä takaisin ja joutuvat onnettomuuteen." Tätäkin asiaa on jo tässä keskustelussa sivuttu, mutta olisiko syytä keskustella edelleen

 

Hei taas,

 

Niin varmaankín jo myötätuulesta kenttäalueelle onnistuu, sivutuulesta ehkä mutta veikkaisin kuitenkin että tuskin. Kyllä se lähtömenetelmä usein kuitenkin on vasemmalla tai oikealla kaarrolla suoraan reitille, ja se myötätuuliosa osuu siihen suunnitelmaan tai ei riippuen reitin suuntautumisesta.

 

Turvallisia lentoja toivotteleepi

 

Ole

[Juha Lampi 282]

Kyllä se lähtömenetelmä usein kuitenkin on vasemmalla tai oikealla kaarrolla suoraan reitille, ja se myötätuuliosa osuu siihen suunnitelmaan tai ei riippuen reitin suuntautumisesta.

 

Juuri näin, ja nimenomaan siksi kirjoitinkin "joissain tilanteissa". Korpikenttälöttöstelyssä voi esim. olla valinnan varoja

 

Emme varmaan saa kunnon kinastelua aikaiseksi aiheesta: "Kannattaa katsoa ne pakkolaskupaikat valmiiksi ennen starttia."

[Olle Sälgmark 2]

Emme varmaan saa kunnon kinastelua aikaiseksi aiheesta: "Kannattaa katsoa ne pakkolaskupaikat valmiiksi ennen starttia."

 

Taitaapi olla yksi niistä harvoista aiheista joista ei kinastella.

 

Kunnes joku sanoo ettei kannata katsella.....

[Jaakko Kuusisto 3]

Mun vakava pointti on se, että ei houkutella ketään edes ajattelemaankaan mahdotonta paluukaartoa.

Tuo paluukaarron ajatuskin saa pasmat sekaisin.

 

 

[Juha Lampi 282]

Mun vakava pointti on se, että ei houkutella ketään edes ajattelemaankaan mahdotonta paluukaartoa.

Tuo paluukaarron ajatuskin saa pasmat sekaisin.

 

Just. Pysyttäydytään vain niissä mahdollisissa kaarroissa. Hätätilanteessa ei ole aikaa arvontaan, sitä on syytä korostaa ja olisi minunkin pitänyt vastausviestissäni ottaa neloskohdaksi.

 

Kun valmistautuu etukäteen, eväät löytyvät äkkitilanteessa vähän nopeammin...

[Ari Simonen 41]

Mun vakava pointti on se, että ei houkutella ketään edes ajattelemaankaan mahdotonta paluukaartoa.

Tuo paluukaarron ajatuskin saa pasmat sekaisin.

 

 

Älkää tehkö niinkuin minä teen,tehkää niinkuin minä opetan.

[Jaakko Kuusisto 3]

Älkää tehkö niinkuin minä teen,tehkää niinkuin minä opetan.

 

...ja tämä tarkoittaa,että..?

[Jukka Siirilä 80]

Kun valmistautuu etukäteen, eväät löytyvät äkkitilanteessa vähän nopeammin...

Vaikka en lupakirjaa omistakaan, tungen kuitenkin hiukan lusikkaani (ohjaussauvaa?) vielä tähänkin soppaan.

 

Paras tapa lienee, että ennen lentoa mietitään mistä reitti menee ja mietitään mitä missäkin tilanteessa pitää tehdä.Eli, tässä kohdasssa kaarraan 20 astetta oikealle ja lasken pellolle, tässä vaiheessa 30 astetta vasemmalle  ja tuolle tielle... Tästä voi kaartaa kentälle tällä nopeudella ja kallistuksella.

 

Kun asiat on mietitty etukäteen on mahdollista jopa kaartaa takaisin jos vain reunaehdot täyttyvät. Koneen hallinta vain pitää olla riittävällä tasolla ja tarvittavat korkeudet,  nopeudet ja kallistukset pitää olla etukäteen tiedossa ja mieluusti jopa harjoiteltuina.

[Jaakko Kuusisto 3]

Totta.

Ohjeistukseen ei kuullu paluukaarron suunnittelua.

[Guest petikko]

Totta.

Ohjeistukseen ei kuullu paluukaarron suunnittelua.

 

Olen antanut itselleni kertoa että purjelentäjillä olisi tuollainenkin vaihtoehto mietittävänä, tietyin reunaehdoin toki......

[Jaakko Kuusisto 3]

Olen antanut itselleni kertoa että purjelentäjillä olisi tuollainenkin vaihtoehto mietittävänä, tietyin reunaehdoin toki......

totta tuokin, mutta purjekoneella on parempi liitosuhde

[Guest petikko]

niillä on kokemusta sitä lentämisestä ilman moottoria, ehkä sekin auttaa

[Kimmo Huoviala 1]

Ja sitä jopa harjoitellaan. Ennen ensimmäistä yksinlentoa. Toki purjekoneillakin on korkeus mistä mennään vielä suoraan, ja sitten korkeus mistä voi kääntyä takaisin.

 

Taannoinen Kiikalan esimerkki, Suhinu yritti takaisin tunnetuin seurauksin, pursikone meni suoraan hakkuuaukealle.

[Ari Simonen 41]

...ja tämä tarkoittaa,että..?

Olipapahan vaan kommentti siihen että olet itsekkin tainnut joskus tehdä sen paluukaarron jos oikein muistan, mutta nyt opetat niinkuin oikein on,laske etusektoriin..

[Ari Simonen 41]

Tuli tänään kokeiltua "mahdotonta kaartoa".  Kone Piper Cherokee 140 mod. 160 heppaisella koneella Kiteen 1500m radalta. Lähtö radan 19 päästä, tuuli arviolta kolme solmua ja puolilla tankeilla, ohjaaja,ei matkustajia. 500 jalkaa maasta tuli mittariin vähän kiitotien loppupään jälkeen. Kaasu kiinni, työtö liukuun ja samalla jyrkkään kaartoon vasemmalle arviolta 45-60 astetta kallistuksella. Sakkausvaroitus tuli pariin kertaan, jolloin työntöä lisää ja kallistusta vähemmäksi.Hyvin tuo korkeus riitti, sain ohjatuksi koneen kiitotien päälle ja arvioitu kosketuskohta olisi ollut kiitotien 01 puolivälin jälkeen.

 

Siltikään en ketään neuvo paluukaartoa yrittämään tositilanteessa. Ja Cherokeella vähänkin suuremmilla massoilla ei taida onnistua missään tilanteessa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Olipapahan vaan kommentti siihen että olet itsekkin tainnut joskus tehdä sen paluukaarron jos oikein muistan, mutta nyt opetat niinkuin oikein on,laske etusektoriin..

 

Totta puhut.

Motti meni startissa 140 Cherokeella radan 18 lopussa ( 400 ft) ja kaarroin 90 astetta oikealla, kohti Copterlinen hallin takana olevaa peltoa.

Kokeilin manuja kaarron aikana ja motti rykäsi oikein kunnolla, siksi tein vielä toisen 90 asteen kaarron ja mätkähdin nurtsille  36:sen länsipuolelle

 

Kuten tuossa aikaisemmin sanoinkin, kun tuntee koneensa kunnolla, voi hieman kikkailla tilanteen mukaan.

[Antti Laukkanen 15]

Tuli tänään kokeiltua "mahdotonta kaartoa".   Kone Piper Cherokee 140 mod. 160 heppaisella koneella Kiteen 1500m radalta. Lähtö radan 19 päästä, tuuli arviolta kolme solmua ja puolilla tankeilla, ohjaaja,ei matkustajia. 500 jalkaa maasta tuli mittariin vähän kiitotien loppupään jälkeen. Kaasu kiinni, työtö liukuun ja samalla jyrkkään kaartoon vasemmalle arviolta 45-60 astetta kallistuksella. Sakkausvaroitus tuli pariin kertaan, jolloin työntöä lisää ja kallistusta vähemmäksi.Hyvin tuo korkeus riitti, sain ohjatuksi koneen kiitotien päälle ja arvioitu kosketuskohta olisi ollut kiitotien 01 puolivälin jälkeen.

 

Siltikään en ketään neuvo paluukaartoa yrittämään tositilanteessa. Ja Cherokeella vähänkin suuremmilla massoilla ei taida onnistua missään tilanteessa.

 

Kuten taisi tulla tähän ketjuun aiemminkin todetuksi, on aika lailla eri asia, jos nokalla on tyhjäkäynnilläkin vetävä potkuri kuin pysähtynyt tai pahimmillaan tuulimyllynä pyörivä lapa. Vaikka homma nyt näyttikin onnistuneelta, ei ole kovin kiva asia, jos foorumikeskusteluista innostuneet ryhtyvät urakalla treenaamaan asiaa korpikentillä oikeilta korkeuksilta. Ennemmin tai myöhemmin joku muljauttaa koneensa kierteeseen ja tonttiin.

 

-A-

[Kimmo Huoviala 1]

Hommaa helpottaa myös se että edessä on käyvä pannu josta saa paukkua ulos kun tilaa. Ja on tehtävään valmistautunut. Kun aidossa tilanteessa tapahtuu poks niin kauhusekunti yms. Tilastoista voi katsoa kuinka moni takaisinkääntymistä yrittänyt on hengissä. Kokeneita koneensa tunteneitakin on mennyt paljon, Muhinu, Suhinu, ... Jaakon tapausta en tarkemmin tiedä mutta 90 asteen kaarto laskettaneen vielä etusektoriin menoksi ja paikka oli harkittu. Pieni tehorykäisy voi pelastaa, toisaalta ei.

[Jussi Salminen 12]

Mahdoton kaarto.

 

Oikeastaan jo otsikko vastaa kysymykseen. Toki aina voi harkita. Mitä kriisitilanteessa yritetään pelastaa? Vaihtoehtoisesti: Kone+pilotti, vai pilotti. Samat voidaan myös menettää. Tilastojen mukaan onnistuneita paluukaartoja on vähän. Epäonnistujissa on sekä kokemattomia että kokeneita pilotteja. Onko riskinottaja sankari vai ohjeiden vähättelijä? Venäläinen ruletti on joko-tai peli. Jos prosessi on perustunut arvailuun. Selityksiä ei tarvita. Jos taas luoja suo?  Muistelmat jatkuvat lopun ikää. Etusektorissa on useimmiten sen verran tilaa, että sinne sopii pienkoneen runko. Jos tekee pakkolaskun loppuun asti ohjaten. Selviytyminen hengissä on useimmiten mahdollista. Näitä asioita pitää ajatella etukäteen. Inspirointi tositilanteessa on harakiri. Paljonko tällainen viisastelu auttaa ?  Ihminen kun toimii kriisitilanteessa yleensä vaistomaisesti. Myös virheidenkin suhteen.

 

Jussi Salminen

[Ari Simonen 41]

Tilastoista voi katsoa kuinka moni takaisinkääntymistä yrittänyt on hengissä.

Sieltä tilastoista ei kyllä käy selville ne onnistuneet, vain epäonnistuneet päätyy tilastoihin.

[Olle Sälgmark 2]

Sieltä tilastoista ei kyllä käy selville ne onnistuneet, vain epäonnistuneet päätyy tilastoihin.

 

Jos kone sammuu lähdossä ja tehdään pakkolasku niin eikö näy tilastoista?